SYYS- & TALVIKYLVÖT 

08.10.2023

Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan kotipuutarhurin puutarhassa!

Täällä Jovelassa kasvuvyöhykkeellä 1b satoa korjataan monasti vielä lokakuussa, joten puutarhaa ei pääse kovin aikaisin siistimään päättyvän satokauden jäljiltä, ja syyskylvöille sopivaa viileyttäkin saa usein odotella likeemmäs marraskuuta, mutta sitä kohti mennään hiljalleen. On siis hyvä aika kerrata hieman syys- ja talvikylvöjen vinkkejä

Miksi syyskylvetään?

Myöhäinen syksy ja alkutalvi ovat mitä mainiointa kylvöaikaa. Syys- ja talvikylvöjä tekevä kotipuutarhuri pääsee keväällä puuhissaan vähemmällä vaivalla ja jännityksellä. Seuraavana keväänä maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen, kun siemenet itävät ja kukkasipulit tekevät alkujaan. Syksyllä kylvetyt siemenet lähtevät talven jälkeen kasvuun juuri oikeaan aikaan silloin, kun olosuhteet ovat kasvulle otolliset. Siemen kyllä tietää milloin on paras aika itää ja kasvaa, toisin kuin ihminen, joka joutuu arvailemaan säiden ja lämpötilojen vaihteluiden äärellä sopivaa ajankohtaa kevätkylvöilleen. Syys- ja talvikylvöt säästävät myös tilaa esikasvatusaikana, kun osa kylvöistä on jo tehty talvea kohti.

Kirsikkana kakussa syksyllä kylvetyt kasvatit välttyvät myös monilta tuholaisilta aikaisen kasvunsa vuoksi. Syyskylvön myötä aikaisin itäneet siemenet ehtivät tuottaa suuremmat taimet, jotka eivät enää kelpaa tuholaisille ravinnoksi samalla tavalla kuin hennommat, keväällä kylvettyjen siementen taimet. Kylmäkäsittelyn vaativien siementenkään kanssa ei tarvitse pähkäillä. Luonto hoitaa homman kuntoon talven aikana.

Syyskylvöt ovat siinäkin mielessä mukavaa puuhaa, että kesän hiipuessa voi ottaa varaslähdön kevääseen, jolloin puutarhassa riittää muutenkin puuhaa. Ei ole lainkaan hullumpi ajatus tehdä osa kevään kylvöistä jo syksyllä, mutta ihan kaikkea ei kannata laittaa syyskylvöjen varaan. Sekin voi epäonnistua. Meillä jaetaan oman puutarhan kylvöt tiettyjen kasvattien osalta 50:50, puolet syksyllä, puolet keväällä. Se myös laajentaa tulevaa satokautta pidemmälle aikavälille syyskylvettyjen ehtiessä satoon ennen kevätkylvettyjä lajitovereitaan.

Tuumasta toimeen

  • Kitke rikkaruohot pois, jotta taimien ei tarvitse kilpailla niiden kanssa keväällä.
  • Möyhi maa ilmavaksi, lannoita se ja tasoita maa mahdollisimman hyvin. Mikäli käytössäsi on lehtipuutuhkaa, sitä kannattaa sirotella mullan sekaan maltillisesti (ks. ohje täältä).
  • Lisää multaan hieman hiekkaa ja, mikäli mahdollista, biohiiltä, jotta maa-aines läpäisisi vettä. Kylvös ei saa olla vetinen talvea kohti tai talvella.
  • Älä kylvä siemeniä liian aikaisin syksyllä, jotta ne eivät pääse itämään ennen talvea. Sopiva pysyvä maalämpötila on maksimissaan +5 C.
  • Siemenet kylvetään kylmän maan pinnalle, talvella jäisenkin, kun lumet on ensin poistettu. Siemenet peitetään mullalla niiden vaatiman paksuuden verran ja sitten odotellaan lunta. Mikäli maassa on jo lunta, kylvöksen multapinta peitetään heti lumella, jotta taimilla on riittävästi kosteutta kevään saapuessa.
  • Merkitse kylvöt, jotta muistat ne keväällä.
  • Maan pinnan voi lisäksi peittää ohuelti syyslehdillä, ruohosilpulla tai havuilla, mutta se ei ole välttämätöntä. Jos maa peitetään katteella, se tehdään vasta pakkasten saapuessa, sillä maan peite nostaa mullan lämpötilaa.
  • Syys- ja talvikylvö kannattaa keväällä peittää hallaharsolla, jotta jo itäneiden siementen taimet eivät palellu säiden oikutellessa.

Lisää syyskylvöjen yhteydessä maahan puutuhkaa ja biohiiltä, johon löydät ohjeen täältä. Biohiiltä voi ja kannattaa lisätä jo syyskylvöille, sillä biohiili sitoo itseensä liian kosteuden maasta ja vapauttaa tarvittaessa vettä silloin, kun sitä tarvitaan.

