MONIVUOTISET KASVIT

31.05.2024

Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.

Monivuotisten moninkertaiset ilot

Monivuotisten ruokakasvien etuna on tietenkin se, että kerran istutettu tai kylvetty tuottaa satoa vuodesta toiseen pienellä vaivalla. Hedelmäpuut ja marjapensaat ovat satoisia jopa kymmeniä vuosia ja muut kasvit oman lajinsa elinkaaren mukaisesti, ellei sääolosuhteet, tuholaset tai kasvisairaudet puutu peliin. Yhden monivuotinen kasvi voi kuitenkin olla toiselle kertaluontoinen. Kasvuvyöhkkeen sijainti ja talven ankaruus saattavat olla esteenä monivuotiseksi luokitetun ruokakasvin monivuotisuudelle. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun tutkailee keräämääni monivuotisten ruokakasvien listaa. 

Listalla on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vain puutarhakasveja. Poikkeuksen tekee villivihanneksena tunnettu nokkonen, jota on siemenviljelty tarkoituksella jo 1600-luvulla. Mukana on myös yksi yleinen perenna, sillä sen syömäkelpoisuus ei ole kaikilla tiedossa.

Monivuotisia ruokakasveja

Hedelmäpuut
Isomaksaruoho
Juurisikuri
Kaurajuuri
Kuunliljat (perenna, joka maistuu parsalle)
Köynnöspinaatti
Lakritsijuuri (lakritsikasvi)
Maa-artisokka
Marjapensaat
Merikaali
Mustajuuri
Nokkonen, Isonokkonen, viljelynokkonen
Parsa
Pillisipuli, kiinansipuli, ilmasipuli
Pinaattihierakka
Piparjuuri
Pähkinäpensaat
Raparperi
Ruusujuuri "Pohjolan gingseng"
Savikat, kuten hyvänheikinsavikka
Sinappikaali, eli rucola
Vaarinlaukka ja karhunlaukka
Valkosipuli (talvivalkosipuli)
Viinisuolaheinä
Vuonankaali (peitettynä talven ajaksi)

Kuvassa on maa-artisokan mukuloita ja isomaksaruohoa, joka maistuu sokeriherneelle. Maa-artisokan satoa voi kerätä syksyllä ennen routaa ja taas roudan sulamisen jälkeen keväällä, mutta osa mukuloista kannattaa jättää maahan seuraavia satoja varten.

Monivuotisia yrttejä

Myös monivuotiseksi sanottujen yrttien monivuotisuus on vahvasti sidoksissa talven ankaruuteen ja kasvivyöhykkeeseen. Varsinkin kasvuvyöhykkeillä 1 ja 2 listan yrtit talvehtivat usein vaivattomasti, mutta kovin märkä syksy, ankara talvi tai sahaava kevät voi koitua niidenkin kohtaloksi.

Anisiiso, eli yrtti-iiso
Colayrtti (Aaprotti)
Kirveli
Laventeli
Lipstikka
Meirami
Mintut ja värimintut
Oregano
Piparminttu
Rakuuna
Ruohosipuli
Ryytisalvia
Saksankirveli
Sitruunamelissa

Kuvassa vasemmalla lipstikkaa ja oikealla yrttinippuja, joissa on mm. persiljaa, timjamia ja laakerinlehtiä, joka sekin on monivuotinen kasvi, mutta vaatii talvettamisen sisätiloissa.

Kaksivuotisia ja itsesiementäviä hyötykasveja

Kaksivuotisiksi kasveiksi kutsutaan kasveja, jotka talven yli maahan jätettynä kukkivat seuraavana kesänä ja tuottavat siten siemeniä tulevia satoja varten. Kannattaa kuitenkin huomioida, että jos emokasvi on kasvatettu F1-siemenistä, eli hybridilajikkeesta, ne eivät tuota suvunjatkokykyisiä siemeniä. Lisäsin listalle myös kaksi omaa suosikkiani, mustikkakoison ja tarhamaltsan, jotka eivät ole kaksivuotisia, mutta joilla on taipumusta varistella omia siemeniään maahan siten, että niistä nousee seuraavana keväänä uudet taimet.

Lanttu (kaksivuotinen)
Nauris (kaksivuotinen)
Juuripersilja (kaksivuotinen)
Juuriselleri (kaksivuotinen)
Kyssäkaali (Kaalirapi) (kaksivuotinen)
Mustikkakoiso eli pinaattikoiso (varistelee syksyllä marjojaan, joista kasvaa uudet kasvit keväällä)
Palsternakka (kaksivuotinen)
Persilja (kaksivuotinen)
Porkkana (kaksivuotinen)
Punajuuri (kaksivuotinen)
Retikka (kaksivuotinen)
Salaattifenkoli (kaksivuotinen)
Sokerijuurikas (kaksivuotinen)
Tarhamaltsa
(varistelee syksyllä siemeniään, joista kasvaa uudet kasvit keväällä)

Jätä muutama porkkana maahan talven yli ja ne tekevät seuraavana kesänä sinulle siemeniä tuleviin satoihin! Kuvassa oikealla tarhamaltsan siemenoksa ja upean punaisia lehtiä, joita käytetään salaateissa. Siemeniä tipahtelee usein maahan itsestään, mutta parhaan lopputuloksen saa kylvämällä siemenet maahan ennen pakkasia. Vahvat taimet nousevat varhain keväällä mullasta.

