KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA
Nimi: Luppopetäjämetsän Kaisa
Viesti: Hei, kiitos ihanasta blogista. Luin vanhempia kirjoituksia jo talvella, ja tilasin sinun suositusten mukaan pulsaattorinkin meille. Niin ja istutin rohtosuopayrtit. Jotka täällä Inarissa tosin kasvavat vähän hitaanlaisesti, näinköhän ehtivät kukkia... Eilen testasimme pulsaattoria ensimmäisen kerran ja varmistimme toimivuuden. Mutta huomasin, että tavallinen kaupan pesuaine tuntui myrkyltä ja meni paljon vettä huuhteluoperaatioon. Huuhtelin kaksi kertaa pyykit. Täytyy ehdottomasti siirtyä miedompiin, pesupähkinään ja rohtosuopayrttiin. Täällä ei ole juoksevaa vettä, vaan järvikantovesi, joka lämmitetään vesipadassa, ja agrigaatti, joka pyörittää pulsaattoria, niin täytyy kiinnittää huomiota tehokkuuteen ja ekologisuuteen.
Miulla olisi muutama kysymys vielä, mitkä pohdituttavat näin vasta-alkajaa:
1. paljonko sie suurinpiirtein käytät vettä per pesu ja huuhtelu? Kun ohjeissa lukee, että minimi määrä vettä on 39 l. Se tuntuu sopivalta, jos on likaista pyykkiä, mutta paljolta, jos on vain alusvaatteita. Tietenkin voi pestä toiseen koneellisen samalla vedellä.
2. Entä huuhteluun, laitakko yhtä paljon ja yhtä kuumaa vettä kuin itse pesuun?
3. Paljonko sie laitat tekemääsi rohtosuopapesunestettä yhteen koneelliseen?
4. Onko linkous temppuillut? Eilen tuntui, että jos pyykkejä ei asetellut sinne tiiviisti, linkousrumpu vain jumputti, eikä lähtenyt linkoamaan kunnolla.
5. Jos rohtosuopayrtit eivät ehdi kukkia täällä, voisinkohan kerätä vain lehdet ennen pakkasia pois niistä ja käyttää ne pesunesteeksi? Juuriin en haluaisi koskea..Kiitos jo etukäteen 😊
Vastaus: Me ei olla omassa pulsaattorissa pyöritelty kaupan pesuaineita, yksi syy on ehdottomasti se, että niiden huuhteluun menee turhan paljon vettä ja sitä vettä ei myöskään haluta valuttaa tuonne luontoon. Meilläkään ei ole juoksevaa vettä. Vesi lämmitetään saunalla tai tuvan puuhellalla, nykyään myös aurinkovesivaraajalla :) Se aurinkovedenlämmitin on kyllä ollut aivan hirmuisen hyvä täällä!
Tässä vastauksia noihin kysymyksiisi:
1) Kyllä me laitetaan se minimi, jonka kone vaatii. Se minimi ei vissiin ole niinkään pyykin määrään tai likaisuuteen liittyvä, vaan pulsun toimintoon. Jotta vesi pyörisi kunnolla ja hyvällä teholla, vettä pitää olla tietty määrä. Me pestään pyykkiä vasta kun siitä saa täydet koneelliset ja herkemmät alusvaatteet menee ihan käsipyykkinä. Äidilläni oli tapana pesaista saunaan mennessään silloin päällä olleet alusvaatteet ja olen huomaamattani siirtynyt samaan :D Saunassa kun odottelen hoitoaineen vaikutusta hiuksissa, pesaisen pyykkisaippualla alusvaatteet. Tuosta on tullut tapa, ja ihan kätsy, kun meillä saunotaan joka toinen päivä.
2) Huuhteluun laitetaan se minimi myös, mutta ei lämmintä vettä kuin sen verran, ettei se vesi nyt ihan jääkylmää ole, porakaivosta kun tulee.
