JANOINEN MAA

10.06.2019

Nurmikko, kasvimaasta puhumattakaan, on vihreää siellä missä sitä kastellaan, mutta milloin ja kuinka paljon puutarhassa mitäkin kastellaan ja mitä se maksaa? Tästä jutusta löytyy tietoa kastelusta, oli puutarhassa sitten nurmea, kukkia tai hyötypuutarhan kasvatteja.

Kesän helteitä on koettu jo ennen kesäkuuta ja mikäli aiempien kesien moniviikkoiset helteet toistuvat, maa ja luonnon eläimet tulevat olemaan janoisia. Tässä vaiheessa kesää, kun kesäkuu on vielä aluillaan, on hyvä aika pohtia puutarhan kastelutarpeita ja varautua kuivuuteen. Meillä on jo kaksi tai oikeastaan kolme erittäin kuivaa kesää takana ja nyt kun varaudumme seuraavaan kuivaan kesään ja viikkoja kestäviin hellepäiviin, varautuminen on päivän sana. Asia on meillä niin tärkeä, että kävin läpi erilaisia asiantuntijainfoja ja kirjoitin niiden pohjalta seuraavan jutun yhteiseksi hyödyksi. Lähteet löytyvät tavalliseen tapaan jutun lopusta, kuvat ovat kuvituskuvia.

Riittääkö vettä?

Aloitetaan sillä, että tänä vuonna Tulvakeskus tiedotti jo 28.5.2019, että pohjavedet voivat tulevana kesänä käydä vähiin maan lounais- ja keskiosissa. Kaksi perättäistä kuivaa kesää on vaikuttanut pohjavesiin, eivätkä sateet enää pysty täydentämään vesivarantoja maankosteuden suuren vajeen vuoksi. "Kasvukauden käynnistyessä pohjavesi on jo vähissä maan etelä- ja keskiosissa ja myös maankosteuden vaje on huomattava maan lounaisosissa", tulvakeskus tiedottaa. Kannattaa siis varautua kuivaan kesään vaikka helteet eivät kestäisikään viikkoja ja kuukausia kerrallaan.

Oman alueen pohjavesitilanteen ja ennusteet voi tarkistaa ympäristö.fi:n sivuilta.

Niin ihania kun helteet monen mielestä ovatkin, ne ovat luonnolle tuhoisia, monelle ihmiselle tuskaisia, jopa hengenvaarallisia ja kotipuutarhureille aina hieman haastavia. Esimerkiksi viime vuonna jo tähän aikaan kesästä (tarkalleen 11.6.2018) Satakunnan Kansa -lehti julkaisi Tampereen kaupungin rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkosken haastattelun, jossa kerrottiin että silloisen kuivuuden jälkeen pitäisi sataa ainakin pari vuorokautta hiljakseen, jotta luonto elpyisi, sillä maa oli jo niin kuivaa, ettei se kyennyt imemään kunnolla vettä. Kertaluontoisesta rankkasateesta ei olisi ollut mitään hyötyä, sillä vesi valahtaisi tomuisesta maasta läpi ja kasvien juuret eivät saisi vettä. Varsinaiset helteet olivat tuolloin vasta edessä, satoja menetettiin ja ihmishenkiäkin. Ymmärrän auringonpalvojia ja kuumasta kesästä ilahtuvia, mutta viikkoja kestävät helteet ja tomuksi muuttuva maa eivät mielestäni ole kivoja juttuja. Maa tarvitsee vettä.

Hortonomi suositteli samassa haastattelussa, että helleaikaan pensas- ja perennaistutuksia tulisi kastella pari kertaa viikossa kunnolla: marjapensaille pari ämpäriä vettä per pensas, hedelmäpuille 50 litraa kerralla ja mielellään aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jotta vesi ei haihdu takaisin ilmaan. Hän myös suositteli kastelemaan puutarhaa pikkusateiden aikaan, vaikka naapurit ihmettelisivät. Pikkusateiden aikaan maa on vastaanottavainen vedelle.

Hortonomi Kylmäkoski antoi haastattelussa myös kustannusesimerkin, jonka mukaan 200 m2 kokoisen nurmialueen kertaluontoiseen kunnolliseen kasteluun menee 6 kuutiota vettä ja se Tampereen alueella maksoi n. 8,6 euroa kastelukerralta, mikäli kasteluun käytetään talousvettä.

Yleisesti kastelusta

Milloin, miten ja kuinka paljon?

Kasvualustan kastelu on erityisen tärkeää kasvien kasvun alkuvaiheessa ja kasvukauden kiihkeimmässä vaiheessa. Siemenet eivät saa kuivua itäessään ja pienet taimet ovat arkoja kuivuudelle. Kasvien tehdessä satoa ne kuluttavat paljon vettä ja kuivuus heikentää satoa huomattavasti. Kukkivat kasvit tekevät vähemmän kukkia ja sadon kehitys heikentyy. Marttakoulun ohjeen mukaan 10 litraa vettä / m2 kastelee maata yhden sentin syvyyteen ja jotta vesi yltää kasvien juuriin saakka, vettä kastelukerralla tarvitaan neliömetriä (1x1 m) kohti 20-30 litraa.

