Puulämmitystä on hieman parjattu viime aikoina - turhaan, sillä puun poltto ei esimerkiksi lisää ilmaston hiilidioksidia, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Puu on osa ekosysteemiä ja hiilineutraali tapa tuottaa lämpöä. Puu sitoo saman määrän hiilidioksidia minkä luovuttaakin, ja puu joka tapauksessa "palaa" aina tavalla tai toisella, ennemmin tai hyöhemmin puun lahotessa luontaisesti. Pesässä tai pihalla, lopputulema on hiilidioksidimielessä sama.
Luken (Luonnonvarakeskus) mukaan Suomessa palaa vuosittain lämmityspuuta kansalaisia kohti n. 4.8 m3. Mikäli puuta ei poltettaisi, sähköä kuluisi lämmitykseen 41% enemmän (Taloustutkimus 6.2.2019, Pasi Holm). Vuosittain poltetun puun energiasisältö on n. 15 TWh. Silmiä avaava vertailukohde on vaikkapa Olkiluodon ydinvoimala, joka tuottaa vuosittain energiaa 13,4 TWh. Vuonna 2018 kotimaista energiaa tuotettiin yhteensä 67 TWh. Vuotuinen energian kokonaiskulutus on 87 TWh (Tilastokeskus). (TWh = Terawattitunti = tuotetun energian, sähkön ja lämmön määrän yksikkö).
Puun palaminen synnyttää 40% pienihiukkasia, 80% PAH-yhdisteitä, 20% hiilimonoksidia ja 55% mustaa hiiltä. Oikeanlainen poltto voi kuitenkin vähentää päästöistä jopa 50% Oikeanlainen puulämmittäminen säästää hiilinielua ja vähentää muuta lämmitystarvetta ja nimenomaan näihin ei-toivottuihin päästöihin voi kukin puuta polttava vaikuttaa pienillä teoilla merkittävästi - ja siinä samalla säästää puutakin!
Puu ei ole kuivaa. 10 kg:ssä kuivaakin puuta on n. 2 litraa vettä. Kostea puu aiheuttaa turhia päästöjä ja synnyttää nokipaloriskin.
Puut sytytetään alta, jolloin kaikki puupinnat palavat samaan aikaan. Roihu voi olla komea, mutta lämpö ei nouse, eikä ehdi siirtyä uunin rakenteisiin, vaan menee hormin kautta harakoille. Alisytytyksessä kosteus nousee, hormiin syntyy vesihöyryä, joka synnyttää palamatonta puukaasua, eli mustaa savua, joka taas sisältää paljon palokaasuja ja haitallisia päästöjä. Esimerkiksi häkäpitoisuus on maksimissaan altapoltossa. Alipoltto hukkaa lämpöä ja lämmitys on tehotonta.
Poltetaan liian täysiä pesällisiä, joka nostaa liikaa lämpöä väärään paikkaan ja rasittaa uunin rakenteita. Lämpötila nousee ja laskee nopeasti. Tulipesässä tulee aina olla vähintään 1/3 ilmatilaa.
Kuvassa vasemmalla väärä tapa (nuotiokeko) polttaa puuta. Oikealla oikeanlainen sytytyspesällinen ja oikea puiden ladontamalli.
Puhdista pesä tuhkasta ja polta kuivaa puuta.
Ensin tehdään sytytyspesällinen, joka on pientä puuta. Sopiva puumäärä on alle ½ pesällistä. Puut asetellaan ilmavasti vaakatasoon siten, että pienimmät puut ovat päällä ja suuremmat alla.
Puut sytytetään päältä. Sytytyspesällinen nostaa lämpötilan korkeaksi nopeasti, joka vähentää päästöjä.
Kun sytytyspesällinen on palanut, lisää lisäyspesällinen. Lisäyspesällisen puut asetellaan tiiviisti vaakatasoon. Pesässä tulee aina olla vähintään 1/3 ilmatilaa, älä siis täytä pesää umpitäyteen! Puut lisätään aina hiilille, ei paloon!
