PIENIÄ EKOTEKOJA

05.09.2022

Ekologisuuteen suhtaudutaan joskus yhtä kiihkeästi kuin omavaraisteluunkin. Joko ihminen on muka liian paljon asialleen uppoutunut, siis jotenkin vähän vinksahtanut tai ei riittävän kokonaisvaltaisesti asiaan suhtautuva, eli ei uskottava. Itse ajattelen molempien kohdalla niin, että suuret hyödyt syntyvät pienistä teoista ja pienet teot tuovat mukanaan suuria muutoksia. Ekomakuja on monia ja ne kaikki ovat sekä kotiin, että luontoon päin, eikä kaikkea tarvitse niin korvamerkitäkään. Esimerkiksi nuukailu on tekona varsin tehokas ekoilun muoto.

Tsajut-blogin Sadun ja Korkealan Heikin kokoaman poppoon omavaraistelevat bloggaajat kokoontuvat jälleen yhteisen aiheen äärelle. Tänään juttelemme porukalla hävikin minimoinnista, kestävästä kehityksestä ja vaihtotaloudesta, ja kerromme tietenkin kuluneen kuukauden kuulumisia omista nurkistamme.

Säästä - vaihda - vaikuta

Nuukailusta on tulossa päivän sana viikon jokaiseen päivään. Kesä ja sen lämpö ovat väistymässä ja ajat ovat eittämättä muuttumassa haastaviksi. Ei päivääkään ilman huolestuttavia uutisia ja huolta siitä, riittääkö tämä tai tuo ja palellaanko me kaikki pimeässä talven saapuessa? Ylitsevuotavan ja alleen lamauttavan huolen sijaan on ihan hyvä nyt keskittää huomio siihen, mitä kukin voi itse tehdä pärjätäkseen näiden aikojen yli. Yli tästä mennään joka tapauksessa, yhdessä ja erikseen.

Kaiken tämän myllerryksen keskellä olemme nyt saaneet melkoisen herätyksen luonnon ja maailman tilasta ja miten ne vaikuttavat elämäämme - halusimme, uskomme tai emme.  Varoituksista huolimatta olemme sahanneet oksaa jolla istumme, ja nyt pyllähdimme maahan. Se tekee kipeää, mutta nyt ei ole itkun paikka. On lähdettävä itsestä ja mietittävä omaa kulutusta. On säästettävä vähän sieltä ja täältä, katsottava kaupassa hintalappua, karsittava turhasta, alennettava lämmitystä, kulutettava vähemmän energiaa tai maksettava kaikesta monella tapaa kalliisti, eikä meillä yhteiskuntana ole siihen varaa. Se kuuluisa suomalainen sisu ja yhteishenki on nyt syytä kaivella esille. Kaikenlainen säästeliäisyys on siis paikallaan. Säästeliäisyys on myös mitä ekologisinta toimintaa, sillä kuluttamalla vähemmän ja tekemällä järkeviä ja pitkäkestoisia kulutuspäätöksiä kulutamme ja kuormitamme luontoakin vähemmän. Hävikinkin saa minimiin kun kulutus vastaa tarvetta. Osta mitä käytät, käytä mitä ostat on jälleen kerran fiksua, kuten aina.

Mitä tulee energian säästämiseen, nakuttelin siitä jutun viime viikolla ja voit halutessasi avata sen erilliseen ikkunaan tästä. Jutussa on muutamia yleisvinkkejä, eri laitteiden esimerkkikulutushintoja ja lämmityksen tehostamiseen liittyviä vinkkejä, kuten varaamattoman puulieden muuttaminen varaavammaksi.

Vaihtokauppaa

Vaihtotaloudessa ja vaihtokaupoissa on omat sääntönsä, joita toki kannattaa noudattaa, ettei joudu tukkanuottasille verottajan kanssa. Palveluksia ei saa vaihtaa päittäin, siis sopia, että leikkaa sinä hiukseni niin kaitsen lapsiasi yhden illan. Niin epäreilulta kun se tuntuukin, verokarhu tulkitsee moisen kaupanteoksi tai työsopimukseksi ja haluaa kolmanneksi pyöräksi diiliin. Hyödykkeiden vaihdon tulee olla pyyteettämiä ja vastikkeettomia. Toista saa auttaa, mutta sen perustana ei saa olla hyödykkeellinen vastapalvelus tai -lahja. Pienimuotoinen vaihtotalous on kuitenkin sallittua ja tässä ajassa sangen suotavaa. Annetaan omasta sadosta ylimääräisiä läheiselle tai miksei tuntemattomallekin. Siinä samalla kun keittelee itselleen hilloa, läheisellekin voi valmistaa samaa herkkua. Kun remontoi, voidaan vaihdella työkaluja ja laitteita sen sijaan, että ostellaan uusia, usein myöhemmin toimettomiksi tai vähälle käytölle jääviä nurkantäyttäjiä. Taimia, siemeniä, vaatteita ja itselle turhia kodin tavaroita on hyvä vaihtaa toisten kanssa ja hyvän ystävän kanssa voi tehdä yhteishankintojakin ostamalla tai vuokraamalla, kunhan yhteispeli ja -säännöt ovat molemmille selkeät. Hävikkiä ei ole vain syömättä jäänyt elintarvike, vaan yhtälailla se autotallin nurkassa pölyttyvä turha laite, jota tarvittiin vain kerran tai maalipurkki, josta tarvittiin vain puolet. Vanha kunnon vaihtotalous on ekologista ja minimoi samalla hävikkiä.