Päiväsaikaan maa on kuivaa ja kuumaa, joten päiväkastelussa menetetään paljon vettä. Kasvit eivät pääse hyödyntämään vettä ja se haihtuu sekä maasta että kasveista nopeasti. Auringon paahtaessa taivaalta kolmasosa kasteluvedestä haihtuu ilmaan. Päiväkastelun haittoja veden haihtumisen lisäksi on polttolasivauriot - vesipisarat heijastavat valoa ja voivat polttaa kasvin lehtiä. Paras kasteluaika onkin aikaisin aamulla, kun maa ei ole vielä lämmennyt tai myöhään illalla, kun maa on jäähtynyt. Hyvä kasteluaika on myös yöllä, kunhan veden suuntaa kasvien tyveen. Yökastelu altistaa kasvit homeelle mikäli kasvusto jää märäksi, joten vesi kannattaa ohjata suoraan maahan.

Kastele tasaisesti. Lievä kuivuus kasteluiden välillä kuitenkin vahvistaa kasvien juuria. Kastele kasvien tyvialue kauttaaltaan joka puolelta, jotta juuret kehittyvät tasaisesti ja kasvi kykenee imemään vettä koko kasvustoonsa tasaisesti. Toispuolinen kastelu voi aiheuttaa kastelemattoman puolen juuriston köyhtymisen ja juurten kääntymisen kohti maan pintaa, joka heikentää kasvia.

Tarkista kastelun teho - älä luota pelkkään veden määrään, tulee se sitten letkusta tai taivaalta! Työnnä kastelun jälkeen sormi multaan - onko maa kastunut kunnolla riittävän syvältä, jotta kasvit voivat hyödyntää vettä, vai onko maa kastunut vain pintakerroksestaan? Rutikuiva maa imee huonosti vettä. Riittävästi vettä imenyt maa on kostean viileä, kuiva maa on lämmin.

Vesiahmatit

Mikäli kasvimaan lähellä kasvaa suuria puita, niiden sijainti ei välttämättä ole paras mahdollinen kasvimaata ajatellen, sillä esimerkiksi yksi koivu voi hellepäivänä imeä 500 litraa vettä. Jos kesä on muutenkin kuiva, maa kärsii vedettömyydestä ja rengaskaivossakin alkaa vesi ehtyä, tilannetta ei ainakaan edistä lähellä seisoskelevat janoiset loppasuut.

Taimien istutuskastelun tarve

Pensastaimi (30-60 cm) 1 ämpäri (10 litraa) vettä
Runkopuu (koko 150-200 cm) 1-2 ämpärillistä vettä
Havupuu, jonka kasvatusastia on 30-60 l, 3-4 ämpärillistä vettä
Lähde: Muhevainen

Kasteluvesi

Paras kasteluvesi on sadevettä, lämmintä ja pehmeää. Porakaivovesi on kylmää, eikä siksi parasta kasteluvettä suoraan kaivosta tulleena, mutta toisaalta vesi on myös ilmaista ja sen voi laskea ensin vesitynnyriin lämpiämään. Sadettimen kautta suihkuava porakaivovesi ei ole ihan yhtä kylmää kuin sankoon laskettu porakaivovesi. Lisäksi porakaivovettä on usein varmemmin saatavilla kuivinakin kesinä rengaskaivoihin verrattuna, sillä kaivojen pohjat sijaitsevat kymmenien metrien syvyydessä. Porakaivoissa riittää vettä silloinkin, kun rengaskaivot ovat jo kuivia.

Vesijohtovedessä on klooria ja kasteluvetenä se on hinnakkainta. Järvi-, -lampi- ja purovesi, mikäli vedessä ei ole levää, on myös hyvää kasteluvettä ja Kotipuutarha-lehden mukaan jopa merivettä voi käyttää tilapäisesti kasteluun, mikäli veden suolapitoisuus on alle 0,50%. Itämeren saaristossa ja meren rannalla oleva merivesi on yleensä käyttökelpoista tilapäiseen kasteluun hedelmäpuille, kaaleille ja punajuurille, mutta marjakasveja, perunaa, porkkanaa ja sipulia ei merivedellä tule kastella.

Lajikohtaisia vinkkejä

Yleisohje: mitä suuremmat lehdet, sen enemmän vettä haituu kasveista.

Tasaista kastelua kaipaavat mm. juurekset, kuten porkkanat ja perunat, kaalit ja salaatit, herneet ja pavut sekä tomaatit, hedelmät ja basilika.

Kuivuudesta kärsivät kaikki satoa tuottavat kasvit ja joidenkin makuun ja rakenteeseen kuivuus vaikuttaa merkittävästi. Esimerkiksi retiisi ja salaatit muuttuvat kitkeriksi, juurekset ja keräkaali halkeilevat, salaatti ja pinaatti lähtevät herkästi kukkimaan ja kurkut nahistuvat nopeasti.

