MUINAINEN MALTSA

12.05.2020

Näyttävä, herkullinen, nopeasti kasvava ja vähään tyytyvä tarhamaltsa on yksi vanhimmista hyötyviljelykasveistamme, ja se tunnettiin jo muinaisessa Kreikassa. Tarhamaltsan historia  pystytään arkealogisten kaivausten perusteella jäljittämään aina 1100-luvulle saakka Pohjolassakin, kertoo Lena Israelsson kirjassa Keittiöpuutarhuri. Itse tutustuin kasviin Louhisaaren linnan perinnepuutarhassa, josta muutama taimi meillekin päätyi perinnetaimimarkkinoiden tuliaisina. Tuon sadon tuottamista siemenistä meillä kasvaa tarhamaltsaa jatkossakin, sillä kasvi on sekä herkullinen että näyttävä niin puutarhassa kuin lautasellakin ja se tarjoilee kerääjälle runsaasti siemeniä tuleviin satoihin.

Upein tarhamaltsalajike on voimakkaan rubiinin punainen, aavistuksen suolaisen makuinen, mieto hyötykasvi, jonka nuoria lehtiä syödään sellaisenaan esimerkiksi salaateissa. Hieman suurempia lehtiä käytetään pinaatin tapaan ja pinaattina kasvia pidettiinkin vielä keskiajalla. Pinaattiin verrattuna tarhamaltsassa on kuitenkin vähemmän oksaalihappoja.

Tarhamaltsan kukkiessa sen lehdet muuttuvat hieman kitkeriksi. Myös kukintoa pulleine siementaskuineen voi käyttää maltillisissa määrissä ruokien koristeena (siemenet sisältävät vähäisiä määriä saponiinia, joka on miedosti toksiininen). Tarhamaltsan lehdet sisältävät runsaasti mm. C- ja K-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, rautaa, karoteeneja, proteiinia, sinkkiä ja seleeniä. 

Italiassa tarhamaltsan vihreää versiota käytettiin yleisesti pastan värjäämiseen ennen pinaatin yleistymistä. Nykyään erityisesti täyteläinen punainen tarhamaltsa viehättää monia. Ranskassa tarhamaltsaa käytetään usein myös keitoissa ja pataruoissa juuri sen tuoman upean värin vuoksi. Tarhamaltsa on myös hyvä värjäyskasvi, joka syksyllä valoa vasten hehkuu jopa vahvan pinkkinä kaunokaisena (tästä linkistä aukeaa kuva viime syksyltä).

Omatoiminen, helppo kasvatti

Tarhamaltsa ei paljon vaadi. Se on helppo kasvatettava, joka kuitenkin menestyy parhaiten aurinkoisella paikalla. Vähään tyytyvä tarhamaltsa sietää kylmyyttä ja kuivuuttakin, ja sen voi kylvää jo aikaisin keväällä. Kasvi saattaa kasvaa jopa 2 metriseksi.  Kasvia kannattaa latvoa ja lehtiä kerätä säännöllisesti, jotta kasvi innostuu tuottamaan satoa koko kesän. Tarhamaltsa on yksivuotinen, mutta leviää helposti siementensä varistessa maahan.

Tarhamaltsa tuottaa runsaasti siemeniä, jotka pysyvät elinkelpoisina jopa 4 vuotta. Kun siementaskut ovat menettäneet suurimman osan väristään ja muuttuneet kuiviksi, siemenet voi säästää tulevia satoja varten. Kaupasta hankittavat tarhamaltsan siemenet ovat yleensä siementaskuistaan puhdistettuja pienen pieniä mustia siemeniä. Alla olevassa kuvassa siemenpankkimme putkiloissa olevat siemenet kuitenkin säästettiin kuoritaskuineen, eikä se ole haitannut itävyyttä millään tavalla, enemmänkin helpotti pikkuruisten siementen kylvämistä.

Tarhamaltsan kukintoja käytetään myös leikkokukkien tapaan.

Rakkaudesta lajiin


Tarhamaltsa on juuri niitä hurmaavia puutarhan iloja, joihin olen saanut tutustua puutarhaharrastuksen myötä. Tarhamaltsan ravinteikkuus, sen pirtsakka väri, miellyttävä maku, perinteikkyys, kauniit siemenet ja kirsikkana kakussa se, että muun puutarhan alkaessa menettää loistoaan, tarhamaltsan reteän punaiset, täyteen mittaansa kasvaneet varret lehtineen ja tuulessa keinuvat siementaskut ovat kuin piristäviä paraatilippuja puutarhan viimeisinä viikkoina ennen kun vuodenaika kääntyy lähemmäs talvea.

Kevään ensimmäisiä ja syksyn viimeisiä, siinäpä elinkaarta kerrassaan yhdelle kasville!

Pikkuruisia tarhamaltsan taimia testipurkeissa toukokuussa 2020. Omista siemenistä kasvattaminen on aina yhtä jännitystä. Olenko kerännyt siemenet oikeaan aikaan? Kuivattanut ne oikein ja riittävästi? Ovatko siemenet muuten elinvoimiaisia? Nämä tuntuvat olevan!

Historiallisten puutarhaherkkujen lumoissa

Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta 

Löydät meidät myös instagramista

Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot ovat juuri parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen ilona?

Ajankohtaista! Pesusienikurkku eli luffa, on aitoja luonnonmukaisia pesusieniä tuottava kurkkukasvi, jonka voit kasvattaa itse! Luffa on monelle tuttu tuotteena, mutta ei välttämättä tietona, että kyseessä on tosiaan kurkkukasvi, jonka hedelmän voi syödä kurkun ollessa pieni, tai mikäli kurkun antaa kasvaa ja kuivaa, sen kuoren alta paljastuu...

Vuosi on vaihtunut! Nyt se alkaa, eikä Jovelan emäntää enää pitele mikään! Niin innoissani ja iloissani olen tammikuun saapumisesta, että tempaisin heti esipuheeseen kaksinkertaiset huutomerkit, jotka vain laimeasti kuvastavat sitä iloa, että kuljemme taas kevättä ja valoa kohti.

VAAHTOKARKIT

28.11.2021

Jovelassa otettiin pieni varaslähtö joulutunnelmiin glögi- ja appelsiinivaahtokarkkien merkeissä, ja voi, miten hyviä itse valmistetut vaahtokarkit ovatkaan! Niin kuohkeita, pehmeitä, venyvän kiinteitä ja ihanan maukkaita! Itse tehdyt vaahtokarkit toden totta pesevät teollisesti tuotetut serkkunsa mennen ja tullen.

JOULUKALENTERI

14.11.2021

Ajankohtaista! Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille. Tämä...

Menneet viikot ovat taas osoittaneet miten pitkä ja ilmastoltaan vaihteleva maa tämä kotomaamme on. Siinä missä täällä meidän kasvuvyöhykkeellämme ollaan taivallettu harmaudessa ja sateessa kumpparit louskuen, katoavaa valoa kaivaten, pohjoisemmassa ollaan jo ihanan valkeissa talvimaisemissa. Toisilla vieläkin kukkivat orvokit uivat pihalla ja...