Mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset ja monet muut meille elintärkeät hyönteiset tarvitsevat apua. Tehdään ötökkähotelleja ja osallistutaan samalla #miljoonaotokkatekoa -kampanjaan.
Yle uutisoi 11.2.2019 kansainvälisen hyönteistutkimuksen hälyttävistä tuloksista. Tutkimuksessa
kerrotaan jo lajikatoa kärsineiden lajien tuhoutumisen jatkumisesta.
Vaarassa ovat erityisesti perhoset, pistiäiset (eli mehiläiset,
kimalaiset, ampiaiset..), lantakuoriaiset, sudenkorennot, koskikorennot,
vesiperhoset ja päivänkorennot, eikä monella muullakaan lajilla hyvin
mene. Suomessa hyönteiskantojen tuhot eivät vielä yllä yhtä surkealle
tasolle kuin monessa muussa maassa, mutta asiaan on syytä puuttua nyt,
jotta emme siihen tilaan myöskään päädy. Esimerkiksi Briteissä on 9
vuoden aikana menetetty 58% joistain perhoskannoista.
Suomen Luonto (Suomen luonnonsuojeluliitto) nosti omassa tutkimusarviossaan esille Saksan,
jossa 30 vuodessa on menetetty yli 75% lentävistä hyönteisistä ja
kotoisan Länsi-Suomemme, jossa hyönteispölytteiset sadot ovat vähentyneet
huolestuttavasti jo 10-15 vuoden ajan. Suurin uhka tuntuukin olevan
lentävien hyönteisten keskuudessa.
Yksi monista keinoista auttaa hyönteisiä, on rakentaa niille ötökkähotelleja, eli keinopesiä.
Tämä hyönteishotelli on tehty ylijäämälinnunpönttöön poistamalla sen etuseinä. Sisällä on erilaisia talventörröttäjiä: kuivunutta raparperin kukkavartta, pujoa, maa-artisokan varsia ja muita putkivartisia korsia, puuta porattuine reikineen, kuivia käpyjä ja hieman (ovenpieli-istutukseen) kuivunutta kanervaakin, jota on puupalan yläpuolella. Putket ovat paksua pahvia, ylijäämää sekin. Puuhun poratut reiät on tehty 8 mm poranterällä.
Perennojen, koiranputkien, nokkosten, pujojen, piiskujen ja muiden kasvien ontot varret ovat oivia hyönteishotellin putkia, mutta niitä kannattaa kerätä maltillisesti ja jättää ainakin osa talventörröttäjistä paikoilleen talven yli, sillä putkissa talvehditaan myös luonnossa.
Korsien sisällä on usein eristevillan kaltaista täytettä, jonka saa työnnettyä ulos vaikkapa grillitikulla tai syömäpuikolla.
Hyönteishotellin katto on pintasuojattua levyä, jotta vesi ei pääse lahottamaan puuta. Jotta putket ja muut täytteet pysyvät
paikoillaan, hyönteishotellin etuosan päälle kannattaa laittaa verkkoa. Silloin eivät linnutkaan pääse nyppimään täytteitä ulos. Verkon saa kätevästi kiinni voimanitojalla.
Hyönteishotellien näpertelyssä on hauskaa juuri se, että niistä voi tehdä juuri haluamansa kaltaisia. Esimerkiksi tässä meidän, Bug's inn -nimen saaneessa hyönteishotellissamme on kattoterassi.
Hyönteishotellin kattoterassilla kukkii orvokkeja jo huhtikuussa ensimmäisten mehiläisten ja kimalaisten iloksi.
1. Villimehiläiset tykkäävät puuhun poratuista rei'istä ja putkista, ja myös munivat reikiin ja putkiin.
2. Leppäkertut taas pitävät kävyistä ja kaarnasta.
3. Hotellin täyttämisen jälkeen sen etuosaan kannattaa kiinnittää
verkko, joka pitää sisustan paikoillaan ja estää lintujen pääsyn
hyönteisten kimppuun. Tämä on usein ongelmana kaupasta ostetuilla,
mielestäni lähinnä somisteiksi kelpaavilla hyönteishotelleilla, joissa
ei ole suojaverkkoa. Linnut sitten kiskovat kaikki kivat putket ulos
päästäkseen käsiksi hyönteisiin (nim. kokemuksen äänellä).
4. Hyönteishotelli tulee sijoittaa suojaisaan paikkaan aurinkoa
kohti, eli kaakkoon tai etelään. Kiinnityksen tulee olla napakka jos
mielii saada tehopölyttäjiä asukkaiksi. Esimerkiksi erakkomehiläiset
eivät pesi heiluvassa pesässä.
5. Majoituspaikka ei saisi kastua siten, ettei se kuiva helposti. Katto on hyvä olla.
6. Talvisin hyönteishotellissa vaivutaan talvilepoon.
Mitä me teemmekään, jos kauniit perhoset,
hunajaa tuottavat ihanat mehiläiset, maata muokkaavat ötökät ja
tuikitärkeät pölyttävät hyönteiset käyvät vähiin? Lirissä olisimme, se
on selvää. Autetaan hyönteisiä nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus ♥
Tehdään yhdessä
#miljoonaotokkatekoa
Lämpimin terveisin ♥ Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Lempipuutarhaohjelmani, Trädgårdstiderin, inspiroimana halusin tehdä meille kaksi kukkivaa palloa, jotka kiinnitettiin korkeisiin tolppiin sisääntuloomme portin molemmin puolin. Kahden puolipalloamppelin yhdistäminen kukkivaksi palloksi oli siis tuon puutarhaohjelman juontajan, Pernillan idea, mutta itse tein kukkivat pallot hieman eri tavalla kuin...
Hunajamarja, haskap, makeasinikuusama, marjasinikuusama, ikuisen nuoruuden marja - rakkaalla pensaalla on monta nimeä. Jos haluat vähällä vaivalla tuottoisan marjapensaan, hunajamarja on sinun juttusi.
Vuoden 2025 HeVit, kurkut ovat helppoja ja satoisia hyötykasveja, mutta muutama pieni niksi niidenkin kasvattamisessa on. Ihan ensiksi mainittakoon, että kurkkuja ei kannata esikasvattaa liian aikaisin, hyvistä syistä. Alueesta riippuen noin 3 viikon esikasvatus riittää mainiosti.
Huhtikuun alku toi mukanaan puhaa jos jonkinlaista, mutta meillä täällä Jovelassa on käynyt hyvä tuuri. Isännän lomaviikko osui juuri tähän täydellisen lämpimään kevätviikkoon, ja olemme saaneet viikossa aikaiseksi vaikka mitä!
Kotimainen lannoitevalmistaja Neko on tuonut markkinoille uuden biohiilituotteen, joka soveltuu myös luomuviljelyyn. Me biohiilen käytön puolestapuhujina esittelemme mielellämme omavarainen.fi:ssä tämän tuotteen, jota on kätevästi saatavilla useammassa pakkauskoossa eri käyttökohteita ajatellen.
Sillä sipulit! Vähään tyytyvän ja aloittelijaystävällisen sipulisuvun jäsenet ovat oikeita omavaraistelevan kotipuutarhurin helmiä, vaikka toiset heistä haluavatkin hieman enemmän hoivaa kuin toiset. Tässä jutussa perehdytään sipulien kasvattamiseen ja tutustutaan erilaisiin syötävien sipulisuvun jäseniin, joista kaikki eivät välttämättä ole ihan
...
