MYRSKYVAROITUS

Kun mediat uutisoivat lähestyvästä myrskystä, sille kannattaa nykyaikana lotkauttaa korvaansa jo hyvän sään aikaan, asui sitten maalla tai kaupungissa. Kovin tiuhaan tahtiin näitä kovien tuulten päiviä ja myrskyiksi yltyviä säitä nyt tuntuukin esiintyvän, ja siitä se kenkä puristaakin. Myrskyjen määrä tosiaan lisääntyy Pohjois-Euroopassa ja poikkeuksellisen voimakkaita myrskyjä esiintyy enemmän myös meillä.

Tämä kirjoitus on taas osana omavaraisuus-blogirinkiläisten kirjoituksia, mutta omana Tsajut-blogin Sadun ja itseni ideoimana kotivara-aihepiirinään, johon kukin osallistuu omien mahdollisuuksiensa mukaan. Muiden ajatuksia tämän aiheen tiimoilta löydät blogilinkeistä jutun lopusta ja somessa #kotivara #kotivarahaaste #kotivarapostaus. Tällä kertaa juttusarjassa siis varaudutaan myrskyyn ja selvitään niistä sen myötä mukavammin.

Kirjoitellessani tätä juttua olemme juuri kokeneet uusimman tämän vuoden myrskyn (Ciara) ja varaudumme uuteen huomenna, ja nyt on vasta helmikuu. Juuri tänään, jolloin tämä juttu julkaistaan, erityisesti Britteinsaaria ja Islantia moukaroinut Dennis-myrsky on matkalla meille. Islannissa ulkonaliikkumisen välttämisestä annettu viranomaissuositus aiheutti nopeasti sen, että kaupat tyhjenivät päivittäiselintarvikkeista ihmisten varautuessa myrskyyn ja Britteinsaarilla hätään on kutsuttu jo armeijaakin, eikä kuolonuhreiltakaan valitettavasti olla vältytty. Meillä päivälehdet kehottavat ihmisiä olemaan varuillaan ja Ilmatieteen laitoksen meteorologi Hannu Valta varoittelee merkittävistä alueellisista tuhoista, kovalla voimalla lähes koko Suomeen sunnuntaina ja maanantaina iskevän myrskyn vuoksi.

"Kovimmat puuskat iskevät Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Tuulen nopeus voi olla puuskissa 20-25 metriä sekunnissa, mikä tarkoittaa sitä, että yksittäisillä alueilla tuhot voivat olla merkittävät. Kattopellit voivat lähteä liikkeelle ja luvassa voi olla sähkökatkoja, hän sanoo. Kun tuuli puhaltaa 25-28 metriä sekunnissa, se kiskoo puita juurineen. Samalla rakennuksille voi koitua huomattavia vahinkoja. Näin kova tuuli on harvinaista sisämaassa".

Ollaanko siellä siis varautuneita?:

Maalaisjärjellä

Etukäteen varautuminen ei ole hysterian lietsomista vaan silkkaa maalaisjärkeä - sillä pääsee myöhemmin vähemmällä harmilla, pienellä vaivalla. Katsotaan siis, että kotivara on kunnossa, tehdään muutama tarkistus myrskyn varalle, ei soitella myrskyn aikana hätäkeskukseen ellei kyseessä ole loukkaantuminen, hengenvaara tai sellaisen uhka ja pysytellään pahimman ajan sisätiloissa, jotta moista vaaratilannetta ei syntyisikään.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erityisasiantuntija Sirpa Suomalainen ja turvallisuuskoordinaattori Seppo Mäenpää sanovat Ylen haastattelussa sään ääri-ilmiöiden yleistymisen edellyttävän varautumista häiriötilanteisiin. Kotivara on nyt tärkeämpää kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten, he sanovat, ja sen huomaa. Sääolosuhteet muuttuvat, talvet muuttuvat leudommiksi, talvisateet vetenä yleistyvät, eikä roudaton märkä maa jaksa pidellä massiivisia puitamme pystyssä tihentyneissä kovien tuulten jaksoissa. Kun edellisestä puhurista on selvitty, puiden juuristo on löystynyt ja siten entistä altiimpi seuraaville puhureille. Syntyy myrskyvaurioita ja sähköt katkeilevat. Ihmisille tulee hätä kun koti pimenee ja netti ei toimi.

