Nurmikko ja kasvimaa ovat vihreitä siellä missä niitä kastellaan, mutta milloin ja kuinka paljon mitäkin kastellaan, paljonko vettä tarvitaan, mitä sadettajat kuluttavat ja mitä puutarhan kastelu maksaa? Tämä kirjoitus on omistettu puutarhan kastelulle, oli puutarhassa sitten nurmea, kukkia tai hyötypuutarhan kasvatteja. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.6.2019 ja pävitetty kesällä 2021.
Kirjoitus sisältää *-merkittyjä affiliatelinkkejä hyviin kastelutuotteisiin.
Niin ihania kun helteet monen mielestä
ovatkin, ne ovat luonnolle tuhoisia, monelle ihmiselle tuskaisia, jopa hengenvaarallisia ja kotipuutarhureille aina hieman haastavia. Muutaman viikon kuivuuden jälkeen maa tarvitsee parin vuorokauden sateen kyetäkseen sitomaan vettä. Sadevesi hulahtaa maasta läpi ja kasvien juuret jäävät janoisiksi.
Tampereen kaupungin
rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski antoi Satakunnan Kansan haastattelussa esimerkin: Helleaikaan pensas- ja
perennaistutuksia tulisi kastella pari kertaa viikossa kunnolla,
marjapensaille pari ämpäriä vettä pensasta kohden, hedelmäpuille 50 litraa
kerralla ja kastelu mielellään aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jotta vesi
ei haihdu takaisin ilmaan.
Hortonomi Kylmäkoski antoi haastattelussa myös kustannusesimerkin, jonka mukaan 200 m2 kokoisen nurmialueen kertaluontoiseen kunnolliseen kasteluun menee 6 kuutiota vettä ja se Tampereen alueella maksaa n. 8,6 euroa kastelukerralta, mikäli kasteluun käytetään talousvettä.
Hän myös suositteli kastelemaan puutarhaa pikkusateiden aikaan, vaikka naapurit ihmettelisivät. Pikkusateiden aikaan maa on vastaanottavainen vedelle.
Sääennusteissa sademäärät ilmoitetaan millimetreissä per tunti (h) tai useampi tunti. Yhden millimetrin sademäärä ennusteessa tarkoittaa sitä, että sateen aikana 1 m2, eli neliömetrin alalle odotetaan kertyvän 1 litra vettä yhdessä tunnissa tai ennusteessa mainitussa ajassa.
Tunnin kestoinen 1 mm/h sade antaa maahan vain 1 l vettä /m2.
Knoppitietona vinkattakoon vielä, että talvella ennusteesta voi arvioida satavan lumen paksuutta, sillä talvella 1 mm vesimäärä lumisateena vastaa maassa noin 1 senttimetriä lunta, mikäli lumi ei sula.
Oikeaan aikaan! Päiväsaikaan maa on kuivaa ja kuumaa, joten
päiväkastelussa menetetään paljon vettä. Kasvit eivät pääse hyödyntämään
vettä ja se haihtuu sekä maasta että kasveista nopeasti. Auringon
paahtaessa taivaalta kolmasosa kasteluvedestä haihtuu ilmaan.
Päiväkastelun haittoja veden haihtumisen lisäksi on
polttolasivauriot - vesipisarat heijastavat valoa ja voivat polttaa
kasvin lehtiä. Paras kasteluaika on aikaisin aamulla, kun maa ei ole vielä lämmennyt tai myöhään illalla,
kun maa on jäähtynyt. Hyvä kasteluaika on myös yöllä, kunhan veden
suuntaa kasvien tyveen. Yökastelu altistaa kasvit homeelle mikäli
kasvusto jää märäksi, joten vesi kannattaa ohjata suoraan maahan.
Kastele tasaisesti. Lievä kuivuus kasteluiden välillä kuitenkin vahvistaa kasvien juuria.
