JANOINEN MAA

16.07.2021

Nurmikko ja kasvimaa ovat vihreitä siellä missä niitä kastellaan, mutta milloin ja kuinka paljon mitäkin kastellaan, paljonko vettä tarvitaan, mitä sadettajat kuluttavat ja mitä puutarhan kastelu maksaa? Tämä kirjoitus on omistettu puutarhan kastelulle, oli puutarhassa sitten nurmea, kukkia tai hyötypuutarhan kasvatteja.

Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.6.2019 ja pävitetty kesällä 2022.

Riittääkö vettä?

Me täällä Pohjolassa olemme saaneet olla turvallisin mielin vesiasioissa, onhan meillä vettä. Monena vuotena kesän helteitä on kuitenkin koettu jo ennen juhannusta ja käristyskupoliakin on huudeltu pitkin helteisiä kesäviikkoja kautta maan. Helleviikot aiheuttavat meilläkin huolia ja viime vuosina on kärsitty jopa suurista satojen menetyksistä kuivuuden vuoksi. On siis hyvä pohtia puutarhan kastelutarpeita ja varautua mahdolliseen kuivuuteen, sillä puutarhaa ylläpitävälle ja hyötypuutarhan perustamista suunnittelevalle varautuminen on aina parempi vaihtoehto kuin havahtua rutikuivan puutarhan haasteisiin.

Heikko pohjavesitilanne vaikuttaa tietenkin erityisesti kaivojen toimintamahdollisuuksiin. Kuivana kesänä rengaskaivot kuivuvat ja puutarhaa joutuu kastelemaan hanavedellä. Hyötypuutarhurin pelastus on usein porakaivo, joka sijoituksena maksaa itseään takaisin tarjoamalla vettä varmemmin ja likimain ilmaiseksi perustamiskustannusten jälkeen. Oman alueen pohjavesitilanteen ja ennusteet voi tarkistaa ympäristö.fi:n sivuilta.

Kuiva maa ei pidä vettä

Niin ihania kun helteet monen mielestä ovatkin, ne ovat luonnolle tuhoisia, monelle ihmiselle tuskaisia, jopa hengenvaarallisia ja kotipuutarhureille aina hieman haastavia. Muutaman viikon kuivuuden jälkeen maa tarvitsee parin vuorokauden sateen kyetäkseen sitomaan vettä. Sadevesi hulahtaa maasta läpi ja kasvien juuret jäävät janoisiksi.

Tampereen kaupungin rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski antoi Satakunnan Kansan haastattelussa esimerkin: Helleaikaan pensas- ja perennaistutuksia tulisi kastella pari kertaa viikossa kunnolla, marjapensaille pari ämpäriä vettä pensasta kohden, hedelmäpuille 50 litraa kerralla ja kastelu mielellään aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jotta vesi ei haihdu takaisin ilmaan.

Hortonomi Kylmäkoski antoi haastattelussa myös kustannusesimerkin, jonka mukaan 200 m2 kokoisen nurmialueen kertaluontoiseen kunnolliseen kasteluun menee 6 kuutiota vettä ja se Tampereen alueella maksaa n. 8,6 euroa kastelukerralta, mikäli kasteluun käytetään talousvettä.

Hän myös suositteli kastelemaan puutarhaa pikkusateiden aikaan, vaikka naapurit ihmettelisivät. Pikkusateiden aikaan maa on vastaanottavainen vedelle.

Paljonko sääennusteen vesimäärä käytännössä on?

Sääennusteissa sademäärät ilmoitetaan millimetreissä per tunti (h) tai useampi tunti. Yhden millimetrin sademäärä ennusteessa tarkoittaa sitä, että sateen aikana 1 m2, eli neliömetrin alalle odotetaan kertyvän 1 litra vettä yhdessä tunnissa tai ennusteessa mainitussa ajassa.

Tunnin kestoinen 1 mm/h sade antaa maahan vain 1 l vettä /m2.

Knoppitietona vinkattakoon vielä, että talvella ennusteesta voi arvioida satavan lumen paksuutta, sillä talvella 1 mm vesimäärä lumisateena vastaa maassa noin 1 senttimetriä lunta, mikäli lumi ei sula.

Milloin, miten ja kuinka paljon kastellaan?

Kasvualustan kastelu on erityisen tärkeää kasvien kasvun alkuvaiheessa ja kasvukauden kiihkeimmässä vaiheessa. Siemenet eivät saa kuivua itäessään ja pienet taimet ovat arkoja kuivuudelle. Kasvien tehdessä satoa ne kuluttavat paljon vettä, ja kuivuus heikentää satoa huomattavasti. Kukkivat kasvit tekevät vähemmän kukkia ja sadon kehitys heikentyy.

