KUKKIVA ÖTÖKKÄHOTELLI!

Mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset ja monet muut meille elintärkeät hyönteiset tarvitsevat apua. Tehdään ötökkähotelleja ja osallistutaan samalla #miljoonaotokkatekoa -kampanjaan.

Yle uutisoi 11.2.2019 kansainvälisen hyönteistutkimuksen hälyttävistä tuloksista. Tutkimuksessa kerrotaan jo lajikatoa kärsineiden lajien tuhoutumisen jatkumisesta. Vaarassa ovat erityisesti perhoset, pistiäiset (eli mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset..), lantakuoriaiset, sudenkorennot, koskikorennot, vesiperhoset ja päivänkorennot, eikä monella muullakaan lajilla hyvin mene. Suomessa hyönteiskantojen tuhot eivät vielä yllä yhtä surkealle tasolle kuin monessa muussa maassa, mutta asiaan on syytä puuttua nyt, jotta emme siihen tilaan myöskään päädy. Esimerkiksi Briteissä on 9 vuoden aikana menetetty 58% joistain perhoskannoista.

Suomen Luonto (Suomen luonnonsuojeluliitto) nosti omassa tutkimusarviossaan esille Saksan, jossa 30 vuodessa on menetetty yli 75% lentävistä hyönteisistä ja kotoisan Länsi-Suomemme, jossa hyönteispölytteiset sadot ovat vähentyneet huolestuttavasti jo 10-15 vuoden ajan. Suurin uhka tuntuukin olevan lentävien hyönteisten keskuudessa.

Yksi monista keinoista auttaa hyönteisiä, on rakentaa niille ötökkähotelleja, eli keinopesiä.

Itse tehty hyönteishotelli

Tämä hyönteishotelli on tehty ylijäämälinnunpönttöön poistamalla sen etuseinä. Sisällä on erilaisia talventörröttäjiä: kuivunutta raparperin kukkavartta, pujoa, maa-artisokan varsia ja muita putkivartisia korsia, puuta porattuine reikineen, kuivia käpyjä ja hieman (ovenpieli-istutukseen) kuivunutta kanervaakin, jota on puupalan yläpuolella. Putket ovat paksua pahvia, ylijäämää sekin. Puuhun poratut reiät on tehty 8 mm poranterällä.

Perennojen, koiranputkien, nokkosten, pujojen, piiskujen ja muiden kasvien ontot varret ovat oivia hyönteishotellin putkia, mutta niitä kannattaa kerätä maltillisesti ja jättää ainakin osa talventörröttäjistä paikoilleen talven yli, sillä putkissa talvehditaan myös luonnossa.

Korsien sisällä on usein eristevillan kaltaista täytettä, jonka saa työnnettyä ulos vaikkapa grillitikulla tai syömäpuikolla.

Hyönteishotellin katto on pintasuojattua levyä, jotta vesi ei pääse lahottamaan puuta. Jotta putket ja muut täytteet pysyvät paikoillaan, hyönteishotellin etuosan päälle kannattaa laittaa verkkoa. Silloin eivät linnutkaan pääse nyppimään täytteitä ulos. Verkon saa kätevästi kiinni voimanitojalla.

Hyönteishotellien näpertelyssä on hauskaa juuri se, että niistä voi tehdä juuri haluamansa kaltaisia. Esimerkiksi tässä meidän, Bug's inn -nimen saaneessa hyönteishotellissamme on kattoterassi.

Hyönteishotellin kattoterassilla kukkii orvokkeja jo huhtikuussa ensimmäisten mehiläisten ja kimalaisten iloksi.

Hyvä tietää!

1. Villimehiläiset tykkäävät puuhun poratuista rei'istä ja putkista, ja myös munivat reikiin ja putkiin.
2.
Leppäkertut taas pitävät kävyistä ja kaarnasta.
3.
Hotellin täyttämisen jälkeen sen etuosaan kannattaa kiinnittää verkko, joka pitää sisustan paikoillaan ja estää lintujen pääsyn hyönteisten kimppuun. Tämä on usein ongelmana kaupasta ostetuilla, mielestäni lähinnä somisteiksi kelpaavilla hyönteishotelleilla, joissa ei ole suojaverkkoa. Linnut sitten kiskovat kaikki kivat putket ulos päästäkseen käsiksi hyönteisiin (nim. kokemuksen äänellä).
4.
Hyönteishotelli tulee sijoittaa suojaisaan paikkaan aurinkoa kohti, eli kaakkoon tai etelään. Kiinnityksen tulee olla napakka jos mielii saada tehopölyttäjiä asukkaiksi. Esimerkiksi erakkomehiläiset eivät pesi heiluvassa pesässä.
5.
Majoituspaikka ei saisi kastua siten, ettei se kuiva helposti. Katto on hyvä olla.
6.
Talvisin hyönteishotellissa vaivutaan talvilepoon.

Mitä me teemmekään, jos kauniit perhoset, hunajaa tuottavat ihanat mehiläiset, maata muokkaavat ötökät ja tuikitärkeät pölyttävät hyönteiset käyvät vähiin? Lirissä olisimme, se on selvää. Autetaan hyönteisiä nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus. Tehdään yhdessä #miljoonaotokkatekoa

Lämpimin terveisin
Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

Ihanaa! Kotipuutarhurin puuhien ei tarvitse päättyä sadonkorjuuseen! Syksy on oikeastaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt mm. aikaistavat seuraavan vuoden satoa. Syksy on muutenkin mitä mainiointa kylvöaikaa, sillä maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen keväällä, kun siemenet...

Syyskuu on saapunut sateineen. Päivät vuorottelevat lämpimän leutoina ja kolean viileinä. Väliin mahtuu muutama helteinenkin päivä. Ensi viikollekin ennustellaan vielä 23 asteen lämpöä. Kesän ja syksyn taistelua on ilmassa. Maisema täällä meillä on edelleen vihreä, mutta tulevina viikkoina luonto pukee päälleen värikkäimmät vaatteensa ja saamme...

Puutarhan kasvattien siemeniä keräämällä syntyy oma siemenpankki, josta on iloa pitkäksi aikaa Tässä postauksessa tutkitaan mitä, milloin ja millä tavalla eri siemeniä kerätään ja säilötään. Postaus on osana #suuntanaomavaraisuus -blogiringin kuukausipostaussarjaa, jonka aiheena tällä kertaa on kierrätys puutarhassa.

Voi kaunis sadonkorjuun aika Jos jotain olen puutarhuroinnista ja vanhassa miljöössä katuvalottoman tien varrella elämisestä oppinut, niin se on tämä: luonnon kauneus on häkellyttävää. Sitä täytyy pysähtyä katsomaan etäältä niin pitkälle kuin horisonttia riittää ja niin ylös, ettei ylemmäs näe ja niin läheltä, että jokainen pieni yksityiskohta...

Nyt kun helteet ovat väistyneet Jovelassa hurisee kuivuri harva se päivä. Sadon kuivattaminen on hyvä keino säilöä satoa ja kasvattaa kotivaraa, ja samalla säästyy tilaakin, sillä kuivatettu sato vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin moni muu säilöntämuoto.

Omavaraistelijat, kuten loppupeleissä kaikki muutkin ihmiset elävät luonnon armosta ja säiden armoilla, satoi tai paistoi, tuuli tai tuiskusi, niin hyvässä kuin pahassakin, ja huolimatta siitä asuuko maalla vai metroaseman kupeella. Tämä kirjoitus on osana omavaraisuusblogiringin kuukausipostaussarjaa, jonka aiheena on tällä kertaa sää ja sen...