SUNNUNTAIPOSTAUS 4 

26.05.2019

Koleudesta huolimatta Jovelassa ollaan iloittu kaivatuista sateista, ja sateesta huolimatta piipahdimme Louhisaaren linnan erikoiskasvimarkkinoilla. Tämä sunnuntaipostaus on myös sangen ryydikäs, sillä hyötypuutarhassa yrtit ovat jo täydessä vauhdissa.

Erikoiskasvimarkkinat


Oikein mukava viikko, vaikkakin kolea ja lopulta sateinenkin, sai kivan päätöksen ystäviemme saavuttua pienelle irtiotolle Jovelaan. Täällä on syöty ajan kanssa ja siemailtu hyvin kypsytettyä rypälemehua. Raparperisadon ensimmäisiä herkkuja ollaan maisteltu usean eri sortin muodossa, joista laitoinkin eilen reseptejä kaikille muhkean raparperisadon kanssa puuhaileville, ja se sanottakoon, että ko. jutussa mainittu raparperi curd marenkikakussa oli todellakin taivaallinen yhdistelmä!

Tänään aamulla sitten jännitettiin viimeiseen saakka antaako luontoäiti armoa ja tauottaa kauan kaivatun sateen valuttamisen hetkeksi, jotta pääsisimme Louhisaaren kartanolinnan vuotuisille erikoiskasvimarkkinoille, jotka järjestettiin tänään kolmatta kertaa Louhisaaren kalmilaisessa hyötypuutarhassa. Vaan eipä armoa annettu, vettä valui solkenaan, mutta päätimme silti yksissä tuumin poppoon kesken, että sinnepä silti mennään. Sain otettua paikalta vain pari kuvaa, koska sade yltyi ja kamera meni huuruun. Vaan muisto se tämäkin on, troopperihengessä paikalle vaan, vaikka kengät hörppi vettä ja nuttu oli sateenvarjosta huolimatta ihan märkä.

Olimme jo matkalla Louhisaareen kun sieltä päivittelivät someen, että sateesta johtuen paikalla on vain muutama taimimyyjä, ja jotta saapujia ei harmittaisi niin kovasti moinen luontoäidin epäkohteliaisuus kivaa tapahtumaan kohtaan, Louhisaaren opastetut linnakierrokset olisivat tänään ilmaisia. Olipa tuo kauniisti ajateltu Louhisaaren linnan henkilökunnalta, vaikka sääolosuhteet eivät mitenkään olleet heistä kiinni, eikä sekään, kuka paikalle lupautunut taimimyyjä sinne sadepäivänä tulee ja kuka ei.

Vaan eipä meidän tarvinnut tapahtumasta tyhjin käsin palata. Mieli oli iloinen sekä itsellä että paikan henkilökunnalla. Taimimyyjiä oli paikalla vain 3, mutta se riitti meille oikein hyvin - heillä kun oli juuri niitä erikoistaimia, joita ei tule ihan joka taimitapahtumassa vastaan.

Tänä vuonna ei ostettu virginialaisten (aito tupakka) taimia, mutta ihanaa Louhisaaren ryytisalviaa, tarhamaltsaa ja itselle ihan uutta minttulajiketta, inkivääriminttua (jalominttu) valikoitui tuliaisiksi. Taimet olivat halpoja ja omenapuiden alta suojaa hakevat myyjät silkkaa hymyä, vaikka niskaan valui vettä. Piipahdimme vielä varsinaisessa kartanolinnassakin ja ostin museomyymälästä Louhisaaren kalmilaisen hyötypuutarhan kirjasen, jossa kerrotaan puutarhan kasveista ja niiden alkuperästä. Sen jälkeen jatkoimme matkaa isännän kanssa kirppikselle ja ystävämme menivät ilmaiselle opastuskierrokselle linnaan. Olemme käyneet ko. kierroksella isännän kanssa aiemmin, joten tänään emme sille lähteneet.

Ryytimaan kuulumisia

Tämä vuosi 2019 on selkeästi meillä yrttivuosi. Perinteisten, tyypillisten ja monivuotisten yrttien rinnalle on hankittu hieman erikoisempiakin tyyppejä, ja hyötypuutarhassamme on tänä vuonna, jos nyt oikein laskin ja jokaisen muistin, kaikkiaan 22 eri yrtti- ja maustekasvia, jotka ovat: ananassalvia, basilika, iisoppi, inkivääriminttu (jalominttu), kissanminttu, lakritsiyrtti, lipstikka, meirami, omenaminttu, persian vesipippuri, persilja, piparjuuri, piparminttu, rosmariini, ruohosipuli, salvia (ryytisalvia), sitruunamelissa, sitruunatimjami, tilli, timjami, vihannesportulakka ja viherminttu.

Nyt kun toukokuu on viikon kuluttua kääntymässä kesäkuuksi, napsin hieman kuvia yrttien kasvusta tässä vaiheessa satokautta. Kaikkia en kuvannut, osa on vielä niin pientä ja sisällä edelleen ja tuo sade yltyi sellaiseksi, ettei kameran kanssa ollut enää asiaa pihamaalle.

Yrttimaalla

Tässä on ananassalviaa ja oikealla ryytisalviaa, jota meillä oli jo ennen tänään ostettuja taimia. Nämä salviat ovat porkkanoiden kumppanina tuholaistorjujina.

Tässä on tämän vuoden uutuuksia meidän puutarhassa, lakritsiyrttiä ja oikealla monivuotisena kasvavan omenamintun napakoita alkuja. Tyyppi on vallannut itselleen kokonaisen kasvatuslaatikon ja kasvaa nykyään siinä villinä.