Kastele kasvien tyvialue kauttaaltaan joka puolelta, jotta juuret
kehittyvät tasaisesti ja kasvi kykenee imemään vettä koko kasvustoonsa
tasaisesti. Toispuolinen kastelu voi aiheuttaa kastelemattoman puolen
juuriston köyhtymisen ja juurten kääntymisen kohti maan pintaa, joka
heikentää kasvia.
Tarkista kastelun teho - älä luota pelkkään veden määrään, tulee se sitten letkusta tai taivaalta! Työnnä
kastelun jälkeen sormi multaan - onko maa kastunut kunnolla riittävän
syvältä, jotta kasvit voivat hyödyntää vettä, vai onko maa kastunut vain
pintakerroksestaan? Rutikuiva maa imee huonosti vettä. Riittävästi vettä imenyt maa on kostean viileä, kuiva maa on lämmin.
Paras kasteluvesi on sadevettä, lämmintä ja pehmeää. Porakaivovesi on kylmää, eikä siksi parasta kasteluvettä suoraan kaivosta tulleena, mutta toisaalta vesi on myös ilmaista ja sen voi laskea ensin vesitynnyriin lämpiämään. Sadettimen kautta suihkuava porakaivovesi ei ole ihan yhtä kylmää kuin sankoon laskettu porakaivovesi. Lisäksi porakaivovettä on usein varmemmin saatavilla kuivinakin kesinä rengaskaivoihin verrattuna, sillä kaivojen pohjat sijaitsevat kymmenien metrien syvyydessä. Porakaivoissa riittää vettä silloinkin, kun rengaskaivot ovat jo kuivia.
Vesijohtovedessä on klooria ja kasteluvetenä se on hinnakkainta. Järvi-, -lampi- ja purovesi, mikäli vedessä ei ole levää, on myös hyvää kasteluvettä ja Kotipuutarha-lehden mukaan jopa merivettä voi käyttää tilapäisesti kasteluun, mikäli veden suolapitoisuus on alle 0,50%. Itämeren saaristossa ja meren rannalla oleva merivesi on yleensä käyttökelpoista tilapäiseen kasteluun hedelmäpuille, kaaleille ja punajuurille, mutta marjakasveja, perunaa, porkkanaa ja sipulia ei merivedellä tule kastella.
Tasaista kastelua kaipaavat mm. juurekset, kuten porkkanat ja perunat, kaalit ja salaatit, herneet ja pavut sekä tomaatit, hedelmät ja basilika. Taimettuva peruna kärsii kuivuudesta erityisesti kesäkuussa, mutta eniten perunat ja juureskasvit tarvitsevat vettä myöhäiskesällä. Riittävä ja tasainen vedensaanti on tärkeää myös perunan laadulle. Perunantutkimuslaitoksen mukaan perunapenkki ei saisi kuivua siten, että sen pinta hylkii vettä. Herukat tarvitsevat kasvukauden aikana n. 200 litraa vettä. Tomaatti tarvitsee helteellä ja voimakkaimman kasvun (heinä-elokuussa) paljon vettä,. Tomaatti tarvitsee myös tasaisen kosteuden. Maa ei saa kuivua kokonaan tai olla jatkuvasti märkä. Kuivana aikana tomaatista kannattaa poistaa alalehtiä, jotka kuluttavat turhaan vettä.
Kuivuudesta kärsivät kaikki satoa tuottavat kasvit ja joidenkin makuun ja rakenteeseen kuivuus vaikuttaa merkittävästi. Esimerkiksi retiisi ja salaatit muuttuvat kitkeriksi, juurekset ja keräkaali halkeilevat, salaatti ja pinaatti lähtevät herkästi kukkimaan, palsternakan siemenet eivät idä jos kylvös ei ole kostea ja kurkut nahistuvat nopeasti.
