HULLUNA HUMUKSEEN!

Kompostimulta on kuin hyvää viiniä, jota kypsytellään kuukausia, mutta lopussa kiitos seisoo: humus. Otetaan haltuun kompostoinnin salat ja ollaan hulluna humukseen!

Aloitetaan pienellä tarinalla, joka ei liity humuksen, vaan kompostoreihin. Olipa näet kerran visionääri, hyötykasvitutkija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, suomen kielen kehittäjä ja terveiden elämäntapojen puolestapuhuja, professori Toivo Fredrik Rautavaara, jonka sanailutaitojen vuoksi meillä on kielessämme mm. sanat luonnonmukainen, herukka, tuoremehu, luontaistuote, Mehu-Maija ja kompostori.


Kerrotaan, että professori Rautavaara kävi 70-luvulla Itävällassa puutarhamessuilla ja tutustui siellä esiteltyihin kompostoreihin. Viljelijät ovat toki tainneet kompostoinnin salat iät ja ajat, mutta professori Rautavaara tutustui varsinaisiin kompostoreihin kyseisillä messuilla, vakuuttui näkemästään, toi kompostori-idean Suomeen tuliaisina matkaltaan ja alkoi suunnitella kompostoreita kotimaisille markkinoille. Hän tietysti myös nimesi kompostorin kompostoriksi. Tuo nyt ei kovin suurta verbaalista lahjakkuutta vaatinut, onhan compostor sana ollut jo käytössä englannissa, ja sinne se on johdettu latinan composituksesta, mutta Rautavaara kuitenkin toi kompostori-idean Suomeen ja siten 1970-luvun loppupuolelta saakka Suomessa kotitaloudetkin ovat kompostoineet jätteitään muutenkin kuin kasoina pihoillaan.

Hyödynnetään jätteet

Kompostointi on ekoteko!

Kun sanotaan, että yhden romu on toisen aarre, se pitää paikkansa myös kotijätteiden osalta. Pienikin puutarha nielee vuosittain runsaasti multaa, helposti satoja tai tuhansia litroja. Kompostoimalla omat jätteensä säästää silkkaa rahaa monella tapaa. Ensinnäkin jätekuljetusmaksuissa voi säästää useamman roposen ja sangen suuren määrän euroja säästää tuottamalla itse ravinteikkaan mullan kasveilleen. Kompostointi on myös ekoteko. Kun esimerkiksi ruokajätteet kompostoidaan sen sijaan, että ne kierrätetään roskapalveluiden kautta polttolaitoksiin tai kaatopaikalle, kompostoija osallistuu C02-päästöjen vähentämiseen.

Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kotitalouksien tuottama ruokajäte on vuosittain 120-160 miljoonaa kiloa ja sen jätekustannus kotitaloudessa asuville on n. 125 € per henkilö.

Erilaiset kompostityypit

Komposteja on erilaisia. On perinteinen avokomposti, eli kompostikasa, jossa kompostoidaan puutarhajätettä ja erilaisia puusta tai metallista tehtyjä kompostikehikoita sekä kompostoreita, jotka ovat täysin suljettuja. Kompostoida voi toki vaikkapa kestosäkeissäkin, kunhan olosuhteet lahoamiselle luodaan toimiviksi. Vaihekompostoinnissa jäte ensin maatuu suljetussa kompostorissa ja sen jälkeen kompostimassan voi kypsyttää pintapeitetyssä avokompostissa. Kompostit voidaan jakaa myös kylmä- tai lämpökomposteihin. Lämpökompostoreissa kompostin lämpötila kohoaa jopa 80 asteeseen ja kompostoituminen on nopeaa, kun taas kylmäkomposteissa lämpötila on yleensä enintään 35 asteen tienoilla. Talousjäte, eli keittiöjäte tulee pääsääntöisesti kompostoida suljetussa kompostorissa. Lisäksi on olemassa keittiöjätteille tarkoitettuja keittiökompostoreita, bokasheja, joissa kompostoidaan keittiöjätteitä sisätilassa.

