Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot alkavat pian olla parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen ilona?
Resepti on alun perin julkaistu tammikuussa 2020.
Tämä resepti vie makuhermot 1800-luvun loppupuolelle kuparisten kattiloiden ja valkoesiliinaisten taloudenhoitajien maailmaan. Vaikka ensimmäiset appelsiinit saapuivatkin siirtomaatavarakauppoihimme vasta 1920-luvulla, appelsiinit tunnettiin kyllä seurapiireissä aiemmin, sillä varakkailla ihmisillä oli myös omaa tuontia, ja onpahan appelsiineja kasvatettu myös Suomessakin. Tietenkin omilla laveysasteillamme appelsiinien kasvatus oli sangen harvinaista, mutta ei täysin tuntematontakaan. Ensimmäiset orangeriat, eli kasvihuoneet perustettiin jo 1600- ja 1700-luvulla ja 1800-luvulla hienoimmissa orangerioissa saattoi kasvaa myös eksoottisia appelsiineja. Appelsiinit olivat sangen harvinaisia Suomessa aina 1950-luvulle saakka, mutta siitä huolimatta seurapiireissä keiteltiin myös appelsiinimarmeladeja.
Fagervikin kartanon orangeria, kuva Museovirasto, kuvaaja K. E. Ståhlberg.
Vuonna 1844 kartanon maille valmistui orangeria eli talvipuutarha.
Talvipuutarhassa viljeltiin muun muassa ananaksia, appelsiineja ja viikunoita.
Tiesitkö muuten, että yksi edelleen murteissamme käytössä oleva sana kasvihuoneelle tulee juuri tältä ajalta? Orangeria, joka pohjautuu ranskalaiseen appelsiinia tarkoittavaan sanaan, muuntui oman kansamme suussa korvakuulolla kuullun mukaisesti ansariksi.
Tässä marmeladissa yhdistyvät hienot sitrushedelmät ja kotoisat porkkanat, joiden tarkoituksena lienee ollut appelsiinien kuorien imitointi. Isoäitien äitien aikaan tässä marmeladissa oli myös pomeranssin mehua (kuvassa pienet hapanappelsiinit) sekä ruusukvitteniä, jonka pektiini teki seoksesta marmeladin. Nykyajan mahdollistamana tavallisen sokerin ja ruusukvittenin sijaan marmeladissa käytetään hillosokeria.
6 dl tuorepuristettua appelsiini- ja/tai greippimehua
1 sitruunan mehu tai mikäli mahdollista, 2-3:n pikkuruisen pomeranssin mehu
500 g hillosokeria
250 g porkkanaraastetta
Laita kaikki ainekset kattilaan ja keittele seosta hiljalleen n. 30 minuuttia (porkkanaraasteen vuoksi). Vaahto kannattaa kuoria lopussa pois, jotta marmeladista tulee kirkasta. Laita valmis marmeladi puhtaisiin purkkeihin. Säilytä avattuna viileässä, hillosokerin vuoksi marmeladia voi säilyttää avaamattomana myös huoneenlämmössä, valolta suojattuna. Viileässä marmeladi säilyy kuukausia.
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
2025 Vuoden HeVi on kurkku. Kurkkulajikkeista erikoisimpiin kuulunee pesusienikurkku eli luffa, joka on aitoja luonnonmukaisia pesusieniä tuottava kurkkukasvi. Luffa on monelle tuttu tuotteena, mutta ei välttämättä tietona, että kyseessä on tosiaan kurkkukasvi, jonka hedelmän voi syödä kurkun ollessa pieni, tai mikäli kurkun antaa kasvaa ja kuivaa,...
Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot alkavat pian olla parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen...
Toivejulkaisu! Ihanista ihaninta, kirjassamme Vanhassa talossa - Kohti omavaraisempaa elämää, ja sitä ennen, kauan sitten vanhassa blogissamme ollutta palashampoon ohjetta on kyselty useasti, joten julkaisen sen nyt uudelleen myös täällä omavarainen.fi:ssä.
Kannattaako vihannesten ja puutarhaherkkujen kasvattaminen itse? Tämähän on se vuodesta toiseen monissa keskusteluissa puolesta ja vastaan käytävä köydenveto, jota voi tarkastella monelta kantilta. Kun löysin vanhan vihon siltä ajalta, kun vasta aloittelimme omia puutarhapuuhiamme, päätin kirjoittaa aiheesta pienen satomääriä ja siementen...
Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
