PUULÄMMITYKSEN ABC

Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys on Suomessa puhtaan polton edelläkävijä 40 vuoden kokemuksella.

Meiltä puulämmittäjiä on paljon - onneksi, joten ajattelimme koostaa iltakurssin annin myös muiden iloksi.

Muutama tutkittu sana puulämmityksestä

Puulämmitystä on hieman parjattu viime aikoina - turhaan, sillä puun poltto ei esimerkiksi lisää ilmaston hiilidioksidia, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Puu on osa ekosysteemiä ja hiilineutraali tapa tuottaa lämpöä. Puu sitoo saman määrän hiilidioksidia minkä luovuttaakin, ja puu joka tapauksessa "palaa" aina tavalla tai toisella, ennemmin tai hyöhemmin puun lahotessa luontaisesti. Pesässä tai pihalla, lopputulema on hiilidioksidimielessä sama.

Puulämmitys säästää sähköä

Luken (Luonnonvarakeskus) mukaan Suomessa palaa vuosittain lämmityspuuta kansalaisia kohti n. 4.8 m3. Mikäli puuta ei poltettaisi, sähköä kuluisi lämmitykseen 41% enemmän (Taloustutkimus 6.2.2019, Pasi Holm). Vuosittain poltetun puun energiasisältö on n. 15 TWh. Silmiä avaava vertailukohde on vaikkapa Olkiluodon ydinvoimala, joka tuottaa vuosittain energiaa 13,4 TWh. Vuonna 2018 kotimaista energiaa tuotettiin yhteensä 67 TWh. Vuotuinen energian kokonaiskulutus on 87 TWh (Tilastokeskus). (TWh = Terawattitunti = tuotetun energian, sähkön ja lämmön määrän yksikkö).

Puulämmityksen päästöt

Puun palaminen synnyttää 40% pienihiukkasia, 80% PAH-yhdisteitä, 20% hiilimonoksidia ja 55% mustaa hiiltä. Oikeanlainen poltto voi kuitenkin vähentää päästöistä jopa 50% Oikeanlainen puulämmittäminen säästää hiilinielua ja vähentää muuta lämmitystarvetta ja nimenomaan näihin ei-toivottuihin päästöihin voi kukin puuta polttava vaikuttaa pienillä teoilla merkittävästi - ja siinä samalla säästää puutakin!

Yleiset puulämmityksen virheet

Puu ei ole kuivaa. 10 kg:ssä kuivaakin puuta on n. 2 litraa vettä. Kostea puu aiheuttaa turhia päästöjä ja synnyttää nokipaloriskin.

Puut sytytetään alta, jolloin kaikki puupinnat palavat samaan aikaan. Roihu voi olla komea, mutta lämpö ei nouse, eikä ehdi siirtyä uunin rakenteisiin, vaan menee hormin kautta harakoille. Alisytytyksessä kosteus nousee, hormiin syntyy vesihöyryä, joka synnyttää palamatonta puukaasua, eli mustaa savua, joka taas sisältää paljon palokaasuja ja haitallisia päästöjä. Esimerkiksi häkäpitoisuus on maksimissaan altapoltossa. Alipoltto hukkaa lämpöä ja lämmitys on tehotonta.

Poltetaan liian täysiä pesällisiä, joka nostaa liikaa lämpöä väärään paikkaan ja rasittaa uunin rakenteita. Lämpötila nousee ja laskee nopeasti. Tulipesässä tulee aina olla vähintään 1/3 ilmatilaa.

Kuvassa vasemmalla väärä tapa (nuotiokeko) polttaa puuta. Oikealla oikeanlainen sytytyspesällinen ja oikea puiden ladontamalli.

Oikea tapa polttaa puuta

Puhdista pesä tuhkasta ja polta kuivaa puuta.

Ensin tehdään sytytyspesällinen, joka on pientä puuta. Sopiva puumäärä on alle ½ pesällistä. Puut asetellaan ilmavasti vaakatasoon siten, että pienimmät puut ovat päällä ja suuremmat alla.

Puut sytytetään päältä. Sytytyspesällinen nostaa lämpötilan korkeaksi nopeasti, joka vähentää päästöjä.

