Kannattaako vihannesten ja puutarhaherkkujen kasvattaminen itse? Tämähän on se vuodesta toiseen monissa keskusteluissa puolesta ja vastaan käytävä köydenveto, jota voi tarkastella monelta kantilta. Kun löysin vanhan vihon siltä ajalta, kun vasta aloittelimme omia puutarhapuuhiamme, päätin kirjoittaa aiheesta pienen satomääriä ja siementen hinta-määräsuhteita sisältävän jutun - nyt hieman viisaampana kuin silloin 10 vuotta sitten.
Olin tuolloin kirjoittanut vihkoon ylös eri hyötykasvien potentiaalisia satomääriä, varmaankin suunnitellaksemme omaan puutarhaamme riittävästi erilaisia kasveja omaan tarpeeseemme. Satomäärät kiinnostavat itseäni edelleenkin aina, kun kohtaan uuden mielenkiintoisen kasvatettavan puutarhaamme. Tuolloin alkutaipaleellamme satomääräennustetiedot olivat todella tärkeitä, kun piti arvioida montako kappaletta mitäkin laatua olisi hyvä maahansa laittaa. Uskon, että moni muukin on näitä asioita ajatellut ja ajattelee parhaillaankin. Toivottavasti tämä juttu tuo hieman valoa asiaan.
Henkilökohtaiset perusteluni oman ruoan kasvattamiselle ovat seuraavat:
Jos asiaa katsellaan pelkästään kustannusmielessä, pidän itse kasvattamista edelleenkin kokonaisuutta ajatellen kannattavana. Itse kasvatettujen ruokien kustannuksiin toki vaikuttaa monet asiat, kuten kasvatukseen ja maa-aineksiin käytettävät investoinnit, onko kasvihuonetta ja niin edelleen. Toisaalta niihin voi myös itse vaikuttaa paljon. Mitä enemmän tekee itse, sen edullisempaa puuhastelu on. Monet investoinneista, kuten kasvihuone, ovat yleensä myös vain kertaluontoisia.
Näiden aikoinaan vihkoon kirjaamieni satomäärien lähtökohtana oli kasvit, jotka ovat satopiikissään, eli aikuisia ja hyvinvoivia hyötykasveja. Muistelen, että keräilin määriä ylös myytävien kasvin hoito-ohjeista aina, kun ostimme jotain puutarhaamme.
herukka: keskimäärin 10 l
hunajamarja: n. 5 litraa
karviainen: 5–10 l
kurkku: 5 kurkkua / taimi (suositus kasvatettavalle määrälle per taimi)
mansikka: toisena vuotena n. 600 g (mansikkalitra painaa keskimäärin 500 grammaa)
pensasmustikka: jopa 3 l
pienikasvuiset omenapuut: 10–30 kg, suuremmat enemmän
siemenperunat: 1 siemenperuna tuottaa n. 1 kg uutta perunaa
tomaatit: keskimäärin 3–4 kg /taimi
tyrni: jopa 20 kg
vadelma: 2 litraa
Siementen pussikohtaisissa määrissä on suuria eroja. Esimerkiksi jonkin erikoisemman paprikalajikkeen pussissa saattaa olla vain 4 siementä, kun taas punaisen peruspaprikan siemenpussi lupailee jopa 40 tainta. Silti näiden siemenpussien hinta on voi olla suunnilleen sama. Siemenvertailu on siis kannattavaa, mutta on hyvä huomioida myös hintaerojen syyt. Toiset lajikkeet tuottavat vain vähän siemeniä, joten niiden hinta luonnollisesti on korkeampi. Mitä harvinaisemmasta lajikkeesta on kyse, sen hintavampi sen siemenkin ovat, ja jos siemenet ovat vielä luomua, se näkyy hinnassakin. Runsaasti siemeniä tuottavien peruslajikkeiden hinnat ovat vastaavasti edullisempia. Viime vuosina siemeniin on toki kohdistunut shrinkflaatiotakin - pussin hinta voi olla sama kuin ennen, mutta siementen määrä on aiempaa vähäisempi. Siementen hinnat ovat muutenkin nousseet, kuten kaikki muukin näinä aikoina. Silti siemenet ovat edelleen edullisia. Muutamalla eurolla saa tuotettua jopa tuhansia taimia.
Erikoislajikkeet ja luomusiemenet ovat perussiemeniä hintavampia.
