SULOINEN SUOPA

Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinäkuun loppu on ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä! Rohtosuopayrtin suopa käy mainiosti myös yleispyykkiaineeksi.

Pesuneste ei vaahtoa itsestään, mutta vaahtoa syntyy kyllä kun hieman vispaa vettä kädellä. Etikan voi jättää pois pesunesteestä, mutta silloin neste ei säily kuin noin viikon. Etikka on myös ihan hyödyllinen osa pesunesteestä, sillä se omalta osaltaan raikastaa pyykkiä ja parantaa sen laatua. Puhdas, kuiva pyykki ei tuoksu etikalle.

Ja hyvin pesee rohtosuopayrtistä tehty pyykinpesuaine! Kuvassa samaiset pohjatuhruiset sukat pesun jälkeen. Pinttyneet likatahrat kannattaa liottaa pesunesteessä ennen varsinaista pesua. Nuo sukkien tahrat lähtivät vartin liotuksen ja normaalin käsipesun voimalla.

Rohtosuopayrttiä voi tosiaan käyttää tuoreenakin. Kukkia ja lehtiä nypitään pesusoikkoon ja päälle kaadetaan kiehuvaa vettä niin, että kasvin osat peittyvät. Vartin hauduttelun jälkeen lisätään vettä ja kasvin osat puristetaan kädessä kunnes niistä ei enää tule nestettä. Sen jälkeen voikin jo pestä pyykkiä. Meillä on käytetty rohtosuopayrttiä molemmilla tavoilla, ja sekä käsipyykissä että pulsaattoripesukoneessa.

Täytyypi taas kerätä ja kuivata sieman rohtosuopayrttiä talteen talveksi ja tehdä vielä toinen satsi villasuopanestettä, jotta saa pesaistua myös lampaanvillatossuja. Sitten saakin syksy saapua villaisten osalta - kunhan ei pidä kiirettä. Vielä on paljon kesää nautittavana!

Lyhyesti rohtosuopayrtistä

- ikivanha lääkekasvi, jota nykyään ei suositella nautittavaksi suun kautta miedon myrkyllisyytensä vuoksi.

- sisältää runsaasti saponiinia, luonnon omaa saippuaa (glykosidi), joka liukenee 30 asteiseen veteen.

- käytetty tuhansia vuosia erityisesti villan pesuun.

- käytetään edelleenkin museoiden arvotekstiilien pesuun.

- käytetään erityisen hienona pesuaineena myös mm. hiuksille, mutta saattaa aiheuttaa herkälle iholle ärsytystä.

- ulkoisesti käytettynä ei imeydy elimistöön.

Lähde: Maatiainen ry.

Mukavia pyykkihetkiä toivotellen ❤
Jovelan Johanna

Asiaa meille? Laita viestiä alla olevan lomakkeen kautta ❤
Löydät meidät myös instagramista ❤

KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA
Nimi: Heli Perniöstä
Viesti: Hei! Vanhan talon mukana tuli lähes talonpituinen penkki suopayrttiä. Halusin penkkiin muitakin kukkia ja kaivoin juuren jos toisenkin ylös. Sitten ajattelin toisen kerran ja siirsin juurakoita mielettömän määrä toiseen paikkaan ja panin vain multaa päälle. Sieltä niitä vaan nousee! Siirsin myös noin 15 cm korkeita alkuja omaan penkkiinsä ja kukkia näkyy tulevan sieltäkin. Kysymykseni on: miten suopayrtistä tehdään palasaippuaa? Eikö sitä voi käyttää käsisaippuana? Säilytyksen kannalta palasaippua olisi kätevämpi sekä kuljetuksen kannalta. Ajattelin nimittäin, että itse tehty palasaippua voisi olla kiva pieni joululahja, jonka voisi lähettää kirjeessä, kun tekisi tarpeeksi ohkaisia saippuoita. Voihan palasaippuankin vaikka raastaa, että se liukenee helpommin, jos sillä haluaa pestä muutakin kuin kätensä.
Tosin ajattelin panna sekaan kookosrasvaa.... sehän kyllä jähmettyy, mutta jähmettyykö palasaippuaa ajatellen tarpeeksi? Pesunesteohjeita olen löytänyt, mutten yhtään palasaippuaohjetta suopayrtille.
Kiitos vastauksestasi!