Kompostoitavat jätteet


Biojäte
On biologisesti hajoavaa ja myrkytöntä elintarvike- ja puutarhajätettä. Biojätekompostorissa kompostoidaan myös mm. lemmikkieläinten jätökset.


Elintarvikejäte

ns. keittiöjätettä, eli jätteeksi päätyvää ruokahävikkiä, tähteitä tai raaka-ainejäte, joka syntyy ruoan valmistuksessa. Kompostoidaan kompostorissa tai bokashi-kompostorissa. Jätteiden on hyvä olla pieneksi pilkottua.


Puutarhajäte

Puutarhan maatuva jäte, kuten kasvit, lehdet, kukat, juuret, oksat, kaarna ja vanhat istutusmullat.


Käymäläjäte

Ulosteperäinen jäte käymälästä tai erottelevasta vessasta.

Kompostiin ei laiteta

Maitotuotteita, vaippoja, öljyä ja rasvaa*, tuhkaa**, kissanhiekkaa (huom! on olemassa myös biologisesti hajoavaa, kasvikuidusta valmistettua, myrkytöntä kissanhiekkaa, esimerkiksi Cat's Best, joka on tarkoitettu kompostoivaksi), laminoitua tai kiiltäväpintaista paperia tai pahvia, kasvitautien sairastuttamia kasveja, monivuotisten rikkakasvien juuria, muovia, lääkkeitä (erityisesti antibiootteja tai muita mikrobilääkkeitä) kumia, tekstiilejä, metallia, tupakantumppeja, pölypusseja, ongelmajätteitä, kalkkia, kyllästettyä puuta, lasia, posliinia tai ylipäätään materiaaleja, mitkä eivät maannu.

*Biolanin mukaan kinkkurasvaa voi kompostoida.
**Hyötykasviyhdistys mainitsee verkkoartikkelissaan, että tuhkaa voi käyttää ruokakompostissa pieninä määrinä.

Monivuotiset rikkakasvit kannattaa nostaa maasta juurineen ja laittaa kuivumaan ennen kun lisää niitä puutarhakompostiin. Näin rikkaruoho ei pääse leviämään kompostissa tai sen kautta.

Kompostin sijoittaminen

Ympäristöministeriön säädösten mukaan talousjätteiden kompostointi tulee järjestää siten, ettei kompostointi aiheuta hajuja tai terveyshaittoja ympäristölle. Sijoita kompostit paikkaan, jossa saat ne helposti tyhjennettyä kun sen aika on. Kompostin tyhjentäminen käy helpommin jos pääset kompostin luo kottikärryineen. Kompostin välimatka kaivoon, rakennuksiin ja vesivarantoihin, kuten järveen puroon tai lampeen tulee olla 15 metriä ja naapurin tonttiin 5 metriä. Sijoituspaikan olisi hyvä olla suojainen ja aurinkoinen, muttei paahteinen. Talousjätekompostin tulee olla sellainen, ettei se houkuta hiiriä, rottia ja muita tuholaisia luokseen.

Kompostoinnin aloittaminen

Yksi ihminen tuottaa kompstoitavaa ruokajätettä jopa 100 litraa vuodessa ja puutarhoissa syntyy runsaasti puutarhajätettä. Kirjassa Keittiöpuutarhuri (Otava), Lena Israelsson mitoittaa puutarhakompostorin tarpeen 100 litraa sataa neliötä kohti, ja että puutarhakompostoreita /-komposteja olisi vähintään kaksi, koska kompostimulta jälkikypsytetään toisessa toisen täyttyessä. Kompostoitava jäte painuu maatuessaan jopa 70% ja komposti toimii parhaiten ollessaan riittävän täysi. Komposteja ja kompostoreita voi myös olla useita kunkin käyttötarpeen mukaan.

