AURINKOMARMELADI

02.01.2026

Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot alkavat pian olla parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen ilona?

Resepti on alun perin julkaistu tammikuussa 2020.

Isoäitien aikaan

Tämä resepti vie makuhermot 1800-luvun loppupuolelle kuparisten kattiloiden ja valkoesiliinaisten taloudenhoitajien maailmaan. Vaikka ensimmäiset appelsiinit saapuivatkin siirtomaatavarakauppoihimme vasta 1920-luvulla, appelsiinit tunnettiin kyllä seurapiireissä aiemmin, sillä varakkailla ihmisillä oli myös omaa tuontia, ja onpahan appelsiineja kasvatettu myös Suomessakin. Tietenkin omilla laveysasteillamme appelsiinien kasvatus oli sangen harvinaista, mutta ei täysin tuntematontakaan. Ensimmäiset orangeriat, eli kasvihuoneet perustettiin jo 1600- ja 1700-luvulla ja 1800-luvulla hienoimmissa orangerioissa saattoi kasvaa myös eksoottisia appelsiineja. Appelsiinit olivat sangen harvinaisia Suomessa aina 1950-luvulle saakka, mutta siitä huolimatta seurapiireissä keiteltiin myös appelsiinimarmeladeja.

Fagervikin kartanon orangeria, kuva Museovirasto, kuvaaja K. E. Ståhlberg.
Vuonna 1844 kartanon maille valmistui orangeria eli talvipuutarha.
Talvipuutarhassa viljeltiin muun muassa ananaksia, appelsiineja ja viikunoita.

Tiesitkö muuten, että yksi edelleen murteissamme käytössä oleva sana kasvihuoneelle tulee juuri tältä ajalta? Orangeria, joka pohjautuu ranskalaiseen appelsiinia tarkoittavaan sanaan, muuntui oman kansamme suussa korvakuulolla kuullun mukaisesti ansariksi.

Tässä marmeladissa yhdistyvät hienot sitrushedelmät ja kotoisat porkkanat, joiden tarkoituksena lienee ollut appelsiinien kuorien imitointi. Isoäitien äitien aikaan tässä marmeladissa oli myös pomeranssin mehua (kuvassa pienet hapanappelsiinit) sekä ruusukvitteniä, jonka pektiini teki seoksesta marmeladin. Nykyajan mahdollistamana tavallisen sokerin ja ruusukvittenin sijaan marmeladissa käytetään hillosokeria.

Aurinkomarmeladi

n. litra valmista marmeladia

6 dl tuorepuristettua appelsiini- ja/tai greippimehua
1 sitruunan mehu tai mikäli mahdollista, 2-3:n pikkuruisen pomeranssin mehu
500 g hillosokeria
250 g porkkanaraastetta

Ohje

Laita kaikki ainekset kattilaan ja keittele seosta hiljalleen n. 30 minuuttia (porkkanaraasteen vuoksi). Vaahto kannattaa kuoria lopussa pois, jotta marmeladista tulee kirkasta. Laita valmis marmeladi puhtaisiin purkkeihin. Säilytä avattuna viileässä, hillosokerin vuoksi marmeladia voi säilyttää avaamattomana myös huoneenlämmössä, valolta suojattuna. Viileässä marmeladi säilyy kuukausia.

Kevättä kohti, talven halki Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta

Entäpä jos lannoite olisi samaan aikaan tehokas, mutta ei vaatisi pyykkipoikaa puutarhurin nenään, saati houkuttelisi luokseen hajusta villiintyneitä hyönteisiä, tai kuten meillä, koiria? Nyt tehdään ihanalta tuoksuvaa lannoitetta nokkosista!

5 erilaista raparperireseptiä! Ihanan kinuskinen raparperi curd, pikkelöityä raparperia, helpot raparperitangot, vegaaniset raparperirullat ja kirpeänmakea raparperi-marenkikakku Jos pidät raparperista ja satoa piisaa,
testaapa näitä herkkuja!

Koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?

Hunajamarja, haskap, makeasinikuusama, marjasinikuusama, ikuisen nuoruuden marja - rakkaalla pensaalla on monta nimeä. Jos haluat vähällä vaivalla tuottoisan marjapensaan, hunajamarja on sinun juttusi.

Mansikkamarkkinoille on viime vuosina tullut ihastuttavia uusia lajikkeita, joista osa kukkii erityisen kauniisti ja osassa on herkullisen mielenkiintoisia makuvivahteita, kuten ananas ja vadelma. Tässä julkaisussa jutustellaan mansikoista, niiden kasvattamisesta, uudemmista lajikkeista ja hipaistaan hieman mansikoiden historiaakin.

Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.