Vähän vettä tarvitsevat
Japaninruusukvitteni
Keskivertoisesti vettä tarvitsevat
Herne,
herukat, karviaiset, kirsikat, latva-artisokka, luumut, maa-artisokka,
maissi, mansikat, mesimarja, nauris, omenapuut, palsternakka, paprika,
pavut, porkkana, sipulit, sitruspuut, tyrni ja vadelmat.
Paljon vettä tarvitsevat
Kaalit,
kurkut, kurpitsat, lakka, munakoiso, pensasmustikka (mustikka on
pintajuurinen, täyskasvuinen kasvi kuluttaa vettä 2-4 l /vrk: ProAgria),
peruna, pinaatti, raparperi, salaatit
ja tomaatti.
Nurmikko - Nurmikko tarvitsee muutaman litran vettä /m2 ja kastelu on tarpeen kun kuivuutta on kestänyt n. viikon. Nurmikko kannattaa kastella varhain aamulla tai myöhään illalla. Kuivaan aikaan nurmikko kaipaa vettä kahdesti viikossa. Kastelu kannattaa suorittaa huolellisesti ja riittävästi, sillä kevyt kastelu saa vaan nurmen kääntämään juuriaan pintaan, jolloin ne ovat entistä alttiimpia kuivuudelle ja sen aiheuttamille haitoille. Kellastunut nurmikko on jo saanut vaurioita, mutta elpyy yleensä lepotilastaan parin viikon sisällä siitä kun kastelu aloitetaan, ja sitä jatketaan säännöllisesti.
Meillä kastellaan puutarhaa erilaisilla sadettajilla ja jäinkin miettimään kuinka paljon oikeastaan sadettimen kautta vettä saadaan kastelualueelle? Sadetin ei ole sama kuin puutarhaletku, sadettimessahan on vain pieniä reikiä. Entä kuinka kauan sadettajaa olisi pidettävä päällä, jotta kasvit saavat tarpeeksi vettä ja kastelu yltää kasvien juuriin saakka? Onhan se hyvä saada jokin käsitys asiasta, että tulee kasteltua riittävästi ja toisaalta taas, ettei tule tuhlanneeksi vettä. Koska en löytänyt mistään vastausta tähän kysymykseen, kysyin sitä sadettimia ja kastelujärjestelmiä valmistavasta yrityksestä.
Esimerkiksi perusmallinen keinusadetin pystyy 4 barin paineella kastelemaan n. 8 x 9 m, siis n. 72 m2 kokoisen alueen ja suihkuttaa vettä 11,5 l/min. Puolessa tunnissa vettä saa suihkuteltua 345 litraa ja tunnissa 690 litraa. Tunnin sadetus vastaa siis n. 9,5 litraa vettä neliömetriä kohti. Marttojen suositus kasviksille neliömetriä kohti on 20-30 litraa.
Vastaavasti 2 barin paineella peittoalue on n. 5 x 6 metriä, eli n. 30 m2 ja virtausmäärä on n. 7 litraa minuutissa (210 litraa/ 30 min ja 420 litraa/ tunti). Pienemmästä kastelualueesta johtuen kasvimaa saa tunnissa vettä 14 litraa neliömetriä kohti.
Pyörivällä sadettimella virtausmäärä on hieman korkeampi: 4 barin paineella n. 13 litraa/ minuutti (780 l/h) ja 2 barin paineella n. 9,5 l/min.
