EIHÄN HAMSTRATA

14.03.2020

Me täällä Suomessakin olemme nyt kohdanneet sen valitettavan tilanteen, josta tutkijat ovat varoitelleet vuosia. Pandemia oli vain ajan kysymys. Tilanne ilman muuta aiheuttaa huolta, eikä välinpitämättömyys ole suotavaa, mutta samalla meidän on hyvä pitää pää kylmänä ja tehdä yksilötasolla sen mitä voimme itsemme, läheistemme ja kanssaihmisten suojelemiseksi.


Hamstraaminen on ilmiö, joka nähdään kaikkialla maailmassa kriisitilanteissa. Kotivaraa on nyt paljon nostettu esille myös medioissa, mutta sitä on myös nostettu esille hamstrausesimerkein, mikä ei ehkä ole se ihan paras juttu, sillä yksi kotivaran oleellisista tarkoituksistahan on juuri se, että vältyttäisiin hamstraamiselta. Epidemiatilanteessa ihmismassalla täytetyt kaupat eivät muutenkaan ole hyvä juttu. Hamstraamiselta on kuitenkin vaikeaa välttyä, sillä se reaktiona ruokkii itseään. Syntyy mielikuva siitä, että on ostettava, koska muutkin ostavat ja lopputuloksena on kauppojen tyhjät hyllyt. Näitä kuvia varmaan jokainen on jo nähnyt niin medioissa kuin somessakin. Pelko ja huoli synnyttää lisää pelkoa ja huolta, joka leviää kulovalkeana, kuten viruskin.

Vessapaperipaniikki

Vessapaperista on tullut koronavirussymboli, jota hamstrataan paljon. Pelko karanteenista,  muualta maailmalta levinneet kuvat vessapaperitaisteluista kaupoissa ja ääriään myöten vessapaperia täynnä olleet ostoskärryt sekä aukot omien kauppojen hyllyissä ovat edesauttaneet luomaan mielikuvan siitä, että vessapaperi loppuu pian meiltäkin ja aiheeton hamstraaminen on alkanut. Maailmalla vessapaperipaniikkia syntyy monestakin syystä, joista yksi on se, että kaikissa maissa ei ole omaa tuotantoa, vaan vessapaperikin on tuontitavaraa ja siellä on kokemusta siitä, miten kurjaa elämä ilman vessapaperia on jos se loppuu.

Suomessa vessapaperin kohdalla tilanne on kuitenkin siinä mielessä hyvä, että meillä on omaakin vessapaperituotantoa ja vessapaperia voidaan myös valmistaa oman maan sellumassasta. Ihan heti meillä ei siis vessapaperit tässä maassa lopu jos tehtaan henkilökuntaa vaan riittää tuotantoa pyörittämään, logistiikkapuolella on riittävästi tervettä väkeä sitä kuljettamaan ja kaupassa terveinä pysyviä myyjiä sitä myymään. Hamstraamisen sijaan tähän asiaan voi vaikuttaa siten, että vältetään turhia altistumisia virukselle ja varotaan levittämästä virusta muihin, jotta näissä toimissa työskentelevät ihmiset pysyisivät terveinä.

