Koleudesta huolimatta Jovelassa ollaan iloittu kaivatuista sateista, ja sateesta huolimatta piipahdimme Louhisaaren linnan erikoiskasvimarkkinoilla. Tämä sunnuntaipostaus on myös sangen ryydikäs, sillä hyötypuutarhassa yrtit ovat jo täydessä vauhdissa.
Olimme jo matkalla Louhisaareen kun sieltä päivittelivät someen, että sateesta johtuen paikalla on vain muutama taimimyyjä, ja jotta saapujia ei harmittaisi niin kovasti moinen luontoäidin epäkohteliaisuus kivaa tapahtumaan kohtaan, Louhisaaren opastetut linnakierrokset olisivat tänään ilmaisia. Olipa tuo kauniisti ajateltu Louhisaaren linnan henkilökunnalta, vaikka sääolosuhteet eivät mitenkään olleet heistä kiinni, eikä sekään, kuka paikalle lupautunut taimimyyjä sinne sadepäivänä tulee ja kuka ei.
Vaan eipä meidän tarvinnut tapahtumasta tyhjin käsin palata. Mieli oli iloinen sekä itsellä että paikan henkilökunnalla. Taimimyyjiä oli paikalla vain 3, mutta se riitti meille oikein hyvin - heillä kun oli juuri niitä erikoistaimia, joita ei tule ihan joka taimitapahtumassa vastaan.
Tänä vuonna ei ostettu virginialaisten (aito tupakka) taimia, mutta ihanaa Louhisaaren ryytisalviaa, tarhamaltsaa ja itselle ihan uutta minttulajiketta, inkivääriminttua (jalominttu) valikoitui tuliaisiksi. Taimet olivat halpoja ja omenapuiden alta suojaa hakevat myyjät silkkaa hymyä, vaikka niskaan valui vettä. Piipahdimme vielä varsinaisessa kartanolinnassakin ja ostin museomyymälästä Louhisaaren kalmilaisen hyötypuutarhan kirjasen, jossa kerrotaan puutarhan kasveista ja niiden alkuperästä. Sen jälkeen jatkoimme matkaa isännän kanssa kirppikselle ja ystävämme menivät ilmaiselle opastuskierrokselle linnaan. Olemme käyneet ko. kierroksella isännän kanssa aiemmin, joten tänään emme sille lähteneet.
Tämä vuosi 2019 on selkeästi meillä yrttivuosi. Perinteisten, tyypillisten ja monivuotisten yrttien rinnalle on hankittu hieman erikoisempiakin tyyppejä, ja hyötypuutarhassamme on tänä vuonna, jos nyt oikein laskin ja jokaisen muistin, kaikkiaan 22 eri yrtti- ja maustekasvia, jotka ovat: ananassalvia, basilika, iisoppi, inkivääriminttu (jalominttu), kissanminttu, lakritsiyrtti, lipstikka, meirami, omenaminttu, persian vesipippuri, persilja, piparjuuri, piparminttu, rosmariini, ruohosipuli, salvia (ryytisalvia), sitruunamelissa, sitruunatimjami, tilli, timjami, vihannesportulakka ja viherminttu.
Nyt kun toukokuu on viikon kuluttua kääntymässä kesäkuuksi, napsin hieman kuvia yrttien kasvusta tässä vaiheessa satokautta. Kaikkia en kuvannut, osa on vielä niin pientä ja sisällä edelleen ja tuo sade yltyi sellaiseksi, ettei kameran kanssa ollut enää asiaa pihamaalle.
Tässä on ananassalviaa ja oikealla ryytisalviaa, jota meillä oli jo ennen tänään ostettuja taimia. Nämä salviat ovat porkkanoiden kumppanina tuholaistorjujina.
Tässä on tämän vuoden uutuuksia meidän puutarhassa, lakritsiyrttiä ja oikealla monivuotisena kasvavan omenamintun napakoita alkuja. Tyyppi on vallannut itselleen kokonaisen kasvatuslaatikon ja kasvaa nykyään siinä villinä.
