Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot ovat juuri parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen ilona?
Tämä resepti vie makuhermot 1800-luvun loppupuolelle kuparisten kattiloiden ja valkoesiliinaisten taloudenhoitajien maailmaan. Vaikka ensimmäiset appelsiinit saapuivatkin siirtomaatavarakauppoihimme vasta 1920-luvulla, appelsiinit tunnettiin kyllä seurapiireissä aiemmin, sillä varakkailla ihmisillä oli myös omaa tuontia, ja onpahan appelsiineja kasvatettu myös Suomessakin. Tietenkin omilla laveysasteillamme appelsiinien kasvatus oli sangen harvinaista, mutta ei täysin tuntematontakaan. Ensimmäiset orangeriat, eli kasvihuoneet perustettiin jo 1600- ja 1700-luvulla ja 1800-luvulla hienoimmissa orangerioissa saattoi kasvaa myös eksoottisia appelsiineja. Appelsiinit olivat sangen harvinaisia Suomessa aina 1950-luvulle saakka, mutta siitä huolimatta seurapiireissä keiteltiin myös appelsiinimarmeladeja.
Fagervikin kartanon orangeria, kuva Museovirasto, kuvaaja K. E. Ståhlberg.
Vuonna 1844 kartanon maille valmistui orangeria eli talvipuutarha.
Talvipuutarhassa viljeltiin muun muassa ananaksia, appelsiineja ja viikunoita.
Tiesitkö muuten, että yksi edelleen murteissamme käytössä oleva sana kasvihuoneelle tulee juuri tältä ajalta? Orangeria, joka pohjautuu ranskalaiseen appelsiinia tarkoittavaan sanaan, muuntui oman kansamme suussa korvakuulolla kuullun mukaisesti ansariksi.
Tässä marmeladissa yhdistyvät hienot sitrushedelmät ja kotoisat porkkanat, joiden tarkoituksena lienee ollut appelsiinien kuorien imitointi. Isoäitien äitien aikaan tässä marmeladissa oli myös pomeranssin mehua (kuvassa pienet hapanappelsiinit) sekä ruusukvitteniä, jonka pektiini teki seoksesta marmeladin. Nykyajan mahdollistamana tavallisen sokerin ja ruusukvittenin sijaan marmeladissa käytetään hillosokeria.
6 dl tuorepuristettua appelsiini- ja/tai greippimehua
1 sitruunan mehu tai mikäli mahdollista, 2-3:n pikkuruisen pomeranssin mehu
500 g hillosokeria
250 g porkkanaraastetta
Laita kaikki ainekset kattilaan ja keittele seosta hiljalleen n. 30 minuuttia (porkkanaraasteen vuoksi). Vaahto kannattaa kuoria lopussa pois, jotta marmeladista tulee kirkasta. Laita valmis marmeladi puhtaisiin purkkeihin. Säilytä avattuna viileässä, hillosokerin vuoksi marmeladia voi säilyttää avaamattomana myös huoneenlämmössä, valolta suojattuna. Viileässä marmeladi säilyy kuukausia.
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Kiinnostuin maultaan samettisen pähkinäiseksi, mutta samalla hieman kirpeäksi kuvaillusta merikaalista muutaman lukijamme vinkkaamana niin paljon, että päätin hankkia sitä myös omaan puutarhaamme. Toisten mielestä kasvi on helppo kasvatettava, joidenkin mielestä se vaatii hieman sirkustemppuja. Tutkailkaamme siis hieman tätä saariston omaa herkkua...
Upeita leikkokukkaseoksia, erilaisia auringonkukkia, meheviä vihenneksia, luomuyrttejä, hurmaavia koristeheiniä, maukkaita tomaatteja, helppoja huonekasveja, eksotiikkaa lautaselle ja siemensekoituksia pörriäisten iloksi - tätä kaikkea tarjoilee Buzzyn siemensarjat, joihin tämä julkaisu perehtyy ajatuksella.
Kevät näyttää vihdoin ottaneen askeliaan muutenkin kuin sipsutellen, vaikka pakkasherra heittikin vielä viimeiset tumpsaukset lunta pitkin peltoja ja puutarhoja.
Mansikkamarkkinoille on viime vuosina tullut ihastuttavia uusia lajikkeita, joista osa kukkii erityisen kauniisti ja osassa on herkullisen mielenkiintoisia makuvivahteita, kuten ananas ja vadelma. Tässä julkaisussa jutustellaan mansikoista, niiden kasvattamisesta, uudemmista lajikkeista ja hipaistaan hieman mansikoiden historiaakin.
Katse kohti kesää! Tässä julkaisussa laitellaan juhannusperunat kasvamaan ämpäreihin ja tehdään muutama diy-perunaruukku itse. Sertifioidut siemenperunathan ovat juuri saapuneet myymälöihin ja tietyillä varhaisperunalajikkeilla kasvatus onnistuu 60 vuorokaudessa. Alkaa siis olla aika laittaa juhannusperunat itämään, jotta juhannuksena saadaan...
Kuka nakertaa satoasi, entä ketkä mahdollistavat sen? Mistä ötököistä olisi hyvä päästä eroon ja miten? Keitä taas kannattaa houkutella puutarhaan ja millä keinoilla, vai olisiko sittenkin kaikilla paikkansa puutarhassa?
