JANOINEN MAA

24.07.2019

Nurmikko, kasvimaasta puhumattakaan, on vihreää siellä missä sitä kastellaan, mutta milloin ja kuinka paljon puutarhassa mitäkin kastellaan ja mitä se maksaa? Tästä jutusta löytyy tietoa kastelusta, oli puutarhassa sitten nurmea, kukkia tai hyötypuutarhan kasvatteja.

Tänä vuonna kesän helteitä on koettiin jo ennen kesäkuuta ja  muutaman viileämmän viikon jälkeen lööpit huutelevat taas käristyskupolia, jonka alla ihmiset kärvistelevät ja luonto on janoinen. On siis hyvä aika pohtia puutarhan kastelutarpeita ja varautua kuivuuteen. Esimerkiksi meillä täällä Jovelassa on kolme erittäin kuivaa kesää takana ja sääihmiset varoittelevat ilmiöstä tulevan enemmänkin normaalia. Puutarhaa ylläpitävälle ja erityisesti hyötypuutarhan perustamista tulevaisuudessa suunnittelevalle varautuminen on päivän sana. Asia on meillä niin tärkeä, että kävin läpi erilaisia asiantuntijainfoja ja kirjoitin niiden pohjalta seuraavan jutun yhteiseksi hyödyksi. Lähteet löytyvät tavalliseen tapaan jutun lopusta, kuvat ovat kuvituskuvia.

Riittääkö vettä?


Käristyskupolien hehkutuksen lisäksi lööpit osaavat kertoa maailman vesikriiseistä. Esimerkiksi Intiassa tilanne on todella paha. Siellä on monia kaupunkeja, joissa vesi on loppu tai loppumassa. Esimerkiksi miljoonakaupunki Delhissä pohjavedet on käytetty loppuun vuoteen 2020 mennessä, eikä tilannetta helpota se, että joki (Yamuna), jonka varrella Delhi sijaitsee, on saastutettu käyttökelvottomaksi, Yle uutisoi. Sama kohtalo on kymmenillä kaupungeilla Intiassa.

Me täällä Pohjolassa olemme vielä turvallisin mielin, onhan meillä vettä ja monet muutkaan maailman suuret huolet eivät ole meillä samalla tavalla ajankohtaisia. Helleviikot kuitenkin aiheuttavat meilläkin huolta ja viime vuonna kärsittiin suurista satojen menetyksistä nimenomaan kuivuuden vuoksi. Tänä vuonna Tulvakeskus tiedotti jo 28.5.2019, että pohjavedet voivat tulevana kesänä käydä vähiin maan lounais- ja keskiosissa. Kaksi perättäistä kuivaa kesää on vaikuttanut pohjavesiin, eivätkä sateet enää pysty täydentämään vesivarantoja maankosteuden suuren vajeen vuoksi. "Kasvukauden käynnistyessä pohjavesi on jo vähissä maan etelä- ja keskiosissa ja myös maankosteuden vaje on huomattava maan lounaisosissa", tulvakeskus tiedotti. Oman alueen pohjavesitilanteen ja ennusteet voi tarkistaa ympäristö.fi:n sivuilta. 

Heikko pohjavesitilanne vaikuttaa tietenkin erityisesti kaivojen toimintamahdollisuuksiin. Kuivana kesänä rengaskaivot kuivuvat ja puutarhaa joutuu kastelemaan hanavedellä. Hyötypuutarhurin pelastus on usein porakaivo, joka sijoituksena maksaa itseään takaisin tarjoamalla vettä varmemmin ja likimain ilmaiseksi perustamiskustannusten jälkeen.

Kuiva maa ei pidä vettä

Niin ihania kun helteet monen mielestä ovatkin, ne ovat luonnolle tuhoisia, monelle ihmiselle tuskaisia, jopa hengenvaarallisia ja kotipuutarhureille aina hieman haastavia. Esimerkiksi viime vuonna (11.6.2018) Satakunnan Kansa -lehti julkaisi Tampereen kaupungin rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkosken haastattelun, jossa kerrottiin että silloisen kuivuuden jälkeen pitäisi sataa ainakin pari vuorokautta hiljakseen, jotta luonto elpyisi, sillä maa oli jo niin kuivaa, ettei se kyennyt imemään kunnolla vettä. Kertaluontoisesta rankkasateesta ei olisi ollut mitään hyötyä, sillä vesi valahtaisi tomuisesta maasta läpi ja kasvien juuret eivät saisi vettä. Varsinaiset helteet olivat tuolloin vasta edessä, satoja menetettiin ja ihmishenkiäkin. Ymmärrän auringonpalvojia ja kuumasta kesästä ilahtuvia, mutta viikkoja kestävät helteet ja tomuksi muuttuva maa eivät mielestäni ole kivoja juttuja. Luonto ja sen eläimet tarvitsevat vettä.