Marttakoulun ohjeen mukaan kastelukannullinen (10 l) vettä 1x1 metrin alueella kastelee maan vain yhden sentin syvyyteen. Jotta vesi yltää kasvien juuriin saakka, yhdellä kastelukerralla vettä tarvitaan neliömetriä (1x1 m) kohti 20-30 litraa.

Oikeaan aikaan! Päiväsaikaan maa on kuivaa ja kuumaa, joten päiväkastelussa menetetään paljon vettä. Kasvit eivät pääse hyödyntämään vettä ja se haihtuu sekä maasta että kasveista nopeasti. Auringon paahtaessa kolmasosa kasteluvedestä haihtuu ilmaan. Päiväkastelun haittoja veden haihtumisen lisäksi on polttolasivauriot - vesipisarat heijastavat valoa ja voivat polttaa kasvin lehtiä. Paras kasteluaika on aikaisin aamulla, kun maa ei ole vielä lämmennyt tai myöhään illalla, kun maa on jäähtynyt. Hyvä kasteluaika on myös yöllä, kunhan veden suuntaa kasvien tyveen. Yökastelu altistaa kasvit homeelle, mikäli kasvusto jää märäksi, joten vesi kannattaa ohjata suoraan maahan.

Kastele tasaisesti. Lievä kuivuus kasteluiden välillä kuitenkin vahvistaa kasvien juuria. Kastele kasvien tyvialue kauttaaltaan joka puolelta, jotta juuret kehittyvät tasaisesti ja kasvi kykenee imemään vettä koko kasvustoonsa tasaisesti. Toispuolinen kastelu voi aiheuttaa kastelemattoman puolen juuriston köyhtymisen ja juurten kääntymisen kohti maan pintaa, joka heikentää kasvia.

Tarkista kastelun teho - älä luota pelkkään veden määrään, tulee se sitten letkusta tai taivaalta! Työnnä kastelun jälkeen sormi multaan - onko maa kastunut kunnolla riittävän syvältä, jotta kasvit voivat hyödyntää vettä, vai onko maa kastunut vain pintakerroksestaan? Rutikuiva maa imee huonosti vettä. Riittävästi vettä imenyt maa on kostean viileä, kuiva maa on lämmin.

Vesiahmatit

Mikäli kasvimaan lähellä kasvaa suuria puita, niiden sijainti ei välttämättä ole paras mahdollinen kasvimaata ajatellen, sillä esimerkiksi yksi koivu voi hellepäivänä imeä 500 litraa vettä. Jos kesä on muutenkin kuiva, maa kärsii vedettömyydestä ja rengaskaivossakin alkaa vesi ehtyä, tilannetta ei ainakaan edistä lähellä seisoskelevat janoiset loppasuut. Tämä kannattaa ottaa huomioon jo kasvimaan sijainnin suunnittelussa!

Taimien kastelu

Pensastaimi (30-60 cm) 1 ämpäri (10 litraa) vettä
Runkopuu (koko 150-200 cm) 1-2 ämpärillistä vettä
Havupuu, jonka kasvatusastia on 30-60 l, 3-4 ämpärillistä vettä
Lähde: Muhevainen

Kasteluvesi

Paras kasteluvesi on sadevettä, lämmintä ja pehmeää. Porakaivovesi on kylmää, eikä siksi parasta kasteluvettä suoraan kaivosta tulleena, mutta toisaalta vesi on myös ilmaista ja sen voi laskea ensin vesitynnyriin lämpiämään. Sadettimen kautta suihkuava porakaivovesi ei ole ihan yhtä kylmää kuin sankoon laskettu porakaivovesi. Lisäksi porakaivovettä on usein varmemmin saatavilla kuivinakin kesinä rengaskaivoihin verrattuna, sillä kaivojen pohjat sijaitsevat kymmenien metrien syvyydessä. Porakaivoissa riittää vettä silloinkin, kun rengaskaivot ovat jo kuivia.

Vesijohtovedessä on klooria ja kasteluvetenä se on hinnakkainta. Järvi-, -lampi- ja purovesi, mikäli vedessä ei ole levää, on myös hyvää kasteluvettä ja Kotipuutarha-lehden mukaan jopa merivettä voi käyttää tilapäisesti kasteluun, mikäli veden suolapitoisuus on alle 0,50%. Itämeren saaristossa ja meren rannalla oleva merivesi on yleensä käyttökelpoista tilapäiseen kasteluun hedelmäpuille, kaaleille ja punajuurille, mutta marjakasveja, perunaa, porkkanaa ja sipulia ei merivedellä tule kastella.

