MUINAINEN MALTSA

12.05.2020

Näyttävä, herkullinen, nopeasti kasvava ja vähään tyytyvä tarhamaltsa on yksi vanhimmista hyötyviljelykasveistamme, ja se tunnettiin jo muinaisessa Kreikassa. Tarhamaltsan historia  pystytään arkealogisten kaivausten perusteella jäljittämään aina 1100-luvulle saakka Pohjolassakin, kertoo Lena Israelsson kirjassa Keittiöpuutarhuri. Itse tutustuin kasviin Louhisaaren linnan perinnepuutarhassa, josta muutama taimi meillekin päätyi perinnetaimimarkkinoiden tuliaisina. Tuon sadon tuottamista siemenistä meillä kasvaa tarhamaltsaa jatkossakin, sillä kasvi on sekä herkullinen että näyttävä niin puutarhassa kuin lautasellakin ja se tarjoilee kerääjälle runsaasti siemeniä tuleviin satoihin.

Upein tarhamaltsalajike on voimakkaan rubiinin punainen, aavistuksen suolaisen makuinen, mieto hyötykasvi, jonka nuoria lehtiä syödään sellaisenaan esimerkiksi salaateissa. Hieman suurempia lehtiä käytetään pinaatin tapaan ja pinaattina kasvia pidettiinkin vielä keskiajalla. Pinaattiin verrattuna tarhamaltsassa on kuitenkin vähemmän oksaalihappoja.

Tarhamaltsan kukkiessa sen lehdet muuttuvat hieman kitkeriksi. Myös kukintoa pulleine siementaskuineen voi käyttää maltillisissa määrissä ruokien koristeena (siemenet sisältävät vähäisiä määriä saponiinia, joka on miedosti toksiininen). Tarhamaltsan lehdet sisältävät runsaasti mm. C- ja K-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia, fosforia, rautaa, karoteeneja, proteiinia, sinkkiä ja seleeniä. 

Italiassa tarhamaltsan vihreää versiota käytettiin yleisesti pastan värjäämiseen ennen pinaatin yleistymistä. Nykyään erityisesti täyteläinen punainen tarhamaltsa viehättää monia. Ranskassa tarhamaltsaa käytetään usein myös keitoissa ja pataruoissa juuri sen tuoman upean värin vuoksi. Tarhamaltsa on myös hyvä värjäyskasvi, joka syksyllä valoa vasten hehkuu jopa vahvan pinkkinä kaunokaisena (tästä linkistä aukeaa kuva viime syksyltä).

Omatoiminen, helppo kasvatti

Tarhamaltsa ei paljon vaadi. Se on helppo kasvatettava, joka kuitenkin menestyy parhaiten aurinkoisella paikalla. Vähään tyytyvä tarhamaltsa sietää kylmyyttä ja kuivuuttakin, ja sen voi kylvää jo aikaisin keväällä. Kasvi saattaa kasvaa jopa 2 metriseksi.  Kasvia kannattaa latvoa ja lehtiä kerätä säännöllisesti, jotta kasvi innostuu tuottamaan satoa koko kesän. Tarhamaltsa on yksivuotinen, mutta leviää helposti siementensä varistessa maahan.

Tarhamaltsa tuottaa runsaasti siemeniä, jotka pysyvät elinkelpoisina jopa 4 vuotta. Kun siementaskut ovat menettäneet suurimman osan väristään ja muuttuneet kuiviksi, siemenet voi säästää tulevia satoja varten. Kaupasta hankittavat tarhamaltsan siemenet ovat yleensä siementaskuistaan puhdistettuja pienen pieniä mustia siemeniä. Alla olevassa kuvassa siemenpankkimme putkiloissa olevat siemenet kuitenkin säästettiin kuoritaskuineen, eikä se ole haitannut itävyyttä millään tavalla, enemmänkin helpotti pikkuruisten siementen kylvämistä.

Tarhamaltsan kukintoja käytetään myös leikkokukkien tapaan.

