Suloinen
rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on
myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät
arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinä-elokuu
onkin ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä, ja
pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia
viileitä päiviä!
Rohtosuopayrtin suopa käy toki mainiosti myös yleispyykkiaineeksikin pitkin vuotta.
Kirjoitus on alun perin julkaistu 30.7.2019 ja nostettu esille ajankohtaisena kesällä 2025.
Rohtosuopayrtin lehtiä ja kukkia voi käyttää sellaisenaan, tuoreena tai kuivattuna, ilman erityistä pesunesteen valmistamista. Eniten saippuaa on kasvin juurissa, mutta koska juurakoiden kaivaminen on monasti kovin hankalaa ja samalla tulee tuhottua kasvustoa, olen itse käyttänyt pesunesteeseen vain kukkia, varsia ja kasvin lehtiä.
9 dl vettä
1 dl etikkaa
0,5 litraa rohtosuopayrtin lehtiä ja/tai/sekä kukkia (tai 2 dl kuivattuna)
Kerää lehtiä ja kukkia tiivis puolilitrainen, laita kasvin osat kattilaan ja lisää vesi. Kiehauta vesi ja anna keitoksen poreilla kevyesti lämmöllä 15 minuuttia. Nesteen pinnalle kertyvä vaahto on saippuavaahtoa. Siivilöi neste sopivaan astiaan ja lisää etikka, joka parantaa nesteen säilyvyyttä. Anna nesteen jäähtyä ja pullota se.
Pesuneste ei vaahtoa itsestään, mutta vaahtoa
syntyy kyllä kun vettä hieman vispaa kädellä. Veden tulee olla vähintään
30-asteista, jotta saponiini vapautuu veteen. Annostele suopaa pyykin määrän, likaisuuden ja oman suopanesteen tehon mukaisesti.
Ilman etikkaa pesuneste ei säily kuin noin viikon. Etikka on myös ihan hyödyllinen osa pesunesteestä, sillä se omalta osaltaan raikastaa pyykkiä ja parantaa sen laatua. Puhdas, kuiva pyykki ei tuoksu etikalle vaikka sitä pesunesteessä onkin.
Meillä etikkapitoinen suopaneste on säilynyt ulkosaunalla kesästä kevääseen käyttökelpoisena. Suopapullot ovat jäätyneetkin muutaman kerran talven aikana, mutta suopa ei ole siitä ollut moksiskaan.
Hyvin pesee rohtosuopayrtistä tehty pyykinpesuaine! Kuvassa samaiset pohjatuhruiset sukat pesun jälkeen. Pinttyneet likatahrat kannattaa liottaa pesunesteessä ennen varsinaista pesua. Nuo sukkien tahrat lähtivät vartin liotuksen ja normaalin käsipesun voimalla.
Rohtosuopayrttiä voi käyttää tuoreenakin. Kukkia ja lehtiä nypitään pesusoikkoon ja päälle kaadetaan kiehuvaa vettä niin, että kasvin osat peittyvät. Vartin hauduttelun jälkeen lisätään vettä ja kasvin osat puristetaan kädessä kunnes niistä ei enää tule nestettä. Sen jälkeen voikin jo pestä pyykkiä.
Meillä on käytetty rohtosuopayrttiä molemmilla tavoilla, ja sekä käsipyykissä että pulsaattoripesukoneessa.
Täytyypi taas kerätä ja kuivata sieman rohtosuopayrttiä talteen talveksi ja tehdä vielä toinen satsi pyykkinestettä, jotta saa pesaistua myös lampaanvillatossuja. Sitten saakin syksy saapua aikanaan villaisten osalta - kunhan ei pidä kiirettä. Vielä on paljon kesää nautittavana!
Kuivatus onnistuu helposti ripustamalla muutaman oksan kimput roikkumaan vaikkapa henkariin tai verhotankoon.
Talvivarastoja ei tarvitse piilotella - rohtosuopayrtti on suloinen kuivattunakin!
Lähde: Maatiainen ry.
Kuvassa aukeamia kirjastamme Vanhassa talossa, johon rohtosuopayrttipesunestekin pääsi.
Kirjan alkuperäiskuvat: Annabelle Antas.
Mukavia pyykkihetkiä toivotellen ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Niin se aika vain hurahti, suorastaan loikkasi keväästä keskikesään, mutta jouten emme mekään ole olleet. Kantovesi-kuivavessataloudessamme on tehty arkisia toimia helpottavia parannuksia ja tuotu kukkivaa puutarhaa myös sisustukseen.
Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinä-elokuu onkin ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä, ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä!
Sadon kuivattaminen on hyvä keino säilöä satoa ja kasvattaa kotivaraa, ja samalla säästyy tilaakin, sillä kuivatettu sato vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin moni muu säilöntämuoto. Monitasoisen kuivurin hankintavinkin löydät kirjoituksen loppuosasta.
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Usein kotipuutarhuri huomaa satoa nakertelevat puutarhan vihulaiset siinä vaiheessa, kun tuhoja on jo syntynyt. Ennakointi on ilman muuta tehokkain tapa välttää näitä kutsumattomia vieraita, mutta biologista, myrkytöntä apua on saatavilla silloinkin, kun vauriot ovat jo nähtävillä.
Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.