3) Suopanesteen määrä riippuu ihan siitä pyykkilaadusta, määrästä ja pyykin likaisuudesta. Jos on oikein likainen vaate, esiliotan sen kuumemmassa vedessä, johon on laitettu suopanestettä. Jos on oikeen paha tahra, lisään hieman sappisaippuaa, jota meillä on raastettuna purkissa. Itse pesukoneelliseen sitten menee puolesta desistä ylöspäin pesuainetta, mutta riippuu tosiaan ihan siitä mitä pesee ja kuinka suopaisaa nestettä on milloinkin syntynyt. Tämä on niitä juttuja, jotka menee mututuntumalla kokemuksen myötä ;) Todella vaikeaa sanoa, kun ei ole juuri pesemässä pyykkiä tätä pohtiessa :D
4) Jos pyykki ei ole siellä linkouspuolella tasapuolisesti, linko jumputtaa kuin tanssitautinen, heiluu, paukuttaa ja tutisee koko masina :D Asia korjaantuu heti kun stoppaa moisen menon ja laittaa pyykit tasaisemmin. Kokemus ja oikea tuntuma löytyy nopeasti ja jatkossa senkin tekee asiaa ajattelematta. Tärkeää on se, että lingossa on tasapaino. Ei kaikkia painavia toiselle laidalle ja hentoisia hepeniä toiselle. Lopputuloksena on taatusti linkotanssi ja märkä pyykki :D
5. Juuria mekään ei olla raaskittu kaivella. Lehdissä on paljon suopaa, joten ota niitä vaan. Kukissa ei vissiin muutenkaan ole sitä suopaa yhtä paljon kuin lehdissä. Toiset tekee suopanestettä kuivatuista lehdistä, joten sitä kannattaa myös kokeilla :) Muista laittaa etikkaa suopanesteeseen jos säilytät nestettä yli viikon. Kivoja pyykkipäiviä sinne pohjoiseen :)
Nimi: Sari
Viesti: Äidin kanssa tuli tänään puhe saippuan teosta ja mainitsin tuon suopayrtin. Hän katseli, että hänen yhdessä vanhassa perennapenkissä ehkä kasvaa ja sitä kutsuttiin ennen köyhän leimukukaksi, lieneekö sama kasvi. Otin muutamia kuvia, pitää käydä vertailemaan. Lehdet ainakin vaikuttavat samanlaisilta mutta kyseessä voi olla ihan eri kasvit.
Vastaus: Suopiksen tunnistaa helposti sen suloisesta tuoksusta :)
Nimi: Kotivaaraska
Viesti: Oletkos kokeillut hiustenpesuun? Minäpä olen ja sopii ainakin minun hiuksilleni. Tosin käytän muutenkin palashamppoota ja pesen maks 3 krt viikossa. Olen ihan kukkia laittanut astiaan ja kiehuvaa vettä päälle, kun on jäähtynyt sopivaksi, olen sihdannut vaan kukat pois, eli olen tehnyt sellaisia kerralla käytettäviä annoksia tarvittaessa.
Vastaus: Olen kyllä ja hyvin toimii :) Myös ihan peruspesunesteenä :)
Nimi: Tiina-Mari
Viesti: Kiitos
tästä postauksesta ja samalla muistutuksesta että tosiaan on viime
talven villasukkien pesuaika. Oma suopayrttimaani on vielä vähäinen
mutta otin tuoreita lehtiä ja lisäsin vähän viime kesäisiä kuivattuja
kukkia, joita löysin kaapin perältä. Lehdet eivät vaahdonneet lainkaan,
olisiko ollut jo "liian myöhäinen" korjuuaika? Kuivatut kukat antoivat
vaahtoa ja samalla muuttivat värin ruskeaksi. Mutta yhtäkaikki -
puhdasta tuli ja pyykkinarullinen sukkia ja muuta villaista heiluvat nyt
tuulessa (ja silloin tällöin sateessa).
Vastaus: Meillä on lehdet kyllä aina vaahdonneet kun antaa vähän vauhtia vedelle, mutta saattaahan se olla, että myöhäisyys tai jopa kesän kuivuus on verottanut suopaisuutta. Kuivatuista kukista tosiaan vesi värjäytyy, mutta meilläkään ei ole jäänyt kiinni tekstiileihin ja jos oikeen herkkä tekstiili olisi kyseessä, voi aina käyttää nitä värisiepparilappuja, joita myydään ihan peruskaupoissakin. Me käytetään niitä joskus, koska meillä kaivovesi on luontaisesti rautapitoista ja siten muuttuu nopeasti ruskehtavaksi, kun vesi pääsee hapen kanssa tekemisiin.