Kuvassa päältä sytytetty sytytyspesällinen ja n. 10 minuuttia palanut sytytyspesällinen.
Yksi kurssilla esitetty kysymys koski steariinipitoisten sytykkeiden, kuten sytykeruusujen tai -sipsien käyttöä. Huhupuheina on liikkunut väitteitä, ettei steariinipitoisia sytykkeitä tulisi käyttää, sillä ne saattaisivat jotenkin vaurioittaa uuneja. Väite ei pidä paikkaansa. Kurssin vetäjän firma on jopa testannut sytykeruusujen palo-ominaisuuksia, eivätkä ne aiheuta edes mainittavasti päästöjäkään. Sytykkeiden käyttö ei myöskään vahingoita tulipesää. Sen sijaan erilaisten grillisytykepalojen käyttöä ei niinkään suositella - ne haisevat pahalle.
Kuvassa steariiniin dipattuja sytykekäpyjä ja sytyketikkuja, joiden päissä on suikale mehiläisvahaa.
Warma uuneilla on 40 vuoden kokemus puulämmityksestä ja he ovat testanneet oikean ja väärän puunpolton eroja sekä omassa laboratoriossaan, että VTT:llä ja Itä-Suomen yliopistolla. Testien perusteella on nähtävissä selkeä ero oikean ja väärän polton välillä. Samassa tulisijassa, samalla puumäärällä ja samalla puulaadulla tehdyissä testauksissa on käynyt selväksi, että puiden oikealla asettelulla, sytytyksellä ja lisäyksellä on merkittävä vaikutus sekä lämmöntuottoon että päästöihin. Oikea polttaminen vähentää puun tarvetta ja päästöjä jopa 30-50%.
Lämmitysteholtaan paras polttopuu on koivu (1010 kWh/m3). Mänty (810 kWh/m3), kuusi (790 kWh/m3) ja haapa (790 kWh/m3) ovat lähellä toisiaan lämmitysteholtaan.
Testien mukaan (Joensuun yliopisto) puhtaimmin palaa kuusipuu.
Kevät on parasta kuivatusaikaa. Puu kaadetaan ennen lumen sulamista ja klapipino peitetään vain päältä. Ilman tulee päästä kiertämään myös puiden alta.
Asuinrakennuksessa saa säilyttää kerralla ainoastaan puoli kuutiota (m3) klapeja.
Muutaman tunnin iltakurssi oli mielestämme todella hyvä ja antoisa. Kurssin järjestäjänä oli kansalaisopisto ja toteuttajana mainittu Warma-Uunit. Kurssi oli myös maksuton. Toivottavasti tästä kurssimuistiinpanojen pohjalta tehdystä jutustamme on iloa myös muille puulla lämmittäville. Vinkit eivät mene hukkaan vaikka lämmitettävänä olisi vain puusauna. Musta savu piipusta kertoo, että lämpöä menee hukkaan ja lämmitys aiheuttaa päästöjä, jotka eivät ole suotavia. Oikeanlainen puun polttaminen säästää puuta, vaivaa ja luontoa - kerrankin kaikki voittavat!
Lämpimiä ja turvallisia tulia toivotellen ❤
Jovelan Johanna
Lähteet: Warma-Uunit, Puunsäästäjän polttokurssi: Vesa Salminen, Halkoliiteri, Tilastokeskus
Asiaa meille? Laita viestiä alla olevan lomakkeen kautta
❤
Löydät meidät myös instagramista ❤
VIESTEJÄ
Nimi: Elina
Viesti: Hei Johanna, näitä kirjoituksia on mukava lukea, kun ne on hyvin perusteltuja ja sujuvasti kirjoitettuja.
Vastaus: Kiitos, Elina :) Ihanaa kuulla, että meidän jutuista on muillekin iloa :)
Nimi: Taru
Viesti: Kiitos hyvistä ohjeista! Ollaan testattu ja nämä todellakin toimivat! Lämmitä talvea sinne Jovelaan!