Lajikohtaisia kasteluvinkkejä

Yleisohje: mitä suuremmat lehdet, sen enemmän vettä haituu kasveista.

Tasaista kastelua kaipaavat mm. juurekset, kuten porkkanat ja perunat, kaalit ja salaatit, herneet ja pavut sekä tomaatit, hedelmät ja basilika. Taimettuva peruna kärsii kuivuudesta erityisesti kesäkuussa, mutta eniten perunat ja juureskasvit tarvitsevat vettä myöhäiskesällä. Riittävä ja tasainen vedensaanti on tärkeää myös perunan laadulle. Perunantutkimuslaitoksen mukaan perunapenkki ei saisi kuivua siten, että sen pinta hylkii vettä. Herukat tarvitsevat kasvukauden aikana n. 200 litraa vettä. Tomaatti tarvitsee helteellä ja voimakkaimman kasvun (heinä-elokuussa) paljon vettä,. Tomaatti tarvitsee myös tasaisen kosteuden. Maa ei saa kuivua kokonaan tai olla jatkuvasti märkä. Kuivana aikana tomaatista kannattaa poistaa alalehtiä, jotka kuluttavat turhaan vettä.

Kuivuudesta kärsivät kaikki satoa tuottavat kasvit ja joidenkin makuun ja rakenteeseen kuivuus vaikuttaa merkittävästi. Esimerkiksi retiisi ja salaatit muuttuvat kitkeriksi, juurekset ja keräkaali halkeilevat, salaatti ja pinaatti lähtevät herkästi kukkimaan, palsternakan siemenet eivät idä jos kylvös ei ole kostea ja kurkut nahistuvat nopeasti.

Vähän vettä tarvitsevat
Japaninruusukvitteni

Keskivertoisesti vettä tarvitsevat
Herne, herukat, karviaiset, kirsikat, latva-artisokka, luumut, maa-artisokka, maissi, mansikat, mesimarja, nauris, omenapuut, palsternakka, paprika, pavut, porkkana, sipulit, sitruspuut, tyrni ja vadelmat.

Paljon vettä tarvitsevat
Kaalit, kurkut, kurpitsat, lakka, munakoiso, pensasmustikka (mustikka on pintajuurinen, täyskasvuinen kasvi kuluttaa vettä 2-4 l /vrk: ProAgria), peruna, pinaatti, raparperi, salaatit
ja tomaatti.

Nurmikko - Nurmikko tarvitsee muutaman litran vettä /m2 ja kastelu on tarpeen kun kuivuutta on kestänyt n. viikon. Nurmikko kannattaa kastella varhain aamulla tai myöhään illalla. Kuivaan aikaan nurmikko kaipaa vettä kahdesti viikossa. Kastelu kannattaa suorittaa huolellisesti ja riittävästi, sillä kevyt kastelu saa vaan nurmen kääntämään juuriaan pintaan, jolloin ne ovat entistä alttiimpia kuivuudelle ja sen aiheuttamille haitoille. Kellastunut nurmikko on jo saanut vaurioita, mutta elpyy yleensä lepotilastaan parin viikon sisällä siitä kun kastelu aloitetaan, ja sitä jatketaan säännöllisesti.

Sadettajalla kastelu

Meillä kastellaan puutarhaa erilaisilla sadettajilla ja jäinkin miettimään kuinka paljon oikeastaan sadettimen kautta vettä saadaan kastelualueelle? Sadetin ei ole sama kuin puutarhaletku, sadettimessahan on vain pieniä reikiä. Entä kuinka kauan sadettajaa olisi pidettävä päällä, jotta kasvit saavat tarpeeksi vettä ja kastelu yltää kasvien juuriin saakka? Onhan se hyvä saada jokin käsitys asiasta, että tulee kasteltua riittävästi ja toisaalta taas, ettei tule tuhlanneeksi vettä.

Koska en löytänyt mistään vastausta tähän kysymykseen, kysyin sitä sadettimia ja kastelujärjestelmiä valmistavasta yrityksestä.

Veden virtausmäärä sadettimen kautta riippuu tietenkin paineesta, jolla vesi pumpataan sadettimeen. Tässä on esimerkkinä 4 barin paine (yleinen kotitalouksissa) ja 2 barin paine (yleisempi mökillä).

Esimerkiksi perusmallinen keinusadetin pystyy 4 barin paineella kastelemaan n. 8 x 9 m, siis n. 72 m2 kokoisen alueen ja suihkuttaa vettä 11,5 l/min. Puolessa tunnissa vettä saa suihkuteltua 345 litraa ja tunnissa 690 litraa. Tunnin sadetus vastaa siis n. 9,5 litraa vettä neliömetriä kohti. Marttojen suositus kasviksille neliömetriä kohti on 20-30 litraa.