Myrskyjen aikaan pelastuslaitokset ovat ylikuormittuneita ihmisten soitellessa hätäkeskuksiin energiayhtiöiden puhelinlinjojen ruuhkauduttua, ja aiheuttavat siten vaaratilanteita heille, jotka ovat oikeasti välittömän avun tarpeessa tai jopa hengenvaarassa.

Varautumalla hieman kukin voi vähentää pelastushenkilökunnan paineita pärjäämällä itse sen hetken kun myrsky on päällä ja kun myrskyvaurioita päästään korjaamaan - sen pidempään yleensä ei tarvetta olekaan, mutta kuinka mukavaksi se hetki sitten omalla kohdalla muodostuu, on yhtälailla usein itsestä kiinni. Se ainakin on varmaa, että hätäkeskuksen kautta sähköjä ei yhteenkään torppaan tulla tuomaan, vaikka miten harmittaisi istua pimeässä.

Maalla ja kaupungissa

Myrskyhaasteet eivät myöskään kosketa ainoastaan maalla ja haja-asutusalueilla asuvia ihmisiä, vaikkakin sähkölinjoille kaatuvat puut ovat usein näillä alueilla. Tiheään asutussa kaupungissa tuhot voivat olla huomattavia maaseutuun verrattuna. Hyvä esimerkki myrskyn aiheuttamista, jopa hengenvaarallisista tilanteista oli nopeasti ja arvaamattomasti ilmestynyt Kiira-rajuilma, joka lennätti Helsingin ydinkeskustasta Sanomatalon 6. kerroksen terassilasiseinän alas suoraan kadulle ja Pasilassa rakennustyömaan suoja-aidat ympäriinsä. Moottoritielle kaatui lyhtypylväitä, muutaman kerrostalon katosta irtosi peltejä, Espoossa kauppakeskuksen katosta valui vettä kauppaan kuin vesiputouksen alla, rataliikenne sekosi, melkein 50 000 taloutta oli ilman sähköjä ja hätäkeskukseen oli melkein 300 soittajan jono - tämä kaikki viikonloppuna, jolloin Helsinki oli tupaten täynnä Flow-festivaalikävijöitä.

Kantapään kautta

Me opimme varautumaan myrskyyn kantapään kautta. 2011 Tapaninpäivän myrskyn aikana kökimme kylmenevässä kerrostalossa vuorokauden ilman sähköä, vettä ja ilman toimivaa vessaa. Kaupat olivat kiinni, bensaa ei saanut, netti ei toiminut ja kännykän akut loppuivat. Siinäpä oli kokemus kerrassaan! Tuntejaan pidempi, tylsäksi käynyt vuorokausi, mutta opettavainen. Nykyään elämme maalla puulämmitteisessä talossa ja opimme kotivaran tarpeellisuuden kerrasta, mutta silti sattuu ja tapahtuu - enenemässä määrin, olemme huomanneet. Tänä vuonna helmikuun puoliväliin mennessä oli tilastoitu myrskyjä Suomessa enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.

Joulukuussa 2019 voimakkaat puuskatuulet veivät niin seinäkasvihuoneen täyspuukehikkokaton kuin rännitkin, jotka onneksi pysyivät irtoamisestaan huolimatta tontilla, koska toinen pää oli tiiviisti upotettuna 300 litran sadevesisäiliöön.

Läheltä piti vain pari viikkoa myöhemmin! Tammikuussa 2020 puhureina puuskinut voimakas tuuli vei saarnin mennessään. Mikäli kaatumissuunta olisi ollut toinen, mukana olisi mennyt kylän sähkölinjakin. Myös syreenikaari meni rikki. Syreenikaari on sidottu paracordilla, mutta kaaren oksat katkeilivat tempovassa tuulessa.

Muutama viikko edellisestä ja jo osui ja upposi! 9-10.2.2020 välisenä yönä Suomeen saavuttuaan Elinaksi muuttunut Ciara-myrsky lennätti kattoja ja kaatoi puita riehuma-alueellaan. Jovelassakin oltiin sähköttä jonkin aikaa, kun myrskyvaurioita korjattiin kylällä. Aamulla maisema paljasti suuren kuusen, joka rötkötti osittain sähkölinjan päällä. Linja oli kuitenkin kestänyt katkeamatta.