Hortonomi suositteli samassa haastattelussa, että helleaikaan pensas- ja perennaistutuksia tulisi kastella pari kertaa viikossa kunnolla: marjapensaille pari ämpäriä vettä per pensas, hedelmäpuille 50 litraa kerralla ja mielellään aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jotta vesi ei haihdu takaisin ilmaan. Hän myös suositteli kastelemaan puutarhaa pikkusateiden aikaan, vaikka naapurit ihmettelisivät. Pikkusateiden aikaan maa on vastaanottavainen vedelle.

Hortonomi Kylmäkoski antoi haastattelussa myös kustannusesimerkin, jonka mukaan 200 m2 kokoisen nurmialueen kertaluontoiseen kunnolliseen kasteluun menee 6 kuutiota vettä ja se Tampereen alueella maksoi n. 8,6 euroa kastelukerralta, mikäli kasteluun käytetään talousvettä.

Yleisesti kastelusta

Milloin, miten ja kuinka paljon?


Kasvualustan kastelu on erityisen tärkeää kasvien kasvun alkuvaiheessa ja kasvukauden kiihkeimmässä vaiheessa. Siemenet eivät saa kuivua itäessään ja pienet taimet ovat arkoja kuivuudelle. Kasvien tehdessä satoa ne kuluttavat paljon vettä ja kuivuus heikentää satoa huomattavasti. Kukkivat kasvit tekevät vähemmän kukkia ja sadon kehitys heikentyy. Marttakoulun ohjeen mukaan 10 litraa vettä / m2 kastelee maata yhden sentin syvyyteen ja jotta vesi yltää kasvien juuriin saakka, vettä kastelukerralla tarvitaan neliömetriä (1x1 m) kohti 20-30 litraa.

Päiväsaikaan maa on kuivaa ja kuumaa, joten päiväkastelussa menetetään paljon vettä. Kasvit eivät pääse hyödyntämään vettä ja se haihtuu sekä maasta että kasveista nopeasti. Auringon paahtaessa taivaalta kolmasosa kasteluvedestä haihtuu ilmaan. Päiväkastelun haittoja veden haihtumisen lisäksi on polttolasivauriot - vesipisarat heijastavat valoa ja voivat polttaa kasvin lehtiä. Paras kasteluaika onkin aikaisin aamulla, kun maa ei ole vielä lämmennyt tai myöhään illalla, kun maa on jäähtynyt. Hyvä kasteluaika on myös yöllä, kunhan veden suuntaa kasvien tyveen. Yökastelu altistaa kasvit homeelle mikäli kasvusto jää märäksi, joten vesi kannattaa ohjata suoraan maahan.

Kastele tasaisesti. Lievä kuivuus kasteluiden välillä kuitenkin vahvistaa kasvien juuria. Kastele kasvien tyvialue kauttaaltaan joka puolelta, jotta juuret kehittyvät tasaisesti ja kasvi kykenee imemään vettä koko kasvustoonsa tasaisesti. Toispuolinen kastelu voi aiheuttaa kastelemattoman puolen juuriston köyhtymisen ja juurten kääntymisen kohti maan pintaa, joka heikentää kasvia.

Tarkista kastelun teho - älä luota pelkkään veden määrään, tulee se sitten letkusta tai taivaalta! Työnnä kastelun jälkeen sormi multaan - onko maa kastunut kunnolla riittävän syvältä, jotta kasvit voivat hyödyntää vettä, vai onko maa kastunut vain pintakerroksestaan? Rutikuiva maa imee huonosti vettä. Riittävästi vettä imenyt maa on kostean viileä, kuiva maa on lämmin.

Vesiahmatit

Mikäli kasvimaan lähellä kasvaa suuria puita, niiden sijainti ei välttämättä ole paras mahdollinen kasvimaata ajatellen, sillä esimerkiksi yksi koivu voi hellepäivänä imeä 500 litraa vettä. Jos kesä on muutenkin kuiva, maa kärsii vedettömyydestä ja rengaskaivossakin alkaa vesi ehtyä, tilannetta ei ainakaan edistä lähellä seisoskelevat janoiset loppasuut.