Siemenpusseissa mainittuja siementen määriä ja niiden hintoja ennen vuodenvaihdetta 2024 katsellessani ja kirjatessani, tarkoituksenani oli löytää kotimaisilla markkinoilla olevista siemenistä
edullisimmat. Olen laittanut listalle joidenkin siementen nimen,
jos joku haluaa etsiä itselleen mainitun lajikkeen.
avomaankurkku, 10 siementä, 2 €
basilika, noin 400 siementä, 2 €
kasvihuonekurkku, 20 siementä, 6 €
keräkaali, 120 siementä, 1,50
kesäkurpitsa (Soleil), 10 siementä, 2 €
kurpitsa (jätti), 10 siementä, 1,50 €
lanttu (Östgöta), 1750 siementä, 1 €
maissi, (sokerimaissi), 25 siementä, 2 €
palsternakka White gem, 3 g/ 750 siementä, 2 €
paprika (Sperli Californian Wonder), n. 40 tainta, 5–6 €
parsakaali (Calabresse), 125 siementä, 1 €
pavut (härkäpapu), 20 siementä, 2,50 €
persilja, 2 g/ 1400 siementä, 1 €
porkkana (Nantaise), 3 g (2200 siementä) 1,40 €
purjo, n. 300 siementä, 2 €
ruohosipuli, n. 500 siementä, 2 €
salaatti, perus, 1 g/ 1000 siementä, 1 €
sokeriherne, 25 g/100 siementä, 1,50 €
tilli, 5 g ~ 3000 siementä, 1,20 €
tomaatti, 5–12 siementä, 3–5 €
varsaparsakaali, 10–15 siementä, 4 €
Monelle meistä taimien esikasvatus on puuhaa, jonka alkua odottelemme malttamattomasti jo vuodenvaihteessa, mutta kaikkia se puuha ei tietenkään innosta. Viime vuonna katselimme ystäväni kanssa lähipuutarhan kevättarjouksia ja pohdimme esikasvattamisen kannattavuutta. Puutarhamyymälässä oli näet esimerkiksi heidän itse kasvattamia, tanakoita tomaatin taimia 3 kappaletta kymmenellä eurolla. Paprikoita sai muistaakseni samaan hintaan kaksi. Mielestäni tällaisten tarjousten hyödyntäminen on ihan järkevää. Jos kotona ei ole esikasvatustilaa, eikä kasveja ole tarkoitus kasvattaa muutamaa enemmän, miksei hyödyntäisi hyviä tarjouksia? Taimina lajikkeita on toki vähemmän kuin siemeninä, mutta varsinkin peruskasveja löytyy mukavasti. Yrttipuolella taas asetelma kääntyy joskus niin päin, että taimina on saatavilla yrttejä, joita ei löydä siemeninä, mutta taimen ostettuaan se voi tuottaa siemeniä tuleviin satoihin. Yrtti voi tietenkin olla monivuotinenkin.
Kasvien satomäärien ja siemenpussien sisältöjen perusteella voi todeta, että kyllä se itse kasvattaminen kannattaa. Yhdestä pussista siemeniä voi saada satoja salaatteja, yksi sertifioitu siemenperuna muuttuu kiloksi perunoita ja muutama mansikkataimi jakautuu ajan myötä moneksi satoa tuottavaksi kasviksi, jotka yhdessä tuottavat useita kiloja tuoretta mansikkaa. Ei hassumpaa! Pienelläkin sijoituksella saa talouteensa jo melkoisen määrän syötävää pienellä vaivalla, ja sekin vaiva hyvitetään kauppareissulla, kun kotiin ei tarvitse aina kantaa niin paljon vihanneksia ja painavia juureksia. Jos sitten vielä valitsee sellaisia siemeniä tai taimia, jotka eivät ole hybridejä (F1), tuleviin satoihin saa kerättyä itselleen siemeniäkin. Omavaraistelua parhaimmillaan!
Puutarhailoa toivotellen ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida?
Löydät meidät instagramista ja voit laittaa meille postia kirjeet@omavarainen.fi ♥
UUSIMPIA JULKAISUJA
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Usein kotipuutarhuri huomaa satoa nakertelevat puutarhan vihulaiset siinä vaiheessa, kun tuhoja on jo syntynyt. Ennakointi on ilman muuta tehokkain tapa välttää näitä kutsumattomia vieraita, mutta biologista, myrkytöntä apua on saatavilla silloinkin, kun vauriot ovat jo nähtävillä.
Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.
Lempipuutarhaohjelmani, Trädgårdstiderin, inspiroimana halusin tehdä meille kaksi kukkivaa palloa, jotka kiinnitettiin korkeisiin tolppiin sisääntuloomme portin molemmin puolin. Kahden puolipalloamppelin yhdistäminen kukkivaksi palloksi oli siis tuon puutarhaohjelman juontajan, Pernillan idea, mutta itse tein kukkivat pallot hieman eri tavalla kuin...
Hunajamarja, haskap, makeasinikuusama, marjasinikuusama, ikuisen nuoruuden marja - rakkaalla pensaalla on monta nimeä. Jos haluat vähällä vaivalla tuottoisan marjapensaan, hunajamarja on sinun juttusi.
Vuoden 2025 HeVit, kurkut ovat helppoja ja satoisia hyötykasveja, mutta muutama pieni niksi niidenkin kasvattamisessa on. Ihan ensiksi mainittakoon, että kurkkuja ei kannata esikasvattaa liian aikaisin, hyvistä syistä. Alueesta riippuen noin 3 viikon esikasvatus riittää mainiosti.