Syyskylvettävät vihannekset

Syyskylvöstä hyötyy erityisesti palsternakka, jonka kasvu on hidasta. Porkkana taas hyötyy syyskylvöstä myös siten, että sen tuholaiset eivät ehdi sadon kimppuun, kun taimi on jo ohittanut tietyn kasvuvaiheen ennen tuholaisten ensimmäistä lentoaikaa. Yrteistä syyskylvöstä hyötyvät kaikki ne, joiden siemenet vaativat kylmäkäsittelyä, sekä persilja, joka on hidaskasvuinen ja lipstikka, jonka siementen elinkelpoisuus on lyhyt ja parhaimmillaan juuri syksyllä. Myös tillille syyskylvö on eduksi, sillä se itää jo +5 asteessa ja kykenee itse aikaistamaan satonsa siementen talvehdittua maassa.

Talvivalkosipuli

Puutarhuri Juha Toikka neuvoo Kotiliedessä, että talvivalkosipuli kannattaa istuttaa vasta silloin, kun maan lämpötila ei enää nouse viittä astetta korkeammaksi. Valkosipulin kynnet upotetaan noin 6 sentin syvyyteen ja jätetään talvehtimaan. Sato kerätään vasta seuraavan vuoden syksyllä.

Syksyllä kylvettäviä ja istutettavia kukkia

Niin se vaan on, että jos mielii pihalleen keväistä kukkaloistoa, kukkasipulit ja siemenet on syytä laittaa maahan ennen routaa.

Kukat siemenistä: unikot, päivänkakkara, orvokit, ruiskaunokki, kehäkukka, harjaneilikka
Kukat sipuleista: mm. tulppaanit, narsissit, kurjenmiekat, krookukset ja laukat

Luonto kylvää itsekin syksyllä

Meillä usea monivuotinen yrtti ja hyötykasvi hoitaa itse sukunsa jatkamisen seuraavaan satoon. Näistä mainittakoon erityisesti jännä hyötykasvi mustikkakoiso, jonka suloiset pienet, hillohedelmät kypsyvät vasta myöhään syksyllä. Pensaat ravistelevat hedelmiään maahan, ja joka vuosi niistä kasvaa uusi sato keväällä. Mustikkakoiso tuntuu suosivan siementensä kylmäkäsittelyä, joka hoituukin luonnon toimesta omatoimisesti, kun siemeniä sisältävät marjat saavat uinua talven yli maassa. Piilottelemalla puutarhassaan joitain marjoja toivotuille paikoille itse, voi vaivattomasti laajentaa mustikkakoisojen tulevia satoja.

 Iloisia syys- ja talvikylvöjä toivotellen Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Löydät meidät instagramista

UUSIMPIA JULKAISUJA

Öljyjen uuttaminen yrteistä on helppoa ja vaivatonta. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu kylmäuuttamalla. Raaka-aineina tarvitset vain yrttiä ja kasvipohjaista öljyä. Tällä ohjeella on tehty piparminttuöljyä, jota voi käyttää kotikosmetiikassa, lihaskivun helpottajana ja nuhaisen nenän avaajana sekä leivonnassa ja jälkiruokien maustajana. Kannattaa...

Kolean vaihteleva kesä- ja heinäkuu on tarjoillut aurinkoa, sateita ja rakeitakin. Sato on toisaalta hyvällä mallilla, toisaalta koleuden vuoksi kangerteleva, mutta puutarha tarjoilee silti herkkujaan.

SUVISIMAT 

16.06.2024

Suvisimaa ja juhannuspolkkaa! Juhannuspolkka sai nimensä siitä, että sen maku muistuttaa hieman polkkakarkkeja, vaikkei niitä ole nähnytkään, ja suvisiman salaisuutena on mustaseljankukat. Molemmat reseptit ovat omiani, mutta kolmannen, mustaherukkaisen kesäsiman resepti on alkujaan Louhisaaren linnasta.

Tällä hyttysiä inhottavalla yrttietikalla, jota on käytetty niin karkoitteena, rohtona kuin maustajanakin, on sangen hauska nimi, jonka juuret juontavat keskiajan paikkeille Ranskaan. Itse käytän 4:n varkaan etikkaa sekä hyttyskarkoitteena että salaattikastikkeiden maustajana, mutta joskus myös hiushuuhteena, sillä se saa laimennettuna hiukset...

Kuluneen kuukauden voisi kiteyttää kolmeen sanaan: kuumaa, kuivaa ja kaunista. Kun puolen vuoden talvi vihdoin taittui, meidät heitettiin suoraan sateettomaan hellekauteen lööppien rakastaman käristyskupolin alle. Koko kuun kärvisteltyämme saimme lopulta pari runsasta, vaikkakin lyhyttä sadekuuroa touko- ja kesäkuun taitteeseen. Se on kovin vähän...

Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.