Nokkosen toinen satokausi alkaa nyt, kun nokkosen siemennorkot alkavat olla korjuukelpoisia. Siemennorkot ovatkin oikeaa superruokaa, sillä nokkosen siemennorkot ovat kasvin ravinteikkain osa, ja niiden ravintoarvo on moninkertainen kasvin muihin osiin verrattuna.
Tätäpä piti nyt sitten testata!
Pieniä nokkosen lehtiä voi toki kerätä koko kesän ajan vaikka suuret lehdet muuttuvatkin kasvaessaan kitkeriksi, mutta silloin kun nokkonen alkaa tuottaa siemennorkkojaan, ollaan todellisen superruoan äärellä! Nokkonenhan sisältää mm. aminohappoja, kalsiumia, rautaa, kaliumia, magnesiumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä sekä folaatteja, riboflaviinia, A-, B-, C-, E- ja K-vitamiinia ja näitä kaikkia esiintyy moninkertaisesti juurikin nokkosen siemenissä ja siemennorkoissa.
Sen lisäksi, että nokkonen sisältää runsaasti elimistölle hyödyllisiä ravinteita, nokkosta on käytetty iät ja ajat monen vaivan hoitoon, kuten nivelkipuihin, anemiaan, ruuansulatusvaivoihin, korkeaan verenpaineeseen, sappikiviin, alentuneeseen vastustuskykyyn, väsymykseen ja uupumiseen sekä muistiongelmiin. Lisää nokkosten terveysvaikutuksista voi lukea vaikkapa Arctic Warriorsin kotisivuilta. Mainitaan vielä, että Allergia.fi:n mukaan nokkosesta "on tunnistettu ainakin seitsemän erilaista anti-inflammatorista ja/tai anti-allergeenista yhdistettä. Nokkosen anti-inflammatoristen yhdisteiden kliinisiin vaikutuksiin kuuluvat mm. nenän limakalvojen turvotuksen väheneminen, verenpaineen lasku ja ihotulehduksen lievittyminen."
Eipä siis muuta kuin suojahanskat käteen ja kohti polttavia puskia!
Nokkosen siemennorkot kannattaa kerätä puhtaalta alueelta, ei siis tien laidasta, eikä navetan tai puuceen kupeelta, jotta välttyy nitraateilta. Nokkonen tekee kahta siemennorkkotyyppiä, joista urosnorkko on lyhyt ja pieni ja naarasnorkko on pitkä ja tuuhea. Kerääjälle paras norkko on naarasnorkko, joka sisältää eniten ravinteita. Urosnorkot erottaa kyllä selvästi, sillä selkeästi pienemmät norkot ovat täynnä pieniä palloja ja värikin on kellertävä. Alla olevassa kuvassa molemmat norkot ovat naarasnorkkoja.
Nokkosen norkot kerätään niiden ollessa vihreitä. Helpoimmaksi konstiksi meillä osoittautui nokkosten kerääminen nippuun ja yksittäisten nokkosen roikottaminen ylösalaisin, jolloin siemennorkot saa kätevästi saksittua astiaan.
Siemennorkot voi kesän helteisinä päivinä kuivata ulkona, (ei suorassa auringonpaahteessa), tai kuivurissa. Uuni on liian kuuma kuivattaja nokkosen siemennorkoille. Kuivurissa lämpötila kannattaa säätää max 35 asteeseen. Itse laitoin kuivatuskaappimalliseen kuivuriimme leivinpaperit norkkojen alle, ja se toimi oikein hyvin. Kuivuessaan kutistuvat norkot eivät päässeet tipahtelemaan kuivatusritilän aukoista kuivurin pohjalle.
Nokkosen siemennorkkoja voi jauhaa pulverimaiseksi ja käyttää monella eri tavalla, vaikkapa leivonnassa, uuniruoissa, kuten makaronilaatikossa, kastikkeissa, paistoksissa, räiskäleissä, juomissa tai sirottelemalla jauhetta jogurtin pinnalle. Nokkosta ei suositella missään muodossa sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville.
Meillä norkkojauhetta käytetään eniten yrttisuolan raaka-aineena.
Satoterveisin ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Kiinnostuin maultaan samettisen pähkinäiseksi, mutta samalla hieman kirpeäksi kuvaillusta merikaalista muutaman lukijamme vinkkaamana niin paljon, että päätin hankkia sitä myös omaan puutarhaamme. Toisten mielestä kasvi on helppo kasvatettava, joidenkin mielestä se vaatii hieman sirkustemppuja. Tutkailkaamme siis hieman tätä saariston omaa herkkua...
Upeita leikkokukkaseoksia, erilaisia auringonkukkia, meheviä vihenneksia, luomuyrttejä, hurmaavia koristeheiniä, maukkaita tomaatteja, helppoja huonekasveja, eksotiikkaa lautaselle ja siemensekoituksia pörriäisten iloksi - tätä kaikkea tarjoilee Buzzyn siemensarjat, joihin tämä julkaisu perehtyy ajatuksella.
Kevät näyttää vihdoin ottaneen askeliaan muutenkin kuin sipsutellen, vaikka pakkasherra heittikin vielä viimeiset tumpsaukset lunta pitkin peltoja ja puutarhoja.
Mansikkamarkkinoille on viime vuosina tullut ihastuttavia uusia lajikkeita, joista osa kukkii erityisen kauniisti ja osassa on herkullisen mielenkiintoisia makuvivahteita, kuten ananas ja vadelma. Tässä julkaisussa jutustellaan mansikoista, niiden kasvattamisesta, uudemmista lajikkeista ja hipaistaan hieman mansikoiden historiaakin.
Katse kohti kesää! Tässä julkaisussa laitellaan juhannusperunat kasvamaan ämpäreihin ja tehdään muutama diy-perunaruukku itse. Sertifioidut siemenperunathan ovat juuri saapuneet myymälöihin ja tietyillä varhaisperunalajikkeilla kasvatus onnistuu 60 vuorokaudessa. Alkaa siis olla aika laittaa juhannusperunat itämään, jotta juhannuksena saadaan...
Kuka nakertaa satoasi, entä ketkä mahdollistavat sen? Mistä ötököistä olisi hyvä päästä eroon ja miten? Keitä taas kannattaa houkutella puutarhaan ja millä keinoilla, vai olisiko sittenkin kaikilla paikkansa puutarhassa?
