SUNNUNTAIPOSTAUS 4 

Koleudesta huolimatta Jovelassa ollaan iloittu kaivatuista sateista, ja sateesta huolimatta piipahdimme Louhisaaren linnan erikoiskasvimarkkinoilla. Tämä sunnuntaipostaus on myös sangen ryydikäs, sillä hyötypuutarhassa yrtit ovat jo täydessä vauhdissa.

Erikoiskasvimarkkinat


Oikein mukava viikko, vaikkakin kolea ja lopulta sateinenkin, sai kivan päätöksen ystäviemme saavuttua pienelle irtiotolle Jovelaan. Täällä on syöty ajan kanssa ja siemailtu hyvin kypsytettyä rypälemehua. Raparperisadon ensimmäisiä herkkuja ollaan maisteltu usean eri sortin muodossa, joista laitoinkin eilen reseptejä kaikille muhkean raparperisadon kanssa puuhaileville, ja se sanottakoon, että ko. jutussa mainittu raparperi curd marenkikakussa oli todellakin taivaallinen yhdistelmä!

Tänään aamulla sitten jännitettiin viimeiseen saakka antaako luontoäiti armoa ja tauottaa kauan kaivatun sateen valuttamisen hetkeksi, jotta pääsisimme Louhisaaren kartanolinnan vuotuisille erikoiskasvimarkkinoille, jotka järjestettiin tänään kolmatta kertaa Louhisaaren kalmilaisessa hyötypuutarhassa. Vaan eipä armoa annettu, vettä valui solkenaan, mutta päätimme silti yksissä tuumin poppoon kesken, että sinnepä silti mennään. Sain otettua paikalta vain pari kuvaa, koska sade yltyi ja kamera meni huuruun. Vaan muisto se tämäkin on, troopperihengessä paikalle vaan, vaikka kengät hörppi vettä ja nuttu oli sateenvarjosta huolimatta ihan märkä.

Olimme jo matkalla Louhisaareen kun sieltä päivittelivät someen, että sateesta johtuen paikalla on vain muutama taimimyyjä, ja jotta saapujia ei harmittaisi niin kovasti moinen luontoäidin epäkohteliaisuus kivaa tapahtumaan kohtaan, Louhisaaren opastetut linnakierrokset olisivat tänään ilmaisia. Olipa tuo kauniisti ajateltu Louhisaaren linnan henkilökunnalta, vaikka sääolosuhteet eivät mitenkään olleet heistä kiinni, eikä sekään, kuka paikalle lupautunut taimimyyjä sinne sadepäivänä tulee ja kuka ei.

Vaan eipä meidän tarvinnut tapahtumasta tyhjin käsin palata. Mieli oli iloinen sekä itsellä että paikan henkilökunnalla. Taimimyyjiä oli paikalla vain 3, mutta se riitti meille oikein hyvin - heillä kun oli juuri niitä erikoistaimia, joita ei tule ihan joka taimitapahtumassa vastaan.

Tänä vuonna ei ostettu virginialaisten (aito tupakka) taimia, mutta ihanaa Louhisaaren ryytisalviaa, tarhamaltsaa ja itselle ihan uutta minttulajiketta, inkivääriminttua (jalominttu) valikoitui tuliaisiksi. Taimet olivat halpoja ja omenapuiden alta suojaa hakevat myyjät silkkaa hymyä, vaikka niskaan valui vettä. Piipahdimme vielä varsinaisessa kartanolinnassakin ja ostin museomyymälästä Louhisaaren kalmilaisen hyötypuutarhan kirjasen, jossa kerrotaan puutarhan kasveista ja niiden alkuperästä. Sen jälkeen jatkoimme matkaa isännän kanssa kirppikselle ja ystävämme menivät ilmaiselle opastuskierrokselle linnaan. Olemme käyneet ko. kierroksella isännän kanssa aiemmin, joten tänään emme sille lähteneet.

Ryytimaan kuulumisia

Tämä vuosi 2019 on selkeästi meillä yrttivuosi. Perinteisten, tyypillisten ja monivuotisten yrttien rinnalle on hankittu hieman erikoisempiakin tyyppejä, ja hyötypuutarhassamme on tänä vuonna, jos nyt oikein laskin ja jokaisen muistin, kaikkiaan 22 eri yrtti- ja maustekasvia, jotka ovat: ananassalvia, basilika, iisoppi, inkivääriminttu (jalominttu), kissanminttu, lakritsiyrtti, lipstikka, meirami, omenaminttu, persian vesipippuri, persilja, piparjuuri, piparminttu, rosmariini, ruohosipuli, salvia (ryytisalvia), sitruunamelissa, sitruunatimjami, tilli, timjami, vihannesportulakka ja viherminttu.