Kuulumisia

Tänä vuonna kesä tuntui loppuneen kuin seinään. Viikon sisällä hikoiltiin vielä helteitä yötä myöten ja tuosta noin vaan mentiin heittämällä niin vilpoisille asteille, että sitruunapuut piti jo kantaa talvehtimaan sisälle. Melkoista haipakkaa kulunut kuukausi on ollut muutenkin. Sellaista normaalia lomalta töiden äärelle paluuta, sadonkorjuuta, kotipuuhia ja tietenkin se, että ensimmäinen kirjamme julkaistiin juuri kun elokuu vaihtui syyskuuksi. Haipakkaa on ollut, kieltämättä, mutta niiden rinnalla ja keskellä on ollut paljon iloja, ihanan kuulaita ensimmäisiä syysaamuja, joina kurjet huutelevat pellolla, päiviä, jolloin kesä vielä viipyilee ilmassa, iltoja, joina saunasta sisälle palatessa kulkijaa seuraa iholta nouseva höyryvana ja yöt, jotka ovat niin mustia, ettei ikkunan takaa erota mitään.

Vaikka puutarha on jo parhaansa antanut ja valmistautuu talviunille, ihan vielä ei sen aika ole. Vielä on syötävää, väriä ja vehmautta. Tältä tuolla näyttää syyskuun ensimmäisinä päivinä.

Niin monen lajikkeen kanssa onnistuttiin tänä vuonna, mutta pavut, voi pavut teidän kanssa. Me ei vaan onnistuta teidän kanssa. Liian kuumaa, liian paljon paahdetta. Harvaksi jäi papukaari saunapolun päässä, eikä ainuttakaan palkoa kukista syntynyt. Kauniita kukkia silti. Somia suorastaan, ja iloa nekin toivat.

Pölyttäjiäkin lentelee edelleen. Joskus kimalaiset nukkuvat yönsä kukissa. Pussipuutarhan porkkanat ovat onnistuneet hyvin. Olin hieman skeptinen niiden suhteen, mutta kun siemeniä jäi yli ja mieli teki kokeilla, niin kokeiltavahan se oli. Hyvin toimi!

Kurpitsakumpu heinäkuussa ja kurpitsakumpu syyskuun 1. viikonloppuna. Komeasti on levinnyt muutamasta taimesta tuo lehtien meri ja vihreässä aallossa pilkistelee ihania kurpitsoja, isoja ja pieniä!

Oranssit pikkukurpitsat ovat jo korjuukypsiä, mutta jättikurpitsat saavat vielä kypsyä, elleivät yöt painu aivan nollan tuntumaan. Silloin kurpitsat peitellään yöksi tai otetaan kokonaan sisälle kypsymään. Siniharmaa kurpitsa on oikeasti oranssia valtavan paljon suurempi, eikä se muutu oranssiksi, vaan sen kuori on siniharmaa. Kurpitsa on kuitenkin sisältä oranssi.

Niin makeita luumuja, niin ihania omenoita!

Ei satokauden postausta ilman Baya Marisaa. On nämä vaan niin ihania omenoita ja voitte uskoa, että niistä tulee kaunista hilloa. Upean hedelmälihan väri ei himmene kypsennyksessä lainkaan!

Tyrniä on enemmän kuin joutaisi keräämään ja karhunvadelmaakin on saatu mussutella mukavasti, mutta viimeiset raakileet taitavat jäädä kypsymättä tänä vuonna. Otin tällaisen kuvan, koska siinä on niin hauskasti karhunvadelmia eri kypsyysasteissa.

Kasvihuone laitetaan talviteloille varmaan 2 viikon sisällä, mutta vielä siellä kypsyy paprikaa, tomaattia ja mustikkakoisoa yrttien seurana. Vasemmalla kuvassa ulkoviljelylaatikoiden viimeisiä fenkoleita. Venytän satoa niiden kanssa niin pitkälle kuin mahdollista, jotta saavat kokoa lisää. Pari viikkoa jos vielä saisivat olla maassa, niin avot!