Kompostin hajoamisprosessi alkaa muutamassa päivässä, mikäli kompostin pieneliöillä ja hyönteisillä on otolliset olosuhteet hapen, kosteuden ja ravinnon osalta. Muutamassa päivässä kompostin lämpötila kohoaa 40-50 asteeseen ja siitä edelleen jopa 70-80 asteeseen. Muutaman viikon jälkeen kompostin lämpötila laskee hajoamisvaiheen edistymisen myötä. Muutaman kuukauden jälkeen komposti muuttuu humukseksi, joka on vielä hapanta, mutta kypsyessään neutralisoituu kompostimullaksi. 

Kompostin lahottajat tarvitsevat happea, ravintoa, kosteutta ja lämpöä. Jos kompostissa ei kierrä ilma lainkaan, maatuminen pysähtyy ja komposti haisee. Lahottajat käyttävät ravintonaan hiiltä, jota saadaan esimerkiksi kuivista lehdistä, oljista ja sahajauhosta, sekä typpeä, jota saadaan keittiöjätteestä ja ruohosilpusta. Kompostin oikea kosteus on saavutettu silloin, kun kompostimassa tuntuu puristetulta pesusieneltä. Massa on kosteaa, mutta siitä ei valu puristettaessa vettä. Kompostin alin toimintalämpö on 10 astetta.

Kompostin pohjalle kannattaa laittaa oksahaketta n. 10 sentin paksuudelta, jotta ilma pääsee kiertämään kompostissa. Eri kerrosten väliin voi myös lisätä oksahaketta, jotta komposti pysyy ilmavana. Myös valmista kompostimultaa voi lisätä kompostin kerroksiin kompostoitumisen vauhdittamiseksi. 

Puutarhajäte

Puutarhajätekompostoreita kannattaa olla ainakin kaksi, joita käytetään vuorotellen. Toiseen kompostiin lisätään kompostoitavaa jätettä toisen kypsyttäessä aiemmin lisättyä kompostijätettä. Puutarhajätekompostia kannattaa kastella jos se tuntuu kuivalta, sillä rutikuiva komposti ei toimi. Myös puutarhakompostin jätteitä kannattaa pilkkoa. Ainakaan kokonaisia oksia ei kannata kompostiin sellaisenaan laittaa, sillä ne maatuvat kovin hitaasti. Oksasilppu kohtuullisissa määrissä taas ilmavoittaa kompostia, ja on siten eduksi. Ruohosilppua kannattaa hieman kostuttaa kompostiin lisättäessä, mikäli komposti muutenkin on kuivahko.

1. laita kompostorin pohjalle ohut kerros oksasilppua.
2. kerrosta puutarhajätteitä siten, että tuoreen puutarhajätteen päälle lisätään hieman multaa, lantaa tai aiemmin syntynyttä kompostimultaa.
3. tarkista muutaman päivän kuluttua onko lahoaminen alkanut. Paina keppi jätekasaan ja tunnustele onko keppi lämmin. Jos lahoaminen ei ole käynnistynyt, käännä kompostimassaa.
4. kun komposti on n. metrin korkuinen, peitä se heinillä tai vanhalla kompostimullalla.
5. käännä kompostimassa keväällä ja jälkikypsytä se peitetyssä avokasassa, jotta kompostimassan ravinteet eivät huuhtoudu maahan.

Puutarhakompostin maatumista hidastaa usein typen puute. Koska ruokajätteitä ei saa laittaa avokompostiin tai avoimeen kehikkokompostiin, typpeä voi lisätä kätevästi sirottelemalla puutarhakompostiin ruohosilppua ohuina kerroksina. Muita puutarhakompostiin sopivia typpilähteitä ovat mm. merilevä, lanta ja vihannesperkeet.

