RUOKAKOMEROLLA (kotivara)

Ruokakomero vanhanajan tyyliin on samalla kotivara, jonka ansiosta arkikin on astetta helpompaa ja jolla voi säästää sievän summan rahaa! Meillä ruokakomero syntyi ajatuksesta, jossa yhdistyi mielikuva vanhanajan kyläkauppatyyppisestä ruokakomerosta, jonne voi kävellä sisälle ja ruokavarastosta, joka toimisi yhtälailla oman sadon säilöntäpaikkana ja pahan päivän kotivarana kuin arkisena valikoimana tavallisia päivittäistuotteita. Arkitarpeita voisi myös hankkia kertamäärää enemmän tarjouksia hyödyntäen ja siten säästää myös rahaa. Tyhjänä ja tarpeettomana seisoneeseen entiseen uunintaustilaan rakennettu ruokakomeromme on muovautunut muutaman vuoden aikana omiin tarpeisiimme sopivaksi ja sen ylläpitoon on löytynyt omat rutiininsa ja niksinsä.

Vanhassa blogissamme oli muutamakin postaus ruokakomerostamme niin kotivarana kuin arkisena osana elämää. Ruokakomerosta on pyydetty juttua myös tänne uudelle puolelle, joten koostan tähän kirjoitukseen ruokakomeromme saloja ja päivitettyjä vinkkejä jatkoksi omavaraistelevien bloggaajien kotivara-postaussarjalle.

Ruokien säilytys

Ruokien oikea säilytys on ensisijaisen tärkeää meidän ruokakomerollamme, sillä talo on 150-vuotias ja vanhoilla hirsitaloilla, joita ei ole vakumoitu umpeen, on omat oikkunsa. Ensimmäisenä syksynä talossa yksi hiiri oli päässyt ruokakomeroon jostain pikkurillin päätä pienemmästä raosta, mutta sehän riittää. Kantapään kautta saatu oppi maksoi vain yhden näkkileipäpaketin ja opimme kerrasta. Kaikki ruoat ovat nykyään tiiviisti pakattuna muovilaatikoihin, joiden kaareviin kulmiin eivät hiiren hampaat pysty. Hiiriä tosin ei ruokakomerolla ole sittemmin nähty, mutta hygieninen säilytys on silti tärkeää ruokien säilyvyydenkin kannalta ja järkeviin tuoteryhmälaatikoihin pakatut ruoat ovat myös käyttöystävällisesti saatavilla.

Ruokien säilyvyys ja päiväykset

Kun ostaa tarjouksista isomman erän ruokatarpeita kerralla, ruokien päiväysmerkinnät ovat tärkeitä, jotta ruokaa ei mene hukkaan. Teemme kerran vuodessa inventaarion ja tarkastamme päiväykset. Jos päiväystä riittää koko vuodelle, niitä ei merkitä erikseen, sillä tarpeet kuluvat kyllä siinä ajassa. Jos päiväys lähestyy, säilytysastiaan tai laatikkoon laitetaan ensimmäisenä vanhaksi menevän päiväys. Tämä on todettu hyväksi niksiksi meillä. Kun päiväys on näkyvillä, unohtamisia ei tule.

Usein ja paljon käytössä olevia perusraaka-aineita kuten riisiä ja makaronia säilytetään 5 litran vesikanistereissa. Yhteen kanisteriin mahtuu kerralla paljon ja ns. bulkkitarjoukset ("5 kpl hintaan x") voi hyödyntää huolehtimatta siitä, mihin makaronit tai riisit saa mahtumaan. Eritoten riisien tarjoushinnoissa säästää vuositasolla rahaa, sillä riisin hinta on noussut ja perus- ja tarjoushinnan väli voi olla jo yli euron per paketti.

Arkitarpeita ja kotivararuokaa

Oman sadon lisäksi ruokakomeroltamme löytyy arkisia perusraaka-aineita ruoanlaittoon ja leivontaan. Perusraaka-aineita ja -tarpeita ovat esimerkiksi pastat, riisit, jauhot, öljyt, hiutaleet, tonnikalat, tumma soijarouhe, ketsuppi, sinappi, kuivahiiva, erilaiset vihannes- ja hedelmäsäilykkeet, kuten oliivit, paseerattu tomaatti, sienet, pikkelssit jne. sekä kahvia, teetä, hunajaa sekä sokereita. Lisäksi ruokakomerolla on lemmikkien ruokia, kestomaitoa (kahvi- ja puuromaidoksi), jonka säilyvyys on erinomainen ja pitkä (kuukausia) ja hieman säilöttyä lihaa, kuten kinkkua, nakkeja, kanaa ja sika-nautaa. Lihoista käytämme ennen päiväyksiä oikeastaan vain kinkun ja nakit, molemmat oikein kelpoja pyttipannussa ja kanafileet (oivia vaikkapa pizzassa) mutta sika-nauta on enemmänkin kotivararuokaa, joka päätyy koirien ruoaksi tumman riisin ja porkkanapyreen kanssa ennen päiväysten täyttymistä. Omasta sadosta osa on pakkasessa, osa kuivattuna ja osa ruokakomerossa.

