Kalmin kantapäillä
Puolisen tuntia Turusta, Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartanolinna on upea paikka. Ensinnäkin rakennukset ovat sangen upeita ja ainutlaatuisia ja paikan historia on mielenkiintoinen - suosittelen lämpimästi opastettua kierrosta. Tosin ainakin ennen opastettu kierros on ollut siinä mielessä pakollinen, ettei ylempiin kerrokseen ole ollut pääsyä omatoimisesti. Joka tapauksessa opastettu kierros kannattaa, sillä se vie tilojen lisäksi vierailijan toinen toistaan huikeampien tarinoiden äärelle. En kirjoita paikan historiasta sen enempää - siihen voi kukin tutustua helposti jos asia kiinnostaa, mutta totean sen verran, että kartanolinnan historia yltää 1400-luvulle ja paikka on ollut myöhemmin myös presidentti Mannerheimin lapsuudenkoti.
Louhisaaren puutarhasta löytyvää 1700-luvun tyyliin perustettua hyötypuutarhaa kutsutaan kalmilaiseksi hyötypuutarhaksi 1700-luvulla eläneen Pehr Kalmin mukaan. Puutarha perustuu hänen oppeihinsa. Kalmin näkemysten noudattaminen on ollut mahdollista vielä tänäkin päivänä, sillä Kalmin kasvitutkimuksista on paljon kirjallisia tallenteita ja uskomatonta kyllä, hänen pitämästään
puutarhan perustamista käsittelevästä luennostakin on vielä jäljellä
muistiinpanot, jotka luennolla ollut opiskelija oli kirjannut ylös
vuonna 1769.
Pehr Kalm
Nykyään ilmeisesti pitää olla pari koulutusta ja muutama ammatti, mutta osattiin sitä ennenkin. Pehr Kalm oli pappi, talousopin professori ja akatemian rehtori, mutta myös kasviasiantuntija, tutkimusmatkailija ja Turun kasvitieteellisen puutarhan perustaja, jonka tutkimusmatkat ylsivät aina Pohjois-Amerikkaan saakka. Kalmia pidetäänkin Suomessa hyötypuutarhan ja puutarhakulttuurin isänä, jonka oppien mukaan puutarhassa kaiken
tulee olla hyödynnettävissä ravinnoksi tai lääkkeeksi. Louhisaaren kalmilainen puutarha noudattaa tätä periaatetta, vaikka kasvin käyttötarkoitus olisi
vuosisatojen aikana muuttunut. Esimerkiksi pioni on nykyään vain
silmänilo, mutta aikoinaan sekin oli hyötykasvi, sillä pionin juurta
käytettiin lääkkeenä.
Kalm toi Suomeen lukuisia eksoottisia kasveja - joskus eläimiäkin, ja teki mittavaa tutkimustyötä sen saralla, mitä ja miten erilaisia hyötykasveja voidaan kasvattaa Suomen olosuhteissa. Kerrotaan, että Kalm toi eräältä matkaltaan mukanaan jopa opossumin, joka piikojen kauhuksi teki pesän Kalmin kirjaston kakluuniin. Kaiken kaikkiaan Pehr Kalm toi Suomeen nelisensataa enemmän tai vähemmän eksoottista hyötyäkasvia, joita koeviljeltiin akateemisessa puutarhassa Turussa.