Lehtikomposti

Ken Thompsonin kirjassa Komposti kerrotaan, että puista varisevat lehdet kompostoituvat eri tavalla ominaisuuksiensa mukaisesti. Hän ei suosittele kompostiin sellaisenaan koivun, tammen, pyökin tai kastanjan lehtiä, sillä niiden lehdet ovat sitkeitä ja ne maatuvat hitaasti, ja ne muodostavat tiiviin, ilmattoman levyn kompostiin. Hän suositteleekin, että maahan varisseiden lehtien yli ajettaisiin ruohonleikkurilla, ja lehdet kompostoitaisiin silppuna, johon lisätään typpipitoista ainesta, kuten ruohosilppua, lantaa, vihannesperkeitä tai merilevää. Märkä lehtisilppu on myös hyvää maankatetta.

Lehtiä ja puutarhajätettä voi kompostoida myös kestosäkeissä, joka pitää kosteutta avokehikkoa paremmin yllä, mutta tällöin tulee huolehtia myös siitä, ettei säkkeihin kerry liikaa vettä.

Martat suosittelevat kanankakkaa lisättäväksi lehtikompostiin: litra kanankakkaa kottikärryllistä kohti. Syksyllä perustettu puutarhakomposti, jossa on paljon puiden lehtiä, käännetään vasta keväällä, kun komposti on sulanut. Syksyllä perustettu puutarhakomposti on usein riittävän maatunutta seuraavan vuoden syksyllä. Osittain maatunutta lehtikompostimassaa kannattaa myös käyttää esimerkiksi marjapensaiden katteena jo keväällä. 

Talousjätekomposti eli ruokakomposti

Elintarvikejätteitä kompostoidaan suljetussa kompostiastiassa tai kompostorissa, joka on suojattu rotilta ja hiiriltä. Tilavuus kannattaa mitottaa siten, että kutakin talouden asukasta kohti on 50 litraa kompostorikapasiteettia. Kompostoriin voi laittaa sekä keittiöjätteitä että puutarhajätteitä mahdollisimman hyvin silputtuna. Koska keittiöjäte on märkää, kompostiin tulee lisätä kuiviketta, kuten risuhaketta, sahajauhoa tai kuoriketta, myös käymäläkuivike käy hyvin kompostikuivikkeeksi. Kompostorin pohjalle kannattaa laittaa hieman kuiviketta.

1. laita kompostorin pohjalle ohut kerros oksasilppua.
2. lisää oksasilpun päälle kerros multaa tai kompostimultaa.
3. aina kun lisäät kompostoriin jätettä, lisää myös hieman kuiviketta. Hyvä suhde on 3 osaa jätettä/ 1 osa kuiviketta. Sekota lisättävä jäte ja kuivike.
4. pöyhi kompostia kerran viikossa ilmankierron tehostamiseksi.
5. käännä kompostimassa keväällä ja anna massan jälkikypsyä. Jälkikypsytyksen voi tehdä myös avokasassa, mutta kompostimassa kannattaa peittää, jotta sen ravinteet eivät huuhtoudu maahan.

Ulostekomposti

Kompostoitunut uloste on puhdasta multaa. Ihminen tuottaa keskimäärin 500 litraa virtsaa ja 50 litraa kiinteää ulostetta vuodessa.

Ulostekompostin tulee olla suljettu ja vuotosuojattu. Markkinoilla on saatavana erityisesti ulosteiden kompostointiin suunniteltuja kompostoreita, joita voi käyttää myös talousjätteiden kompostointiin.

Kompostoitumisaika lasketaan siitä, kun kompostiin on viimeisen kerran lisätty ulosteita, joten komposteja on hyvä olla kaksi.

1 vuosi kompostointia = kukille ja muille ei-syötäville kasveille käytettävää käymäläkompostia.
2 vuotta kompostointia = syötäväksi tarkoitetuille kasveille käytettävä käymäläkomposti on kaksi vuotta kompostoitunutta.
3 vuotta kompostointia = salaatit ja muut lehtinä syötävät kasvit vaativat 3 vuotta kompostoitunutta ulostetta.

Ulosteiden kompostointi kompostorissa on pitkälti samankaltaista kuin ruokajätteidenkin. Kuiviketta kannattaa lisätä tarpeen mukaan suhteessa 3:1 (jäte/kuivike) ja viemärittömissä vessoissa käytettävät kestobiosäkit rikkoa talikolla samalla kun heittää biosäkin kompostoriin.