Ruokakomeron käyttö

Lyhyesti kerrottuna ruokakomeroa käytetään siten, että se toimii täydennysvarastona, kuin oma pieni puoti omassa kodissa. Tuvassa on oma käyttömääränsä perustarvikkeita, jotta ne ovat kokkailun aikana helposti saatavilla ja ruokakomerosta täydennetään tupaan tarpeita sen mukaan kun ne siellä käytössä hupenevat. Kerran kuussa tehdään kuukausitäydennys, katsotaan tarvitaanko jotain lisää ja mitä tarjouksia on sillä hetkellä tarjolla. Tarjouksia hyödyntämällä säästää vuositasolla satoja euroja rahaa, kun hankkii arkitarpeensa tarjouksista useamman kappaleen ostoina kertatarveoston sijaan. Uusimmat hankinnat laitetaan aina taaimmaksi, jotta järjestys pysyy päiväysjärkevänä.

Yllä ollaan juuri täydentämässä lemmikkien ruokavarastoa, jossa päiväykset olivat tulossa vastaan 4/2020. Ruoat siirrettiin käyttölaatikoihin ja tilalle hankittiin uudet, tarjouksesta tietenkin! Kissoille on annospusseja ja -rasioita sekä kuivaruokaa (kannellisessa ämpärissä hyllyn päällä) ja koirille, jotka syövät pääasiassa itse tehtyä koiranruokaa, on viljattomia /lisäaineettomia aterioita ja nappuloita, joita säilytetään komeron lattialla saavissa ja kannellisissa elintarvikeämpäreissä. Komerosta löytyy myös kissanhiekkapusseja ja ulkolintujen siemeniä ja pähkinöitä, joiden ei soisi loppuvan kesken pahimmilla pakkasilla.

Muita tarpeita

Ruokakomeron hyllyjen reunaan mahtuu hyvin leivinpapereita ja foliota. Komerossa roikkuu myös joitain yrttinippuja ja sukkahousutorneihin laitettuja oman maan punasipuleita. Ruokakomerosta löytyy myös kotivarana jokunen 5 litran lähdevesikanisteri ja kuukauden tarpeiksi vessapaperia, jotka on laitettu paperikasseihin ja nostettu kattoon koukkuihin. Tila on siis kirjaimellisesti otettu käyttöön lattiasta kattoon.

Ruokakomeron myötä arkiset perustarpeet, kuten leivinpaperitai vessapaperi, eivät koskaan lopu kesken juuri silloin, kun niitä tarvitsisi. Kaupalle lähteminen yhden hankinnan vuoksi on melkoisen turhaa.

Kotivara käytössä

Viranomaissuositus kotivaralle on 72h ja se käsittää ruoan lisäksi vettä sekä muita tarpeellisia tavaroita ja lisukkeita tulitikuista lääkkeisiin. Jos puhutaan ihan puhtaasti kotivarasta (<< lue aiempi juttu linkistä) eli tilanteesta, jossa ruokaa ei voi hankkia kaupasta esimerkiksi pidemmän sähkökatkon myötä, on hyvä ajatella myös sitä miten ruokaa voi valmistaa ja syödä sähkökatkon aikana. Meillä on puuhella, joten ruoan valmistus ei ole sen kummempaa sähkökatkon aikana kuin muulloinkaan, mutta muissa talouksissa 72h suosituskotivaraan kannattaa sisällyttää myös retkikeitin, joka mahdollistaa niin kahviveden keittämisen kuin ruoan valmistuksenkin. Tavalliseen keittiövarustukseen ja kotivaraan kuuluvat myös avaajat, joilla pullot ja purkit saa auki sekä kattila, joka kestää tulta. Oivana lisänä mainitsen myös kertakäyttöastiat, sillä sähkökatkon pidentyessä et halua kerryttää tiskipöydälle tiskivuorta, jota ei pääse tiskaamaan niin kauan kun sähkökatko kestää. Hanastahan ei sähkökatkon aikana tule vettä.

Kertakäyttöastioissakin on ekologisempia vaihtoehtoja. Meiltä löytyy ihan tavallisia polttokelpoisia kertakäyttöastioita sekä puuta imitoivia maantuvia ja poltettavia kertakäyttöastioita, joista osa on ylijäämää aiemmilta kesäjuhlilta. Näiden "tiskaaminen" hoituu hetkessä uunin luukun avaamalla.