Vastaus: Kiitos itsellesi, Taru! Meillä on huomattu ihan sama juttu, joten kannatti käydä kuulemassa asiantuntevia vinkkejä :)
Nimi: Kaisa
Viesti: Jännä
juttu, miten tämä päältäsytyttäminen on nyt vasta viime aikoina
levinnyt tietoon laajemmin. En minäkään, ikäni puuhellaa ja muita
tulipesiä käyttänyt sitä tiennyt, enkä uskonut. Mutta kun kokeilin niin
VOT. Hella on heti kuuma ja puita kuluu kopallinen viikossa. Aiemmin
kului kopallinen parissa päivässä. Jopa isossa leivinuunissani konsti on
hyvä. Uuni ei kuumene ollenkaan niin kuumaksi pohjasta, vaikka muuten
kuumenee aivan hyvin. Minulla on uudet kesällä laitetut arinatiilet ja
niillä on uuttuuttaan paha tapa polttaa leivät, jouduin keksimään vaikka
mitä konsteja. Nyt päältäsytyttäessä ei pala leivät alta.
Vastaus: Sanos muuta! Nuotiomalli on niin iskostettu tunnelmakuvina päihin, että ei sitä kokeilematta usko, mikä vaikutus sillä nykyään tehokkaimmaksi tavaksi polttaa puuta on. Meilläkin on huomattu ihan merkittävä ero puun kulutuksessa kun ollaan lämmitetty taloa tuon kurssin opeilla. Ihanaa, että kurssin anti ratkaisi sielläkin leipähaasteen :)
Touko- ja kesäkuun kuivuus ja kuumuus ovat vaihtuneet alati valuvaan sateeseen. Jos kesäkuussa maa ei pystynyt pitämään vettä kuivuuden vuoksi, nyt se ei jaksa imeä kaikkea taivaalta valuvaa vettä, ja pihamaalla kierrellään lätäköitä. Voisi olla hieman tasaisemmin molempia, käy mielessä, mutta niin tai näin, nyt on kesä!
Ripaus kaunista sokeria kruunaa monen herkun niin maullaan kuin ulkonäölläänkin. Ruususokeri onkin monelle tuttu herkku, ja ihanaa se onkin, mutta sokeria voi maustaa monella muullakin tavalla yrteistä marjoihin ja hedelmiin.
Käkien kukkuessa ja tuomien kukkiessa Jovelan vanhasta pikkuaitasta tuunailtiin ja nikkaroitiin nollabudjetilla kesähuone, joka sai nimekseen Kesämaja Käenpesä.
Pohjolan mytologian, talonpojan apteekiksikin kutsuttu viikinkien tuliainen mustaselja tunnettiin jo antiikin Kreikassa. Suomessa serkkuaan terttuseljaa harvinaisemman mustaseljan kukista ja marjoista tehdään yleensä juomia, joista seljankukkatuotteet ovat jo meilläkin saavuttaneet trendiruoan statuksen. Trendikäs tai perinteikäs, kummin vaan -...
Näyttävä, herkullinen, nopeasti kasvava ja vähään tyytyvä tarhamaltsa on yksi vanhimmista hyötyviljelykasveistamme, ja se tunnettiin jo muinaisessa Kreikassa. Tarhamaltsan historia pystytään arkealogisten kaivausten perusteella jäljittämään aina 1100-luvulle saakka Pohjolassakin, kertoo Lena Israelsson kirjassa Keittiöpuutarhuri. Itse tutustuin...
Västäräkki on jo keikistellyt pihalla lupaillen vähäsen ja pääskynenkin ollut sitä mieltä, ettei ole päivääkään, kun kesä on taas täällä, mutta sääherra se vaan arpoo antejaan tarjoillen vuorotellen raekuuroja, sadetta ja porottavaa aurinkoa. Saisi jo antaa periksi, sillä Jovelassa alkaa jälleen olla se tavanomainen loppukevään sisäviidakko, jonka...