VAAHTOKARKIT

28.11.2021

Jovelassa otettiin pieni varaslähtö joulutunnelmiin glögi- ja appelsiinivaahtokarkkien merkeissä, ja voi, miten hyviä itse valmistetut vaahtokarkit ovatkaan! Niin kuohkeita, pehmeitä, venyvän kiinteitä ja ihanan maukkaita! Itse tehdyt vaahtokarkit toden totta pesevät teollisesti tuotetut serkkunsa mennen ja tullen.

Vaahtokarkkien resepti on vanha oma perusreseptini, jossa ei käytetä valkuaisvaahtoa ja se on siten muokattavissa myös vegaaniseksi korvaamalla liivatteen aga agarilla. Mainittakoon kuitenkin, etten ole testannut reseptiä agar agarilla, koska en itse käytä sitä.

Näissä kuvissa olevat vaahtokarkit saivat jouluisen maun korvaamalla perusreseptin veden glögillä tai tuorepuristetulla appelsiinimehulla, ja lisäämällä vaahtokarkkimassaan vaniljan lisäksi kanelia. Resepti on melko simppeli, eikä valmistus ole ollenkaan vaikeaa, kunhan malttaa noudattaa ohjeita.

Kirjoitus sisältää *-merkityn affeliatelinkin suositeltavaan lämpömittariin.

Itse tehdyt vaahtokarkit

Vaahtokarkkien valmistusta varten tarvitset lämpömittarin ja sähkövatkaimen. Ilman lämpömittaria et tiedä milloin seos on kuumentunut oikeaan lämpötilaan ja vaahtokarkkien onnistuminen on sattuman kauppaa, likimain mahdotonta. Edullisia, kuuman ja kuplivan sokeriseoksen huomioiden riittävän pitkiä lämpömittareita myy mm. *KitchenOne. Samasta paikasta löytyy myös aivan ihania ja edullisia *konvehtimuotteja ja -työkaluja kaikille meille, jotka muutenkin nauttivat makeisten valmistuksesta itse.

Suosittelen sähkövatkaimen käyttöä vaahtokarkkeja valmistettaessa, sillä vaahtokarkkiseoksen vatkausvaihe on pitkä ja seoksen tiivistyessä myös kovin raskas käsille.

Vaahtokarkkeihin tarvitset

8 liivatetta (levyä tai vastaava määrä liivatejauhetta, tai agar agaria vegaaniversioon)
4 dl sokeria
1,5 dl glukoosisiirappia
1 dl glögiä, mehua (tai vettä tai muuta nestettä)
1 dl glögiä, mehua (tai muuta nestettä liivatteelle)
hyppysellinen suolaa
1 tl vaniljauutetta
1 tl kanelia (glögivaahtokarkkeihin)

öljyä  (vuokaan)
1,5 dl tomusokeria (palojen kierittelyyn)

Sivele laakea vuoka öljyllä ja laita leivinpaperia ta kelmua vuokaan siten, että sitä tulee muutama sentti vuoan laitojen yli. Sivele myös paperi tai kelmu huolellisesti öljyllä, kun olet saanut paperin aseteltua vuoan sisälle. 

Laita liivatteet likoamaan kulhoon 1 dl kylmään nesteeseen.

Laita sokeri, siirappi, ripaus suolaa ja glögi, mehu tai muu neste kattilaan. Kuumenna seosta rauhallisesti sekoitellen kunnes sokeri on liuennut. Keitä seosta kunnes se on 115-asteista lämpömittarilla mitattuna. Korkealle nousevan kuplimisen estämiseksi voit sivellä hieman vettä kattilan yläsisäreunaan. Älä sekoita keitosta enää ahkerasti sen jälkeen kun sokeri on sulanut.