Vinkki!

Loppuun vielä pieni vinkki oman sadon säilöjille, joilla osa sadosta on pakastimessa. Pakastin kestää yleensä hyvin n. vuorokauden mittaisen sähkökatkoksen, mutta katkoksen kestäessä säilötty sato on vaarassa, ellei käytössä ole aggregaattia, joka sekin voi tietenkin mennä rikki juuri väärällä hetkellä.

Meillä ruokakomeron valikoimaan kuuluu aina ylimääräinen määrä hillosokereita ja etikkaa sekä merisuolaa. Jos oikeen paha tilanne syntyy ja sähköjen palautuminen vie päiviä, pakastimen sadon voi vielä pelastaa hilloamalla ja pikkelöimällä. Hillosokerilla säilötyt hillot säilyvän huoneenlämmössä ja etikkasäilykkeet eivät tarvitse jääkaappiakaan.

Koska tilarajat tulevat aina vastaan ruokakomerollakin, sitä on laajennettu tuvan puolelle, jossa patakaapin ylähyllyn kätköistä löytyy omien kuivattujen yrttien kätkö ja kaapin alaosasta puhtaita purkkeja ja pulloja, joihin pakastetun sadon voi tarvittaessa säilöä pakastimesta.

Täällä Jovelassa ruokakomerosta on tullut niin tavallinen, aikaa, vaivaa ja rahaa säästävä osa arkea, että tuntuisi hankalalta elää ilman kunnon ruokakomeroa. Monelle tila asettaa haasteita omalle ruokakomerolle, mutta vähemmälläkin pärjää ja jos tuntuu siltä, ettei ruokavarastolle ole tilaa edes olemassa olevissa kaapeissa, ehkäpä kurkkaus kaappeihin voi herättää pohdinnan siitä mikä kaappeihin laitetuista tavaroista on oikeasti tärkeää - olisiko ruokakomerolle kuitenkin tilaa uudelleenjärjestelyllä? Kun kaapissa on välitöntä tarvetta enemmän raaka-aineita ruoanlaittoon, kotivarastakin tulee arkinen asia, jota ei tarvitse erikseen miettiä tai korvamerkitä, ja jos tarve kotivaralle tulee, arkea voi jatkaa melkolailla tavalliseen tapaan hyvän tovin.

Lämpimin terveisin
Jovelan Johanna

VIESTEJÄ

Nimi: Elli
Viesti: Ne tavalliset kertakäyttöastiat eivät ole polttokelpoisia, koska sisältävät muovia. Muovittomat pahviastiat ovat vasta tekemässä tuloaan uusien kartonginpinnoitusteknologioiden myötä.
Vastaus: Tavallisia, niitä perinteisiä lörpäköitä muovipinnotteisia kertakäyttöastioita ei tosiaan ole suotavaa polttaa, mutta tässä tosiaan viittasin perinteisemmän näköisiin, valkoisiin tai ruskeisiin (ei siis kuvan puuta imitoiviin) polttokelpoisiin kertiksiin, joiden raakamateriaalina on esim. bagassi, eli sokeriruoko. Niitä ja muita puristekuituisia löytyy mm. Dunilta, Biowarelta, Ecolta ja ihan Pirkaltakin :)

Nimi: Vivi
Viesti: Miten hilloat ilman sähköä? Eli jos sähkökatko kestäisi useita päiviä ja pakastimen sato pitäisi pelastaa, riittääkö pelkkä sokerin lisääminen marjojen joukkoon?
Vastaus: Ei se taida ihan sellaisenaan riittää. Kun marjat ovat sulaneet, kyllä ne pitää keittää säilyäkseen. Täytyy siis olla ainakin kunnon retkikeitin ja siihen riittävästi butaania tai polttoainetta, mitä keitin sitten käyttääkin, jotta voi keittää hilloaan sen 10 minuuttia, jonka hillosokeri vaatii. Meillä on sen kokoluokan retkikeitin, että sillä homma kyllä hoituisi (voit nähdä sen toisessa aihejutussa täällä: https://www.omavarainen.fi/l/kotivara) mutta jos säilöttävää on paljon, eihän se mikään helppo homma ole ja keittimen polttoainetta tuollaisissa olosihteissa tarvitsee muuhunkin. Itse ehkäpä ennemmin tekisin tulen ulos ja keittelisin hillot ulkona. Jos sähkökatkos johtuu myrskyvauriosta, myrskyn jälkeen voi ulos tehdä kohtuullisen kokkauspisteen esimerkiksi muutamalla tiilellä tai kivellä, joiden väliin/tukeen laitetaan sähköuunin ritilälevy. Ritilälevyn alle tehdään tuli ja sen päälle laitetaan kattila. Onnistuu se niinkin. Meillä tuota sähköttömän huushollin hilloushaastetta kuitenkaan ei ole, sillä meillä ei ole sähköliettä täällä ollenkaan ;) Kokkaamme ihan tavallisessakin arjessa ruoat tuvan puuhellalla.

