SATEINEN HEINÄKUU

06.07.2020

Touko- ja kesäkuun kuivuus ja kuumuus ovat vaihtuneet alati valuvaan sateeseen. Jos kesäkuussa maa ei pystynyt pitämään vettä kuivuuden vuoksi, nyt se ei jaksa imeä kaikkea taivaalta valuvaa vettä, ja pihamaalla kierrellään lätäköitä. Voisi olla hieman tasaisemmin molempia, käy mielessä, mutta niin tai näin, nyt on kesä!

Meillä oli valtavan kiireinen kesäkuu. Leipätyöt veivät kirjaimellisesti kaiken ajan ja kesäkuu melkoilailla vilahti ohi pimennetyssä huoneessa koneella istuen ja helteitä manaillen.  Puutarhassa ja kotona ei tapahtunut oikeastaan mitään ihmeellistä, mitä nyt välillä siirreltiin sadettajaa paikasta toiseen ja kumisteltiin tyhjiä sadevesitönteröitä ohi kulkiessamme.

Vaan nyt on loma ja heinäkuun ensimmäinen maanantai, jolloin omavaraistelevat bloggaajat vaihtavat ja kertovat kuulumisiaan. Hei siis kaikille, täällä ollaan!

Kun sanotaan, ettei vuodet ole veljiä keskenään, se pitää paikkansa täällä tänäkin vuonna. Yksi onnistuu, toinen ei, tuttu juttu, eikä se suuremmin ihmetystä aiheuta.

Tänä vuonna loppukevään ja alkukesän kuivuus ja kuumuus veivät pikkuruiset luumujen alut, jotka nahistuivat oksille, eikä herukatkaan voi hyvin. Luumusato jäänee muutamaan luumuun ja erityisesti mustaherukoita on tulossa vähän. Se kieltämättä hieman kirpaisee, koska teen mustaherukkahyytelöä joka toinen vuosi ja se vuosi olisi tänä vuonna. Tästä opiksi, että tee joka vuosi jos on mistä tehdä. Takuuvarma mustaherukkakin voi oikutella jonain vuonna.

Viime vuonna karhunvadelmia ei tullut lainkaan ja vadelmasato oli huono. Tänä vuonna sitten molemmat tekevät runsasta satoa, kuten karviaisetkin. Marjat kaipaisivat kyllä hieman aurinkoa ja sääkartan +15 heinäkuussa ilahduttaa yhtä paljon kuin kesäkuun +32. Todellakin, voisi olla hieman tasaisemmin annosteltu tämä kesäsää. Että olisi aurinkoa ja lämpöä, mutta ei kuukauden hellettä ja kuivuutta, joka vaihtuu kuukauden sateeksi ja koleudeksi. Valivali.

Myös mansikkalassa sato on tänä vuonna runsas ja se lupailee ihania hillopurkkeja ruokakomeroon talven iloiksi. Hienoimmat hillot saavat kyytiinsä mesimarjaa, jonka sato on ihan kiva, ottaen huomioon sen 5 viikon kuivuuden ja paahteet, jolla satoon lähdettiin. Mesimarja on niin hieno ja aromaattinen marja, ettei sitä toisaalta paljon hilloon tarvitse laittaa, jotta sen hienot aromit pääsevät oikeuksiinsa.

Lilapalkoherneitä, näitä puutarhan uskollisia kaunokaisia, on saatu kastella kesäkuussa päivittäin, jotta ne eivät nahistu, mutta satoa on tulossa ja ensimmäiset vihreät helmet on jo syöty pois, suoraan puutarhassa.

En muista onko koskaan heti kesä-heinäkuun vaihteessa ollut siemenet näin pitkällä. Kakkosvuotiset lipstikka (vas), salvia ja palsternakka (oik) tekevät jo siemeniä ihan tosissaan. Osa pitänee korjata jo pois tuolta sateesta sisälle kuivumaan, kun ennusteet lupailevat vaan sateita.

Tänä vuonna on ollut poikkeuksellista sekin, että meillä yleensä rupisammakot ja sudenkorennot ilmestyvät elokuussa puutarhaan, mutta nyt molempia on ollut runsaasti jo kesäkuun lopussa.

Siinä missä luumut menetettiin, ensimmäistä kertaa kukkineet Baya® Marisa -omenapuut ovat tehneet muutamia omenoita, joita odotamme kovasti. Baya® Marisa on siitä erikoinen omena, että se on kauttaaltaan punainen, myös sisältä. En malta odottaa, että saisin upottaa hampaat ensimmäiseen omppuun. On meinaan sitä hetkeä odotettu tässä jo muutama vuosi, kun erikoisomenan vitsoja ollaan kasvatettu puiksi.

Sitruunapuu ei taida oikeen tykätä näistä ilmoista, kun ensin terassilla oli +32 C ja nyt sääennusteet vaihtelee 15-17 C välillä. Satoaika olisi nyt, mutta sitruunat pysyvät vihreinä. Täydessä kukassa olevalle sitruunapuulle ei riitä pölyttäjiäkään, kun pörriäiset eivät jaksa innostua töihin kaatosateella. Pitänee siirtää sitruunapuut kasvihuoneeseen.