Halpa ja hyvä ei ole ainakaan meillä toteutunut, mitä tulee sadettajiin. Sadettimia on paljon tarjolla alle 20 euron hintaan, mutta meillä ei ole niistä ylistäviä kokemuksia. Sadettimet eivät vaan ole riittävän tehokkaita, niistä tulee nopeasti klenoja, ja niitä saa asetella tämän tästä, joten muutaman kesän kärvisteltyämme hankimme kunnolliset Gardenan sadettajat muutamaa euroa kalliimmalla - se kannattaa. Lisäksi olemme hankkineet ajastimen, joka helpottaa kastelua valtavasti - ei tarvitse tuijottaa kelloa sadettimen kanssa ja uutta kasvihuonetta varten hankimme myös edullisen tippukastelujärjestelmän, joka hoitaa kastelun vesiä kantamatta. Laitan oheen muutaman suosituksen omakohtaisten kokemusten perusteella ja hintavertailukelpoisen hankintapaikan, joka ei ehkä ole kaikille tuttu. Laadukkaita kastelutarvikkeita ja -järjestelmiä asialliseen hintaan myy *Staypro, josta meidänkin kasteluavustajat ovat ostettu. Laitan alle omat suosituksemme ja suorat linkit ko. tuotteisiin, mutta jos tuote on loppu ja sellaisen haluaisit, katso yllä olevan linkin kautta josko valikoimassa olisi joku vastaava. Stayprossa on muuten toistaiseksi ollut aina ilmainen toimitus - säästöä sekin!
Ei enää vesien kantamista kaikkialle! Ostimme meille kokeilumielessä 15 metriä pitkän, itsepuhdistuvan *Gardenan Micro-Drip -järjestelmän, joka on "kasvirivien kasteluun tarkoitettu aloitussarja, joka sisältää muun muassa pääyksikön, tippukasteluletkun ja putkenpidikkeet. Käytetään pienten kasvirivien sekä arkojen hyöty- ja koristekasvien (esim. tomaattien) kätevään ja vettä säästävään juurikasteluun. Painetta alentava pääyksikkö liitetään hanaan letkulla". Samalla hankimme myös *Gardenan kasteluajastimen, "joka sammuttaa puutarhan kastelulaitteet automaattisesti tietyn ajan kuluttua. Laite on helppo liittää hanaan, ja sitä voidaan käyttää helposti suuren pyöritettävän kiekon avulla. Kastelun kestoksi voidaan valita 5-120 minuuttia." Ei siis enää havahtumista siihen, että sadettaja on tohotellut tunteja, kun joku unohti sen sammuttaa.
Viime kesänä keinusadettajamme sanoi sopimuksensa irti palveltuaan melkein koko kesän (sarkasmia) ja koska sadetin oli jo toinen samaa halpiskastia, se nykiminen sai riittää. Tilalle ostettiin *Gardenan AquaZoom Compact -keinusadetin, josta kerrotaan: "Sadettimessa on pyöreä pohja, joka tekee siitä vakaan maassa. Kastelupinta-ala 9-216 m², säätimen avulla voi hallita sekä etäisyyttä (3-18 m) että leveyttä (3-12 m). Sopii täydellisesti sijoitettavaksi kasvimaan keskelle kastelemaan kaikki kasvit. Tarkat suuttimet estävät myös lätäköiden muodostumisen". Tämä sadettaja on osoittautunut viiden tähden arvoiseksi hellekesänä 2021. ★ ★ ★ ★ ★
Hankimme myös *Gardenan Comfort Vario ympyräsadettimen, jonka "enimmäiskasteluala on 225 m² ja enimmäiskantama 8,5 m. Sadettimessa on 7-portainen sadetussektorin säätö 45° välein alueella 90°-360° ". Tämä sadettaja hoitelee kastelun erityisesti kasvatuslaatikkoalueellamme, jossa sadettajan voi laittaa keskimmäisen rivin keskimmäiseen kasvatuslaatikkoon kastelemaan koko alueen. Myös tämä sadettaja on koettu meillä aivan loistavaksi! ★ ★ ★ ★ ★
Lisäksi meillä on ollut käytössä tällainen *Gardenan kastelupistooli, joka on lempeä kastelija pienille taimille, mutta suihkun saa voimakkaammaksikin. Kahvan voi myös lukita kasteluasetukselle, jolloin kahvaa ei tarvitse puristaa kastelun aikana. Ihan kaikkialle ei tuolla käsipistoolimallilla yllä, jolloin *Gardenan Classic Impuls -kasteluvarsi on todella kätevä monessa puutarhapuuhassa, oli se sitten kasvihuoneen katon suihkuttelua, seinien pesua tai amppelien tai muuten hieman hankalasti saavutettavan kastelua. Varren pituus on 60 cm.