Rakkaudesta lajiin


Tarhamaltsa on juuri niitä hurmaavia puutarhan iloja, joihin olen saanut tutustua puutarhaharrastuksen myötä. Tarhamaltsan ravinteikkuus, sen pirtsakka väri, miellyttävä maku, perinteikkyys, kauniit siemenet ja kirsikkana kakussa se, että muun puutarhan alkaessa menettää loistoaan, tarhamaltsan reteän punaiset, täyteen mittaansa kasvaneet varret lehtineen ja tuulessa keinuvat siementaskut ovat kuin piristäviä paraatilippuja puutarhan viimeisinä viikkoina ennen kun vuodenaika kääntyy lähemmäs talvea.

Kevään ensimmäisiä ja syksyn viimeisiä, siinäpä elinkaarta kerrassaan yhdelle kasville!

Pikkuruisia tarhamaltsan taimia testipurkeissa toukokuussa 2020. Omista siemenistä kasvattaminen on aina yhtä jännitystä. Olenko kerännyt siemenet oikeaan aikaan? Kuivattanut ne oikein ja riittävästi? Ovatko siemenet muuten elinvoimiaisia? Nämä tuntuvat olevan!

Historiallisten puutarhaherkkujen lumoissa

Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta 

Löydät meidät myös instagramista

Ensimmäiset pienet yöpakkaset puraisivat Jovelan puutarhaa kaksi viikkoa sitten. Talvi tekee tuloaan. Säiden viilentyessä tämän vanhan talon asukkaat ovat valmistautuneet tulevaan pienillä puhteilla niin sisällä kuin talossakin. Villasukat ovat päivän asuste, palava puu soittaa serenadeja hormeissa ja valon väheneminen saa haukottelemaan jo ennen...

AJANKOHTAISTA! Puutarhan kasvattien siemeniä keräämällä syntyy oma siemenpankki, josta on iloa pitkäksi aikaa Tässä postauksessa tutkitaan mitä, milloin ja millä tavalla eri siemeniä kerätään ja säilötään. Postaus on osana #suuntanaomavaraisuus -blogiringin kuukausipostaussarjaa, jonka aiheena tällä kertaa on kierrätys puutarhassa. Kirjoitus...

Jos kesä ei sateita suonut, alkusyksy on ollut niiden suhteen sangen antelias. Vettä on valunut taivaalta tasaiseen tahtiin päivästä toiseen. Maailma on ollut kuin mikäkin märkä ja harmaa, viluinen villasukka. Vaan mikäs sen mukavampaa onkaan, kuin sytytellä uuneihin tulet sadepäivinä ja hääräillä oman sadon parissa täytellen talvivarastoja...

Sileät, pehmeät ja kiiltävät hiukset ja puhdas pyykki saadaan aikaiseksi yksinkertaisella etikkahuuhteella, johon voi hyödyntää myös puutarhan yrttejä, ja jos viimeisen päälle haluaa tehdä itse, täältä löytyy summittainen vanha etikkaohjekin ajalta 1790-1800

ELOA JA ELOJA

02.08.2021

Tämä kesä ei toden totta ole ollut helppo. Ensimmäistä kertaa hyötypuutarhamme sato on jäämässä sangen surkeaksi kokonaismäärältään. Toki ilon aiheitakin on paljon, ainahan niitä on kun vaan osaa katsella, mutta tällä satokaudella niihin iloihin melkein takertuu, kun viikkoja paahtanut aurinko on näivettänyt hyötykasvit ja yli 8 viikkoa jatkunut...

Tomaattisadot kypsyvät - tässä kolme hieman erilaista ohjetta sadon hyödyntämiseen ja säilöntään Tehdään tomaattiyrttisuolaa, tomaattisipsejä ja säilötään tomaatteja aurinkokuivattujen tomaattien tapaan, astetta helpommalla! Kirjoitus on julkaistu alun perin 30.6.2019.