KUKKIVA ÖTÖKKÄHOTELLI!

Mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset ja monet muut meille elintärkeät hyönteiset tarvitsevat apua. Tehdään ötökkähotelleja ja osallistutaan samalla #miljoonaotokkatekoa -kampanjaan.

Yle uutisoi 11.2.2019 kansainvälisen hyönteistutkimuksen hälyttävistä tuloksista. Tutkimuksessa kerrotaan jo lajikatoa kärsineiden lajien tuhoutumisen jatkumisesta. Vaarassa ovat erityisesti perhoset, pistiäiset (eli mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset..), lantakuoriaiset, sudenkorennot, koskikorennot, vesiperhoset ja päivänkorennot, eikä monella muullakaan lajilla hyvin mene. Suomessa hyönteiskantojen tuhot eivät vielä yllä yhtä surkealle tasolle kuin monessa muussa maassa, mutta asiaan on syytä puuttua nyt, jotta emme siihen tilaan myöskään päädy. Esimerkiksi Briteissä on 9 vuoden aikana menetetty 58% joistain perhoskannoista.

Suomen Luonto (Suomen luonnonsuojeluliitto) nosti omassa tutkimusarviossaan esille Saksan, jossa 30 vuodessa on menetetty yli 75% lentävistä hyönteisistä ja kotoisan Länsi-Suomemme, jossa hyönteispölytteiset sadot ovat vähentyneet huolestuttavasti jo 10-15 vuoden ajan. Suurin uhka tuntuukin olevan lentävien hyönteisten keskuudessa.

Yksi monista keinoista auttaa hyönteisiä, on rakentaa niille ötökkähotelleja, eli keinopesiä.

Itse tehty hyönteishotelli

Tämä hyönteishotelli on tehty ylijäämälinnunpönttöön poistamalla sen etuseinä. Sisällä on erilaisia talventörröttäjiä: kuivunutta raparperin kukkavartta, pujoa, maa-artisokan varsia ja muita putkivartisia korsia, puuta porattuine reikineen, kuivia käpyjä ja hieman (ovenpieli-istutukseen) kuivunutta kanervaakin, jota on puupalan yläpuolella. Putket ovat paksua pahvia, ylijäämää sekin. Puuhun poratut reiät on tehty 8 mm poranterällä.

Perennojen, koiranputkien, nokkosten, pujojen, piiskujen ja muiden kasvien ontot varret ovat oivia hyönteishotellin putkia, mutta niitä kannattaa kerätä maltillisesti ja jättää ainakin osa talventörröttäjistä paikoilleen talven yli, sillä putkissa talvehditaan myös luonnossa.

Korsien sisällä on usein eristevillan kaltaista täytettä, jonka saa työnnettyä ulos vaikkapa grillitikulla tai syömäpuikolla.

Hyönteishotellin katto on pintasuojattua levyä, jotta vesi ei pääse lahottamaan puuta. Jotta putket ja muut täytteet pysyvät paikoillaan, hyönteishotellin etuosan päälle kannattaa laittaa verkkoa. Silloin eivät linnutkaan pääse nyppimään täytteitä ulos. Verkon saa kätevästi kiinni voimanitojalla.

Hyönteishotellien näpertelyssä on hauskaa juuri se, että niistä voi tehdä juuri haluamansa kaltaisia. Esimerkiksi tässä meidän, Bug's inn -nimen saaneessa hyönteishotellissamme on kattoterassi.

Hyönteishotellin kattoterassilla kukkii orvokkeja jo huhtikuussa ensimmäisten mehiläisten ja kimalaisten iloksi.

Hyvä tietää!

1. Villimehiläiset tykkäävät puuhun poratuista rei'istä ja putkista, ja myös munivat reikiin ja putkiin.
2.
Leppäkertut taas pitävät kävyistä ja kaarnasta.
3.
Hotellin täyttämisen jälkeen sen etuosaan kannattaa kiinnittää verkko, joka pitää sisustan paikoillaan ja estää lintujen pääsyn hyönteisten kimppuun. Tämä on usein ongelmana kaupasta ostetuilla, mielestäni lähinnä somisteiksi kelpaavilla hyönteishotelleilla, joissa ei ole suojaverkkoa. Linnut sitten kiskovat kaikki kivat putket ulos päästäkseen käsiksi hyönteisiin (nim. kokemuksen äänellä).
4.
Hyönteishotelli tulee sijoittaa suojaisaan paikkaan aurinkoa kohti, eli kaakkoon tai etelään. Kiinnityksen tulee olla napakka jos mielii saada tehopölyttäjiä asukkaiksi. Esimerkiksi erakkomehiläiset eivät pesi heiluvassa pesässä.
5.
Majoituspaikka ei saisi kastua siten, ettei se kuiva helposti. Katto on hyvä olla.
6.
Talvisin hyönteishotellissa vaivutaan talvilepoon.

Mitä me teemmekään, jos kauniit perhoset, hunajaa tuottavat ihanat mehiläiset, maata muokkaavat ötökät ja tuikitärkeät pölyttävät hyönteiset käyvät vähiin? Lirissä olisimme, se on selvää. Autetaan hyönteisiä nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus. Tehdään yhdessä #miljoonaotokkatekoa

Lämpimin terveisin
Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

ELOKUUN AIKAAN

31.07.2020

Elokuu on kuutamoita, ilmassa lenteleviä sudenkorentoja, heinäsirkkojen siritystä pimenevinä iltoina ja omavaraistelevien sadonkorjuun ihanaa aikaa, jolloin korit ja purkit täyttyvät, padat porisevat ja kuivurit hurisevat!

SIKURIA!

17.07.2020

Tokihan me suomalaiset sikurin tunnemme, sehän on sitä kahvin korviketta sota-ajalta, mutta mitä sikuri oikeastaan on ja miksi sitä, todellakin, kannattaisi edelleenkin kasvattaa puutarhoissa?

Touko- ja kesäkuun kuivuus ja kuumuus ovat vaihtuneet alati valuvaan sateeseen. Jos kesäkuussa maa ei pystynyt pitämään vettä kuivuuden vuoksi, nyt se ei jaksa imeä kaikkea taivaalta valuvaa vettä, ja pihamaalla kierrellään lätäköitä. Voisi olla hieman tasaisemmin molempia, käy mielessä, mutta niin tai näin, nyt on kesä!

Ripaus kaunista sokeria kruunaa monen herkun niin maullaan kuin ulkonäölläänkin. Ruususokeri onkin monelle tuttu herkku, ja ihanaa se onkin, mutta sokeria voi maustaa monella muullakin tavalla yrteistä marjoihin ja hedelmiin.

Käkien kukkuessa ja tuomien kukkiessa Jovelan vanhasta pikkuaitasta tuunailtiin ja nikkaroitiin nollabudjetilla kesähuone, joka sai nimekseen Kesämaja Käenpesä.

Pohjolan mytologian, talonpojan apteekiksikin kutsuttu viikinkien tuliainen mustaselja tunnettiin jo antiikin Kreikassa. Suomessa serkkuaan terttuseljaa harvinaisemman mustaseljan kukista ja marjoista tehdään yleensä juomia, joista seljankukkatuotteet ovat jo meilläkin saavuttaneet trendiruoan statuksen. Trendikäs tai perinteikäs, kummin vaan -...