KERKKÄLIMONADI

18.04.2019

Vanhan ajan perinteinen limonadi maustetaan näin keväällä kuusenkerkillä ja sitruunalla. Loistava juoma myös kevään juhliin kivennäisveden kanssa! Alkuperäinen resepti on julkaistu Jovelan talopäiväkirjassa vuonna 2015.

Maltillinen kerkkien keruu ei juurikaan häiritse puuta, käy ilmi Metsäntutkimuslaitoksen tekemästä tutkimuksesta. Ennen kun suuntaat metsään keräämään kuusenkerkkiä, muistathan kuitenkin, ettei kerkkien kerääminen kuulu jokamiehenoikeuksiin. Jos et ole asialla omassa

Perinteinen sitruunalimonadi

kuusenkerkällä

1,2 dl hienoa sokeria
1 tl vaniljasokeria
4 dl kuusenkerkkää hienoksi silputtuna
2,5 dl (3-4 isoa sitruunaa) sitruunamehua
5 dl vettä

Laita 2,5 dl vettä, sokeri ja vaniljasokeri kattilaan ja kuumenna seos. Anna sokerin sulaa veteen. Nosta liedeltä. Silppua kuusenkerkkä, jos sinulla on mortteli, riko hieman kuusenkerkän rakennetta. Jos morttelia ei ole, laita kerkkäsilppu pakastepussiin ja kauli yli kunnes neulasista tihkuu nestettä. Purista sitruunoiden mehu ja lisää se  kerkkäsilpun kanssa lämpimään nesteeseen. Lisää lopuksi loput vedestä (2,5 dl) ja anna juoman tekeytyä vuorokauden. Siivilöi ennen pullotusta.

Vinkki!

Vanhan ajan limonadi on makeaa, ja maistuukin parhaalta yhdistettynä poreilevaan kivennäisveteen tai kuohuviiniin. Kokeile tätä juomaa myös täytekakkujen kostuttajana ja ylläty sen tuomasta raikkaudesta! Aikuiseen makuun kuohuviinin kanssa sekoitettu juoma jäätyy hurmaavaksi sorbetiksi. Kokeile kuusenkerkkälimonadia myös jääpaloina, jotka eivät laimenna juomaa, vaan tuovat siihen viehättävän raikkaan maun.

Otetaan malja keväälle ja tulevalle kesälle!
Lämpimin terveisin Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta

SUVISIMAT 

16.06.2024

Suvisimaa ja juhannuspolkkaa! Juhannuspolkka sai nimensä siitä, että sen maku muistuttaa hieman polkkakarkkeja, vaikkei niitä ole nähnytkään, ja suvisiman salaisuutena on mustaseljankukat. Molemmat reseptit ovat omiani, mutta kolmannen, mustaherukkaisen kesäsiman resepti on alkujaan Louhisaaren linnasta.

Tällä hyttysiä inhottavalla yrttietikalla, jota on käytetty niin karkoitteena, rohtona kuin maustajanakin, on sangen hauska nimi, jonka juuret juontavat keskiajan paikkeille Ranskaan. Itse käytän 4:n varkaan etikkaa sekä hyttyskarkoitteena että salaattikastikkeiden maustajana, mutta joskus myös hiushuuhteena, sillä se saa laimennettuna hiukset...

Kuluneen kuukauden voisi kiteyttää kolmeen sanaan: kuumaa, kuivaa ja kaunista. Kun puolen vuoden talvi vihdoin taittui, meidät heitettiin suoraan sateettomaan hellekauteen lööppien rakastaman käristyskupolin alle. Koko kuun kärvisteltyämme saimme lopulta pari runsasta, vaikkakin lyhyttä sadekuuroa touko- ja kesäkuun taitteeseen. Se on kovin vähän...

Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.

Silmä silmästä, punkki punkista! Biologinen tuholaistorjunta esimerkiksi leppäkerttujen avulla, on myrkytön vaihtoehto kemiallisille kasvinsuojeluvalmisteille ja herättää kiinnostusta myös kotipuutarhureiden joukossa. Aiemmin torjuntaeliöitä myytiin lähinnä kauppapuutarhoille, mutta onneksi nykyään kotipuutarhurikin voi tilata niin sanottuja...

Nyt saavat rikkaruohot kyytiä ilman ylimääräisiä kyykkimisiä ja kasvit ravintoa onnnistuneiden satojen ja kukkivien silmänilojen tuotantoon, kun säätkin suosivat kotipuutarhureita