Vatkaa pehmentyneet liivatteet nesteineen kulhossa (sähkövatkaimella). Lisää kuumaa siirappiseosta hitaasti, ohuena norona valuttaen liivateseokseen. Vatkaa hetki, lisää vanilja ja mausteet. Jatka vatkaamista kunnes seos on hyvin jäykkää. Tämä vie noin 15 minuuttia. Vaahtokarkkiseoksen tulee olla niin jähmeää, ettei se enää irtoa vispilöistä helposti. Riittävän jähmeyden merkitystä ei voi korostaa riittävästi, sillä mikäli vaahtoa ei vatkaa riittävästi, vaahtokarkit eivät myöhemmin tule tiivistymään riittävästi vaahtokarkkien sisältä.

Kaada jäykkä vaahtokarkkiseos öljytyllä paperilla tai kelmulla suojattuun vuokaan. Tasoita pintaa tarvittaessa. Anna vaahtokarkkimassan kiinteytyä muutaman tunnin, mielellään yön yli.

Sirottele tomusokeria työtasolle (ei kaikkia). Nosta vaahtokarkkilevy tomusokerin päälle, vaahtokarkkilevy sokeria vasten. Poista leivinpaperi tai kelmu. Leikkaa vaahtokarkit öljytyillä saksilla sopivan kokoisiksi paloiksi ja kierittele palat pölysokerissa.

Vinkki!

Kaikki reseptin nesteet voi vaihtaa esimerkiksi mehuun, kahviin, kaakaoon, kuohuviiniin tai vaikkapa rommin ja veden sekoitukseen, ja mausteita voi vaihdella oman maun mukaan lakritsijauheesta erilaisiin esansseihin ja karkkirouheisiin. Perusvaahtokarkeissa nesteenä käytetään ainoastaan vettä ja vaniljauutetta tai piparminttuesanssia.

Ei kun herkuttelemaan!

Vaahtokarkintuoksuisin terveisin Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta tai alla olevalla lomakkeella  

Uusimmat julkaisut

MIELENRAUHAA

09.08.2022

Kaupungista maalle muutettuamme olen usein pohtinut onnellisuuteen ja mielenrauhaan liittyviä asioita ja keskustelemme aiheesta säännöllisesti myös samalla tavalla askeettisemmin elävän ystäväni kanssa. Mikä saa ihmisen onnelliseksi ja mikä luo meille mielenrauhaa? Missä tilanteessa me olemme tyytyväisiä? Mitä aistimme valitsevat kun saavat itse...

PARASTA AIKAA

01.08.2022

Kesän viimeinen kuukausi saattelee meitä syksyyn pimentäen illat ja saaden marjoista raskaat oksat taipumaan maata kohti. Tähän näkymään voisi kiteyttää tämän ajan kesästä, kun sadonkorjuu alkaa. Aloitellaan valmistautuminen seuraavaan vuodenaikaan ja talveenkin. Lämpimien päivien viilentyneissä illoissa sytytellään jo kynttilöitäkin. Minä pidän...

SULOINEN SUOPA

24.07.2022

Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinä- elokuu onkin ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä, ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä!

Nyt kun helteet ovat väistyneet, Jovelassa hurisee kuivuri harva se päivä. Sadon kuivattaminen on hyvä keino säilöä satoa ja kasvattaa kotivaraa, ja samalla säästyy tilaakin, sillä kuivatettu sato vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin moni muu säilöntämuoto. Monitasoisen kuivurin hankintavinkin löydät kirjoituksen loppuosasta. Kirjoitus on...

Heinäkuu saapui helteineen ja hyötypuutarhassa on melkein kaikki hyvin! Kuun ensimmäisenä maanantaina omavaraistelevat bloggaajat kokoontuvat jälleen Tsajut-blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaamana yhteisen aiheen äärelle, joka tällä kertaa on paras oma säilöntäohje sekä itseäni inspiroiva viihde, joka voi olla ohjelma, podcast, mitä tahansa!...

FOODSCAPE

11.06.2022

Vanhaan aikaan hyötypuutarhat ja kasvimaat olivat usein talojen takapihojen suojissa, tarkkaan eroteltuina hienommista kukkaistutuksista, jotka talojen etupihoilla toivottivat vieraat tervetulleiksi peremmälle. Foodscape kääntää tämän asetelman päinvastaiseksi tuoden hyötyistutukset kotien etupihoille. Foodscapelle ei taida olla suuhun yhtä istuvaa...