Uusi kasvialue monivuotisille ja siemeniä tuottaville

Teimme tänä keväänä oman pienen alueen monivuotisille ruokakasveille ja siementuottajille.  Tuo alue on välillä ollut kukkaniittyä ja välillä saanut kasvaa likimain villinä, mutta nyt tuo etupihan matalalla aidalla rajattu tila otettiin hyötypuutarhakäyttöön.

Alueella kasvaa valtavan suuri ikivanha omenapuu, joka kukki tänä keväänä 2024 niin runsaana, että koko puu oli melkein kauttaaltaan kukkien peitossa. Aluetta ympäröi korkeamman aidan lisäksi myös lukuisia villinä kasvavia hapankirsikkapuita ja ruusunmarjapensaita.

Keskellä aluetta kasvaa jokunen vuosi sitten sinne istutettu hasselpähkinäpensas, joka teki ensimmäistä kertaa vaatimattoman satonsa viime vuonna.

Tästä lähdettiin huhtikuussa! Alkutöiksemme aluetta piti siistiä. Itse multa-aines on rikasta, mutta alue oli täynnä sekalaisia rikkakasveja muutamien vanhojen perennojen lisäksi. Perennoja siirrettiin muualle ja maapintaa siistittiin.

Monivuotisten alueella yhtenä teemana on kierrätys ja kaikenlaisen ylijäämän hyödyntäminen. Vuosien saatossa jää aina jotain yli, joten uusi alue on mitä mainioin niiden käyttöönottoon. Näissä kuvissa maalataan ruostetta imitoivalla maalilla vanhoja ja kierrätysruukkuja, jotta niillä olisi yhtenäinen ilme.

Suuriin ruukkuihin siirrettiin kaikki pensasmustikkamme. Osa niistä olikin jo viihtynyt aiemmin samoissa ruukuissa. Ruukkujen alle laitettiin viime vuonna ylimääräiseksi jäänyttä bohajoavaa katekangasta ja trukkilava, joka nostaa ruukkuja hieman korkeammalle ja pintarikkojen poisto helpottuu.

Sitten siirrettiin muutama nuori mustaherukkapensas alueen takaseinustalle. Siirron saivat 3 mustaherukkaa ja 1 viherherukka. Kuvassa istutellaan herukkajengin uutta jäsentä karukkaa, joka on herukkakarviainen, siis herukan ja karviaisen risteytys. Marjapensasreunuksen alle laitettiin biovillaa ja sen päälle kuorikatetta. Tarkoituksena on hillitä rikkakasvieen nousua ja aluevaltauksia.

Alueelle siirrettiin myös mesimarjojamme, jotka saivat uuden kodin isännän aikoinaan valmistamasta, kauniisti ruostuneesta huuvasta. Mesimarjat ovat pitäneet uudesta kodistaan niin paljon, että koko pinta-ala on jo peittynyt niillä. Kuvassa tilaa oli vielä, mutta nyt mesimarja on jo vallannut alueensa. Viihtyvyyteen on varmasti vaikuttanut uusi rodomulta ja -lannoituskin.

Karhunvadelmarenkaalla kohtasivat yksi liian kuivalta paikalta siirretty karhunvadelma ja uutena hankittu piikitön Black Satin -karhunvadelma.

Tässä "puolenkuun" kuvassa näkyy alueen uutta ilmettä ja tilankäyttöä, ja kuten kuvasta näkyy, rikkakasveja. Tämä kevät on ollut niin elinvoimainen, että kaikki, eritoten rikkakasvit kasvavat hurjaa vauhtia. Pala palalta kropsuttelen niitä pois kätevällä pyöräharalla, joka säästää selkää ja käsiä.

Näiden kuvien väli on viikko. Aidan väleistä puskee  niin villikirsikkaa kuin syreeniäkin, joita joutuu hieman leikkelemään myöhemmin. Edullinen metallinen kehys hankittiin Akirosta. Se auttaa pitämään rikkakasvien rajauksen hallussa. Kehyksessä kasvaa yrttejä ja suolaheinää ja sinne on kylvetty vuonankaalia. Kehyksen ja mesimarja-alustan väliin on kylvetty suloista kuivakukkaseosta.

