SYYSKYLVÖT PUUTARHASSA

Ihanaa! Kotipuutarhurin puuhien ei tarvitse päättyä sadonkorjuuseen! Syksy on oikeastaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt mm. aikaistavat seuraavan vuoden satoa. Syksy on muutenkin mitä mainiointa kylvöaikaa, sillä maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen keväällä, kun siemenet itävät ja kukkasipulit tekevät alkujaan. Syksyllä kylvetyt siemenet lähtevät talven jälkeen kasvuun juuri oikeaan aikaan silloin, kun olosuhteet ovat kasvulle otolliset. Siemen kyllä tietää milloin on paras aika itää ja kasvaa, toisin kuin ihminen, joka joutuu arvailemaan säiden ja lämpötilojen vaihteluiden äärellä sopivaa ajankohtaa kevätkylvöilleen.

Kirsikkana kakussa syksyllä kylvetyt kasvatit välttyvät myös monilta tuholaisilta aikaisen kasvunsa vuoksi. Syyskylvön myötä aikaisin itäneet siemenet ehtivät tuottaa isommat taimet, jotka eivät enää kelpaa tuholaisille ravinnoksi samalla tavalla kuin hennommat, keväällä kylvettyjen siementen taimet. Kylmäkäsittelyn vaativien siementenkään kanssa ei tarvitse pähkäillä. Luonto hoitaa homman kuntoon talven aikana.

Täällä Jovelassa syyskuun puolivälin jälkeen satoa korjataan edelleen ja puutarhassa on vielä paikoin jokseenkin kesäisen näköistä, mutta toki kesän hiipuminen ja syksyn saapuminen on hieman haikeaa aikaa. Syyskylvöt ovat siinäkin mielessä mukavaa puuhaa, että kesän hiipuessa voi ottaa varaslähdön kevääseen, jolloin puutarhassa riittää muutenkin puuhaa. Ei ole lainkaan hullumpi ajatus tehdä osa kevään kylvöistä jo syksyllä, mutta ihan kaikkea ei kannata laittaa syyskylvöjen varaan. Sekin voi epäonnistua. Meillä jaetaan nyt oman puutarhan kylvöt tiettyjen kasvattien osalta 50:50, puolet syksyllä, puolet keväällä.

Keittiöpuutarhassa 17.9.2019.

Tuumasta toimeen!

Syyskylvöstä hyötyy erityisesti palsternakka, jonka kasvu on hidasta. Porkkana taas hyötyy syyskylvöstä myös siten, että sen tuholaiset eivät ehdi sadon kimppuun, kun taimi on jo ohittanut tietyn kasvuvaiheen ennen tuholaisten ensimmäistä lentoaikaa. Yrteistä syyskylvöstä hyötyvät kaikki ne, joiden siemenet vaativat kylmäkäsittelyä, sekä persilja, joka on hidaskasvuinen ja lipstikka, jonka siementen elinkelpoisuus on lyhyt ja parhaimmillaan juuri syksyllä. Myös tillille syyskylvö on eduksi, sillä se itää jo +5 asteessa ja kykenee itse aikaistamaan satonsa siementen talvehdittua maassa.

Syyskylvöniksit

Älä kylvä siemeniä liian aikaisin, jotta ne eivät pääse itämään ennen talvea. Poikkeuksena mainittakoon lehtiruusukkeen tekevät kukat, jotka talvehtivat pieninä taiminakin. Tällaisia kukkia ovat mm. orvokit.

Kitke kesän rikkaruohot pois, jotta taimien ei tarvitse kilpailla niiden kanssa keväällä.

Möyhi maa ilmavaksi ja lannoita se. Mikäli käytössäsi on lehtipuutuhkaa, sitä kannattaa sirotella mullan sekaan maltillisesti (ks. ohje täältä).

Kuvassa on myös itse tehtyä biohiiltä, johon löydät ohjeen täältä. Biohiiltä voi ja kannattaa lisätä jo syyskylvöille, sillä biohiili sitoo itseensä liian kosteuden maasta ja vapauttaa tarvittaessa vettä silloin kun sitä tarvitaan.

Lisää multaan hieman hiekkaa (ja mikäli mahdollista, biohiiltä), jotta maa-aines läpäisisi vettä. Kylvös ei saa olla vetinen talvella.

Merkitse kylvöt, jotta muistat ne keväällä. Rivikylvön rivit voi merkitä kätevästi ohuella hiekkavanalla kylvörivin päällä, mutta muista laittaa kylvöille myös jokin merkki, joka kertoo mitä olet siihen kylvänyt. Muistiin ei kannata luottaa.

Maan pinnan voi peittää syyslehdillä, oljilla, ruohosilpulla tai havuilla, mutta se ei ole välttämätöntä. Jos maa peitetään, se tehdään vasta pakkasten saapuessa, sillä maan peite nostaa mullan lämpötilaa. Syyskylvö kannattaa kuitenkin peittää hallaharsolla keväällä, sillä se nopeuttaa itämistä ja jotta jo itäneiden siementen taimet eivät palellu säiden oikutellessa.