Tässä kukkivat omenamintut ja iisoppi. Ensi viikolla viimeistään leikkaan mintun kukkatupsut talteen. Ne ovat niin ihania talvella löylyvedessä.

Siellä ne sitruunapuut ovat taas, salissa talvehtimassa. Kissat tietenkin kävivät jo potkimassa hieman multaa lattialle. Uutuuden viehätystä ja sitten se on nähty. Toisessa sitruunapuussa on pikkuruisia sitruunan alkuja, toisessa hedelmät ovat kasvaneet jo kananmunan kokoisiksi. Saadaan taas omaa sitruunasatoa. Pomeranssi-, eli hapanappelsiinipuu, joka suuttui ja tipautti kaikki lehdet viime talvena, talvehtii nyt tuvassa ja onnistui kasvattamaan kesän aikana uudet lehdet niin, ettei oksia melkein lehtituuheudelta erota.

Tällaista meille on kuulunut männäviikoilla. Mukavaa elämää, mukavia puuhia, vähän kremppaa voinnissa välillä, mutta sellaistahan se on. Elämää vainen.

Vaan mitä kuuluu muille poppoolaisille?

Seuraavat mainiot kirjoittajat ilahduttavat teitä tänään 5.9.2022 klo 09:00 alkaen:

Kasvuvyöhykkeeltä  1
Nina Sointu .
Kasvuvyöhykkeeltä  2
Pilkkeitä Pilpalasta .
Kasvuvyöhykkeeltä  3
Oma tupa ja tontti .
Tsajut .
Rakkautta ja maanantimia .
Luomulaakso .
Villa Varmo .
Harmaa torppa .
Varmuusvara .
Evil Dressmaker .
Kasvuvyöhykkeeltä 4
Puutarhahetki .
Kasvuvyöhykkeeltä 7
Korpitalo .

Nuukaillaan, ekoillaan, korjataan, kierrätetään, tehdään itse ja säästetään energiaa. Autetaan muita ja pysytään reippailla mielin, vaikka ajat ovatkin menossa koviksi. Kyllä tästä taas selvitään, tavalla ja toisella.

Suloista syyskuuta Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta

MERIKAALI

17.04.2024

Kiinnostuin maultaan samettisen pähkinäiseksi, mutta samalla hieman kirpeäksi kuvaillusta merikaalista muutaman lukijamme vinkkaamana niin paljon, että päätin hankkia sitä myös omaan puutarhaamme. Toisten mielestä kasvi on helppo kasvatettava, joidenkin mielestä se vaatii hieman sirkustemppuja. Tutkailkaamme siis hieman tätä saariston omaa herkkua...

Upeita leikkokukkaseoksia, erilaisia auringonkukkia, meheviä vihenneksia, luomuyrttejä, hurmaavia koristeheiniä, maukkaita tomaatteja, helppoja huonekasveja, eksotiikkaa lautaselle ja siemensekoituksia pörriäisten iloksi - tätä kaikkea tarjoilee Buzzyn siemensarjat, joihin tämä julkaisu perehtyy ajatuksella.

Kevät näyttää vihdoin ottaneen askeliaan muutenkin kuin sipsutellen, vaikka pakkasherra heittikin vielä viimeiset tumpsaukset lunta pitkin peltoja ja puutarhoja.

Mansikkamarkkinoille on viime vuosina tullut ihastuttavia uusia lajikkeita, joista osa kukkii erityisen kauniisti ja osassa on herkullisen mielenkiintoisia makuvivahteita, kuten ananas ja vadelma. Tässä julkaisussa jutustellaan mansikoista, niiden kasvattamisesta, uudemmista lajikkeista ja hipaistaan hieman mansikoiden historiaakin.

Katse kohti kesää! Tässä julkaisussa laitellaan juhannusperunat kasvamaan ämpäreihin ja tehdään muutama diy-perunaruukku itse. Sertifioidut siemenperunathan ovat juuri saapuneet myymälöihin ja tietyillä varhaisperunalajikkeilla kasvatus onnistuu 60 vuorokaudessa. Alkaa siis olla aika laittaa juhannusperunat itämään, jotta juhannuksena saadaan...

ÖTÖKKÄKIRJA

28.03.2024

Kuka nakertaa satoasi, entä ketkä mahdollistavat sen? Mistä ötököistä olisi hyvä päästä eroon ja miten? Keitä taas kannattaa houkutella puutarhaan ja millä keinoilla, vai olisiko sittenkin kaikilla paikkansa puutarhassa?