Onnellisen omavaraistelijan pihalla tai lähialueella kasvaa hevoskastanjapuita, joiden pähkinöitä voi hyödyntää pesupähkinöiden tapaan pyykinpesussa. Hevoskastanjoiden ja tuontipesupähkinöiden saponiini- eli luontainen saippuapitoisuus onkin likimain sama, joten kaukomailta saakka meille kuljetettavat pesupähkinät voi hyvällä syyllä korvata kotimaisilla hevoskastanjoilla, jos siihen vaan on mahdollisuus.
Kirjoitus on julkaistu alun perin 5.11.2022 ja nostettu ajankohtaisena esille syksyllä 2023.
Meillä ei hevoskastanjoita kasva (vielä) mutta onnekseni sain pussillisen pähkinöitä ystävältäni, jonka tuttavalla on niistä ylituotantoa. Näin se vaihtotalous taas toteutuu yhdeltä toiselle.
Pääsin siis viikonloppuna ja tässä alkuviikosta testailemaan hevoskastanjan pesuominaisuuksia positiivisesti ilahtuen. Hevoskastanjapesupähkinöille löytyy muutamakin erilainen käyttöohje netistä. Olen testaillut niitä sangen erilaisin lopputuloksin, eritoten vaahtoavuuden osalta. Seuraavat käyttövinkit perustuvat siis omaan kokemukseeni testien perusteella.
Kerää maahan pudonneita piikikkäitä hevoskastanjan hedelmiä, avaa ne kädet hansikkailla suojaten ja pilko hedelmien sisältä löytyvät pähkinät muutamaan, esimerkiksi neljään osaan. Toiset suosivat isompia lohkoja, toiset pienempiä, jopa aivan rouhetta, jos myöhemmin käytössä on pieni pesupussi. Mitä pienemmät palat ovat, sen helpommin niistä irtoaa saippuaa. Pilkkominen kannattaa joka tapauksessa, mikäli mahdollista, tehdä silloin, kun pähkinät ovat vielä pehmeitä, sillä kuivahtaneiden pähkinöiden pilkkominen on vaikeaa.
Kuivata pähkinän palaset kuivurissa n. 45C tai vaikkapa sanomalehtipaperin päällä huoneenlämmössä. Palaset kannattaa säilöä paperipussissa.
Joissain ohjeissa neuvotaan laittamaan noin tusina
hevoskastanjan neljännestä lasipurkkiin, johon laitetaan pari desiä
vettä. Tämän jälkeen purkki laitetaan pariksi tunniksi jääkaappiin
tekeytymään.
Itse suosin toista tapaa.
Komea vaahto lämminvesikäsittelyn jälkeen.
Komeimman vaahdon sain aikaiseksi seuraavasti: Laitoin kuivattuja hevoskastanjan lohkoja pieneen ämpäriin ja kaadoin pähkinöiden päälle lämmintä, melkeinpä kuumaa vettä noin 3 dl. Tämän jälkeen annoin saponiinin liueta veteen vajaan tunnin ajan huoneenlämmössä. Kuvan vaahtoavuus syntyi noin 45 minuutin liotuksella, jonka jälkeen lisäsin ämpäriin hieman vettä sukkapyykkiä varten ja nostatin veteen pehmeän vaahdon vispaamalla vettä kädellä.
Saippuanestettä kannattaa annostella pyykkimäärän mukaisesti - sopiva määrä vaihtelee pyykin määrän, likaisuusasteen ja kangastyypinkin mukaan, joten tarkkaa ohjetta en edes yritä antaa. Ehkäpä normaalille pyykille desi koneellista kohti riittää. Valkopyykkiin voi lisätä ruokalusikallisen tai pari ruokasoodaa, eli bikarbonaattia, kuten pesupähkinäpesussakin tavataan tehdä.
Hevoskastanjan saponiini pehmentää pesuveden, joten huuhteluaineet ovat turhia, mutta halutessasi voit lisätä pyykkiin huuhteluaineen sijaan hieman itse tehtyä pyykkietikkaa.
Jos saippuasuopaa jää yli, siihen voi sekoittaa 1/3 etikkaa ja neste säilyy hyvin parikin viikkoa. Samoja hevoskastanjapesupähkinöitä voi usein käyttää toiseenkin kertaan, kun kuivaa palaset liotuksen jälkeen uudelleen.
Lopuksi muistuttelen vielä, että mahtavat jokamiehenoikeutemme eivät salli hevoskastanjoiden tai muidenkaan pähkinöiden keräämistä suoraan puista tai pensaista. Ainoastaan maahan pudonneita pähkinöitä saa kerätä metsissä ja puistoissa ilman maanomistajan lupaa.
Jos omavaraistelevat pesunesteet kiinnostavat, kurkkaa ohje myös ruohtosuopayrtistä valmistettavaan nestemäiseen suopaan, joka säilyy valmistuksen jälkeen kuukaisia.
Omavaraistelun iloa toivotellen ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
UUSIMPIA JULKAISUJA
Olen vallan villiintynyt vakumointiin, joka säästää säilytystilaa ja ennen kaikkea pidentää sadon ja elintarvikkeiden säilyvyyttä merkittävästi. Reilussa viikossa olen tullut siihen lopputulokseen, että pakastimen, jääkaapin ja kotivaran aarteiden pidempi säilyvyysaika on helppo saavuttaa. Se on vain kahden painikkeen painalluksen päässä, kun...
Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinä-elokuu onkin ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä, ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä!
Öljyjen uuttaminen yrteistä on helppoa ja vaivatonta. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu kylmäuuttamalla. Raaka-aineina tarvitset vain yrttiä ja kasvipohjaista öljyä. Tällä ohjeella on tehty piparminttuöljyä, jota voi käyttää kotikosmetiikassa, lihaskivun helpottajana ja nuhaisen nenän avaajana sekä leivonnassa ja jälkiruokien maustajana. Kannattaa...
Kolean vaihteleva kesä- ja heinäkuu on tarjoillut aurinkoa, sateita ja rakeitakin. Sato on toisaalta hyvällä mallilla, toisaalta koleuden vuoksi kangerteleva, mutta puutarha tarjoilee silti herkkujaan.
Suvisimaa ja juhannuspolkkaa! Juhannuspolkka sai nimensä siitä, että sen maku muistuttaa hieman polkkakarkkeja, vaikkei niitä ole nähnytkään, ja suvisiman salaisuutena on mustaseljankukat. Molemmat reseptit ovat omiani, mutta kolmannen, mustaherukkaisen kesäsiman resepti on alkujaan Louhisaaren linnasta.
Tällä hyttysiä inhottavalla yrttietikalla, jota on käytetty niin karkoitteena, rohtona kuin maustajanakin, on sangen hauska nimi, jonka juuret juontavat keskiajan paikkeille Ranskaan. Itse käytän 4:n varkaan etikkaa sekä hyttyskarkoitteena että salaattikastikkeiden maustajana, mutta joskus myös hiushuuhteena, sillä se saa laimennettuna hiukset...