Taimien istutuskastelun tarve

Pensastaimi (30-60 cm) 1 ämpäri (10 litraa) vettä
Runkopuu (koko 150-200 cm) 1-2 ämpärillistä vettä
Havupuu, jonka kasvatusastia on 30-60 l, 3-4 ämpärillistä vettä
Lähde: Muhevainen

Kasteluvesi

Paras kasteluvesi on sadevettä, lämmintä ja pehmeää. Porakaivovesi on kylmää, eikä siksi parasta kasteluvettä suoraan kaivosta tulleena, mutta toisaalta vesi on myös ilmaista ja sen voi laskea ensin vesitynnyriin lämpiämään. Sadettimen kautta suihkuava porakaivovesi ei ole ihan yhtä kylmää kuin sankoon laskettu porakaivovesi. Lisäksi porakaivovettä on usein varmemmin saatavilla kuivinakin kesinä rengaskaivoihin verrattuna, sillä kaivojen pohjat sijaitsevat kymmenien metrien syvyydessä. Porakaivoissa riittää vettä silloinkin, kun rengaskaivot ovat jo kuivia.

Vesijohtovedessä on klooria ja kasteluvetenä se on hinnakkainta. Järvi-, -lampi- ja purovesi, mikäli vedessä ei ole levää, on myös hyvää kasteluvettä ja Kotipuutarha-lehden mukaan jopa merivettä voi käyttää tilapäisesti kasteluun, mikäli veden suolapitoisuus on alle 0,50%. Itämeren saaristossa ja meren rannalla oleva merivesi on yleensä käyttökelpoista tilapäiseen kasteluun hedelmäpuille, kaaleille ja punajuurille, mutta marjakasveja, perunaa, porkkanaa ja sipulia ei merivedellä tule kastella.

Lajikohtaisia vinkkejä

Yleisohje: mitä suuremmat lehdet, sen enemmän vettä haituu kasveista.

Tasaista kastelua kaipaavat mm. juurekset, kuten porkkanat ja perunat, kaalit ja salaatit, herneet ja pavut sekä tomaatit, hedelmät ja basilika.

Kuivuudesta kärsivät kaikki satoa tuottavat kasvit ja joidenkin makuun ja rakenteeseen kuivuus vaikuttaa merkittävästi. Esimerkiksi retiisi ja salaatit muuttuvat kitkeriksi, juurekset ja keräkaali halkeilevat, salaatti ja pinaatti lähtevät herkästi kukkimaan ja kurkut nahistuvat nopeasti.

Peruna

Taimettuva peruna kärsii kuivuudesta erityisesti kesäkuussa, mutta eniten perunat ja juureskasvit tarvitsevat vettä myöhäiskesällä. Riittävä ja tasainen vedensaanti on tärkeää myös perunan laadulle. Perunantutkimuslaitoksen mukaan perunapenkki ei saisi kuivua siten, että sen pinta hylkii vettä.

Herukat

Herukat tarvitsevat kasvukauden aikana n. 200 litraa vettä.

Tomaatti

Tomaatti tarvitsee helteellä ja voimakkaimman kasvun (heinä-elokuussa) paljon vettä,. Tomaatti tarvitsee myös tasaisen kosteuden. Maa ei saa kuivua kokonaan tai olla jatkuvasti märkä. Kuivana aikana tomaatista kannattaa poistaa alalehtiä, jotka kuluttavat turhaan vettä.

Nurmikko

Nurmikko tarvitsee muutaman litran vettä /m2 ja kastelu on tarpeen kun kuivuutta on kestänyt n. viikon. Nurmikko kannattaa kastella varhain aamulla tai myöhään illalla. Kuivaan aikaan nurmikko kaipaa vettä kahdesti viikossa. Kastelu kannattaa suorittaa huolellisesti ja riittävästi, sillä kevyt kastelu saa vaan nurmen kääntämään juuriaan pintaan, jolloin ne ovat entistä alttiimpia kuivuudelle ja sen aiheuttamille haitoille.

Kellastunut nurmikko on jo saanut vaurioita, mutta elpyy yleensä lepotilastaan parin viikon sisällä siitä kun kastelu aloitetaan, ja sitä jatketaan säännöllisesti.

Nurmikko kannattaa myös leikata viikottain, kuivaan aikaan 5 cm leikkuukorkeudelle ja kastella hyvin leikkuun jälkeen.

Vähän vettä tarvitsevat

Japaninruusukvitteni

Keskivertoisesti vettä tarvitsevat

Herne, herukat, karviaiset, kirsikat, latva-artisokka, luumut, maa-artisokka, maissi, mansikat, mesimarja, nauris, omenapuut, palsternakka, paprika, pavut, porkkana, sipulit, sitruspuut, tyrni ja vadelmat.

