KERKKÄHERKKUJA
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Hunajamarja, haskap, makeasinikuusama, marjasinikuusama, ikuisen nuoruuden marja - rakkaalla pensaalla on monta nimeä. Jos haluat vähällä vaivalla tuottoisan marjapensaan, hunajamarja on sinun juttusi.
Tämä useaa nimeä kantava marjapensas toden totta ansaitsee hetkensä parrasvaloissa, sillä se sietää melkein mitä tahansa ja silti tuottaa runsaita ja maukkaita satoja jo satokauden alussa.
Mainosartikkeli on tuotettu yhteistyössä Viherpeukaloiden kanssa.
Hunajamarjan Suomessa myytävät lajikkeet ovat terveitä ja niiden talvenkestävyys on erinomainen - myös jänisten osalta, sillä muita puita ja pensaita mielellään mutustelevat jänikset eivät yleensä koske hunajamarjan oksiin. Tosin toiset kertovat niiden kelvanneen heillekin. Hunajamarjaa voi kasvattaa koko Suomessa aina kasvuvyöhykkeelle 6 tai 7, eli Oulun alueelle, lajikkeesta riippuen jopa Etelä- ja Keski-Lappiin saakka.
Keväällä hunajamarja ilahduttaa olemalla kevään ensimmäisiä vihertyjiä. Kukintakin on yleensä hyvin aikainen. Joskus jopa niin aikainen, että öisin on vielä pakkasasteita, mutta pienet, edes noin 6:n asteet pakkaset eivät juurikaan hetkauta hunajamarjaa sen kukkiessa.
Hunajamarja loikkaa keväällä muutamassa viikossa silmuista kukintoon.
Jos pensas saisi itse valita, se asettuisi aurinkoiselle tai puolivarjoiselle kasvupaikalle, mutta sietää myös varjoisampiakin kasvupaikkoja. Paras sato tietenkin saavutetaan parhaalla kasvupaikalla. Maa-aineksen suhteen hunajamarja on konstailematon, mutta toki kasvualusta ja sen rikkaus vaikuttavat satomääriin. Yhtälailla, hunajamarja viihtyy turvepitoisessa ja multavassa maassa, mutta sietää savipitoisuuttakin, eli happamampaa maata.
Hyvä sato syntyy silloin, kun hunajamarjalla on muutama kaveri, jotka avustavat ristipölytyksessä vaikkakin hyönteiset, eritoten kimalaiset ovat reippaita hunajamarjojen pölyttäjiä. Jos muutama eri lajike on istutettu lähekkäin, sadoista tulee suurempia ja marjoista maukkaampia. Metrin taimiväli on riittävä hunajamarjapensaille.
Paras istutusaika hunajapensaille on keväällä. Pensas ei oikeastaan kaipaa lannoitusta ennen kuin se alkaa tuottaa satoa, mutta varsinkin istutuksen jälkeen ja vielä seuraavan vuoden ajan on hyvä kastella pensaita runsaasti, jotta ne asettuvat asukkaiksi puutarhaan ja alkavat tuottaa satoa.
Taimien kasvu voi ensin tuntua hitaalta, mutta se saavuttaa aikanaan jopa lähes 2:n metrin korkeuden, yleensä kuitenkin pysyen noin 1,5:ssä metrissä.
Hunajamarja voi astiataimen koosta riippuen tehdä ensimmäisen sadon jo parin vuoden sisällä siitä, kun se on istutettu kasvupaikalleen. Täysikokoisuuden pensas saavuttaa 4-5:ssä vuodessa. Satoisa hunajamarja voi tuottaa täysikasvuisena suotuisissa olosuhteissa 5:n, jopa 10:n litran sadon pensasta kohti.
Jovelan kaksi vierekkäistä hunajamarjapensasta ovat täysikasvuisina lähes
Morris Mini -auton kokoisia yhdessä.
Miedoilta mustikoilta ja hunajavedeltä maistuvat, muodoltaan tötteröiset ja väriltään tummansiniset hunajamarjat sisältävät muita marjoja enemmän antioksidantteja. Siitä lienee tuo japanilaisten antama lempinimikin, ikuisen nuoruuden marja.
Kun pensaan marjat muuttuvat vaaleista sinisiksi, niiden pitäisi antaa kehittyä pensaissa vielä parin viikon ajan, jotta marjat makeutuisivat. Kypsät marjat ovat hyvin tumman sinisiä. Ainoa suuri haaste hunajamarjojen sadon suhteen onkin marjoille persot linnut, jotka hotkaisevat marjat suihinsa "yhdessä yössä" ellei kotipuutarhuri suojaa pensaita satoaikana.
Tuuheana kasvava hunajamarja on kerrassaan mainio aitakasvi, jopa tien laidassa, sillä se sietää jonkin verran tiesuolaakin. Vahva juuristo mahdollistaa myös rinnekasvatuksen.
Pensasta voi muotoilla ja leikata varhain keväällä, hyvissä ajoin ennen turpeiden silmujen aukeamista. Vanhoja kuivahtaneita oksia kannattaa poistaa täysikasvuisesta pensaasta ja huoltoleikkuita tehdä tarpeen mukaan, mutta hunajamarjapensas ei välttämättä tarvitse leikkuuta ollenkaan.
Hunajamarja on mahtava marjapensas, joka vaatii vähän ja antaa paljon. Marjat ovat ulkonäöltään hauskoja - hieman vaihtelua marjaherkkuihinkin! Kertahankintana hunajamarjapensas on myös omavaraistelumielessä tuottoisa, sillä pensaat voivat tuottaa satoa jopa 30 vuotta.
Suosittelen!
ψ ψ ψ
Hunajamarjapensaita myy mm. Suomen suurin puutarhaverkkokauppa Viherpeukalot.fi.
Puutarhaterveisin ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida?
Löydät meidät instagramista ja voit laittaa meille postia kirjeet@omavarainen.fi
UUSIMPIA JULKAISUJA
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Usein kotipuutarhuri huomaa satoa nakertelevat puutarhan vihulaiset siinä vaiheessa, kun tuhoja on jo syntynyt. Ennakointi on ilman muuta tehokkain tapa välttää näitä kutsumattomia vieraita, mutta biologista, myrkytöntä apua on saatavilla silloinkin, kun vauriot ovat jo nähtävillä.
Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.
Lempipuutarhaohjelmani, Trädgårdstiderin, inspiroimana halusin tehdä meille kaksi kukkivaa palloa, jotka kiinnitettiin korkeisiin tolppiin sisääntuloomme portin molemmin puolin. Kahden puolipalloamppelin yhdistäminen kukkivaksi palloksi oli siis tuon puutarhaohjelman juontajan, Pernillan idea, mutta itse tein kukkivat pallot hieman eri tavalla kuin...
Hunajamarja, haskap, makeasinikuusama, marjasinikuusama, ikuisen nuoruuden marja - rakkaalla pensaalla on monta nimeä. Jos haluat vähällä vaivalla tuottoisan marjapensaan, hunajamarja on sinun juttusi.
Vuoden 2025 HeVit, kurkut ovat helppoja ja satoisia hyötykasveja, mutta muutama pieni niksi niidenkin kasvattamisessa on. Ihan ensiksi mainittakoon, että kurkkuja ei kannata esikasvattaa liian aikaisin, hyvistä syistä. Alueesta riippuen noin 3 viikon esikasvatus riittää mainiosti.