PUULÄMMITYKSEN ABC

15.11.2023

Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys on Suomessa puhtaan polton edelläkävijä 40 vuoden kokemuksella.


Meiltä puulämmittäjiä on paljon - onneksi, joten ajattelimme koostaa iltakurssin annin myös muiden iloksi.

Kirjoitus on julkaistu alun perin 19.10.2019

Muutama tutkittu sana puulämmityksestä

Puulämmitystä on hieman parjattu viime aikoina - turhaan, sillä puun poltto ei esimerkiksi lisää ilmaston hiilidioksidia, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Puu on osa ekosysteemiä ja hiilineutraali tapa tuottaa lämpöä. Puu sitoo saman määrän hiilidioksidia minkä luovuttaakin, ja puu joka tapauksessa "palaa" aina tavalla tai toisella, ennemmin tai hyöhemmin puun lahotessa luontaisesti. Pesässä tai pihalla, lopputulema on hiilidioksidimielessä sama.

Puulämmitys säästää sähköä

Luken (Luonnonvarakeskus) mukaan Suomessa palaa vuosittain lämmityspuuta kansalaisia kohti n. 4.8 m3. Mikäli puuta ei poltettaisi, sähköä kuluisi lämmitykseen 41% enemmän (Taloustutkimus 6.2.2019, Pasi Holm). Vuosittain poltetun puun energiasisältö on n. 15 TWh. Silmiä avaava vertailukohde on vaikkapa Olkiluodon ydinvoimala, joka tuottaa vuosittain energiaa 13,4 TWh. Vuonna 2018 kotimaista energiaa tuotettiin yhteensä 67 TWh. Vuotuinen energian kokonaiskulutus on 87 TWh (Tilastokeskus). (TWh = Terawattitunti = tuotetun energian, sähkön ja lämmön määrän yksikkö).

Puulämmityksen päästöt

Puun palaminen synnyttää 40% pienihiukkasia, 80% PAH-yhdisteitä, 20% hiilimonoksidia ja 55% mustaa hiiltä. Oikeanlainen poltto voi kuitenkin vähentää päästöistä jopa 50% Oikeanlainen puulämmittäminen säästää hiilinielua ja vähentää muuta lämmitystarvetta ja nimenomaan näihin ei-toivottuihin päästöihin voi kukin puuta polttava vaikuttaa pienillä teoilla merkittävästi - ja siinä samalla säästää puutakin!

Yleiset puulämmityksen virheet

Puu ei ole kuivaa. 10 kg:ssä kuivaakin puuta on n. 2 litraa vettä. Kostea puu aiheuttaa turhia päästöjä ja synnyttää nokipaloriskin.

Puut sytytetään alta, jolloin kaikki puupinnat palavat samaan aikaan. Roihu voi olla komea, mutta lämpö ei nouse, eikä ehdi siirtyä uunin rakenteisiin, vaan menee hormin kautta harakoille. Alta sytytettäessä kosteus nousee, hormiin syntyy vesihöyryä, joka synnyttää palamatonta puukaasua, eli mustaa savua, joka taas sisältää paljon palokaasuja ja haitallisia päästöjä. Esimerkiksi häkäpitoisuus on maksimissaan altapoltossa. Alta sytyttäminen hukkaa lämpöä ja lämmitys on tehotonta.

Poltetaan liian täysiä pesällisiä, joka nostaa liikaa lämpöä väärään paikkaan ja rasittaa uunin rakenteita. Lämpötila nousee ja laskee nopeasti. Tulipesässä tulee aina olla vähintään 1/3 ilmatilaa.

Kuvassa vasemmalla väärä tapa (nuotiokeko) polttaa puuta. Oikealla oikeanlainen sytytyspesällinen ja oikea puiden ladontamalli.

Oikea tapa polttaa puuta

Puhdista pesä tuhkasta ja polta kuivaa puuta.

Ensin tehdään sytytyspesällinen, joka on pientä puuta. Sopiva puumäärä on alle ½ pesällistä. Puut asetellaan ilmavasti vaakatasoon siten, että pienimmät puut ovat päällä ja suuremmat alla.

Puut sytytetään päältä. Sytytyspesällinen nostaa lämpötilan korkeaksi nopeasti, joka vähentää päästöjä.

Kun sytytyspesällinen on palanut, lisää lisäyspesällinen. Lisäyspesällisen puut asetellaan tiiviisti vaakatasoon. Pesässä tulee aina olla vähintään 1/3 ilmatilaa, älä siis täytä pesää umpitäyteen! Puut lisätään aina hiilille, ei paloon!

Kuvassa päältä sytytetty sytytyspesällinen ja n. 10 minuuttia palanut sytytyspesällinen.