Ostetaan järkevästi

Jos kotivaraa ei ole ennen kun poikkeustilanne syntyy, halu ostaa kerralla paljon syntyy helposti ja toisaalta suuremmilla kertahankinnoilla halutaan myös vähentää kauppakäyntien määrän tarvetta. Raektiona hamstraamien on normaalia, vaikkei se suotavaa olekaan, eikä ihmisten huolille naureskelu asiaa auta. Ihmiset reagoivat hamstraamisella, koska olemme laumasieluja, jotka ovat aikojen alusta saakka reagoineet nopeaan muutokseen ja uhkaavaan tilanteeseen toimimalla laumana. Nyt olisi kuitenkin hyvä painaa jarrua eikä hamstrata turhia, jotta ostettavaa riittää myös heille, joille jokainen kauppakäynti edustaa vaarallismpaa riskiä tartunnan myötä. Varmaan joudumme kuitenkin hyväksymään sen, että omia ruokailutottumuksia todennäköisesti joutuu hieman muuttamaan ja sopeuttamaan toviksi, mutta paitsi emme ihan heti ole jäämässä. Ihan kaikkea ei ehkä ole saatavilla kuten tavallisessa arjessa on totuttu ja tuonnin varassa olevissa tuotteissa todennäköisesti tulee olemaan hieman haasteita monesta syystä johtuen. Yhtenä sellaisena riskitekijänä näen esimerkiksi sen, että meillä hedelmä- ja vihannesosastolle tuodaan paljon tuotteita Espanjasta, Italiasta ja Hollannista, joissa kaikissa tilanne on joko erittäin paha, menossa erittäin pahaksi tai potentiaalisesti muuttumassa erittäin pahaksi. Se, ettei tilanne vaikuttaisi meihin lainkaan, ei tunnu uskottavalta, mutta meillä on myös omaa tuotantoa, oman maan kasvattajia. Maltillisella ostamisella voimme tilanteen edetessä jakaa sitä omaa tuotantoa siten, että kaikille riittäisi jotain.

Moni ostaa säilykkeitä, eikä se huono asia tietenkään ole, mutta ostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota myös pidemmän säilyvyyden muihin tuotteisiin, kuten esimerkiksi juustoihin. Vilkaisu omaan jääkaappiin kertoo esimerkiksi sen, että avaamattomassa Oltermanni-juustossa parasta ennen -päiväys on syyskuulle 2020, siis noin puolen vuoden päässä. Kauppojen lihalaarit ovat tyhjinä monella paikkakunnalla, mutta vaihtoehtona voi myös kääntyä paikallisten pientuottajien ja tilapuotien puoleen paikkakunnilla, joissa se on mahdollista ja toki sekin auttaa, jos vähentää lihan syömistä hieman. Ja aina voi leipoa itse jos leipähyllyt ovat tyhjentyneet. Jauhoista ja leivontatarvikkeista meillä ei ole pulaa, ainakaan vielä.

Ruukkuyrtit tuovat vaihtelua arkiruokaan ja niiden kasvu jatkuu kotona, jos ruukkuyrtin juuret eivät ole ihan ruskeina ja saat laitettua yrtit multaan. Jos vihannesosastolla näyttää huolestuttavalta, laita kärryyn pussi kuivaherneitä, liota niitä muutama tunti vedessä ja laita herneet multaan. Noin viikon kuluttua versot ovat jo syöntisadossa ja pöytään saadaan vihreää, vaikka salaattilaari kaupassa olisikin juuri silloin tyhjentynyt. Yhdessä salaatinsiemenpussissa on noin 1000 (tuhat) siementä, joista saa kasvatettua versoja hyvinkin nopeasti. Tällainen epideminen, nyt pandemiaksi luokiteltu tartuntatautitilanne ei mene ohi viikossa tai kahdessa, joten pidempiaikainen suunnitelma omien mahdollisuuksien lisäämisen kautta tuo lisäturvaa. Versoilla ei tietenkään vatsoja täytetä, mutta ne tarjoavat vaihtelua ja mahdollisuuden syödä tuoretta vihreää silloinkin, jos kaupasta salaatit ovat hetkellisesti päässeet loppumaan ja samalla toki sitten itse vähentää sitä tarvetta hankkia kaikki kaupasta, jolloin muille jää enemmän jaettavaa.

Muutama sana viruksen leviämisen estämisen tarpeesta

Koronaviruksen kohdalla on paljon aiheellista ja aiheetonta vertailua ja helposti lähdetään sille linjalle, että kaikki keskustelu aiheesta on joko paniikin lietsomista tai asian vähättelyä. Kumpikaan näistä ei auta yhtään. Kohtuuton pelottelu tai vähättely osastolla "kohta me kaikki kuollaan - tähän kuolee vaan rivi nollia ja prosentti perään ja nekin oli jo valmiiksi menossa", ei pelasta ketään eikä mitään. Olemme kaikki samassa veneessä.

