Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys on Suomessa puhtaan polton edelläkävijä 40 vuoden kokemuksella.
Kirjoitus on julkaistu alun perin 19.10.2019
Puulämmitystä on hieman parjattu viime aikoina - turhaan, sillä puun poltto ei esimerkiksi lisää ilmaston hiilidioksidia, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Puu on osa ekosysteemiä ja hiilineutraali tapa tuottaa lämpöä. Puu sitoo saman määrän hiilidioksidia minkä luovuttaakin, ja puu joka tapauksessa "palaa" aina tavalla tai toisella, ennemmin tai hyöhemmin puun lahotessa luontaisesti. Pesässä tai pihalla, lopputulema on hiilidioksidimielessä sama.
Luken (Luonnonvarakeskus) mukaan Suomessa palaa vuosittain lämmityspuuta kansalaisia kohti n. 4.8 m3. Mikäli puuta ei poltettaisi, sähköä kuluisi lämmitykseen 41% enemmän (Taloustutkimus 6.2.2019, Pasi Holm). Vuosittain poltetun puun energiasisältö on n. 15 TWh. Silmiä avaava vertailukohde on vaikkapa Olkiluodon ydinvoimala, joka tuottaa vuosittain energiaa 13,4 TWh. Vuonna 2018 kotimaista energiaa tuotettiin yhteensä 67 TWh. Vuotuinen energian kokonaiskulutus on 87 TWh (Tilastokeskus). (TWh = Terawattitunti = tuotetun energian, sähkön ja lämmön määrän yksikkö).
Puun palaminen synnyttää 40% pienihiukkasia, 80% PAH-yhdisteitä, 20% hiilimonoksidia ja 55% mustaa hiiltä. Oikeanlainen poltto voi kuitenkin vähentää päästöistä jopa 50% Oikeanlainen puulämmittäminen säästää hiilinielua ja vähentää muuta lämmitystarvetta ja nimenomaan näihin ei-toivottuihin päästöihin voi kukin puuta polttava vaikuttaa pienillä teoilla merkittävästi - ja siinä samalla säästää puutakin!
Puu ei ole kuivaa. 10 kg:ssä kuivaakin puuta on n. 2 litraa vettä. Kostea puu aiheuttaa turhia päästöjä ja synnyttää nokipaloriskin.
Puut sytytetään alta, jolloin kaikki puupinnat palavat samaan aikaan. Roihu voi olla komea, mutta lämpö ei nouse, eikä ehdi siirtyä uunin rakenteisiin, vaan menee hormin kautta harakoille. Alta sytytettäessä kosteus nousee, hormiin syntyy vesihöyryä, joka synnyttää palamatonta puukaasua, eli mustaa savua, joka taas sisältää paljon palokaasuja ja haitallisia päästöjä. Esimerkiksi häkäpitoisuus on maksimissaan altapoltossa. Alta sytyttäminen hukkaa lämpöä ja lämmitys on tehotonta.
Poltetaan liian täysiä pesällisiä, joka nostaa liikaa lämpöä väärään paikkaan ja rasittaa uunin rakenteita. Lämpötila nousee ja laskee nopeasti. Tulipesässä tulee aina olla vähintään 1/3 ilmatilaa.
Kuvassa vasemmalla väärä tapa (nuotiokeko) polttaa puuta. Oikealla oikeanlainen sytytyspesällinen ja oikea puiden ladontamalli.
Puhdista pesä tuhkasta ja polta kuivaa puuta.
Ensin tehdään sytytyspesällinen, joka on pientä puuta. Sopiva puumäärä on alle ½ pesällistä. Puut asetellaan ilmavasti vaakatasoon siten, että pienimmät puut ovat päällä ja suuremmat alla.
Puut sytytetään päältä. Sytytyspesällinen nostaa lämpötilan korkeaksi nopeasti, joka vähentää päästöjä.
Kun sytytyspesällinen on palanut, lisää lisäyspesällinen. Lisäyspesällisen puut asetellaan tiiviisti vaakatasoon. Pesässä tulee aina olla vähintään 1/3 ilmatilaa, älä siis täytä pesää umpitäyteen! Puut lisätään aina hiilille, ei paloon!
Kuvassa päältä sytytetty sytytyspesällinen ja n. 10 minuuttia palanut sytytyspesällinen.