Tässä aletaan olla tämän kevään osalta valmiita. Turvetoteemipaalu on saanut hiuksikseen mansikan. Toteemin takana olevalle metalliritilälle nousee lilapalkoisia sokeriherneitä, joiden ainoana tehtävänä on tuottaa siemenherneitä ensi vuoden satoja varten.  Ihan koko alue ei näissä kuvissa näy. Esimerksi tuon keltaisen pikkuhuvilan kyljessä on muutama viljelylaatikko, joissa on mm. merikaalia, parsaa ja syötäviä kukkia.

Monivuotiset-alueellamme kasvaa:

hapankirsikkapuita
hasselpähkinää (Isopähkinäpensas Nottingham)
karhunvadelmaa
karukkaa (herukkakarviainen)
merikaalia
mesimarjoja
mustaherukoita ja
viherherukka
omenapuu
parsaa
pensasmustikoita
ruusunmarjoja
syötäviä kukkia
viinisuolaheinää
vuonankaalia

sekä monivuotiset yrtit

colayrttiä
persijaa
yrttifenkolia
mustaherukkaminttua
oreganoa
pillisipulia

Kesäteema Pikku-Välimeri

Monivuotisten alueen sisäänheittäjänä toimii tänä vuonna välimeriteemainen kokoonpano, jossa on sekä monivuotisia että kertaluontoisia herkkuja.

Pikku-Välimerellä viihtyvät kesän ajan mm. sitruuna- ja oliivipuumme ja se hauska mansikkapuu, josta mainitsin Instagramin puolella aiemmin. Kavereikseen puut ovat saaneet välimerellisiä yrttejä. Tosin salmiakkiyrtti, eli lakritsiyrtti on kotoisin Latinalaisen Amerikan alueelta, mutta paikka on niin oiva sille, että saa asustella mediterrien kanssa.

Pikku-Välimeren asukkaat

sitruunapuut
oliivipuut
mansikkapuu
laakerinlehti
vanilja-, anis-, pyhä, pensas-, kaneli-, sitruuna ja purppurabasilikaa
rosmariinia
salmiakkiyrttiä
timjamia, sitruunatimjamia, appelsiinitimjamia
mustaherukkasalviaa ja ananassalviaa

Mansikkapuun nuori taimi saa vahvistua kesän ajan ulkona, mutta talveksi se tulee ottaa sisälle talvehtimaan. Timjamit yritän talvettaa ulkosalla biovillan suojissa.

Monivuotisia puutarhailoja toivotellen Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida?
Löydät meidät instagramista
ja voit laittaa meille postia kirjeet@omavarainen.fi 

UUSIMPIA JULKAISUJA

SUVISIMAT 

16.06.2024

Suvisimaa ja juhannuspolkkaa! Juhannuspolkka sai nimensä siitä, että sen maku muistuttaa hieman polkkakarkkeja, vaikkei niitä ole nähnytkään, ja suvisiman salaisuutena on mustaseljankukat. Molemmat reseptit ovat omiani, mutta kolmannen, mustaherukkaisen kesäsiman resepti on alkujaan Louhisaaren linnasta.

Tällä hyttysiä inhottavalla yrttietikalla, jota on käytetty niin karkoitteena, rohtona kuin maustajanakin, on sangen hauska nimi, jonka juuret juontavat keskiajan paikkeille Ranskaan. Itse käytän 4:n varkaan etikkaa sekä hyttyskarkoitteena että salaattikastikkeiden maustajana, mutta joskus myös hiushuuhteena, sillä se saa laimennettuna hiukset...

Kuluneen kuukauden voisi kiteyttää kolmeen sanaan: kuumaa, kuivaa ja kaunista. Kun puolen vuoden talvi vihdoin taittui, meidät heitettiin suoraan sateettomaan hellekauteen lööppien rakastaman käristyskupolin alle. Koko kuun kärvisteltyämme saimme lopulta pari runsasta, vaikkakin lyhyttä sadekuuroa touko- ja kesäkuun taitteeseen. Se on kovin vähän...

Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.

Silmä silmästä, punkki punkista! Biologinen tuholaistorjunta esimerkiksi leppäkerttujen avulla, on myrkytön vaihtoehto kemiallisille kasvinsuojeluvalmisteille ja herättää kiinnostusta myös kotipuutarhureiden joukossa. Aiemmin torjuntaeliöitä myytiin lähinnä kauppapuutarhoille, mutta onneksi nykyään kotipuutarhurikin voi tilata niin sanottuja...

Nyt saavat rikkaruohot kyytiä ilman ylimääräisiä kyykkimisiä ja kasvit ravintoa onnnistuneiden satojen ja kukkivien silmänilojen tuotantoon, kun säätkin suosivat kotipuutarhureita