Tässä taas on piparminttua, joka sekin on monivuotinen minttulajike. Myös piparminttu kasvaa omassa laatikossaan, sillä mintut risteytyvät helposti ja haluan pitää piparmintun puhtaasti omana lajikkeenaan, sillä sitä ei voi kylvää siemenistä. Aitokissanminttu oikealla on ehtinyt tehdä niin valtavat lehdet itselleen, että satoa jo korjataan kissojen iloksi.

Lipstikka on hieman kellastuttanut lehtiään äkäisessä kevätauringossa - näin käy joka kevät täällä. Oikealla monivuotisen piparjuuren vihreitä lehtiä.

Kurkkuyrtti tekee jo kukkia ja sitruunatimjamikin kukkii sievillä pienillä kukkasillaan, jotka tuntuvat olevan erityisesti kimalaisten makuun.

Persian vesipippuri on jännä yrtti. Se maistuu tuoreena aivan vastarouhitulle mustapippurille, mutta menettää makunsa kuivattuna. Nämä ovat vasta aivan pieniä, omista siemenistä kylvettyjä taimia, jotka kasvaessaan muuttuvat vahvan punaisiksi. Oikealla satokauden ensimmäinen persiljapöheikkö.

Rosmariinit asustelevat vielä sään oikuttelun vuoksi kuistilla, mutta pääsevät ensi viikon jälkeen taas kokonaan ulos. Oikealla kuvassa iisoppia, joka on monivuotinen, koko kasvatuslaatikon vallannut pölyttäjiä houkutteleva, voimakastuoksuinen yrtti.

Eksoottisemmat ystävämme

Sitruspuut ovat olleet meillä ulkona nyt toista viikkoa ja tuntuvat pärjäävän hyvin. Sitruuna kukkii ahkerasti ja tekee sitruunavauvojaan, minimandariini on jo satokypsä. Tämä sato on kasvanut meillä kukinnasta hedelmään.

Loppuun vielä pesusienikurkku, tämän vuoden onnistuja ensimmäistä kertaa Kasvuvauhti on aivan valtava. Vaikka viher-vierashuone alkaakin muuten olla melkein taimivapaa, luffa saa edelleen olla sisällä. Tänä vuonna en ota mitään riskejä sen suhteen, että tyyppi pillastuu koleudesta, vaan pidän pesusienikurkun sisällä kunnes ulkona on kunnon kesä.

Tässäpä kuulumisia tältä viikolta. Sade valuu tasaiseen tuolla ikkunan toisella puolella ja hyvä niin. Luonto alkoikin olla jo kovin janoinen. Tällainen sadesunnuntai on hyvä tekosyy sytytellä kynttilöitä, kaivautua vällyihin, ottaa kirja käteen ja lukea. Täällä on menossa Seedswap, eli oppeja omaan siemenpankkiin, joka myös on meillä omana teemana tälle vuodelle: siemenomavaraisuus. Tuolla niitä siemenpulloja onkin odottamassa siemensadon aarteita, eritoten yrttien.

Kuulumisiin taas ensi viikolla, tosin sunnuntaipostaus saattaa jäädä väliin, sillä seuraavana maanantaina on taas omavaraisuusblogiringin kimppapostauksen aika, aiheena hyötypuutarhan marjat. Mutta sitä ennen on vielä tulossa muutakin asiaa, joten kuulumisiin ensi viikolla!

Leppoisaa sunnuntaita kaikille suuntiinne Jovelan Johanna

SUVISIMAT 

16.06.2024

Suvisimaa ja juhannuspolkkaa! Juhannuspolkka sai nimensä siitä, että sen maku muistuttaa hieman polkkakarkkeja, vaikkei niitä ole nähnytkään, ja suvisiman salaisuutena on mustaseljankukat. Molemmat reseptit ovat omiani, mutta kolmannen, mustaherukkaisen kesäsiman resepti on alkujaan Louhisaaren linnasta.

Tällä hyttysiä inhottavalla yrttietikalla, jota on käytetty niin karkoitteena, rohtona kuin maustajanakin, on sangen hauska nimi, jonka juuret juontavat keskiajan paikkeille Ranskaan. Itse käytän 4:n varkaan etikkaa sekä hyttyskarkoitteena että salaattikastikkeiden maustajana, mutta joskus myös hiushuuhteena, sillä se saa laimennettuna hiukset...

Kuluneen kuukauden voisi kiteyttää kolmeen sanaan: kuumaa, kuivaa ja kaunista. Kun puolen vuoden talvi vihdoin taittui, meidät heitettiin suoraan sateettomaan hellekauteen lööppien rakastaman käristyskupolin alle. Koko kuun kärvisteltyämme saimme lopulta pari runsasta, vaikkakin lyhyttä sadekuuroa touko- ja kesäkuun taitteeseen. Se on kovin vähän...

Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.

Silmä silmästä, punkki punkista! Biologinen tuholaistorjunta esimerkiksi leppäkerttujen avulla, on myrkytön vaihtoehto kemiallisille kasvinsuojeluvalmisteille ja herättää kiinnostusta myös kotipuutarhureiden joukossa. Aiemmin torjuntaeliöitä myytiin lähinnä kauppapuutarhoille, mutta onneksi nykyään kotipuutarhurikin voi tilata niin sanottuja...

Nyt saavat rikkaruohot kyytiä ilman ylimääräisiä kyykkimisiä ja kasvit ravintoa onnnistuneiden satojen ja kukkivien silmänilojen tuotantoon, kun säätkin suosivat kotipuutarhureita