Yksi kurssilla esitetty kysymys koski steariinipitoisten sytykkeiden, kuten sytykeruusujen tai -sipsien käyttöä. Huhupuheina on liikkunut väitteitä, ettei steariinipitoisia sytykkeitä tulisi käyttää, sillä ne saattaisivat jotenkin vaurioittaa uuneja. Väite ei pidä paikkaansa. Kurssin vetäjän firma on jopa testannut sytykeruusujen palo-ominaisuuksia, eivätkä ne aiheuta edes mainittavasti päästöjäkään. Sytykkeiden käyttö ei myöskään vahingoita tulipesää. Sen sijaan erilaisten grillisytykepalojen käyttöä ei niinkään suositella - ne haisevat pahalle.
Kuvassa steariiniin dipattuja sytykekäpyjä ja sytyketikkuja, joiden päissä on suikale mehiläisvahaa.
Warma uuneilla on 40 vuoden kokemus puulämmityksestä ja he ovat testanneet oikean ja väärän puunpolton eroja sekä omassa laboratoriossaan, että VTT:llä ja Itä-Suomen yliopistolla. Testien perusteella on nähtävissä selkeä ero oikean ja väärän polton välillä. Samassa tulisijassa, samalla puumäärällä ja samalla puulaadulla tehdyissä testauksissa on käynyt selväksi, että puiden oikealla asettelulla, sytytyksellä ja lisäyksellä on merkittävä vaikutus sekä lämmöntuottoon että päästöihin. Oikea polttaminen vähentää puun tarvetta ja päästöjä jopa 30-50%.
Lämmitysteholtaan paras polttopuu on koivu (1010 kWh/m3). Mänty (810 kWh/m3), kuusi (790 kWh/m3) ja haapa (790 kWh/m3) ovat lähellä toisiaan lämmitysteholtaan.
Testien mukaan (Joensuun yliopisto) puhtaimmin palaa kuusipuu.
Kevät on parasta kuivatusaikaa. Puu kaadetaan ennen lumen sulamista ja klapipino peitetään vain päältä. Ilman tulee päästä kiertämään myös puiden alta.
Asuinrakennuksessa saa säilyttää kerralla ainoastaan puoli kuutiota (m3) klapeja.
Muutaman tunnin iltakurssi oli mielestämme todella hyvä ja antoisa. Kurssin järjestäjänä oli kansalaisopisto ja toteuttajana mainittu Warma-Uunit. Kurssi oli myös maksuton. Toivottavasti tästä kurssimuistiinpanojen pohjalta tehdystä jutustamme on iloa myös muille puulla lämmittäville. Vinkit eivät mene hukkaan vaikka lämmitettävänä olisi vain puusauna. Musta savu piipusta kertoo, että lämpöä menee hukkaan ja lämmitys aiheuttaa päästöjä, jotka eivät ole suotavia. Oikeanlainen puun polttaminen säästää puuta, vaivaa ja luontoa - kerrankin kaikki voittavat!
Lämpimiä ja turvallisia tulia toivotellen ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Lähteet: Warma-Uunit, Puunsäästäjän polttokurssi: Vesa Salminen, Halkoliiteri, Tilastokeskus
Niin se aika vain hurahti, suorastaan loikkasi keväästä keskikesään, mutta jouten emme mekään ole olleet. Kantovesi-kuivavessataloudessamme on tehty arkisia toimia helpottavia parannuksia ja tuotu kukkivaa puutarhaa myös sisustukseen.
Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinä-elokuu onkin ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä, ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä!
Sadon kuivattaminen on hyvä keino säilöä satoa ja kasvattaa kotivaraa, ja samalla säästyy tilaakin, sillä kuivatettu sato vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin moni muu säilöntämuoto. Monitasoisen kuivurin hankintavinkin löydät kirjoituksen loppuosasta.
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Usein kotipuutarhuri huomaa satoa nakertelevat puutarhan vihulaiset siinä vaiheessa, kun tuhoja on jo syntynyt. Ennakointi on ilman muuta tehokkain tapa välttää näitä kutsumattomia vieraita, mutta biologista, myrkytöntä apua on saatavilla silloinkin, kun vauriot ovat jo nähtävillä.
Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.