Nähtäväksi jää, mitä tälle päivälle ja huomiselle ennustettu myrsky tuo tullessaan. Ilmatieteen laitos on jo antanut varoituksia tänne Varsinais-Suomeen: Tuulivaroitus maa-alueille: Etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta illalla, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s. Se on sitten jo 4. myrsky joulu-helmikuun välillä. Ainakin olemme varautuneita sen mitä pystymme, mutta huolettaa silti. Likimain koko viikon sateiden pehmentämässä maassa edellisen sunnuntain myrskyssä riepotellut puut tuskin pysyvät pystyssä, joten sähkökatkoja lienee luvassa.

Varautuminen myrskyyn

Pähkinänkuoressaan myrskyyn varautuminen on yksinkertaista:

1. Tarkista kotivara, siis että taloudestasi löytyy vettä ja ruokaa kolmeksi vuorokaudeksi esimerkiksi pidentyneen sähkökatkon varalta. Sähkökatkon aikana hanasta ei tule vettä katkon kestettyä yli 15 minuuttia, eikä kaupasta saa ostettua ruokaa, kun katkosta on kulunut n. puoli tuntia.

2. Tarkista, että sinulla on taskulamppu ja siihen pattereita, kynttilöitä ja tulitikkuja sekä radio, joka toimii ilman verkkovirtaa.

3. Lataa ennalta kännykän ja mahdollisten muiden tärkeiden laitteiden akut.

4. Kerää ja kiinnitä irtain pihallasi. Me kaikki olemme nähneet lehdissä kuvia myrskyn lainaamista trampoliineista. Meillä on myös nähty lentävä kasvihuone. Jep, katso The kirottu kasvihuone ellet usko!

5. Jos talvimyrskystä ennustetaan voimakasta ja kotisi lämmitys toimii sähkön varassa (kaikki muut paitsi puulämmitys tai polttoaineilla/ kaasulla toimivat irralliset lämmittimet tarvitsevat sähköä toimiakseen), nosta kotisi lämpötilaa hieman ennen myrskyä. Jos myrsky sitten katkaisee sähköt, kotisi viilenee hitaammin.

6. Vältä liikkumista ulkona (myös autolla) myrskyn aikana.

7. Käytä koira ulkona ennen myrskyä ja pidä huolta myös mahdollisista muista eläimistä kotitaloudessasi.

8. Varaa itsellesi ja perheellesi jotain tekemistä. Nykyajan ihminen on sangen orpo jos ei ole sähköä. Ruokaa ei voi valmistaa normaalisti, kahvia ei voi keittää, Netflixin äärelle ei voi kokoontua tappamaan aikaa, huusholli on pimeänä ja yhteyksien takkuillessa somekin on saavuttamattomissa. Siinä käy aika nopeasti pitkäksi.

Suomen Pelastusalan keskusjärjestön, eli Spekin kotisivuilta löytyy seikkaperäisempi suositus myrskyyn varautumiseen ja myrskyn aikana toimimiseen.

Muutama niksi sähkökatkon varalle

1. Osta vauvojen kosteuspyyhkeitä, joilla voit puhdistaa kädet ja ihoa muutenkin silloin, kun vettä ei ole saatavilla ja saatavilla olevaa vettä pitää säästellä.

2. Jäädytä muutama pullo vettä. Jääpullot voi siirtää jääkaappiin, jossa ne pitävät ruokia viileämpänä pidempään ja pullot toimivat myös vesikotivarana. Älä avaa pakastinta enää sähkökatkon aikana pullot poistettuasi ja peitä pakastin huovilla tai matolla.

3. Varmista, että sinulla on laatikko, johon voit tarvittaessa laittaa ruoat ulos, jos sinulla on siihen mahdollisuus.

4. Varaa kotiin muutama jätesäkki. Jos vessaa ei voi vetää (ei sähköä, ei vettä myöskään tule vessanpönttöön), jätesäkistä voi tehdä isommille tarpeilleen hätävessan tyhjentämällä vessan istuimen vedestä ja laittamalla jätesäkin vessan istuimen sisälle, istuinrenkaan alle.