Nimi: Eve
Viesti: Omavarainen? Mikä omavarainen kun kaappi pullollaan kaupan "valmisruokaa", säilykkeitä ym mitä ilman ihminen tulee oikein hyvin toimeen.
Vastaus: Ruokakomero ei tässä ollenkaan edusta omavaraisuutta, eikä se sellaista väitäkään edustavansa, vaikka sitä omavaraisuuttakin toki tuolta ruokakomerosta löytyy ;) Huomasithan, että tämä postaus jota kommentoit, on kirjoitettu jatko-osaksi kotivara-sarjaan, jossa eri bloggaajat pohtivat kotivaraa, eli kotitalouden varmuusvarastoa eri vinkkeleistä. Meillä ilman muuta tuossa kuvan ruokakomerossa on sekä ostettua että itse kasvatettua ruokaa ja sitä itse omista siemenistä alkaen kasvatettua löytyy meiltä huushollista kyllä muualtakin. Jos olet kiinnostunut sen kaltaisista asioista, kurkkaa tuonne "kaikki aiheet" osastolle, josta toivottavasti löytyy kiinteämmin omavavaisempaa asiaa. Koska tässä postauksessa aiheena oli juurikin tuo kotivara ja ylipäätään ruokakomeron kiertokäyttö, juttua ei ole kuvitettu tai kasattu omavaraisuusvinkkelistä. Vastauksena kysymykseesi mikä omavarainen, vastaan kuten pääsivullakin lukee: Omavarainen.fi on elämää vanhassa talossa, ideoita, inspiraatioita ja infoa kotikutoisesta elämäntyylistä pitäville nykyajan ihmisille, joiden tavoitteena on omavaraisempi & omatoimisempi elämä. Mistään totaaliomavaraisuuden ideologiasta ei missään tapauksessa ole kyse.

Asiaa meille? Laita viestiä alla olevan lomakkeen kautta 
Löydät meidät myös
instagramista

Käkien kukkuessa ja tuomien kukkiessa Jovelan vanhasta pikkuaitasta tuunailtiin ja nikkaroitiin nollabudjetilla kesähuone, joka sai nimekseen Kesämaja Käenpesä.

Pohjolan mytologian, talonpojan apteekiksikin kutsuttu viikinkien tuliainen mustaselja tunnettiin jo antiikin Kreikassa. Suomessa serkkuaan terttuseljaa harvinaisemman mustaseljan kukista ja marjoista tehdään yleensä juomia, joista seljankukkatuotteet ovat jo meilläkin saavuttaneet trendiruoan statuksen. Trendikäs tai perinteikäs, kummin vaan -...

Näyttävä, herkullinen, nopeasti kasvava ja vähään tyytyvä tarhamaltsa on yksi vanhimmista hyötyviljelykasveistamme, ja se tunnettiin jo muinaisessa Kreikassa. Tarhamaltsan historia pystytään arkealogisten kaivausten perusteella jäljittämään aina 1100-luvulle saakka Pohjolassakin, kertoo Lena Israelsson kirjassa Keittiöpuutarhuri. Itse tutustuin...

Västäräkki on jo keikistellyt pihalla lupaillen vähäsen ja pääskynenkin ollut sitä mieltä, ettei ole päivääkään, kun kesä on taas täällä, mutta sääherra se vaan arpoo antejaan tarjoillen vuorotellen raekuuroja, sadetta ja porottavaa aurinkoa. Saisi jo antaa periksi, sillä Jovelassa alkaa jälleen olla se tavanomainen loppukevään sisäviidakko, jonka...

Mikä historia! Tällä erikoisella kurttuisella hedelmällä, jota Pohjolan sitruunaksikin kutsutaan, tuntuu olevan enemmän jänniä tarinoita kerrottavaan kuin millään muulla hedelmällä. Kauniisti kukkiva ruusukvitteni ilahduttaa puutarhassa keväisin, mutta tuottaa satonsa vasta juuri ennen talvea syys-lokakuussa. Hienostuneen makunsa ja...

KOTIVARAILUA

18.04.2020

Viime vuonna aloitettu bloggaajien kotivara-aiheinen juttusarja saa jälleen jatkoa, kun pohdimme yhdessä sitä, miten 2020 maailmalla levinnyt pandemia ja sitä seurannut poikkeustila Suomessa on vaikuttanut ajatuksiimme kotivarasta ajan tuomine kokemuksineen. Samalla ainakin osa bloggaajista julkaisee #koronakeittokirja jonkun tai joitain...