KUKKIVA ÖTÖKKÄHOTELLI!

Mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset ja monet muut meille elintärkeät hyönteiset tarvitsevat apua. Tehdään ötökkähotelleja ja osallistutaan samalla #miljoonaotokkatekoa -kampanjaan.

Yle uutisoi 11.2.2019 kansainvälisen hyönteistutkimuksen hälyttävistä tuloksista. Tutkimuksessa kerrotaan jo lajikatoa kärsineiden lajien tuhoutumisen jatkumisesta. Vaarassa ovat erityisesti perhoset, pistiäiset (eli mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset..), lantakuoriaiset, sudenkorennot, koskikorennot, vesiperhoset ja päivänkorennot, eikä monella muullakaan lajilla hyvin mene. Suomessa hyönteiskantojen tuhot eivät vielä yllä yhtä surkealle tasolle kuin monessa muussa maassa, mutta asiaan on syytä puuttua nyt, jotta emme siihen tilaan myöskään päädy. Esimerkiksi Briteissä on 9 vuoden aikana menetetty 58% joistain perhoskannoista.

Suomen Luonto (Suomen luonnonsuojeluliitto) nosti omassa tutkimusarviossaan esille Saksan, jossa 30 vuodessa on menetetty yli 75% lentävistä hyönteisistä ja kotoisan Länsi-Suomemme, jossa hyönteispölytteiset sadot ovat vähentyneet huolestuttavasti jo 10-15 vuoden ajan. Suurin uhka tuntuukin olevan lentävien hyönteisten keskuudessa.

Yksi monista keinoista auttaa hyönteisiä, on rakentaa niille ötökkähotelleja, eli keinopesiä.

Itse tehty hyönteishotelli

Tämä hyönteishotelli on tehty ylijäämälinnunpönttöön poistamalla sen etuseinä. Sisällä on erilaisia talventörröttäjiä: kuivunutta raparperin kukkavartta, pujoa, maa-artisokan varsia ja muita putkivartisia korsia, puuta porattuine reikineen, kuivia käpyjä ja hieman (ovenpieli-istutukseen) kuivunutta kanervaakin, jota on puupalan yläpuolella. Putket ovat paksua pahvia, ylijäämää sekin. Puuhun poratut reiät on tehty 8 mm poranterällä.

Perennojen, koiranputkien, nokkosten, pujojen, piiskujen ja muiden kasvien ontot varret ovat oivia hyönteishotellin putkia, mutta niitä kannattaa kerätä maltillisesti ja jättää ainakin osa talventörröttäjistä paikoilleen talven yli, sillä putkissa talvehditaan myös luonnossa.

Korsien sisällä on usein eristevillan kaltaista täytettä, jonka saa työnnettyä ulos vaikkapa grillitikulla tai syömäpuikolla.

Hyönteishotellin katto on pintasuojattua levyä, jotta vesi ei pääse lahottamaan puuta. Jotta putket ja muut täytteet pysyvät paikoillaan, hyönteishotellin etuosan päälle kannattaa laittaa verkkoa. Silloin eivät linnutkaan pääse nyppimään täytteitä ulos. Verkon saa kätevästi kiinni voimanitojalla.

Hyönteishotellien näpertelyssä on hauskaa juuri se, että niistä voi tehdä juuri haluamansa kaltaisia. Esimerkiksi tässä meidän, Bug's inn -nimen saaneessa hyönteishotellissamme on kattoterassi.

Hyönteishotellin kattoterassilla kukkii orvokkeja jo huhtikuussa ensimmäisten mehiläisten ja kimalaisten iloksi.

Hyvä tietää!

1. Villimehiläiset tykkäävät puuhun poratuista rei'istä ja putkista, ja myös munivat reikiin ja putkiin.
2.
Leppäkertut taas pitävät kävyistä ja kaarnasta.
3.
Hotellin täyttämisen jälkeen sen etuosaan kannattaa kiinnittää verkko, joka pitää sisustan paikoillaan ja estää lintujen pääsyn hyönteisten kimppuun. Tämä on usein ongelmana kaupasta ostetuilla, mielestäni lähinnä somisteiksi kelpaavilla hyönteishotelleilla, joissa ei ole suojaverkkoa. Linnut sitten kiskovat kaikki kivat putket ulos päästäkseen käsiksi hyönteisiin (nim. kokemuksen äänellä).
4.
Hyönteishotelli tulee sijoittaa suojaisaan paikkaan aurinkoa kohti, eli kaakkoon tai etelään. Kiinnityksen tulee olla napakka jos mielii saada tehopölyttäjiä asukkaiksi. Esimerkiksi erakkomehiläiset eivät pesi heiluvassa pesässä.
5.
Majoituspaikka ei saisi kastua siten, ettei se kuiva helposti. Katto on hyvä olla.
6.
Talvisin hyönteishotellissa vaivutaan talvilepoon.

Mitä me teemmekään, jos kauniit perhoset, hunajaa tuottavat ihanat mehiläiset, maata muokkaavat ötökät ja tuikitärkeät pölyttävät hyönteiset käyvät vähiin? Lirissä olisimme, se on selvää. Autetaan hyönteisiä nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus. Tehdään yhdessä #miljoonaotokkatekoa

Lämpimin terveisin
Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

Biohiilen valmistus on ekoteko, joka torjuu ilmastonmuutosta ja valmistuksessa syntyvä tuote, biohiili, on puutarhan kasvattien ravinnepankki, joka estää kuivuutta, parantaa maan laatua, aktivoi mikrobeja, sitoo itseensä maaperän haitallisia aineita ja lisää viljavuutta tuottaen suurempia satoja. Niin monta hyvää syytä tehdä itse biohiiltä, eikä se...

Nokkosen toinen satokausi alkaa nyt, kun nokkosen siemennorkot alkavat olla korjuukelpoisia. Siemennorkot ovatkin oikeaa superruokaa, sillä nokkosen siemennorkot ovat kasvin ravinteikkain osa, ja niiden ravintoarvo on moninkertainen kasvin muihin osiin verrattuna.

Jovelassa on lomailtu, puuhailtu, laiskoteltu, juhlittu, juteltu mukavia, tehty ruosteisen peltikaton testimaalaus ja ihmetelty kypsyvän sadon ihmeitä. Siinäpä pähkinänkuoressaan parin viime viikon kuulumiset, mutta kerrotaan nyt kuitenkin kunnolla kuulumisia.

Tomaattisadot kypsyvät - tässä kolme hieman erilaista ohjetta sadon hyödyntämiseen ja säilöntään Tehdään tomaattiyrttisuolaa, tomaattisipsejä ja säilötään tomaatteja aurinkokuivattujen tomaattien tapaan, astetta helpommalla!

1850-luku kohtasi 2010-luvun, kun Jovelaan hankittiin aurinkoenergialla toimiva lämminvesivaraaja. Tässä postauksessa on ensikokemuksia tuosta laitteesta ja muita kuulumisia viikolta.

Kesäkuu koristeli tullessaan kaiken kukillaan, innosti uusiin hankintoihin ja laittoi puutarhan kasvatit vahvaan kasvuun. Lounais-Suomessa kesä on jo kauneimmillaan, ja tästä kotimaisesta kesäparatiisista nautitaan täällä täysin rinnoin