Sytykkeet

Yksi kurssilla esitetty kysymys koski steariinipitoisten sytykkeiden, kuten sytykeruusujen tai -sipsien käyttöä. Huhupuheina on liikkunut väitteitä, ettei steariinipitoisia sytykkeitä tulisi käyttää, sillä ne saattaisivat jotenkin vaurioittaa uuneja. Väite ei pidä paikkaansa. Kurssin vetäjän firma on jopa testannut sytykeruusujen palo-ominaisuuksia, eivätkä ne aiheuta edes mainittavasti päästöjäkään. Sytykkeiden käyttö ei myöskään vahingoita tulipesää. Sen sijaan erilaisten grillisytykepalojen käyttöä ei niinkään suositella - ne haisevat pahalle.

Kuvassa steariiniin dipattuja sytykekäpyjä ja sytyketikkuja, joiden päissä on suikale mehiläisvahaa.

Suuret erot

Warma uuneilla on 40 vuoden kokemus puulämmityksestä ja he ovat testanneet oikean ja väärän puunpolton eroja sekä omassa laboratoriossaan, että VTT:llä ja Itä-Suomen yliopistolla. Testien perusteella on nähtävissä selkeä ero oikean ja väärän polton välillä. Samassa tulisijassa, samalla puumäärällä ja samalla puulaadulla tehdyissä testauksissa on käynyt selväksi, että puiden oikealla asettelulla, sytytyksellä ja lisäyksellä on merkittävä vaikutus sekä lämmöntuottoon että päästöihin. Oikea polttaminen vähentää puun tarvetta ja päästöjä jopa 30-50%.

Pari sanaa puusta

Lämmitysteholtaan paras polttopuu on koivu (1010 kWh/m3). Mänty (810 kWh/m3), kuusi (790 kWh/m3) ja haapa (790 kWh/m3) ovat lähellä toisiaan lämmitysteholtaan.

Testien mukaan (Joensuun yliopisto) puhtaimmin palaa kuusipuu.

Puun säilytys

Kevät on parasta kuivatusaikaa. Puu kaadetaan ennen lumen sulamista ja klapipino peitetään vain päältä. Ilman tulee päästä kiertämään myös puiden alta.

Asuinrakennuksessa saa säilyttää kerralla ainoastaan puoli kuutiota (m3) klapeja.

Muutaman tunnin iltakurssi oli mielestämme todella hyvä ja antoisa. Kurssin järjestäjänä oli kansalaisopisto ja toteuttajana mainittu Warma-Uunit. Kurssi oli myös maksuton. Toivottavasti tästä kurssimuistiinpanojen pohjalta tehdystä jutustamme on iloa myös muille puulla lämmittäville. Vinkit eivät mene hukkaan vaikka lämmitettävänä olisi vain puusauna. Musta savu piipusta kertoo, että lämpöä menee hukkaan ja lämmitys aiheuttaa päästöjä, jotka eivät ole suotavia. Oikeanlainen puun polttaminen säästää puuta, vaivaa ja luontoa - kerrankin kaikki voittavat!

Lämpimiä ja turvallisia tulia toivotellen Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta

Lähteet: Warma-Uunit, Puunsäästäjän polttokurssi: Vesa Salminen, Halkoliiteri, Tilastokeskus

Silmä silmästä, punkki punkista! Biologinen tuholaistorjunta esimerkiksi leppäkerttujen avulla, on myrkytön vaihtoehto kemiallisille kasvinsuojeluvalmisteille ja herättää kiinnostusta myös kotipuutarhureiden joukossa. Aiemmin torjuntaeliöitä myytiin lähinnä kauppapuutarhoille, mutta onneksi nykyään kotipuutarhurikin voi tilata niin sanottuja...

Nyt saavat rikkaruohot kyytiä ilman ylimääräisiä kyykkimisiä ja kasvit ravintoa onnnistuneiden satojen ja kukkivien silmänilojen tuotantoon.

Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?

Johan on ilmoja pidellyt! Kevääksi muuttunut puolen vuoden talvi teki loikan taaksepäin ja saimme kokea viikon sisällä sekä uuden hangen että käen kukunnan, joista ensimmäisen vierailu kesti onneksi vain vuorokauden. Sellaista se on tänä vuonna ollut, sahaavaa säätä ees ja taas, mutta nyt kevät on ottanut vallan, vaikka uutiset maalailevat vielä...

Toivejulkaisu! Ihanista ihaninta, kirjassamme Vanhassa talossa - Kohti omavaraisempaa elämää, ja sitä ennen, kauan sitten vanhassa blogissamme ollutta palashampoon ohjetta on kyselty useasti, joten julkaisen sen nyt uudelleen myös täällä omavarainen.fi:ssä.

MERIKAALI

17.04.2024

Kiinnostuin maultaan samettisen pähkinäiseksi, mutta samalla hieman kirpeäksi kuvaillusta merikaalista muutaman lukijamme vinkkaamana niin paljon, että päätin hankkia sitä myös omaan puutarhaamme. Toisten mielestä kasvi on helppo kasvatettava, joidenkin mielestä se vaatii hieman sirkustemppuja. Tutkailkaamme siis hieman tätä saariston omaa herkkua...