5. Jos koti viilenee epämiellyttäväksi, siirry käyttämään pääsääntöisesti yhtä huonetta. Varaa lämpimiä peittoja ja huopia, pue päällesi kaksinkertaiset, mukavat vaatteet, suojaa jalat viileältä lattialta ja polta huoneessa kynttilöitä. Muista juoda tarpeeksi. Nestetasapaino vaikuttaa kylmän tunteeseen. Jos sinulla on kuumavesipulloja ja mahdollisuus lämmittää vettä, olo on paljon mukavampi.

6. Hanki pieni retkikeitin, jolla voit lämmittää ruokaa ja kahvi-/teevettä. Hätähellan voi tehdä myös kynttilällä laittamalla kynttilän tai kynttilöitä kuumuutta kestävään astiaan ja astian päälle uunin ritilän. Kynttilöiden lämpö riittää veden tai ruoan lämmittämiseen, hitaasti.

Pysy sisätiloissa ja ota rennosti. Jos olet varautunut myrskyyn, selviät vähemmällä. Jos oikein pahasti käy, hälytä apua ja auta muita jos mahdollista, mutta vasta myrskyn jälkeen on aika tarkistaa mahdolliset tuhot ja tehdä korjauksia. Siihen saakka pysytään vaan turvassa ja pyritään olemaan kuormittamatta pelastustoimijoita turhilla yhteydenotoilla. Sähköt palaavat kyllä aikanaan.

Lataa kännykkääsi 112-mobiilisovellus.

Kotivara-aiheiset postauksemme

Ruokakomerolla (vilkaisu kotivaraan ruokakomeron kautta).
Kotivara (yleisesti varautumisesta, myös myrskyyn, sekä kotitalouksissa että yhteiskunnassa).
Myrskyvaroitus (varautumalla myrskyyn selviää vähemmällä).

Pysytään turvassa tahoillamme
Jovelan Johanna

Asiaa meille? Laita viestiä alla olevan lomakkeen kautta 
Löydät meidät myös
instagramista

VIESTIT

Nimi: Merja / Metsäläisten elämää
Viesti: Tässäpä oli hyvin koottu vinkit myrskyyn varautumiseen! Tämän päivän myrsky ei taida tänne sisämaahan yltää, mutta varautua pitää silti. Sähkökatkot tuntuvat yleistyneen vaikka meillekin sähkö tulee jo maakaapelia pitkin. Joulukuun pitkän katkon aikana opimme, että maakaapeli ei auta mitään jos samasta muuntajasta lähtee yksikin ilmajohto ja sen päälle puu kaatuu. Sähkö katkaistaan koko muuntajan alueelta, ei vain ilmajohtoasiakkailta.
Vastaus: Aivan! Ja se myrskyvaurio voi kohdistua myös jakokeskukseen, jolloin ei auta muu kuin korjaaminen ;)
Nimi: Milla
Viesti: Olipa kattava paketti, kiitos! Näkee että olet ihan oikeasti miettinyt näitä asioita ja vinkit vaikuttaa siltä että toimivat ihan oikeassa elämässä.
Vastaus: Onhan näitä tullut mietittyä ja seurattua, kun enenemässä määrin myrskyjä meidänkin leveysasteille tulee. Luonto muuttaa kulkuaan.
Nimi: marketta
Viesti: Teillä on siellä ollut ihan lähiaikojenkin kokemuksia siitä, mitä kovat tuulet voivat saada aikaiseksi. Meillä on myös syksyltä yksi katkennut koivu -kokemus. Se kyllä oli katkennut niin hiljaisesti, että edes koira ei yöllä haukahdellut! Ja huomattiinkin se vasta päivällä. Hyvä näin! Onneksi tämä Ville Vallaton osuu meidän tontille tuolta vähän etelänsuunnasta puhaltaen, koska siellä on metsää ja ja tuuli vähän heikkenee ennen meidän tonttia. Toiseen suuntaan ei ole kuin aakeeta laakeeta peltoa. Sieltä kun tuulee, niin ne tuuleet osuu aina täydellä voimallaan taloon.
Vastaus: Niitä kokemuksia on ollut nyt ihan joka kerralla jotain. Me huomattiin vasta, että ullakon ikkunasuoja on irronnut. Sitä ei heti huomattu, mutta jonnekin se on lentänyt viime sunnuntain puhurissa. Ja kappas, taas tällekin viikolle on myrsky ennustettu. 3 myrsky peräkkäin yhtä monelle viikolle :P
Nimi: Satu - Tsajut
Viesti: Teillä on ollut aikamoisia myrskyjä. Noiden suurten puiden kaatuminen huolettaa aina. Meillä mietitään muutoksia tontin puustoon ja miettiessä täytyy ottaa huomioon myös mahdolliset myrskyt.
Vastaus: Tätä täälläkin nyt pohditaan, pitäisikö kaataa muutama puu, joilla on kallistumaa ja jotka ovat kallioisella alueella, jossa juuret ei pääse maahan välttämättä niin hyvin kuin muualla. Uutta myrskyä taas pukkaa..
Nimi: Tiiu/Puutarhahetki
Viesti: Tosi hyvin ja kattavasti kirjoitettu tietopaketti! Hyvää helmikuun jatkoa!
Vastaus: Kiitos ja sitä samaa sinne :)
Nimi: ha
Viesti: Tuntuipa olevan varsin vakuuttavat ohjeet ja neuvot katastrofin varalle. Hyvä se on aina varautua vaikka myrsky ei sitten niin paha olisikaan kuin etukäteen mainostetaan. Ainakaan täällä Tuustapaleessa myrsky ei riehunut. Meilläkin on erään myrskyn jälkeen metsästetty n. 40 kpl kasvihuoneeseen tarkoitettua pinkkiä ämpäriä. 2kpl jäi lopullisesti kateisiin. Kasvihuoneet sen sijaan kumma kyllä kestivät.
Vastaus: Kyllä se varautuminen alkaa olla tarpeen. Juuri tänään, kun taas seuraavaa myrskyä ennustettiin, meteorologi kertoi, että tammikuussa oli 8 myrskyä ja tässä helmikuussa jo 5 kuun puolivälissä ja nyt myrskyjä on jo ollut enemmän tänä vuonna kuin viime vuonna yhteensä. Luonto kapinoi ;)