Koronaviruksen kohdalla on hyvä tiedostaa, että kyseessä on toistaiseksi melko tuntematon virus, jonka kansainvälinen luokitus on vaarallinen pandemia ja johon toistaiseksi ei ole lääkettä tai rokotusta. Italiassa sairaana olevista suuri osa on saanut sairaalahoitoa vaativia oireita ja sairaanhoitoresurssit alkavat olla kriittisellä tasolla kaikissa maissa, joissa virus on päässyt etenemään. Taloudellisilta vaikutuksilta ei tule kukaan välttymään. Maailma on kriisissä, sitä ei voi millään mittarilla kaunistella.

Viruksen etenemisen rajoittaminen on äärimmäisen tärkeää. Jos tuntuu siltä, että rajoittamista ei tehdä riittävästi yhteiskuntatasolla, me voimme tehdä sen yksilötasolla välttäen sekä tartunnan saamista että sen levittämistä omien valintojemme kautta. Tämä ei ole helppoa, en väitä että niin olisi, mutta loppupeleissä muutakaan vaihtoehtoa ei ole, jos muuta vaihtoehtoa ei ole. Lisäksi itse toivoisin kaikkien tiedostavan sen, että koronaviruksen levitessä myös normaali sairaanhoito kärsii. Koronaviruksen vuoksi myös moni sellainen ihminen, joka ei saa koronavirusta, tulee muuten sairastuessaan tai loukkaantuessaan jäämään paitsi siitä hoivasta, jota hän normaalitilanteessa saisi, koska terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja ylikuormittuvat Kuka hoitaa nyrjähtäneen nilkan, kipsaa murtuneen käden tai leikkaa puhjenneen umpisuolen jos terveydenhuoltohenkilöstö on sairaana?

Paniikki ei ole oikea ratkaisu ja vähättely ei ole ratkaisu ollenkaan sillä sen uhreiksi joutuvat muut. Tilanteen vaarallisuuden kokonaiskuva ja haasteet on hyvä ymmärtää ja yrittää toimia itse huolehtien siitä, että yksilötasolla toimimme kukin parhaalla mahdollisella tavalla turhat riskit minimoiden.

Eletään sen mukaan millaisen lopputuloksen kanssa on hyvä elää sitten, kun selviämme tästä tilanteesta. Harvapa meistä haluaisi toisen ihmisen elämää vaarantaa tai arkea vaikeuttaa, oli hän sitten kasvo omassa perhealbumissa tai tuntematon, jonka kohtaamme tuolla jossain. Myös hän on jollekin rakas ja tärkeä.

Pidetään yllä kotivaraa, mutta ei hamstrata ja muistetaan kotivaran tärkeys myös sen jälkeen, kun voimme taas palata tavalliseen arkeen

Pysytään turvassa tahoillamme ja turvataan kanssaihmiset - Toivotamme teille sydämestämme toivoa ja myös uskoa siihen, että me voimme kukin vaikuttaa siihen, millaisen lopputuloksen kanssa elämme kaikki yhdessä. Kohdellaan toisiamme hyvin - eikä hamstrata, eihän.

Tästä kyllä selvitään Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta

Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...

JOULUMARMELADI

04.10.2024

Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.

Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...

Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...

Onnellisen omavaraistelijan pihalla tai lähialueella kasvaa hevoskastanjapuita, joiden pähkinöitä voi hyödyntää pesupähkinöiden tapaan pyykinpesussa. Hevoskastanjoiden ja tuontipesupähkinöiden saponiini- eli luontainen saippuapitoisuus onkin likimain sama, joten kaukomailta saakka meille kuljetettavat pesupähkinät voi hyvällä syyllä korvata...

Syksyn saapuessa on hyvä katsella satokauden onnistumisia ja oppeja, joita syntyy epäonnistumisten kautta. Joka vuosi oppii jotain uutta yhtälailla kuin saa iloita onnistumisista. Tässä julkaisussa käväistään myös mehuasemalla ja jaetaan muutama vinkki teille, joilla ensimmäinen mehuasemakäynti on vielä edessä.