Paljon vettä tarvitsevat

Kaalit, kurkut, kurpitsat, lakka, munakoiso, pensasmustikka (mustikka on pintajuurinen, täyskasvuinen kasvi kuluttaa vettä 2-4 l /vrk: ProAgria), peruna, pinaatti, raparperi, salaatit
ja tomaatti.

Sadettajalla kastelu

Meillä kastellaan puutarhaa erilaisilla sadettajilla ja kasvatuslaatikoiden läpi vedetyillä kasteluletkuilla, joissa on reikiä. Jäinkin miettimään kuinka paljon oikeastaan sadettimen kautta vettä saadaan kastelualueelle? Sadetin ei ole sama kuin puutarhaletku, sadettimessahan on vain pieniä reikiä. Entä kuinka kauan sadettajaa olisi pidettävä päällä, jotta kasvit saavat tarpeeksi vettä ja kastelu yltää kasvien juuriin saakka? Onhan se hyvä saada jokin käsitys asiasta, että tulee kasteltua riittävästi ja toisaalta taas, ettei tule tuhlanneeksi vettä. Koska en löytänyt mistään vastausta tähän kysymykseen, kysyin sitä Fiskarsilta, joka valmistaa erilaisia sadettimia ja kastelujärjestelmiä.

Veden virtausmäärä sadettimen kautta riippuu tietenkin paineesta, jolla vesi pumpataan sadettimeen. Sain Fiskarsilta kaksi eri esimerkkiä: 4 barin paine ja 2 barin paine. 

Esimerkiksi tällainen perusmallinen keinusadetin pystyy 4 barin paineella kastelemaan n. 8 x 9 m, siis n. 72 m2 kokoisen alueen 11,5 litraa per minuutti tahdilla. Puolessa tunnissa vettä siis saa suihkuteltua 345 litraa ja tunnissa 690 litraa. Tunnin sadetus vastaa siis n. 9,5 litraa vettä neliömetriä kohti, mikäli oikein räknäsin. Yksi vajaa ämpärillinen neliömetrille ei kuivaan aikaan taida ihan riittää, ainakaan meillä, joten hyvä kastelu vaatinee sen pari tuntia, jotta kasvimaa on kunnolla kastunut. Näin ainakin meillä on tähän saakka tehty ja tuossa aiemmin mainittiinkin Marttojen vedentarvearvio neliömetriä kohti, joka on 20-30 litraa /m2.

Vastaavasti 2 barin paineella peittoalue on n. 5 x 6 metriä, eli n. 30 m2 ja virtausmäärä on n. 7 litraa minuutissa (210 litraa/ 30 min ja 420 litraa/ tunti). Pienemmästä kastelualueesta johtuen kasvimaa saa tunnissa vettä 14 litraa neliömetriä kohti.

Pyörivällä Fiskarsin sadettimella virtausmäärä on hieman korkeampi: 4 barin paineella n. 13 litraa/ minuutti ja 2 barin paineella n. 9,5 litraa per minuutti.

Säästä vettä ja vähennä kastelun tarvetta

  1. Kastele hellepäivinä aikaisin aamulla, myöhään illalla tai yöllä. Suuntaa vesi kasvin tyveen.
  2. Kata maa ruohosilpulla tai muulla katteella, myös suojakangas (istutuskangas, mansikkakangas) vähentää veden haihtumista.
  3. Kun istutat pensaita tai puita, tee taimelle kastelukuoppa, jotta vesi ohjautuu taimen juuristoon. Peitä kuoppa runsaan ensikastelun jälkeen kuivalla maakerroksella, joka vähentää veden haihtumista.
  4. Auta maata pidättämään vettä lisäämällä multaan biohiiltä tai savirouhetta.

Jovelan oma top 3

1. Kerää sadevettä ja investoi porakaivoon jos mahdollista.
2. Kastele säännöllisesti ja riittävän paljon.
3. Tee itse biohiiltä tai osta sitä. Biohiili vähentää kastelun tarvetta ja parantaa maan vedenpidätyskykyä - sade tai kasteluvesi ei hulahda maan läpi kasvien ulottumattomiin. Biohiiltä voi lisätä kasvimaalle istutuksen jälkeenkin.

4. Muista myös luonnon eläimet, jotka eivät aina löydä helteillä vettä. Turvalliset juoma-astiat pihan nurkilla pelastavat myös eläinystävät pulasta.