ELOKUUN AIKAAN

31.07.2020

Elokuu on kuutamoita, ilmassa lenteleviä sudenkorentoja, heinäsirkkojen siritystä pimenevinä iltoina ja omavaraistelevien sadonkorjuun ihanaa aikaa, jolloin korit ja purkit täyttyvät, padat porisevat ja kuivurit hurisevat!

SIKURIA!

17.07.2020

Tokihan me suomalaiset sikurin tunnemme, sehän on sitä kahvin korviketta sota-ajalta, mutta mitä sikuri oikeastaan on ja miksi sitä, todellakin, kannattaisi edelleenkin kasvattaa puutarhoissa?

Touko- ja kesäkuun kuivuus ja kuumuus ovat vaihtuneet alati valuvaan sateeseen. Jos kesäkuussa maa ei pystynyt pitämään vettä kuivuuden vuoksi, nyt se ei jaksa imeä kaikkea taivaalta valuvaa vettä, ja pihamaalla kierrellään lätäköitä. Voisi olla hieman tasaisemmin molempia, käy mielessä, mutta niin tai näin, nyt on kesä!

Ripaus kaunista sokeria kruunaa monen herkun niin maullaan kuin ulkonäölläänkin. Ruususokeri onkin monelle tuttu herkku, ja ihanaa se onkin, mutta sokeria voi maustaa monella muullakin tavalla yrteistä marjoihin ja hedelmiin.

Käkien kukkuessa ja tuomien kukkiessa Jovelan vanhasta pikkuaitasta tuunailtiin ja nikkaroitiin nollabudjetilla kesähuone, joka sai nimekseen Kesämaja Käenpesä.

Pohjolan mytologian, talonpojan apteekiksikin kutsuttu viikinkien tuliainen mustaselja tunnettiin jo antiikin Kreikassa. Suomessa serkkuaan terttuseljaa harvinaisemman mustaseljan kukista ja marjoista tehdään yleensä juomia, joista seljankukkatuotteet ovat jo meilläkin saavuttaneet trendiruoan statuksen. Trendikäs tai perinteikäs, kummin vaan -...