Vastaus: Palasaippuaohjetta en ole minäkään löytänyt, vaikka olen sellaista muutamallakin kielellä etsiskellyt netin syövereistä, mutta useita mainintoja kyllä. Niissä tunnutaan käytettävän aikalailla perussaippuan ohjetta, vettä, lipeää, rasvaa ja kolmantena kuivattua rohtosuopayrtin juurakkoa jauheena. Koska en ole tätä kokeillut, varmaksi en uskalla sanoa, mutta voisin kuvitella, että täällä olevalla ohjeella palasaippua voisi toimia, kun korvaa ohjeessa mainitun pikakahvin kuivatulla suopiksen juurijauheella https://isoaidinreseptilla.blogspot.com/2017/08/saippuanvalmistus2.html

Nimi: Luppopetäjämetsän Kaisa
Viesti: Hei, kiitos ihanasta blogista. Luin vanhempia kirjoituksia jo talvella, ja tilasin sinun suositusten mukaan pulsaattorinkin meille. Niin ja istutin rohtosuopayrtit. Jotka täällä Inarissa tosin kasvavat vähän hitaanlaisesti, näinköhän ehtivät kukkia... Eilen testasimme pulsaattoria ensimmäisen kerran ja varmistimme toimivuuden. Mutta huomasin, että tavallinen kaupan pesuaine tuntui myrkyltä ja meni paljon vettä huuhteluoperaatioon. Huuhtelin kaksi kertaa pyykit. Täytyy ehdottomasti siirtyä miedompiin, pesupähkinään ja rohtosuopayrttiin. Täällä ei ole juoksevaa vettä, vaan järvikantovesi, joka lämmitetään vesipadassa, ja agrigaatti, joka pyörittää pulsaattoria, niin täytyy kiinnittää huomiota tehokkuuteen ja ekologisuuteen.

Miulla olisi muutama kysymys vielä, mitkä pohdituttavat näin vasta-alkajaa:
1. paljonko sie suurinpiirtein käytät vettä per pesu ja huuhtelu? Kun ohjeissa lukee, että minimi määrä vettä on 39 l. Se tuntuu sopivalta, jos on likaista pyykkiä, mutta paljolta, jos on vain alusvaatteita. Tietenkin voi pestä toiseen koneellisen samalla vedellä.
2. Entä huuhteluun, laitakko yhtä paljon ja yhtä kuumaa vettä kuin itse pesuun?
3. Paljonko sie laitat tekemääsi rohtosuopapesunestettä yhteen koneelliseen?
4. Onko linkous temppuillut? Eilen tuntui, että jos pyykkejä ei asetellut sinne tiiviisti, linkousrumpu vain jumputti, eikä lähtenyt linkoamaan kunnolla.
5. Jos rohtosuopayrtit eivät ehdi kukkia täällä, voisinkohan kerätä vain lehdet ennen pakkasia pois niistä ja käyttää ne pesunesteeksi? Juuriin en haluaisi koskea..Kiitos jo etukäteen 😊

Vastaus: Me ei olla omassa pulsaattorissa pyöritelty kaupan pesuaineita, yksi syy on ehdottomasti se, että niiden huuhteluun menee turhan paljon vettä ja sitä vettä ei myöskään haluta valuttaa tuonne luontoon. Meilläkään ei ole juoksevaa vettä. Vesi lämmitetään saunalla tai tuvan puuhellalla, nykyään myös aurinkovesivaraajalla :) Se aurinkovedenlämmitin on kyllä ollut aivan hirmuisen hyvä täällä!