Peruna

Taimettuva peruna kärsii kuivuudesta erityisesti kesäkuussa, mutta eniten perunat ja juureskasvit tarvitsevat vettä myöhäiskesällä. Riittävä ja tasainen vedensaanti on tärkeää myös perunan laadulle. Perunantutkimuslaitoksen mukaan perunapenkki ei saisi kuivua sen, että sen pinta hylkii vettä.

Herukat

Herukat tarvitsevat kasvukauden aikana n. 200 litraa vettä.

Tomaatti

Tomaatti tarvitsee helteellä ja voimakkaimman kasvun (heinä-elokuussa) paljon vettä,. Tomaatti tarvitsee tasaisen kosteuden. Maa ei saa kuivua kokonaan tai olla jatkuvasti märkä. Kuivana aikana tomaatista kannattaa poistaa alalehtiä, jotka kuluttavat turhaan vettä.

Nurmikko

Nurmikko tarvitsee muutaman litran vettä /m2 ja kastelu on tarpeen kun kuivuutta on kestänyt n. viikon. Nurmikko kannattaa kastella varhain aamulla tai myöhään illalla. Kuivaan aikaan nurmikko kaipaa vettä kahdesti viikossa. Kastelu kannattaa suorittaa huolellisesti ja riittävästi, sillä kevyt kastelu saa vaan nurmen kääntämään juuriaan pintaan, jolloin ne ovat entistä alttiimpia kuivuudelle ja sen aiheuttamille haitoille.

Kellastunut nurmikko on jo saanut vaurioita, mutta elpyy yleensä lepotilastaan parin viikon sisällä siitä kun kastelu aloitetaan, ja sitä jatketaan säännöllisesti.

Nurmikko kannattaa myös leikata viikottain, kuivaan aikaan 5 cm leikkuukorkeudelle ja kastella hyvin leikkuun jälkeen.

Veden tarve eri kasveilla

Vähän vettä tarvitsevat

Japaninruusukvitteni

Keskivertoisesti vettä tarvitsevat

Herne, herukat, karviaiset, kirsikat, latva-artisokka, luumut, maa-artisokka, maissi, mansikat, mesimarja, nauris, omenapuut, palsternakka, paprika, pavut, porkkana, sipulit, sitruspuut, tyrni ja vadelmat.

Paljon vettä tarvitsevat

Kaalit, kurkut, kurpitsat, lakka, munakoiso, pensasmustikka (mustikka on pintajuurinen, täyskasvuinen kasvi kuluttaa vettä 2-4 l /vrk: ProAgria), peruna, pinaatti, raparperi, salaatit
ja tomaatti

Säästä vettä ja vähennä kastelun tarvetta

Kastele hellepäivinä aikaisin aamulla, myöhään illalla tai yöllä. Suuntaa vesi kasvin tyveen.
Kata maa ruohosilpulla tai muulla katteella, myös suojakangas (istutuskangas, mansikkakangas) vähentää veden haihtumista.
Kun istutat pensaita tai puita, tee taimelle kastelukuoppa, jotta vesi ohjautuu taimen juuristoon. Peitä kuoppa runsaan ensikastelun jälkeen kuivalla maakerroksella, joka vähentää veden haihtumista.
Auta maata pidättämään vettä lisäämällä multaan biohiiltä tai savirouhetta.

Kaunista kesää ja virkistäviä kesäsateita toivoen ❤
Jovelan Johanna

Lähteet: Kekkilä, Satakunnan Kansa, Husqvarna, Rakennusmaailma, Marttakoulu : puutarha, Gardena, Kotipuutarha, Tieteen kuvalehti, Muhevainen, Perunantutkimuslaitos , ProAgria, Fiskars

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta ❤

TEE ITSE BIOHIILTÄ

19.07.2019

Biohiilen valmistus on ekoteko, joka torjuu ilmastonmuutosta ja valmistuksessa syntyvä tuote, biohiili, on puutarhan kasvattien ravinnepankki, joka estää kuivuutta, parantaa maan laatua, aktivoi mikrobeja, sitoo itseensä maaperän haitallisia aineita ja lisää viljavuutta tuottaen suurempia satoja. Niin monta hyvää syytä tehdä itse biohiiltä, eikä se...

NOKKOSEN SIEMENET

18.07.2019

Nokkosen toinen satokausi alkaa nyt, kun nokkosen siemennorkot alkavat olla korjuukelpoisia. Siemennorkot ovatkin oikeaa superruokaa, sillä nokkosen siemennorkot ovat kasvin ravinteikkain osa, ja niiden ravintoarvo on moninkertainen kasvin muihin osiin verrattuna.

SUNNUNTAIPOSTAUS 7

14.07.2019

Jovelassa on lomailtu, puuhailtu, laiskoteltu, juhlittu, juteltu mukavia, tehty ruosteisen peltikaton testimaalaus ja ihmetelty kypsyvän sadon ihmeitä. Siinäpä pähkinänkuoressaan parin viime viikon kuulumiset, mutta kerrotaan nyt kuitenkin kunnolla kuulumisia.