Kun sytytyspesällinen on palanut, lisää lisäyspesällinen. Lisäyspesällisen puut asetellaan tiiviisti vaakatasoon. Pesässä tulee aina olla vähintään 1/3 ilmatilaa, älä siis täytä pesää umpitäyteen! Puut lisätään aina hiilille, ei paloon!

Kuvassa päältä sytytetty sytytyspesällinen ja n. 10 minuuttia palanut sytytyspesällinen.

Sytykkeet

Yksi kurssilla esitetty kysymys koski steariinipitoisten sytykkeiden, kuten sytykeruusujen tai -sipsien käyttöä. Huhupuheina on liikkunut väitteitä, ettei steariinipitoisia sytykkeitä tulisi käyttää, sillä ne saattaisivat jotenkin vaurioittaa uuneja. Väite ei pidä paikkaansa. Kurssin vetäjän firma on jopa testannut sytykeruusujen palo-ominaisuuksia, eivätkä ne aiheuta edes mainittavasti päästöjäkään. Sytykkeiden käyttö ei myöskään vahingoita tulipesää. Sen sijaan erilaisten grillisytykepalojen käyttöä ei niinkään suositella - ne haisevat pahalle.

Kuvassa steariiniin dipattuja sytykekäpyjä ja sytyketikkuja, joiden päissä on suikale mehiläisvahaa.

Suuret erot

Warma uuneilla on 40 vuoden kokemus puulämmityksestä ja he ovat testanneet oikean ja väärän puunpolton eroja sekä omassa laboratoriossaan, että VTT:llä ja Itä-Suomen yliopistolla. Testien perusteella on nähtävissä selkeä ero oikean ja väärän polton välillä. Samassa tulisijassa, samalla puumäärällä ja samalla puulaadulla tehdyissä testauksissa on käynyt selväksi, että puiden oikealla asettelulla, sytytyksellä ja lisäyksellä on merkittävä vaikutus sekä lämmöntuottoon että päästöihin. Oikea polttaminen vähentää puun tarvetta ja päästöjä jopa 30-50%.

Pari sanaa puusta

Lämmitysteholtaan paras polttopuu on koivu (1010 kWh/m3). Mänty (810 kWh/m3), kuusi (790 kWh/m3) ja haapa (790 kWh/m3) ovat lähellä toisiaan lämmitysteholtaan.

Testien mukaan (Joensuun yliopisto) puhtaimmin palaa kuusipuu.

Puun säilytys

Kevät on parasta kuivatusaikaa. Puu kaadetaan ennen lumen sulamista ja klapipino peitetään vain päältä. Ilman tulee päästä kiertämään myös puiden alta.

Asuinrakennuksessa saa säilyttää kerralla ainoastaan puoli kuutiota (m3) klapeja.

Muutaman tunnin iltakurssi oli mielestämme todella hyvä ja antoisa. Kurssin järjestäjänä oli kansalaisopisto ja toteuttajana mainittu Warma-Uunit. Kurssi oli myös maksuton. Toivottavasti tästä kurssimuistiinpanojen pohjalta tehdystä jutustamme on iloa myös muille puulla lämmittäville. Vinkit eivät mene hukkaan vaikka lämmitettävänä olisi vain puusauna. Musta savu piipusta kertoo, että lämpöä menee hukkaan ja lämmitys aiheuttaa päästöjä, jotka eivät ole suotavia. Oikeanlainen puun polttaminen säästää puuta, vaivaa ja luontoa - kerrankin kaikki voittavat!

Lämpimiä ja turvallisia tulia toivotellen
Jovelan Johanna

Lähteet: Warma-Uunit, Puunsäästäjän polttokurssi: Vesa Salminen, Halkoliiteri, Tilastokeskus

Asiaa meille? Laita viestiä alla olevan lomakkeen kautta 
Löydät meidät myös
instagramista

VIESTEJÄ

Nimi: Elina
Viesti: Hei Johanna, näitä kirjoituksia on mukava lukea, kun ne on hyvin perusteltuja ja sujuvasti kirjoitettuja.
Vastaus: Kiitos, Elina :) Ihanaa kuulla, että meidän jutuista on muillekin iloa :)

Nimi: Taru
Viesti: Kiitos hyvistä ohjeista! Ollaan testattu ja nämä todellakin toimivat! Lämmitä talvea sinne Jovelaan!
Vastaus: Kiitos itsellesi, Taru! Meillä on huomattu ihan sama juttu, joten kannatti käydä kuulemassa asiantuntevia vinkkejä :)