Tuossa helleviikkojen aikana märisin, että kunhan helteet selätetään, puen päälle pitkän puuvillamekon, sytytän ainakin sata kynttilää ja nautin sadepäivistä kuivuria huristellen, ja niin olen nyt tehnytkin.. ylitsevuotavista sateista märisten. Valivali.

Mitä sitä märisemään turhia, maailma on täynnä kauniita asioita! Tässä kuivataan horsmaa ja parfyymiruusuja ihon kuorintavoiteita ja -rouheita sekä jalkakylpyjä varten.

Viime viikolla surauttelin ja kuivattelin myös ensimmäiset satsit makusokereita. Näissä kuvissa on ruususokeria sekä piparminttu- ja mustaherukkamakusokereita. Piparminttusokeri on jo maistunut sadepäivien ilona teen makeuttajana, mutta kaikkia pitää saada vielä paljon lisää talvivarastoon ja ystävillekin.

Nyt kun on omavaraistelevien bloggaajien kimppapostausmaanantai, yksi sen aiheista oli julkaista jokin resepti kaikkien iloksi. Nuo makusokerit ehdin jo julkaista omana juttunaan viime viikolla, joten laitetaanpa vinkiksi voileipärulla, jossa voi hyödyntää satoa ja omavaraistelevaa ajatusta monella tapaa.

Juhlava voileipärulla

Voileipäkakkurulla syntyy leipäviipaleista, currysalaatista ja sillistä tai savukalasta, mutta myös tonnikalaa voi käyttää. Currysalaatti on niin maukasta, ettei se välttämättä voileipärullassa kalaa tarvitse, joten täytettä voi käyttää leipärullan kasvisversiona sellaisenaankin. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan tätä currysalaattia perussillien (kuten sipulisilli) tai kylmäsavulohen ja uusien perunoiden ja ruisleivän kanssa, sillä yhdistelmä on todella hyvä!

Tämä voileipärullan Skagen-versio oli juhannuksena kalanoutopöydässämme.

Kakku kasataan leikkaamalla leipä viipaleiksi (paahtoleipä käy toki) ja poistamalla sen reunat. Kaulitse kukin leipäpala ohuen ohueksi ja lado viipaleet limittäin levyn muotoon kelmun päälle. Katso että palat ovat kunnolla limittäin, jotta rakenne pysyy myöhemmin kasassa. Levitä currysalaatti ja mahdollinen kalatäyte (silli pieninä paloina tasaisesti, muuta kalaa voi olla reilumminkin) leipälevyn päälle ja rullaa koko komeus tiiviiksi rullaksi kelmun avulla. Pyörittele ja muovaa kelmutettua rullaa, jotta siitä tulee tiivis. Anna rullan olla jääkaapissa yön yli. Koristele esimerkiksi tuorejuuston ja kermaviilin seoksella. Tässä kuvan rullassa on koristeena tilliä, sipulin varsista leikattuja renkaita ja ruohosipulin kukkia.

Currysalaatti

-sillin tai kalan kumppaniksi, voileipäkakkurullaa varten tee kaksinkertainen annos!

2 omenaa pieninä kuutioina
2 keitettyä munaa rouhittuna
1 iso valkosipulisuolakurkku kuutioituna, siemenet poistettuna
1 tl sinappia
2 rkl punasipulisilppua
1 purkki smetanaa (120 g)
1 dl majoneesia
1 tl currya
suolaa maun mukaan

Sekoita ja anna makustua muutaman tunnin jääkaapissa. Jos laitat currysalaattia voileipäkakkuun, voit levittää sen heti, mutta leipärullan tai voileipäkakun kannattaa antaa olla jääkaapissa yön yli.

Heinäkuu tietää sateiden lisäksi paljon kivoja köökkipuuhia, kun sadot alkavat valmistua yksi toisensa perään. Omavaraistelevien aarreaitat, eli ruokakomerot täyttyvät taas hiljalleen.

Täällä meillä perunoita nostellaan tarpeen mukaan, yrttejä on huimasti, salaatit voivat hyvin, tomaateissa on vihreitä palluroita, kaalit, porkkanat, punajuuret, herneet, maltsat ja palsternakat kasvavat, piparjuuri voi hyvin, maa-artisokkaa on tulossa tavalliseen tapaan, marjasadot odottavat punastumistaan ja pian taas padat porisevat hilloja ja hyytelöitä. Näinä sadepäivinä on mukavaa huristella kuivuria, kehitellä uusia reseptejä ja rapistella vanhoja  vihkojen sivuilta,  keitellä hilloja, pikkelöidä vihanneksia ja suristella yrttisuolaa ja makusokereita.

Entisessä ihmispadassakin, nykyisessä herkkupaljussa on sellainen suloinen sekametelisoppa saavuttamassa ensimmäisten satoa, että sieltä saisi kokonaisen aterian yhdestä paikasta korjattuna - jos tekisivät satonsa samaan aikaan, kuten ei tietenkään ole.

