KUKKIVA ÖTÖKKÄHOTELLI!

05.04.2019

Mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset ja monet muut meille elintärkeät hyönteiset tarvitsevat apua. Tehdään ötökkähotelleja ja osallistutaan samalla #miljoonaotokkatekoa -kampanjaan.

Yle uutisoi 11.2.2019 kansainvälisen hyönteistutkimuksen hälyttävistä tuloksista. Tutkimuksessa kerrotaan jo lajikatoa kärsineiden lajien tuhoutumisen jatkumisesta. Vaarassa ovat erityisesti perhoset, pistiäiset (eli mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset..), lantakuoriaiset, sudenkorennot, koskikorennot, vesiperhoset ja päivänkorennot, eikä monella muullakaan lajilla hyvin mene. Suomessa hyönteiskantojen tuhot eivät vielä yllä yhtä surkealle tasolle kuin monessa muussa maassa, mutta asiaan on syytä puuttua nyt, jotta emme siihen tilaan myöskään päädy. Esimerkiksi Briteissä on 9 vuoden aikana menetetty 58% joistain perhoskannoista.

Suomen Luonto (Suomen luonnonsuojeluliitto) nosti omassa tutkimusarviossaan esille Saksan, jossa 30 vuodessa on menetetty yli 75% lentävistä hyönteisistä ja kotoisan Länsi-Suomemme, jossa hyönteispölytteiset sadot ovat vähentyneet huolestuttavasti jo 10-15 vuoden ajan. Suurin uhka tuntuukin olevan lentävien hyönteisten keskuudessa.

Yksi monista keinoista auttaa hyönteisiä, on rakentaa niille ötökkähotelleja, eli keinopesiä.

Itse tehty hyönteishotelli

Tämä hyönteishotelli on tehty ylijäämälinnunpönttöön poistamalla sen etuseinä. Sisällä on erilaisia talventörröttäjiä: kuivunutta raparperin kukkavartta, pujoa, maa-artisokan varsia ja muita putkivartisia korsia, puuta porattuine reikineen, kuivia käpyjä ja hieman (ovenpieli-istutukseen) kuivunutta kanervaakin, jota on puupalan yläpuolella. Putket ovat paksua pahvia, ylijäämää sekin. Puuhun poratut reiät on tehty 8 mm poranterällä.

Perennojen, koiranputkien, nokkosten, pujojen, piiskujen ja muiden kasvien ontot varret ovat oivia hyönteishotellin putkia, mutta niitä kannattaa kerätä maltillisesti ja jättää ainakin osa talventörröttäjistä paikoilleen talven yli, sillä putkissa talvehditaan myös luonnossa.

Korsien sisällä on usein eristevillan kaltaista täytettä, jonka saa työnnettyä ulos vaikkapa grillitikulla tai syömäpuikolla.

Hyönteishotellin katto on pintasuojattua levyä, jotta vesi ei pääse lahottamaan puuta. Jotta putket ja muut täytteet pysyvät paikoillaan, hyönteishotellin etuosan päälle kannattaa laittaa verkkoa. Silloin eivät linnutkaan pääse nyppimään täytteitä ulos. Verkon saa kätevästi kiinni voimanitojalla.

Hyönteishotellien näpertelyssä on hauskaa juuri se, että niistä voi tehdä juuri haluamansa kaltaisia. Esimerkiksi tässä meidän, Bug's inn -nimen saaneessa hyönteishotellissamme on kattoterassi.

Hyönteishotellin kattoterassilla kukkii orvokkeja jo huhtikuussa ensimmäisten mehiläisten ja kimalaisten iloksi.

Hyvä tietää!