Vastaavasti 2 barin paineella peittoalue on n. 5 x 6 metriä, eli n. 30 m2 ja virtausmäärä on n. 7 litraa minuutissa (210 litraa/ 30 min ja 420 litraa/ tunti). Pienemmästä kastelualueesta johtuen kasvimaa saa tunnissa vettä 14 litraa neliömetriä kohti.

Pyörivällä sadettimella virtausmäärä on hieman korkeampi: 4 barin paineella n. 13 litraa/ minuutti (780 l/h) ja 2 barin paineella n. 9,5 l/min.

Hyvä hinta-laatusuhde kannattaa!

Halpa ja hyvä ei ole ainakaan meillä toteutunut, mitä tulee sadettajiin. Sadettimia on paljon tarjolla alle 20 euron hintaan, mutta meillä ei ole niistä ylistäviä kokemuksia. Sadettimet eivät ole olleet riittävän tehokkaita, niistä tulee nopeasti klenoja ja sadettimia saa asetella tämän tästä. Muutaman kesän kärvisteltyämme halpisten kanssa, hankimme kunnon sadettajat muutamaa euroa kalliimmalla - se kannatti. Lisäksi olemme hankkineet ajastimen, joka helpottaa kastelua valtavasti - ei tarvitse tuijottaa kelloa sadettimen kanssa.

Letkusekamelskan loppu!

Saimme Gardenalta kaupallisena yhteistyönä seinään kiinnitettävän RollUp -letkukelan, jollaisia on saatavana 15-35 metrisillä itsekelautuvilla letkuilla. Tämä on tuote, jota voi suositella täydestä sydämestä. Jokainen, jolla on paljon kasteltavaa usealla eri suunnalla puutarhassaan, tietää millainen letkusekamelska pihalla on, kun helleaikana joutuu kastelemaan usein. Letkuja ei ihan joka päivä jaksa kelata ja vyyhtiä siististi, varsinkaan jos kastelu tapahtuu yöllä. Gardenan letkukela on hyvin suunniteltu ja erittäin toimiva ratkaisu. Kela kiinnitetään seinään, letkussa on stopperi, joka estää letkun karkaamisen koteloonsa (erittäin fiksua!) ja syöttöaukon ohjain huolehtii siitä, että letku palautuu kelaan oikein, eikä sotkeudu tai jumiudu.

Seinäteline on napakka ja se kääntyy kannassaan 180 astetta, mikä helpottaa letkun hallintaa. Letkua vedetään ulos käsin, kun veto loppuu halutussa mitassa, letku lukittuu paikoilleen automaattisesti. Kun letkua ei enää tarvita, sitä nykäistään hieman, ja letku kelautuu itsestään koteloonsa. Letku pysyy siistinä ja sen käsittelykin siten on miellyttävää. Loistotuote!

Säästä vettä ja vähennä kastelun tarvetta

Kerää sadevettä ja investoi porakaivoon jos mahdollista.
Kastele hellepäivinä aikaisin aamulla, myöhään illalla tai yöllä.
Kastele säännöllisesti ja riittävän paljon. Käytä sadettajaa.
Suuntaa kasteluvesi kasvin tyveen.
Kata maa ruohosilpulla tai muulla katteella.

Kun istutat pensaita tai puita, tee taimelle kastelukuoppa, jotta vesi ohjautuu taimen juuristoon. Peitä kuoppa runsaan ensikastelun jälkeen kuivalla maakerroksella, joka vähentää veden haihtumista.
Auta maata pidättämään vettä lisäämällä multaan biohiiltä, savirouhetta tai luonnonmukaisia kastelukiteitä. Ne vähentävät kastelun tarvetta ja parantavat maan vedenpidätyskykyä. Sade tai kasteluvesi ei hulahda maan läpi kasvien ulottumattomiin. Biohiiltä voi myös tehdä itse ja sitä voi lisätä kasvimaalle istutuksen jälkeenkin!

Muista myös luonnon eläimet, jotka eivät aina löydä helteillä vettä. Turvalliset juoma-astiat pihan nurkilla pelastavat myös eläinystävät janolta.

Vihantia puutarhoja toivotellen ♥ Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Löydät meidät instagramista ♥

Lähteet: Kekkilä, Satakunnan Kansa, Husqvarna, Rakennusmaailma, Marttakoulu : puutarha, Gardena, Kotipuutarha, Tieteen kuvalehti, Muhevainen, Perunantutkimuslaitos, ProAgria, Fiskars
Ilmatieteenlaitos. Kuvat, ellei toisin merkitty: pixels/pexels -kuvituskuvia.