Tässä taas on piparminttua, joka sekin on monivuotinen minttulajike. Myös piparminttu kasvaa omassa laatikossaan, sillä mintut risteytyvät helposti ja haluan pitää piparmintun puhtaasti omana lajikkeenaan, sillä sitä ei voi kylvää siemenistä. Aitokissanminttu oikealla on ehtinyt tehdä niin valtavat lehdet itselleen, että satoa jo korjataan kissojen iloksi.
Lipstikka on hieman kellastuttanut lehtiään äkäisessä kevätauringossa - näin käy joka kevät täällä. Oikealla monivuotisen piparjuuren vihreitä lehtiä.
Kurkkuyrtti tekee jo kukkia ja sitruunatimjamikin kukkii sievillä pienillä kukkasillaan, jotka tuntuvat olevan erityisesti kimalaisten makuun.
Rosmariinit asustelevat vielä sään oikuttelun vuoksi kuistilla, mutta pääsevät ensi viikon jälkeen taas kokonaan ulos. Oikealla kuvassa iisoppia, joka on monivuotinen, koko kasvatuslaatikon vallannut pölyttäjiä houkutteleva, voimakastuoksuinen yrtti.
Sitruspuut ovat olleet meillä ulkona nyt toista viikkoa ja tuntuvat pärjäävän hyvin. Sitruuna kukkii ahkerasti ja tekee sitruunavauvojaan, minimandariini on jo satokypsä. Tämä sato on kasvanut meillä kukinnasta hedelmään.
Loppuun vielä pesusienikurkku, tämän vuoden onnistuja ensimmäistä kertaa ❤ Kasvuvauhti on aivan valtava. Vaikka viher-vierashuone alkaakin muuten olla melkein taimivapaa, luffa saa edelleen olla sisällä. Tänä vuonna en ota mitään riskejä sen suhteen, että tyyppi pillastuu koleudesta, vaan pidän pesusienikurkun sisällä kunnes ulkona on kunnon kesä.
Tässäpä kuulumisia tältä viikolta. Sade valuu tasaiseen tuolla ikkunan toisella puolella ja hyvä niin. Luonto alkoikin olla jo kovin janoinen. Tällainen sadesunnuntai on hyvä tekosyy sytytellä kynttilöitä, kaivautua vällyihin, ottaa kirja käteen ja lukea. Täällä on menossa Seedswap, eli oppeja omaan siemenpankkiin, joka myös on meillä omana teemana tälle vuodelle: siemenomavaraisuus. Tuolla niitä siemenpulloja onkin odottamassa siemensadon aarteita, eritoten yrttien.
Kuulumisiin taas ensi viikolla, tosin sunnuntaipostaus saattaa jäädä väliin, sillä seuraavana maanantaina on taas omavaraisuusblogiringin kimppapostauksen aika, aiheena hyötypuutarhan marjat. Mutta sitä ennen on vielä tulossa muutakin asiaa, joten kuulumisiin ensi viikolla!
Leppoisaa sunnuntaita kaikille suuntiinne ♥ Jovelan Johanna
Me suomalaiset olemme sitkeä, katajainen kansa, joka osaa varautua ja tarvittaessa toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Vaikeuksien keskellä meistä kumpuaa verenperintönä saatuja voimavaroja, jotka parempina aikoina tuntuvat ehkä olevan piilossa, mutta eivät sentään ole kadonneet kokonaan.
Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot alkavat pian olla parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen...
Jovelassa otettiin pieni varaslähtö joulutunnelmiin glögi- ja appelsiinivaahtokarkkien merkeissä, ja voi, miten hyviä itse valmistetut vaahtokarkit ovatkaan! Niin kuohkeita, pehmeitä, venyvän kiinteitä ja ihanan maukkaita! Itse tehdyt vaahtokarkit toden totta pesevät teollisesti
tuotetut serkkunsa mennen ja tullen.
Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