Nyt kun toukokuu on viikon kuluttua kääntymässä kesäkuuksi, napsin hieman kuvia yrttien kasvusta tässä vaiheessa satokautta. Kaikkia en kuvannut, osa on vielä niin pientä ja sisällä edelleen ja tuo sade yltyi sellaiseksi, ettei kameran kanssa ollut enää asiaa pihamaalle.

Yrttimaalla

Tässä on ananassalviaa ja oikealla ryytisalviaa, jota meillä oli jo ennen tänään ostettuja taimia. Nämä salviat ovat porkkanoiden kumppanina tuholaistorjujina.

Tässä on tämän vuoden uutuuksia meidän puutarhassa, lakritsiyrttiä ja oikealla monivuotisena kasvavan omenamintun napakoita alkuja. Tyyppi on vallannut itselleen kokonaisen kasvatuslaatikon ja kasvaa nykyään siinä villinä.

Tässä taas on piparminttua, joka sekin on monivuotinen minttulajike. Myös piparminttu kasvaa omassa laatikossaan, sillä mintut risteytyvät helposti ja haluan pitää piparmintun puhtaasti omana lajikkeenaan, sillä sitä ei voi kylvää siemenistä. Aitokissanminttu oikealla on ehtinyt tehdä niin valtavat lehdet itselleen, että satoa jo korjataan kissojen iloksi.

Lipstikka on hieman kellastuttanut lehtiään äkäisessä kevätauringossa - näin käy joka kevät täällä. Oikealla monivuotisen piparjuuren vihreitä lehtiä.

Kurkkuyrtti tekee jo kukkia ja sitruunatimjamikin kukkii sievillä pienillä kukkasillaan, jotka tuntuvat olevan erityisesti kimalaisten makuun.

Persian vesipippuri on jännä yrtti. Se maistuu tuoreena aivan vastarouhitulle mustapippurille, mutta menettää makunsa kuivattuna. Nämä ovat vasta aivan pieniä, omista siemenistä kylvettyjä taimia, jotka kasvaessaan muuttuvat vahvan punaisiksi. Oikealla satokauden ensimmäinen persiljapöheikkö.

Rosmariinit asustelevat vielä sään oikuttelun vuoksi kuistilla, mutta pääsevät ensi viikon jälkeen taas kokonaan ulos. Oikealla kuvassa iisoppia, joka on monivuotinen, koko kasvatuslaatikon vallannut pölyttäjiä houkutteleva, voimakastuoksuinen yrtti.

Eksoottisemmat ystävämme

Sitruspuut ovat olleet meillä ulkona nyt toista viikkoa ja tuntuvat pärjäävän hyvin. Sitruuna kukkii ahkerasti ja tekee sitruunavauvojaan, minimandariini on jo satokypsä. Tämä sato on kasvanut meillä kukinnasta hedelmään.

Loppuun vielä pesusienikurkku, tämän vuoden onnistuja ensimmäistä kertaa Kasvuvauhti on aivan valtava. Vaikka viher-vierashuone alkaakin muuten olla melkein taimivapaa, luffa saa edelleen olla sisällä. Tänä vuonna en ota mitään riskejä sen suhteen, että tyyppi pillastuu koleudesta, vaan pidän pesusienikurkun sisällä kunnes ulkona on kunnon kesä.

Tässäpä kuulumisia tältä viikolta. Sade valuu tasaiseen tuolla ikkunan toisella puolella ja hyvä niin. Luonto alkoikin olla jo kovin janoinen. Tällainen sadesunnuntai on hyvä tekosyy sytytellä kynttilöitä, kaivautua vällyihin, ottaa kirja käteen ja lukea. Täällä on menossa Seedswap, eli oppeja omaan siemenpankkiin, joka myös on meillä omana teemana tälle vuodelle: siemenomavaraisuus. Tuolla niitä siemenpulloja onkin odottamassa siemensadon aarteita, eritoten yrttien.