Saimme Gardenalta kaupallisena yhteistyönä seinään kiinnitettävän RollUp -letkukelan, jollaisia on saatavana 15-35 metrisillä itsekelautuvilla letkuilla. Tämä on tuote, jota voi suositella täydestä sydämestä ★
★
★
★
★
Jokainen, jolla on paljon kasteltavaa usealla eri suunnalla, tietää millainen letkusekamelska pihalla on, kun helleaikana joutuu kastelemaan usein ja letkuja ei ihan joka päivä jaksa kelata ja vyyhtiä siististi. Gardenan letkukela on hyvin suunniteltu ja erittäin toimiva ratkaisu. Kela kiinnitetään seinään, letkussa on stopperi, joka estää letkun karkaamisen koteloonsa (erittäin fiksua!) ja syöttöaukon ohjain huolehtii siitä, että letku palautuu kelaan oikein, eikä sotkeudu tai jumiudu.
Seinäteline on napakka ja se kääntyy kannassaan 180 astetta, joka helpottaa letkun hallintaa. Letkua vedetään ulos käsin, kun veto loppuu halutussa mitassa, letku lukittuu paikoilleen automaattisesti. Kun letkua ei enää tarvita, sitä nykäistään hieman ja letku kelautuu itsestään koteloonsa. Letku pysyy siistinä ja sen käsittelykin siten on miellyttävämpää. Loistotuote!
Gardenan letkukeloja myydään lukuisissa paikoissa mm. * Stayprolla, joka tarjoaa verkkokaupassaan ilmaisen toimituksen ostoksille.
Vihantia puutarhoja toivotellen ❤
Jovelan Johanna
Lähteet: Kekkilä, Satakunnan Kansa, Husqvarna, Rakennusmaailma, Marttakoulu: puutarha, Gardena, Kotipuutarha, Tieteen kuvalehti, Muhevainen, Perunantutkimuslaitos, ProAgria, Fiskars
Ilmatieteenlaitos. Kuvat, ellei toisin merkitty: pix/pex - kuvituskuvia sekä Gardena/Staypro
Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta ❤
VIESTEJÄ
Lähettäjä: Mia
Kommentti: KIITOS! Mahtavan tietorikas juttu taas. Selkisi miksei tietyt kasvit ja pensaat kuki meillä kunnolla. Olen kastellut ihan liian vähän :(
Vastaus: Kiitos, ja voi ei! Toivottavasti riittävä kastelu nyt jatkossa pelastaa satoa :)
Lähettäjä: Villa Jörgens
Kommentti: Hieno ja informatiivinen postaus jälleen kerran! Kiitos Johanna! Meillä ei ole kasteltu kuin vastaistutettuja taimia sekä ruukkukasveja.. veden puutteen alkaa todella huomata ympäri puutarhaa. Terkuin Sanna
Vastaus: Me katsellaan kunnolla pari kertaa viikossa. On pakko. Muuten kasvit alkaa nuupahtelemaan kun maa on kuumuudessa muuttunut sahanpuruksi :(
Lähettäjä: Karoliina
Kommentti: Hei, mielenkiintoinen kastelujärjestelmä teillä. Itsekin pitäisi omalle paahteiselle kasvimaalle saada jotain muutakin kastelujärjestelmää kuin meikäläinen letku kädessä seisomaan. :-) Olen ymmärtänyt että teillä ei ole vesijohtovettä, miten saatte veden virtaamaan järjestelmässä?
