IKIOMA SIENIVILJEMÄ

20.04.2019

Miltä tuntuisi ajatus satoisasta, kunnon sieniviljelmästä omalla pihalla? Ruokasieniä voi aloittelijakin kasvattaa edullisesti pienellä vaivalla.
Tässä jutussa kerrotaan miten!

Kuvassa kuningasostereita, jotka valittiin sieniksi Jovelan sieniviljelmään.

Runkokasvatuksen aakkoset 

Kasvatuksen voi aloittaa keväällä, kesällä tai alkusyksyllä. Keväällä viljelyä ei kannata aloittaa mahlan nousun aikana kaadettuun puuhun.

  1. Suositeltu puu on lehtipuu. Sienet eivät kasva havupuiden rungoissa. Valitse ehjäkuorisia runkopaloja, joiden halkaisija mielellään on n. 20 cm.
  2. Kasvatuksessa kannattaa käyttää kohtuullisen tuoretta kaatorunkoa, suositeltu kaatoaika puulle on yhdestä kolmeen viikkoon ennen sieniviljelyn aloitusta. Vanhoja runkoja voi käyttää, mutta niitä tulisi liottaa vedessä vuorokauden ennen rihmastotappien upottamista.
  3. Paras kasvupaikka sienille on varjoisa, suurimman osan päivästä suoralta auringonpaisteelta suojattu paikka. Myös puiden ja pensaiden alta voi löytyä sieniviljelmälle suotuisa paikka.
  4. Runkokasvatuksessa sieniviljelmä perustetaan runkoon porattuihin reikiin upotettavilla rihmastotapeilla, joista sienet kasvavat.

Rihmastotappien upottaminen

  1. Puun runkoon porataan 9 millin poranterällä n. 4 cm syviä reikiä 10 cm välein siten, että edeltävällä ja seuraavalla rivillä reiät eivät osu alekkain samalle linjalle, vaan toistensa väleihin. Poraa reikiä runkoon kauttaaltaan.
  2. Rihmastotapit lyödään vasaralla runkoon porattuihin reikiin. Tappien tulee olla niin syvällä, että rihmastotappi ja puun kuori ovat tasan.
  3. Tappien päät peitetään suojavahalla.

Satoa saa hieman odotella

Useimmat sienilajit saavuttavat satokypsyyden vasta 9 kuukauden jälkeen, mutta sen jälkeen satoa saa todennäköisesti keskeytyksettä useita vuosia, aina niin kauan kun rungosta riittää ravintoa sienille.

Runkoja ei pääsääntöisesti tarvitse kastella, mutta varsinkin ensimmäisen sadon jälkeen on hyvä tarkistaa rungon paino, ja mikäli runko tuntuu alkuolosuhteeseen verrattuna huomattavasti kevyemmältä, kannattaa runkoa kastella kunnolla, tai mikäli runko ei ole liian painava tai suuri, liottaa runkoa yön yli vesihauteessa.


Kuningasvinokas (Pleurotus eryngii)

on nimensä mukaisesti suuri, jopa 300 gramman painoiseksi kasvava kiinteämaltoinen, pehmeän ja miedon makuinen ruokasieni, jonka terveysvaikutuksiksi on mainittu mm. kolesterolin aleneminen ja elimistön vastustuskykyä vahvistavat vaikutukset. Makua kuvaillaan kantarellin ja herkkusienen välimaastoon asettuvaksi ja herkkutattimaiseksi. Ja komea tuo kuvan sieni onkin!

Kuningasvinokasta voi sydä raakana, mutta sen sanotaan kuitenkin maistuvan parhaimmalle paistettuna tai grillattuna, jolloin sen pehmeä ominaismaku pääsee oikeuksiinsa.
Lämpimin terveisin Jovelan Johanna

Viljelyohjeita saimme Näckrosgårdenilta omien hankintojemme yhteydessä. merkitsemättömät kuvat: Pixbay

Haluatko kommentoida? Löydät meidät instagramista

2025 Vuoden HeVi on kurkku. Kurkkulajikkeista erikoisimpiin kuulunee pesusienikurkku eli luffa, joka on aitoja luonnonmukaisia pesusieniä tuottava kurkkukasvi. Luffa on monelle tuttu tuotteena, mutta ei välttämättä tietona, että kyseessä on tosiaan kurkkukasvi, jonka hedelmän voi syödä kurkun ollessa pieni, tai mikäli kurkun antaa kasvaa ja kuivaa,...

Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot alkavat pian olla parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen...

Toivejulkaisu! Ihanista ihaninta, kirjassamme Vanhassa talossa - Kohti omavaraisempaa elämää, ja sitä ennen, kauan sitten vanhassa blogissamme ollutta palashampoon ohjetta on kyselty useasti, joten julkaisen sen nyt uudelleen myös täällä omavarainen.fi:ssä.

Kannattaako vihannesten ja puutarhaherkkujen kasvattaminen itse? Tämähän on se vuodesta toiseen monissa keskusteluissa puolesta ja vastaan käytävä köydenveto, jota voi tarkastella monelta kantilta. Kun löysin vanhan vihon siltä ajalta, kun vasta aloittelimme omia puutarhapuuhiamme, päätin kirjoittaa aiheesta pienen satomääriä ja siementen...

Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.

Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...