Kokemuksia viemärittömästä vessasta voi lukea täältä.

Kompostimulta

Kompostoituminen on biojätteen hajoamista ravinteiksi elävien organismien hajottamina. Kompostoinnissa syntyy humusta, joka on hajoavasta eläin- ja kasviaineksesta sekä eliöiden eritteistä maatumisprosessissa muodostuvaa erittäin hienojakoista eloperäistä ainesta, joka sisältää runsaasti mm. typpeä ja fosforia.

Kompostoituminen kestää yleensä vuodesta kolmeen, riippuen mitä kompostoidaan ja mihin käyttöön. Kompostimulta on valmista kun eri aineksia ei enää erota. Kuitenkin pienet puukappaleet mullassa ovat vain eduksi, sillä ne pitävät mullan kuohkeana. Maanparannuksessa kannattaa käyttää puutarha- ja talousjätekompostimullan sekoitusta, sillä talousjätekompostimulta on usein typekästä ja puutarhakompostimulta hiilipitoista. Yhdessä käytettynä ne tasapainottavat toisiaan. Hyvän tumman kompostimullan suhde syntyy kompostimassan sekoitussuhteella 3 osaa biojätettä ja 1 osa puuperäistä ainesta, eli oksasilppua, kariketta, sahajauhoa tai muuta kompostiin kelpaavaa puuainesta.

Kypsää kompostimultaa käytetään keväällä maanparannuksessa maksimissaan 50 litraa per neliömetri.

Katekomposti

Puolikypsää kompostia kutsutaan katekompostiksi. Siinä kompostoituminen on edennyt niin pitkälle, että pehmeät jätteet ovat maatuneet, mutta esimerkiksi oksasilppu on edelleen hajoamattomana. Katekompostia voi käyttää keväisin esimerkiksi marjapuskien katteena, joka hidastaa rikkakasvien kasvua, ylläpitää maan kosteutta ja rikastaa maata.

Ongelmia kompostissa


Muurahaisia kompostissa
> liika kuivuus, kastele komposti!


Kompostissa on kärpäsiä
> liian märkää, lisää kuiviketta ja käännä kompostimassan pinta keskelle kompostia. Kompostin keskiön kuumuus tappaa kärpästen toukat.


Komposti haisee pahalle (mädälle)
> liian märkää, käännä kompostimassaa ja lisää kuiviketta!


Komposti haisee ammoniakille

> kompostia on käännetty liian aikaisin, lisää kuiviketta!


Komposti jäätyi
> ei haittaa! Kompostoituminen jatkuu kun komposti sulaa.


Puutarhajäte kompostoituu hitaasti
> jos komposti on kuiva, kastele sitä ja lisää kanankakkaa virkistämään kompostoitumista. Jos kompostissa on paljon oksasilppua, lisää muuta massaa (jo kompostoitunutta multaa) kuivaan kompostiin, jotta se elävöityy.

Komposti talvella

Kompostissa kannattaa käyttää kuiviketta, jotta komposti ei jäädy liian kosteuden vuoksi.
Älä sekoita kompostia talvisin, jotta sen lämpötila ei laskisi ja kompostoituminen keskeydy.
Yritä pitää komposti mahdollisimman täytenä ja pilko lisättävät kompostoitavat tavallista pienemmäksi. Lisää kompostoitavaa ruokajätettä säännöllisesti, mielellään pari kertaa viikossa.
Kompostoreiden ilmanvaihtoluukuissa on usein kesä- ja talviasetus. Säädä asetus sellaiseksi, että ilma vaihtuu, mutta kylmää ilmaa ei pääse liikaa kompostoitavaan massaan. Talviasetus on 20% normaalista 100% ilmanottoaukosta.

Ns. pikakompostorit toimivat yleensä talvellakin ja niiden sisällä lämpö pysyy riittävän korkealla kompostoitumisen keskeytyksettömään toimintaan, erityisesti jos kompostorin vuoraa lumella siten, että jättää kuitenkin ilmastointiaukot paljaiksi mainitulle talviasetukselle.