Tässä vastauksia noihin kysymyksiisi:
1) Kyllä me laitetaan se minimi, jonka kone vaatii. Se minimi ei vissiin ole niinkään pyykin määrään tai likaisuuteen liittyvä, vaan pulsun toimintoon. Jotta vesi pyörisi kunnolla ja hyvällä teholla, vettä pitää olla tietty määrä. Me pestään pyykkiä vasta kun siitä saa täydet koneelliset ja herkemmät alusvaatteet menee ihan käsipyykkinä. Äidilläni oli tapana pesaista saunaan mennessään silloin päällä olleet alusvaatteet ja olen huomaamattani siirtynyt samaan :D Saunassa kun odottelen hoitoaineen vaikutusta hiuksissa, pesaisen pyykkisaippualla alusvaatteet. Tuosta on tullut tapa, ja ihan kätsy, kun meillä saunotaan joka toinen päivä.
2) Huuhteluun laitetaan se minimi myös, mutta ei lämmintä vettä kuin sen verran, ettei se vesi nyt ihan jääkylmää ole, porakaivosta kun tulee.
3) Suopanesteen määrä riippuu ihan siitä pyykkilaadusta, määrästä ja pyykin likaisuudesta. Jos on oikein likainen vaate, esiliotan sen kuumemmassa vedessä, johon on laitettu suopanestettä. Jos on oikeen paha tahra, lisään hieman sappisaippuaa, jota meillä on raastettuna purkissa. Itse pesukoneelliseen sitten menee puolesta desistä ylöspäin pesuainetta, mutta riippuu tosiaan ihan siitä mitä pesee ja kuinka suopaisaa nestettä on milloinkin syntynyt. Tämä on niitä juttuja, jotka menee mututuntumalla kokemuksen myötä ;) Todella vaikeaa sanoa, kun ei ole juuri pesemässä pyykkiä tätä pohtiessa :D
4) Jos pyykki ei ole siellä linkouspuolella tasapuolisesti, linko jumputtaa kuin tanssitautinen, heiluu, paukuttaa ja tutisee koko masina :D Asia korjaantuu heti kun stoppaa moisen menon ja laittaa pyykit tasaisemmin. Kokemus ja oikea tuntuma löytyy nopeasti ja jatkossa senkin tekee asiaa ajattelematta. Tärkeää on se, että lingossa on tasapaino. Ei kaikkia painavia toiselle laidalle ja hentoisia hepeniä toiselle. Lopputuloksena on taatusti linkotanssi ja märkä pyykki :D
5. Juuria mekään ei olla raaskittu kaivella. Lehdissä on paljon suopaa, joten ota niitä vaan. Kukissa ei vissiin muutenkaan ole sitä suopaa yhtä paljon kuin lehdissä. Toiset tekee suopanestettä kuivatuista lehdistä, joten sitä kannattaa myös kokeilla :) Muista laittaa etikkaa suopanesteeseen jos säilytät nestettä yli viikon. Kivoja pyykkipäiviä sinne pohjoiseen :)

Nimi: Sari
Viesti: Äidin kanssa tuli tänään puhe saippuan teosta ja mainitsin tuon suopayrtin. Hän katseli, että hänen yhdessä vanhassa perennapenkissä ehkä kasvaa ja sitä kutsuttiin ennen köyhän leimukukaksi, lieneekö sama kasvi. Otin muutamia kuvia, pitää käydä vertailemaan. Lehdet ainakin vaikuttavat samanlaisilta mutta kyseessä voi olla ihan eri kasvit.
Vastaus: Suopiksen tunnistaa helposti sen suloisesta tuoksusta :)

Nimi: Kotivaaraska
Viesti: Oletkos kokeillut hiustenpesuun? Minäpä olen ja sopii ainakin minun hiuksilleni. Tosin käytän muutenkin palashamppoota ja pesen maks 3 krt viikossa. Olen ihan kukkia laittanut astiaan ja kiehuvaa vettä päälle, kun on jäähtynyt sopivaksi, olen sihdannut vaan kukat pois, eli olen tehnyt sellaisia kerralla käytettäviä annoksia tarvittaessa.
Vastaus: Olen kyllä ja hyvin toimii :) Myös ihan peruspesunesteenä :)

Nimi: Tiina-Mari
Viesti: Kiitos tästä postauksesta ja samalla muistutuksesta että tosiaan on viime talven villasukkien pesuaika. Oma suopayrttimaani on vielä vähäinen mutta otin tuoreita lehtiä ja lisäsin vähän viime kesäisiä kuivattuja kukkia, joita löysin kaapin perältä. Lehdet eivät vaahdonneet lainkaan, olisiko ollut jo "liian myöhäinen" korjuuaika? Kuivatut kukat antoivat vaahtoa ja samalla muuttivat värin ruskeaksi. Mutta yhtäkaikki - puhdasta tuli ja pyykkinarullinen sukkia ja muuta villaista heiluvat nyt tuulessa (ja silloin tällöin sateessa).
Vastaus: Meillä on lehdet kyllä aina vaahdonneet kun antaa vähän vauhtia vedelle, mutta saattaahan se olla, että myöhäisyys tai jopa kesän kuivuus on verottanut suopaisuutta. Kuivatuista kukista tosiaan vesi värjäytyy, mutta meilläkään ei ole jäänyt kiinni tekstiileihin ja jos oikeen herkkä tekstiili olisi kyseessä, voi aina käyttää nitä värisiepparilappuja, joita myydään ihan peruskaupoissakin. Me käytetään niitä joskus, koska meillä kaivovesi on luontaisesti rautapitoista ja siten muuttuu nopeasti ruskehtavaksi, kun vesi pääsee hapen kanssa tekemisiin.