Kesäisin terveisin ❤
Jovelan Johanna

Lähteet: Kekkilä, Satakunnan Kansa, Husqvarna, Rakennusmaailma, Marttakoulu: puutarha, Gardena, Kotipuutarha, Tieteen kuvalehti, Muhevainen, Perunantutkimuslaitos, ProAgria, Fiskars

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta ❤

KOMMENTTEJA

Lähettäjä: Mia
Kommentti: KIITOS! Mahtavan tietorikas juttu taas. Selkisi miksei tietyt kasvit ja pensaat kuki meillä kunnolla. Olen kastellut ihan liian vähän :(
Vastaus: Kiitos, ja voi ei! Toivottavasti riittävä kastelu nyt jatkossa pelastaa satoa :)

Lähettäjä: Villa Jörgens
Kommentti: Hieno ja informatiivinen postaus jälleen kerran! Kiitos Johanna! Meillä ei ole kasteltu kuin vastaistutettuja taimia sekä ruukkukasveja.. veden puutteen alkaa todella huomata ympäri puutarhaa. Terkuin Sanna
Vastaus: Me katsellaan kunnolla pari kertaa viikossa. On pakko. Muuten kasvit alkaa nuupahtelemaan kun maa on kuumuudessa muuttunut sahanpuruksi :(

Lähettäjä: Karoliina
Kommentti: Hei, mielenkiintoinen kastelujärjestelmä teillä. Itsekin pitäisi omalle paahteiselle kasvimaalle saada jotain muutakin kastelujärjestelmää kuin meikäläinen letku kädessä seisomaan. :-) Olen ymmärtänyt että teillä ei ole vesijohtovettä, miten saatte veden virtaamaan järjestelmässä?
Vastaus: Meillä ei ole vesijohtovettä vaan oma porakaivo, jonka pumppu nostaa veden maan uumenista. Vedenpaine siis syntyy automaattisella pumpulla ja puutarhaan johtava vesiletku on kiinni pihan kaivossa :)

Nimi: Satu - Tsajut
Viesti: Mielenkiintoinen ja todella ajankohtainen juttu, kiitos tästä.
Vastaus: Kiitos :) Saas nähdä pitääkö sääkartta paikkaansa tänään (6.8.2019) Kovasti tuonne on piirretty sadetta ja salamaa, mutta taivas on ihan sininen. Tulisi se sade..

Nimi: Susa
Viesti: Tämä oli loistava infopaketti. Taidan hylätä kastelukannun ja painua ostamaan sadettimen.
Vastaus: Meillä ei kyllä tulisi hommasta mitään ilman sadettajaa. Vettä saisi kantaa satakunta kastelukannullista kerralla, hui! ;)

KOTIVARA 

17.11.2019

Kotivara on viranomaissuositus kotitalouden turvaksi poikkeustilanteissa, mutta kotivaralla voi myös säästää rahaa arjessa ja hädän hetkellä omalta osaltaan helpottaa yhteiskunnan kriisipaineita ❤ Kolme hyvää syytä kotivarailla! Yksinkertaisuudessaan kotivara on tervehenkistä varautumista, turva, jonka avulla selviää helpommalla esimerkiksi pitkän...

TEE ITSE HUOPIKKAAT 

10.11.2019

Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin.

TALVI SAAPUU

04.11.2019

Sadot on korjattu, puutarha nukkuu ja talvi saapuu hiljalleen vanhaan taloon tuoden mukanaan pieniä puhteitaan. Omavaraistelijoilla on aika varautua talveen, kotoilla ja nauttia satokauden annista. Tämä postaus on osana omavaraisemmasta elämästä kirjottelevien blogien kerran kuussa julkaistavaa juttusarjaa, jonka aiheena tällä kertaa on katsaus...

DIY JOULUKALENTERI

01.11.2019

Kun kerran kaupoista ei löydy siemenjoulukalentereita, niin tehdään sellainen itse! Tässä meidän siemenjoulukalenterissamme ideana on se, että kalenteri on saajalleen myös arvoituksellinen (kerron myöhemmin jutussa miten) ja eritoten, että joulukalenterin tarvikkeille on käyttöä tulevinakin vuosina, eikä mikään mene hukkaan. Esimerkiksi nuo...

PUULÄMMITYKSEN ABC

19.10.2019

Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys on Suomessa...

SYYSKYLVÖT PUUTARHASSA

15.09.2019

Ihanaa! Kotipuutarhurin puuhien ei tarvitse päättyä sadonkorjuuseen! Syksy on oikeastaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt mm. aikaistavat seuraavan vuoden satoa. Syksy on muutenkin mitä mainiointa kylvöaikaa, sillä maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen keväällä, kun siemenet...