Entäpä jos lannoite olisi samaan aikaan tehokas, mutta ei vaatisi pyykkipoikaa puutarhurin nenään, saati houkuttelisi luokseen hajusta villiintyneitä hyönteisiä, tai kuten meillä, koiria? Nyt tehdään ihanalta tuoksuvaa lannoitetta nokkosista!
Monen hyvän lannoitteen ilkeä sivuominaisuus on sen karmea haju, joka houkuttelee luokseen kärpäsiä, etanoita ja, kuten meillä, koirat. Koiriemme mielestä mikään ei ole niin innostavaa, kuin raadolta haisevat lannoitteet. Toki myös monet luonnon eläimet innostuvat kaivelemaan kasvimaata omasta mielestään herkullisen tuoksun perässä, jos kasvimaa on kovin luonnonläheisellä paikalla.
Meillä käytetään monelaisia lannoitteita ostetuista omaan tuhkaan ja itse tehtyihin lannoiteliemiin. Olen monasti tehnyt esimerkiksi perinteistä nokkosvettä, joka perustuu nokkosten mädättämiseen - hajukin on tietysti sen mukainen, mutta nyttemmin olen ihastunut fermentointimenetelmällä valmistettavaan nokkoslannoitteeseen, joka tuoksuu ihanalta, aivan mustaherukkamehulta!
Tarvitset:
nokkosia
vettä
1,5 rkl EM-mikrobiliuosta /litra vettä
1,5 rkl ruokosokerimelassia
tai siirappia /litra vettä
EM-liokset ovat puutarhassa käytettäviä, mikro-organismeja (maitohappobakteereja) sisältäviä luonnonmukaisia liuoksia, jotka edistävät kasvien kasvua ja vahvistavat kasvien puolustuskykyä tauteja vastaan. Melassia tehdään sekä sokeriruo'osta että sokerijuurikkaasta, mutta olen kuullut, että joissain sokerijuurimelasseissa saattaa rehutuotannon vuoksi olla sellaisia torjunta-ainejäämiä, jotka ovat haitaksi hyötykasveille, joten tässä ohjeessa melassi on ruokosokeripohjaista. Melassin sijaan voi käyttää siirappiakin.
Laita ämpäriin runsaasti nokkosia ja peitä ne kädenlämpöisellä vedellä. Pidä silmällä paljonko vettä nokkosten peittäminen vaatii, sillä EM-liuoksen ja melassin määrä riippuu siitä. Mittaa mukiin tarvittava määrä EM-liuosta ja melassia, lisää hieman lämmintä vettä, jotta melassi liukenee nesteeseen paremmin ja kaada seos ämpäriin. Sekoita hyvin.
Peitä astia kannella tai kelmulla ja anna sen seistä huoneenlämmössä viikon ajan. Jos käytät astiassasi kantta, raottele sitä välillä, sillä lannoite käy valmistumisensa aikana. Siivilöi neste viikon kuluttua ja pullota se, mutta jätä pulloihin ilmatilaa, sillä lannoite käy edelleen. Nokkosmäski kannattaa heittää kompostiin, jossa se edesauttaa kompostoitumista.
Käytä tuoksuvaa lannoitetta 1 dl lannoitetta 10 litraan vettä.
Kuin karamellilientä, joka tuoksuu mustaherukkamehulle!
Tuoksuva lannoite sopii erityisesti typestä pitäville kasveille, kuten monet kukat, purjot, kaalit, kesäkurpitsa, kurpitsat ja valkosipuli, mutta puutarhaoppaissa suositellaan välttämään runsaasti typpeä sisältäviä lannoitteita kurkulle tai melonille, herneille, pavuille tai muille palkokasveille.
Koska nokkosvesi vähentää maan happamuutta, se ei myöskään sovi happaman maan kasveille, kuten pensasmustikoille, rodoille tai mesimarjalle. Myös tomaattien kanssa on hyvä olla maltillinen, sillä liika typpipitoisuus kasvattaa tomaatin varsia ja heikentää satoa. Liialla typpilannoituksella tomaatit kyllä tuuheutuvat ja ovat sangen upeita, mutta sen energia kuluu kasvuun sadon tuottamisen sijaan. Typpipitoista lannoitetta ei suositella monivuotisille kasveille enää lainkaan heinakuun jälkeen, jotta ne keskittyvät talveen varautumiseen.
Tuoksuvin terveisin ♥ Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Löydät meidät instagramista ♥
Niin se aika vain hurahti, suorastaan loikkasi keväästä keskikesään, mutta jouten emme mekään ole olleet. Kantovesi-kuivavessataloudessamme on tehty arkisia toimia helpottavia parannuksia ja tuotu kukkivaa puutarhaa myös sisustukseen.
Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinä-elokuu onkin ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä, ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä!
Sadon kuivattaminen on hyvä keino säilöä satoa ja kasvattaa kotivaraa, ja samalla säästyy tilaakin, sillä kuivatettu sato vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin moni muu säilöntämuoto. Monitasoisen kuivurin hankintavinkin löydät kirjoituksen loppuosasta.
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Usein kotipuutarhuri huomaa satoa nakertelevat puutarhan vihulaiset siinä vaiheessa, kun tuhoja on jo syntynyt. Ennakointi on ilman muuta tehokkain tapa välttää näitä kutsumattomia vieraita, mutta biologista, myrkytöntä apua on saatavilla silloinkin, kun vauriot ovat jo nähtävillä.
Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.