Syyskylvettävät vihannekset

Kylvetään juuri ennen hallan tuloa syys-lokakuussa

Sipulit (siemenestä) ja talvivalkosipuli (kynsistä)
Porkkana, palsternakka, mustajuuri ja kaurajuuri
Pinaatti, retiisi, salaatti ja retikka
Tilli, lipstikka, persilja, ruohosipuli, rakuuna, oregano (mäkimeirami), kissanminttu, laventeli ja saksankirveli

Talvivalkosipuli

Puutarhuri Juha Toikka neuvoo Kotiliedessä, että valkosipuli kannattaa istuttaa vasta syys-lokakuun taitteessa silloin kun maan lämpötila ei enää nouse viittä astetta korkeammaksi. Valkosipulin kynnet upotetaan muutaman sentin syvyyteen ja jätetään talvehtimaan. Sato kerätään vasta seuraavan vuoden syksyllä.

Kuvassa talvivalkosipuli Aleksandraa ja yksi pieneksi jäänyt oma valkosipuli, joka saa palata kynsineen maahan toiselle kierrokselle.

Syksyllä kylvettäviä ja istutettavia kukkia


Niin se vaan on, että jos mielii pihalleen keväistä kukkaloistoa, kukkasipulit ja siemenet on syytä laittaa maahan ennen routaa.

Kukat siemenistä: unikot, päivänkakkara, orvokit, ruiskaunokki, kehäkukka, harjaneilikka
Kukat sipuleista: mm. tulppaanit, narsissit, kurjenmiekat, krookukset ja laukat

Meillä tuppaa usein nuo syksyllä laitettavat kukkasipulit unohtua, mutta tänä vuonna otan itseäni niskasta kiinni, jotta kevään tullen ei tarvitse huokailla, kun kukkapenkeistä ei nouse vielä mitään. Syyskuu ei ole lainkaan huono aika tilata kukkasipuleita. Vielä ehtii laittaa sipulit maahan ja niitä saa usein todella edullisestikin, esimerkiksi Viherpeukaloiden verkkokaupasta bongasin jopa 60% alennuksella kukkasipuleita! Kyllä meinaan kannattaa tilata noilla hinnoilla ja keväällä saa sitten nauttia aikaisista kukista ja kevään kukkaloistosta!

 Iloisia syyskylvöjä ja -istutuksia
Jovelan Johanna

Asiaa meille? Laita viestiä alla olevan lomakkeen kautta 
Löydät meidät myös
instagramista

Touko- ja kesäkuun kuivuus ja kuumuus ovat vaihtuneet alati valuvaan sateeseen. Jos kesäkuussa maa ei pystynyt pitämään vettä kuivuuden vuoksi, nyt se ei jaksa imeä kaikkea taivaalta valuvaa vettä, ja pihamaalla kierrellään lätäköitä. Voisi olla hieman tasaisemmin molempia, käy mielessä, mutta niin tai näin, nyt on kesä!

Ripaus kaunista sokeria kruunaa monen herkun niin maullaan kuin ulkonäölläänkin. Ruususokeri onkin monelle tuttu herkku, ja ihanaa se onkin, mutta sokeria voi maustaa monella muullakin tavalla yrteistä marjoihin ja hedelmiin.

Käkien kukkuessa ja tuomien kukkiessa Jovelan vanhasta pikkuaitasta tuunailtiin ja nikkaroitiin nollabudjetilla kesähuone, joka sai nimekseen Kesämaja Käenpesä.

Pohjolan mytologian, talonpojan apteekiksikin kutsuttu viikinkien tuliainen mustaselja tunnettiin jo antiikin Kreikassa. Suomessa serkkuaan terttuseljaa harvinaisemman mustaseljan kukista ja marjoista tehdään yleensä juomia, joista seljankukkatuotteet ovat jo meilläkin saavuttaneet trendiruoan statuksen. Trendikäs tai perinteikäs, kummin vaan -...

Näyttävä, herkullinen, nopeasti kasvava ja vähään tyytyvä tarhamaltsa on yksi vanhimmista hyötyviljelykasveistamme, ja se tunnettiin jo muinaisessa Kreikassa. Tarhamaltsan historia pystytään arkealogisten kaivausten perusteella jäljittämään aina 1100-luvulle saakka Pohjolassakin, kertoo Lena Israelsson kirjassa Keittiöpuutarhuri. Itse tutustuin...

Västäräkki on jo keikistellyt pihalla lupaillen vähäsen ja pääskynenkin ollut sitä mieltä, ettei ole päivääkään, kun kesä on taas täällä, mutta sääherra se vaan arpoo antejaan tarjoillen vuorotellen raekuuroja, sadetta ja porottavaa aurinkoa. Saisi jo antaa periksi, sillä Jovelassa alkaa jälleen olla se tavanomainen loppukevään sisäviidakko, jonka...