Tämän jutun ensisijainen tarkoitus oli tutustua kunnolla kompostointiin ja kirjata sen myötä erilaisia muistiinpanoja yhdeksi jutuksi. Jovelassa on aina kompostoitu, mutta tuurilla ja kantapään kautta. Halusin siis tutustua aiheeseen asiantuntijoiden ohjeiden kautta lukemalla erilaisia julkaisuja, kompostorien valmistajien ohjeita sekä kompostointiin perehtyneiden asiantuntijoiden kirjoja. Jovelassa on tällä hetkellä (keväällä 2019) kuusi kompostia/kompostoria täydessä vauhdissa. 3 kompostoreista on puutarhan sekajätteille, yksi pääasiassa nurmikon leikkuujätteille (jotta saamme ruohosilppua lisättäväksi muihin komposteihin), yksi kompostori ulosteille ja talousjätteille ja yksi (2-astiainen) puhtaasti keittiöjätteille.

Noin! Läksyt on luettu ja jatkossa olemme parempia kompostoijia. Samalla myös omavaraisemman elämän hyötypuutarhan kivijalka on valettu uudelleen, ja se koostuu mahdollisimman paljon omasta mullasta, omista siemenistä ja mahdollisimman monista itse kasvatetuista ruokapöydän antimista, jotka on kasvatettu edellä mainituista ja edellä mainitussa. Ei siis ole yhtään hullumpaa olla hulluna humukseen!


Lämpimin terveisin
Jovelan Johanna

Ps. Kanadalaisen kirjailija-runoilija Margaret Atwoodin novellikokoelmassa Siniparran muna sanotaan: "Keväisin, päivän päätteeksi, sinun tulisi tuoksua mullalle," ja olen siitä ihan samaa mieltä!

Jutun lähteinä on käytetty mm. seuraavia julkaisuja: Kaikki kompostoinnista ja maanparannuksesta: Kirsi Tuominen, Keittiöpuutarhuri: Lena Israelsson, Kodin puutarha: WSOY 1945, Komposti: Ken Thompson, Tuottava maa: Marttayhdistyksen julkaisu, The new complete book of selfsufficiency: John Seymour Hyötykasviyhdistys, Kekkilä: Onnistu kompostoinnissa, Nelson Garden: Puutarhakoulu (Kompostoi enemmän), Biolan: Kompostointi on helppoa, GreenCare: Kompostointi talvella, Käymäläseura Huussi ry, Unelma omavaraisuudesta: Maria Österåker, kuvat, ellei toisin merkitty: Pixbay

JULKAISUA SPONSOROI

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

KOMMENTTEJA

Lähettäjä: Tiina
Kommentti: Meidän komposti on toiminut hunosti. Nyt ymmärrän miksi. Kiitos monipuolisesta jutusta!
Vastaus: Kiva jos tästä on iloa :)

Lähettäjä: Carita
Kommentti: Mahtava paketti kompostista. Tulee tarpeeseen!!
Vastaus: Kiitos paljon :)

Lähettäjä: Taru
Kommentti: Maatuminen, maatua. Ei maantuminen, maantua jne.
Vastaus: Voi luoja mikä moka :D Kiitos tästä. Korjattu on!