1. Villimehiläiset tykkäävät puuhun poratuista rei'istä ja putkista, ja myös munivat reikiin ja putkiin.
2.
Leppäkertut taas pitävät kävyistä ja kaarnasta.
3.
Hotellin täyttämisen jälkeen sen etuosaan kannattaa kiinnittää verkko, joka pitää sisustan paikoillaan ja estää lintujen pääsyn hyönteisten kimppuun. Tämä on usein ongelmana kaupasta ostetuilla, mielestäni lähinnä somisteiksi kelpaavilla hyönteishotelleilla, joissa ei ole suojaverkkoa. Linnut sitten kiskovat kaikki kivat putket ulos päästäkseen käsiksi hyönteisiin (nim. kokemuksen äänellä).
4.
Hyönteishotelli tulee sijoittaa suojaisaan paikkaan aurinkoa kohti, eli kaakkoon tai etelään. Kiinnityksen tulee olla napakka jos mielii saada tehopölyttäjiä asukkaiksi. Esimerkiksi erakkomehiläiset eivät pesi heiluvassa pesässä.
5.
Majoituspaikka ei saisi kastua siten, ettei se kuiva helposti. Katto on hyvä olla.
6.
Talvisin hyönteishotellissa vaivutaan talvilepoon.

Mitä me teemmekään, jos kauniit perhoset, hunajaa tuottavat ihanat mehiläiset, maata muokkaavat ötökät ja tuikitärkeät pölyttävät hyönteiset käyvät vähiin? Lirissä olisimme, se on selvää. Autetaan hyönteisiä nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus. Tehdään yhdessä #miljoonaotokkatekoa

Lämpimin terveisin
Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

AJANKOHTAINEN AIHE! Tomaattisadot kypsyvät - tässä kolme hieman erilaista ohjetta sadon hyödyntämiseen ja säilöntään Tehdään tomaattiyrttisuolaa, tomaattisipsejä ja säilötään tomaatteja aurinkokuivattujen tomaattien tapaan, astetta helpommalla! Kirjoitus on julkaistu alun perin 30.6.2019.

MARJAREMMIT

24.07.2021

Kuivurilla valmistuvat marjaremmit ovat kuin makeisia tai marjaisia välipalaherkkuja, jotka tuovat mukavaa vaihtelua monimuotoiseen sadon säilöntään! Tällä kertaa testailimme punaherukkaa, josta tuli upeita, kirpeän herkullisia marjaremmejä, mutta marjaremmejä voi tietenkin valmistaa erilaisten marjojen lisäksi myös hedelmistä ja makuyhdistelmiä on...

JANOINEN MAA

16.07.2021

AJANKOHTAINEN AIHE! Nurmikko ja kasvimaa ovat vihreitä siellä missä niitä kastellaan, mutta milloin ja kuinka paljon mitäkin kastellaan, paljonko vettä tarvitaan, mitä sadettajat kuluttavat ja mitä puutarhan kastelu maksaa? Tämä kirjoitus on omistettu puutarhan kastelulle, oli puutarhassa sitten nurmea, kukkia tai hyötypuutarhan kasvatteja. ...

Miten upea onkaan tämä tulisen pippurinen mausteyrttivihannes, jonka maku muistuttaa vastarouhittua vahvaa mustapippuria! Vesipippurin aromia verrataan usein sichuaninpippuriin, joka tosin ei ole pippuri, vaan marjova sitruunan sukuinen puu. Sichuaninpippuri on myös pippurisuudessaan vesipippuria miedompi. Vesipippurin maku taitaakin, ainakin omien...

Mitä kuuluu, kukkuluuruu? Kesän puoliväli lähestyy ja satokausi on käynnistynyt! Kesä on taas ollut tukahduttavan kuuma ja puuhaa on ollut paljon - hieman huono yhdistelmä kieltämättä niin meille kuin kasveillekin. Kuluneen kuun aikana täällä on hääräilty niin sisällä kuin ulkonakin, on hoivattu kasveja kasvimaalla ja satoakin on jo kerätty....

ARMAITA AIKOJA

07.06.2021

Kaikkialla kukkii ja suvi on mitä suloisin! Taas pääsimme tähän ihanaan alkukesään, joka on vyörynyt kukkamerinä puutarhoihin, puista pensaisiin ja maan matalimmista kukkasista nenut tukkiviin siitepölytupsauttelijoihin. Ajat ovat armaita kerrassaan ja suvivirret tai -laulut ovat soineet kautta valtakunnan koulujaan päättävien lapsosten kirmatessa...