Herkkupaljussa on sulassa sovussa mm. köynnösmansikkaa, ananaskirsikkaa, vesimeloni (joka ei taida näillä keleillä satoon päästä), kurpitsaa, yrttejä, salaattia, hutiporkkanaa ja kompostin kautta paljuun päätynyttä vaaleanpunaista perunaa. Sieltä ne vyöryy jo laitojen yli.

Alati valuva sade tympii yhtälailla kuin päivästä toiseen jatkuvat helteetkin, mutta sadesäällä voi ainakin puuhailla kaikenlaista mukavaa, ja niin aiommekin tehdä. Padat poriskoon ja kuivuri huriskoon satokauden 2020 herkkuja omavaraistelevien talvivarastoihin!

Jos vähän mentäisiin

Kuukauden kimppapostauksen aiheisiin lukeutui myös vinkata jokin omavaraisuuden kannalta mielenkiintoinen vierailukohde. Tämä vuosi on ollut niin poikkeuksellinen ja vierailurajoituksia ollaan vasta päästy purkamaan, joten tämä vinkki ei ole ihan täydellisen käypä tälle kesälle, mutta jos liikutte Varsinais-Suomessa, niin vahva suositus Louhisaaren linnalle ja sen Kalmilaiselle puutarhalle, jossa voi tutustua suomalaiseen herraskartanon hyötypuutarhaan 1700-luvun tyyliin. Puutarhassa järjestetään vuosittain perinnekasvimarkkinat, josta meillekin on päätynyt monta, meille aiemmin tuntematonta hyötyäkasvia tarhamaltsasta aitoon tupakkaan. Tänä vuonna perinnekasvimarkkinoita ei voitu pitää pandemian vuoksi, mutta Louhisaaren kartanolinna ja sen puutarha ovat jälleen auki ja vaikkei taimia voi ostaa, kasveihin voi tutustua ja löytää iloja tuleville satokausille. Monen Kalmilaisessa puutarhassa kasvavien kasvien siemeniä myy Hyötykasviyhdistys.

Luettavaa muualla

Tsajut-blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaamasta omavaraistelevien bloggaajien poppoosta kuulumisiaan ja vinkkejään tänään 6.7.2020 klo 09 alkaen tarjoilevat myös mainiot:

Kasvuvyöhykkeellä  1

Ku ite tekee

Kasvuvyöhykkeellä  2

Sarin puutarhat .
Rouva Yrttinen .
Harmaa torppa .

Kasvuvyöhykkeellä 3

Tsajut .
Caramellia .
Airot ulapalla .

Luomulaakso .

Kasvuvyöhykkeellä 4

Puutarhahetki .

Iloisia ja tunnelmallisia heinäkuun hetkiä kaikille tahoillenne. Satoi tai paistoi, heinäkuu on vasta 2. kesäkuukausi kolmesta, joten nautitaan tästäkin, vaikka saappaat louskuen!

Kesäisin terveisin Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta

SUVISIMAT 

16.06.2024

Suvisimaa ja juhannuspolkkaa! Juhannuspolkka sai nimensä siitä, että sen maku muistuttaa hieman polkkakarkkeja, vaikkei niitä ole nähnytkään, ja suvisiman salaisuutena on mustaseljankukat. Molemmat reseptit ovat omiani, mutta kolmannen, mustaherukkaisen kesäsiman resepti on alkujaan Louhisaaren linnasta.

Tällä hyttysiä inhottavalla yrttietikalla, jota on käytetty niin karkoitteena, rohtona kuin maustajanakin, on sangen hauska nimi, jonka juuret juontavat keskiajan paikkeille Ranskaan. Itse käytän 4:n varkaan etikkaa sekä hyttyskarkoitteena että salaattikastikkeiden maustajana, mutta joskus myös hiushuuhteena, sillä se saa laimennettuna hiukset...

Kuluneen kuukauden voisi kiteyttää kolmeen sanaan: kuumaa, kuivaa ja kaunista. Kun puolen vuoden talvi vihdoin taittui, meidät heitettiin suoraan sateettomaan hellekauteen lööppien rakastaman käristyskupolin alle. Koko kuun kärvisteltyämme saimme lopulta pari runsasta, vaikkakin lyhyttä sadekuuroa touko- ja kesäkuun taitteeseen. Se on kovin vähän...

Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.

Silmä silmästä, punkki punkista! Biologinen tuholaistorjunta esimerkiksi leppäkerttujen avulla, on myrkytön vaihtoehto kemiallisille kasvinsuojeluvalmisteille ja herättää kiinnostusta myös kotipuutarhureiden joukossa. Aiemmin torjuntaeliöitä myytiin lähinnä kauppapuutarhoille, mutta onneksi nykyään kotipuutarhurikin voi tilata niin sanottuja...

Nyt saavat rikkaruohot kyytiä ilman ylimääräisiä kyykkimisiä ja kasvit ravintoa onnnistuneiden satojen ja kukkivien silmänilojen tuotantoon, kun säätkin suosivat kotipuutarhureita