Lähettäjä: Ihmettelijä
Kommentti: Hämmästyin kun luin, että kompostiin ei laiteta maitotuotteita. Miksi ei? Itse olen aina laittanut pilalle menneet rahkat ja juustot sun muut kompostiin. Olenko pilannut tulevan mullan näillä toimilla?
Vastaus: Et ole ainoa ihmettelijä, ihmettelin ihan sama. Joissain lähteissä maito ja maitotuotteet oli ok pieninä määrinä, toisissa ei, kuten tuossa kirjassa Komposti. Yleensä selitystä miksi, ei oltu tarkemmin mainittu, mutta joitain selityksiä löysin. Yleisin syy on se, että maitotuotteet haisee herkästi ja haju houkuttelee paikalle ei-toivottuja hyönteisiä, kuten kärpäsiä. Mainittuja oli myös, että niistä ei ole mitään hyötyä kompostissa, koska eliöt ei pysty käsittelemään korkeaproteiinisia raaka-aineita. Kolmas, olettaisin, on se, että elintarvikejätteet (paitsi sadonkorjuun vihannesperkeet) tulee kompostoida suljetussa kompostorissa ja kun elintarvikejäte muutenkin on märkää jätettä, maito ja ei-kiinteät maitotuotteet nostaa turhaan kompostoitavan massan märkyyttä, joka usein on haasteena elintarvikkeita kompostoidessa. Jätehuoltoyhtiöt ohjeistaa maitotuotteiden osalta, että niitä saa laittaa bioastioihin ainoastaan imeytettynä tai jähmettyneenä.

Lähettäjä: Anonyymi L
Kommentti: Hei, mietin tässä kompostorin hankkimista, kun muutamme omakotitaloon, enkä halua laittaa biojätteitä sekajätteeseen. Löysin vuoden takaisen juttusi bokashi-kompostoinnista. Vieläkö suosittelisit sitä? Mietin sellaista vaihtoehtoa, että hankkisi sisälle bokashin ja ulos vain avokompostirin puutarhajätteelle.
Vastaus: Kuulostaa hyvältä ja ilman muuta suosittelen bokashia. Se on siisti, kätevä ja toimiva juttu. Sekajätteeseen voi sitten vaikka laittaa sen bokashin sisällön kypsymään, jos tuntuu siltä, että astiat täyttyvät ennen kun edellinen satsi ehtii ihan valmiiksi :) Ruokajätettähän ei saa avokompostissa kompostoida, mutta loppukypsytykseen se käy ihan hyvin.

Uusimmat kirjoitukset

Biohiilen valmistus on ekoteko, joka torjuu ilmastonmuutosta ja valmistuksessa syntyvä tuote, biohiili, on puutarhan kasvattien ravinnepankki, joka estää kuivuutta, parantaa maan laatua, aktivoi mikrobeja, sitoo itseensä maaperän haitallisia aineita ja lisää viljavuutta tuottaen suurempia satoja. Niin monta hyvää syytä tehdä itse biohiiltä, eikä se...

Nokkosen toinen satokausi alkaa nyt, kun nokkosen siemennorkot alkavat olla korjuukelpoisia. Siemennorkot ovatkin oikeaa superruokaa, sillä nokkosen siemennorkot ovat kasvin ravinteikkain osa, ja niiden ravintoarvo on moninkertainen kasvin muihin osiin verrattuna.

Jovelassa on lomailtu, puuhailtu, laiskoteltu, juhlittu, juteltu mukavia, tehty ruosteisen peltikaton testimaalaus ja ihmetelty kypsyvän sadon ihmeitä. Siinäpä pähkinänkuoressaan parin viime viikon kuulumiset, mutta kerrotaan nyt kuitenkin kunnolla kuulumisia.

Tomaattisadot kypsyvät - tässä kolme hieman erilaista ohjetta sadon hyödyntämiseen ja säilöntään Tehdään tomaattiyrttisuolaa, tomaattisipsejä ja säilötään tomaatteja aurinkokuivattujen tomaattien tapaan, astetta helpommalla!

1850-luku kohtasi 2010-luvun, kun Jovelaan hankittiin aurinkoenergialla toimiva lämminvesivaraaja. Tässä postauksessa on ensikokemuksia tuosta laitteesta ja muita kuulumisia viikolta.

Kesäkuu koristeli tullessaan kaiken kukillaan, innosti uusiin hankintoihin ja laittoi puutarhan kasvatit vahvaan kasvuun. Lounais-Suomessa kesä on jo kauneimmillaan, ja tästä kotimaisesta kesäparatiisista nautitaan täällä täysin rinnoin