Kuulumisiin taas ensi viikolla, tosin sunnuntaipostaus saattaa jäädä väliin, sillä seuraavana maanantaina on taas omavaraisuusblogiringin kimppapostauksen aika, aiheena hyötypuutarhan marjat. Mutta sitä ennen on vielä tulossa muutakin asiaa, joten kuulumisiin ensi viikolla!

Leppoisaa sunnuntaita kaikille suuntiinne
Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

KOMMENTTEJA

Lähettäjä: Riikka
Kommentti: Pesusienikurkku? :D Syödäänkö se vai pestäänkö sillä?
Vastaus: Pesusienikurkku on nimensä mukaisesti kurkkukasvi ja tosiaan tekee pesusieniä! Kurkkuja voi ilmeisesti syödä nuorena, mutta varsinaisesti pesusienikurkkua, eli Luffaa kasvatetaan niiden pesusienien vuoksi, joiksi hedelmät muuttu kuivuessaan. Kokeilepa googlettaa luffa, niin näet niitä pesusieniä ;)

Lähettäjä: Toini
Kommentti: Ihana puutarha sinulla, olen seurannut juttujasi monta vuotta. Tuli mieleeni sinä osaat varmaan neuvoa millä saisi pienet muurahaiset hävitettyä kasvilavoista myrkyttömällä tavalla, minulla on muutama laatikko rivitalon pihalla, ja nyt harmikseni yhteen on pesiytynyt pikkumuurahaisia. Kiitos neuvosta jo etukäteen !
Vastaus: Kiitos, ja voi ei! Muurahaiset on niin harmillisia kasvimaalla. Kirjoitin tuossa aiemmin keväällä jutun Puutarhasoturit, josta löytyy biologisia torjuntakeinoja erilaisille puutarhan harmiötököille, myös murkuille. Kurkkaa se tuosta linkistä :) Itse käytän puutuhkaa ja samettikukkaa. Murkut eivät tykkää kummastakaan! On myös yrttejä, joita kumppanuuskasveiksi istuttamalla häätää murkut. Jotkut käyttävät myös kanelia. Itsellä puutuhka ja samettikukat ovat toimineet parhaiten,

Touko- ja kesäkuun kuivuus ja kuumuus ovat vaihtuneet alati valuvaan sateeseen. Jos kesäkuussa maa ei pystynyt pitämään vettä kuivuuden vuoksi, nyt se ei jaksa imeä kaikkea taivaalta valuvaa vettä, ja pihamaalla kierrellään lätäköitä. Voisi olla hieman tasaisemmin molempia, käy mielessä, mutta niin tai näin, nyt on kesä!

Ripaus kaunista sokeria kruunaa monen herkun niin maullaan kuin ulkonäölläänkin. Ruususokeri onkin monelle tuttu herkku, ja ihanaa se onkin, mutta sokeria voi maustaa monella muullakin tavalla yrteistä marjoihin ja hedelmiin.

Käkien kukkuessa ja tuomien kukkiessa Jovelan vanhasta pikkuaitasta tuunailtiin ja nikkaroitiin nollabudjetilla kesähuone, joka sai nimekseen Kesämaja Käenpesä.

Pohjolan mytologian, talonpojan apteekiksikin kutsuttu viikinkien tuliainen mustaselja tunnettiin jo antiikin Kreikassa. Suomessa serkkuaan terttuseljaa harvinaisemman mustaseljan kukista ja marjoista tehdään yleensä juomia, joista seljankukkatuotteet ovat jo meilläkin saavuttaneet trendiruoan statuksen. Trendikäs tai perinteikäs, kummin vaan -...

Näyttävä, herkullinen, nopeasti kasvava ja vähään tyytyvä tarhamaltsa on yksi vanhimmista hyötyviljelykasveistamme, ja se tunnettiin jo muinaisessa Kreikassa. Tarhamaltsan historia pystytään arkealogisten kaivausten perusteella jäljittämään aina 1100-luvulle saakka Pohjolassakin, kertoo Lena Israelsson kirjassa Keittiöpuutarhuri. Itse tutustuin...

Västäräkki on jo keikistellyt pihalla lupaillen vähäsen ja pääskynenkin ollut sitä mieltä, ettei ole päivääkään, kun kesä on taas täällä, mutta sääherra se vaan arpoo antejaan tarjoillen vuorotellen raekuuroja, sadetta ja porottavaa aurinkoa. Saisi jo antaa periksi, sillä Jovelassa alkaa jälleen olla se tavanomainen loppukevään sisäviidakko, jonka...