Vastaus: Meillä ei ole vesijohtovettä vaan oma porakaivo, jonka pumppu nostaa veden maan uumenista. Vedenpaine siis syntyy automaattisella pumpulla ja puutarhaan johtava vesiletku on kiinni pihan kaivossa :)
Nimi: Satu - Tsajut
Viesti: Mielenkiintoinen ja todella ajankohtainen juttu, kiitos tästä.
Vastaus: Kiitos :) Saas nähdä pitääkö sääkartta paikkaansa tänään (6.8.2019) Kovasti tuonne on piirretty sadetta ja salamaa, mutta taivas on ihan sininen. Tulisi se sade..
Nimi: Susa
Viesti: Tämä oli loistava infopaketti. Taidan hylätä kastelukannun ja painua ostamaan sadettimen.
Vastaus: Meillä ei kyllä tulisi hommasta mitään ilman sadettajaa. Vettä saisi kantaa satakunta kastelukannullista kerralla, hui! ;)
Nimi: Paula puutarhaaja
Viesti: Sinä se osaat kysellä asioita joita useat miettivät, mutteivät kysy. Kuten että paljonko sadettajalla pitää kastella. Tärkeä tieto. Kiitos kun viitsit kysellä ja jakaa tietoa muillekkin. Olet helmi @---)---
Vastaus: Voi kiitos! Pitäähän se kysellä, kun kaikenlaista tulee itselle mieleen, eikä mieli anna rauhaa ennen kun saa vastauksen ;D
Ihanaa! Kotipuutarhurin puuhien ei tarvitse päättyä sadonkorjuuseen! Syksy on oikeastaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt mm. aikaistavat seuraavan vuoden satoa. Syksy on muutenkin mitä mainiointa kylvöaikaa, sillä maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen keväällä, kun siemenet...
Ensimmäiset pienet yöpakkaset puraisivat Jovelan puutarhaa kaksi viikkoa sitten. Talvi tekee tuloaan. Säiden viilentyessä tämän vanhan talon asukkaat ovat valmistautuneet tulevaan pienillä puhteilla niin sisällä kuin talossakin. Villasukat ovat päivän asuste, palava puu soittaa serenadeja hormeissa ja valon väheneminen saa haukottelemaan jo ennen...
AJANKOHTAISTA! Puutarhan kasvattien siemeniä keräämällä syntyy oma siemenpankki, josta on iloa pitkäksi aikaa ❤ Tässä postauksessa tutkitaan mitä, milloin ja millä tavalla eri siemeniä kerätään ja säilötään. Postaus on osana #suuntanaomavaraisuus -blogiringin kuukausipostaussarjaa, jonka aiheena tällä kertaa on kierrätys puutarhassa. Kirjoitus...
Jos kesä ei sateita suonut, alkusyksy on ollut niiden suhteen sangen antelias. Vettä on valunut taivaalta tasaiseen tahtiin päivästä toiseen. Maailma on ollut kuin mikäkin märkä ja harmaa, viluinen villasukka. Vaan mikäs sen mukavampaa onkaan, kuin sytytellä uuneihin tulet sadepäivinä ja hääräillä oman sadon parissa täytellen talvivarastoja...
Sileät, pehmeät ja kiiltävät hiukset ja puhdas pyykki saadaan aikaiseksi yksinkertaisella etikkahuuhteella, johon voi hyödyntää myös puutarhan yrttejä, ja jos viimeisen päälle haluaa tehdä itse, täältä löytyy summittainen vanha etikkaohjekin ajalta 1790-1800 ❤
Tämä kesä ei toden totta ole ollut helppo. Ensimmäistä kertaa hyötypuutarhamme sato on jäämässä sangen surkeaksi kokonaismäärältään. Toki ilon aiheitakin on paljon, ainahan niitä on kun vaan osaa katsella, mutta tällä satokaudella niihin iloihin melkein takertuu, kun viikkoja paahtanut aurinko on näivettänyt hyötykasvit ja yli 8 viikkoa jatkunut...