Nimi: Kaisa
Viesti: Jännä juttu, miten tämä päältäsytyttäminen on nyt vasta viime aikoina levinnyt tietoon laajemmin. En minäkään, ikäni puuhellaa ja muita tulipesiä käyttänyt sitä tiennyt, enkä uskonut. Mutta kun kokeilin niin VOT. Hella on heti kuuma ja puita kuluu kopallinen viikossa. Aiemmin kului kopallinen parissa päivässä. Jopa isossa leivinuunissani konsti on hyvä. Uuni ei kuumene ollenkaan niin kuumaksi pohjasta, vaikka muuten kuumenee aivan hyvin. Minulla on uudet kesällä laitetut arinatiilet ja niillä on uuttuuttaan paha tapa polttaa leivät, jouduin keksimään vaikka mitä konsteja. Nyt päältäsytyttäessä ei pala leivät alta.
Vastaus: Sanos muuta! Nuotiomalli on niin iskostettu tunnelmakuvina päihin, että ei sitä kokeilematta usko, mikä vaikutus sillä nykyään tehokkaimmaksi tavaksi polttaa puuta on. Meilläkin on huomattu ihan merkittävä ero puun kulutuksessa kun ollaan lämmitetty taloa tuon kurssin opeilla. Ihanaa, että kurssin anti ratkaisi sielläkin leipähaasteen :)

Millaista elämä kantovesitaloudessa on nykyajan mittapuulla? Yllättäen aika helppoa, vaikka toisin voisi luulla. Tänään omavaraisuusbloggaajien kuukauden aiheena on hygienia ja me kerromme siitä omalta osaltamme siten miten meillä hommat hoituvat. On vankkurisaunaa, pulsaattori-pyykinpesukonetta ja muutamia pieniä niksejä, esimerkiksi kotitekoisia...

Me täällä Suomessakin olemme nyt kohdanneet sen valitettavan tilanteen, josta tutkijat ovat varoitelleet vuosia. Pandemia oli vain ajan kysymys. Tilanne ilman muuta aiheuttaa huolta, eikä välinpitämättömyys ole suotavaa, mutta samalla meidän on hyvä pitää pää kylmänä ja tehdä yksilötasolla sen mitä voimme itsemme, läheistemme ja kanssaihmisten...

MYRSKYVAROITUS

16.02.2020

Kun mediat uutisoivat lähestyvästä myrskystä, sille kannattaa nykyaikana lotkauttaa korvaansa jo hyvän sään aikaan, asui sitten maalla tai kaupungissa. Kovin tiuhaan tahtiin näitä kovien tuulten päiviä ja myrskyiksi yltyviä säitä nyt tuntuukin esiintyvän, ja siitä se kenkä puristaakin. Myrskyjen määrä tosiaan lisääntyy Pohjois-Euroopassa ja...

Helmikuun sanotaan saavan puiden oksat kimaltelemaan jäähelmistä, mutta omavaraistelevien silmissä siintävät jo kesäiset näkymät puutarhoissa ja tiluksilla. Tänään täällä ja muiden omavaraistelevien blogeissa jutellaan esikasvatuksista, kylvöistä ja hieman puhdetöistäkin!

MUSTIKKAKOISO

26.01.2020

Ai mikä ihmeen mustikkakoiso? Mustikkakoiso on mm. perunan, tomaatin, paprikan ja munakoison sukulainen, marjakoisokasvi, jonka oikea nimi on hämäävästi pinaattikoiso. Pinaattikoiso on myös ananaskirsikan, eli karviaiskoison sukulainen. Sukulaisuuden muihin koisokasveihin huomaa esimerkiksi kasvin kukkiessa, sillä sen kukat muistuttavat perunan...

TIETEN TAITEN

18.01.2020

Haaveena omavaraisempi ja omatoimisempi elämä? Millaisia taitoja siihen tarvitaan? Tässä kirjoituksessa pohditaan omatoimisemman ja omavaraisemman elämän kulmakiviä taitojen osalta Tsajut-blogin Sadun haastamana. Kirjoituksen lopusta löydät linkkejä myös muiden omavaraisuusbloggaajien näkemyksiin asiasta!