Mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset ja monet muut meille elintärkeät hyönteiset tarvitsevat apua. Tehdään ötökkähotelleja ja osallistutaan samalla #miljoonaotokkatekoa -kampanjaan.
Yle uutisoi 11.2.2019 kansainvälisen hyönteistutkimuksen hälyttävistä tuloksista. Tutkimuksessa
kerrotaan jo lajikatoa kärsineiden lajien tuhoutumisen jatkumisesta.
Vaarassa ovat erityisesti perhoset, pistiäiset (eli mehiläiset,
kimalaiset, ampiaiset..), lantakuoriaiset, sudenkorennot, koskikorennot,
vesiperhoset ja päivänkorennot, eikä monella muullakaan lajilla hyvin
mene. Suomessa hyönteiskantojen tuhot eivät vielä yllä yhtä surkealle
tasolle kuin monessa muussa maassa, mutta asiaan on syytä puuttua nyt,
jotta emme siihen tilaan myöskään päädy. Esimerkiksi Briteissä on 9
vuoden aikana menetetty 58% joistain perhoskannoista.
Suomen Luonto (Suomen luonnonsuojeluliitto) nosti omassa tutkimusarviossaan esille Saksan,
jossa 30 vuodessa on menetetty yli 75% lentävistä hyönteisistä ja
kotoisan Länsi-Suomemme, jossa hyönteispölytteiset sadot ovat vähentyneet
huolestuttavasti jo 10-15 vuoden ajan. Suurin uhka tuntuukin olevan
lentävien hyönteisten keskuudessa.
Yksi monista keinoista auttaa hyönteisiä, on rakentaa niille ötökkähotelleja, eli keinopesiä.
Tämä hyönteishotelli on tehty ylijäämälinnunpönttöön poistamalla sen etuseinä. Sisällä on erilaisia talventörröttäjiä: kuivunutta raparperin kukkavartta, pujoa, maa-artisokan varsia ja muita putkivartisia korsia, puuta porattuine reikineen, kuivia käpyjä ja hieman (ovenpieli-istutukseen) kuivunutta kanervaakin, jota on puupalan yläpuolella. Putket ovat paksua pahvia, ylijäämää sekin. Puuhun poratut reiät on tehty 8 mm poranterällä.
Perennojen, koiranputkien, nokkosten, pujojen, piiskujen ja muiden kasvien ontot varret ovat oivia hyönteishotellin putkia, mutta niitä kannattaa kerätä maltillisesti ja jättää ainakin osa talventörröttäjistä paikoilleen talven yli, sillä putkissa talvehditaan myös luonnossa.
Korsien sisällä on usein eristevillan kaltaista täytettä, jonka saa työnnettyä ulos vaikkapa grillitikulla tai syömäpuikolla.
Hyönteishotellin katto on pintasuojattua levyä, jotta vesi ei pääse lahottamaan puuta. Jotta putket ja muut täytteet pysyvät
paikoillaan, hyönteishotellin etuosan päälle kannattaa laittaa verkkoa. Silloin eivät linnutkaan pääse nyppimään täytteitä ulos. Verkon saa kätevästi kiinni voimanitojalla.
Hyönteishotellien näpertelyssä on hauskaa juuri se, että niistä voi tehdä juuri haluamansa kaltaisia. Esimerkiksi tässä meidän, Bug's inn -nimen saaneessa hyönteishotellissamme on kattoterassi.
Hyönteishotellin kattoterassilla kukkii orvokkeja jo huhtikuussa ensimmäisten mehiläisten ja kimalaisten iloksi.
1. Villimehiläiset tykkäävät puuhun poratuista rei'istä ja putkista, ja myös munivat reikiin ja putkiin.
2. Leppäkertut taas pitävät kävyistä ja kaarnasta.
3. Hotellin täyttämisen jälkeen sen etuosaan kannattaa kiinnittää
verkko, joka pitää sisustan paikoillaan ja estää lintujen pääsyn
hyönteisten kimppuun. Tämä on usein ongelmana kaupasta ostetuilla,
mielestäni lähinnä somisteiksi kelpaavilla hyönteishotelleilla, joissa
ei ole suojaverkkoa. Linnut sitten kiskovat kaikki kivat putket ulos
päästäkseen käsiksi hyönteisiin (nim. kokemuksen äänellä).
4. Hyönteishotelli tulee sijoittaa suojaisaan paikkaan aurinkoa
kohti, eli kaakkoon tai etelään. Kiinnityksen tulee olla napakka jos
mielii saada tehopölyttäjiä asukkaiksi. Esimerkiksi erakkomehiläiset
eivät pesi heiluvassa pesässä.
5. Majoituspaikka ei saisi kastua siten, ettei se kuiva helposti. Katto on hyvä olla.
6. Talvisin hyönteishotellissa vaivutaan talvilepoon.
Mitä me teemmekään, jos kauniit perhoset,
hunajaa tuottavat ihanat mehiläiset, maata muokkaavat ötökät ja
tuikitärkeät pölyttävät hyönteiset käyvät vähiin? Lirissä olisimme, se
on selvää. Autetaan hyönteisiä nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus ♥
Tehdään yhdessä
#miljoonaotokkatekoa
Lämpimin terveisin ♥ Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Kiinnostuin maultaan samettisen pähkinäiseksi, mutta samalla hieman kirpeäksi kuvaillusta merikaalista muutaman lukijamme vinkkaamana niin paljon, että päätin hankkia sitä myös omaan puutarhaamme. Toisten mielestä kasvi on helppo kasvatettava, joidenkin mielestä se vaatii hieman sirkustemppuja. Tutkailkaamme siis hieman tätä saariston omaa herkkua...
Upeita leikkokukkaseoksia, erilaisia auringonkukkia, meheviä vihenneksia, luomuyrttejä, hurmaavia koristeheiniä, maukkaita tomaatteja, helppoja huonekasveja, eksotiikkaa lautaselle ja siemensekoituksia pörriäisten iloksi - tätä kaikkea tarjoilee Buzzyn siemensarjat, joihin tämä julkaisu perehtyy ajatuksella.
Kevät näyttää vihdoin ottaneen askeliaan muutenkin kuin sipsutellen, vaikka pakkasherra heittikin vielä viimeiset tumpsaukset lunta pitkin peltoja ja puutarhoja.
Mansikkamarkkinoille on viime vuosina tullut ihastuttavia uusia lajikkeita, joista osa kukkii erityisen kauniisti ja osassa on herkullisen mielenkiintoisia makuvivahteita, kuten ananas ja vadelma. Tässä julkaisussa jutustellaan mansikoista, niiden kasvattamisesta, uudemmista lajikkeista ja hipaistaan hieman mansikoiden historiaakin.
Katse kohti kesää! Tässä julkaisussa laitellaan juhannusperunat kasvamaan ämpäreihin ja tehdään muutama diy-perunaruukku itse. Sertifioidut siemenperunathan ovat juuri saapuneet myymälöihin ja tietyillä varhaisperunalajikkeilla kasvatus onnistuu 60 vuorokaudessa. Alkaa siis olla aika laittaa juhannusperunat itämään, jotta juhannuksena saadaan...
Kuka nakertaa satoasi, entä ketkä mahdollistavat sen? Mistä ötököistä olisi hyvä päästä eroon ja miten? Keitä taas kannattaa houkutella puutarhaan ja millä keinoilla, vai olisiko sittenkin kaikilla paikkansa puutarhassa?
