KERKKÄHERKKUJA
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Vuoden 2025 HeVit, kurkut ovat helppoja ja satoisia hyötykasveja, mutta muutama pieni niksi niidenkin kasvattamisessa on. Ihan ensiksi mainittakoon, että kurkkuja ei kannata esikasvattaa liian aikaisin, hyvistä syistä. Alueesta riippuen noin 3 viikon esikasvatus riittää mainiosti.
Tässä julkaisussa puhutaan kurkuista, niiden eri lajikkeista ja kurkkujen kasvattamisesta.
Mainosartikkeli on tuotettu yhteistyössä Puutarhasi elämään kanssa.
Siemenpussien suositukset kurkkujen esikylvölle ovat yleensä huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Muutama viikko onkin yleensä aivan riittävä kurkkujen esikasvatusajaksi, pois sulkien pesusienikurkun, joka erikoiskurkkukasvina vaatii meillä pitkän esikasvatusajan. Liian aikaisin ei muiden kanssa kannata aloittaa.
Koska kurkut ovat voimakaskasvuisia, ne ehtivät herkästi hujahtaa sellaiseen pituuteen, että taimien siirtäminen kasvihuoneeseen on hankalaa siinä vaiheessa, kun ulkolämpötilat sen sallivat. Kurkku on niin kylmänarka, että se pahoittaa mielensä jopa liian kylmästä kasteluvedestä. Kasvihuoneeseen taimet voikin siirtää vasta, kun yölämmötkin pysyvät 10 asteessa - ellei sitten halua peitellä taimia yöksi. Silloinkin yölämpöjen tulisi olla viiden asteen tienoilla.
Jos esikasvatusaika on ollut pitkä, kurkkukasvi kapinoi siirron jälkeen jarruttelemalla kasvuun lähtöä varsinaisella kasvupaikallaan. Mikäli kurkkukasvin varret hankautuvat tai muuten vaurioituvat siirrossa, myöhemmin kehittyvistä kurkuista voi tulla kitkeriä, koska kasvi joutuu käyttämään satotuotantoon tarvittavaa energiaansa varsiensa korjaamiseen ja kasvin vedenottokyky saattaa häiriintyä. Helpommalla siis pääsee, kun aloittaa esikasvatuksen vasta muutama viikko ennen kuin taimet voi siirtää kasvihuoneeseen. Toukokuun puolivälikään ei ole vielä liian myöhään.
Vaan miten sitten valita sopiva kurkku? Me kotipuutarhurithan usein jaamme kurkut kahteen pääryhmään. On tuoreena syötäviä kasvihuonekurkkuja ja pikkelöitäviä avomaankurkkuja, mutta näiden kahden pääkategorian sisälläkin kurkkulajikkeita on vaikka millä mitalla ja lisäksi on vielä erikoiskurkkuja.
Jotkut kurkut ovat piikikkäämpiä kuin toiset, muodot EU:lle irvaillen kiemuraisen pitkistä standardien mukaisiin suoriin. On pulleaa ja hoikkaa, pitkää ja pätkää. Värit käsittävät kaikki vihreän sävyt, mutta myös keltaisia ja valkoisia kurkkuja on olemassa. Itse asiassa vanhimpiin meillä viljeltyihin kurkkulajikeisiin kuuluva Turun posliinikurkku tai Turun valkoinen posliini oli nimensä mukaisesti melko valkoinen "eikä koskaan kitkerä" -lajike.
Kurkkuesimerkeiksi tähän julkaisuun valikoitui Scheteligin /Puutarhasi elämään siemensarjoista Buzzy, Siemen ja Sperli.
Itsepölytteinen Iznik (siemensarja 'Siemen') on minikurkkulajike, jonka voi kylvää suoraan ruukkuun. Iznik tekee 12-14 cm kokoisia pikkukurkkuja. Toinen pikkukurkkuja tuottava lajike löytyy Buzzyn Patio-siemensarjasta. Kalimero-napostelukurkku on nopea ja satoisa lajike, jonka voi myös kylvää suoraan ruukkuun tai amppeliin.
Monet kotipuutarhurit ovat innostuneet uudemmasta trendistä kasvattaa kurkkuja kotona ikkunakurkkuina. Vinkattakoon siis, että pikkukurkut Iznikja Kalimero sopivat varsin hyvin myös kasvatettavaksi ikkunakurkkuina.
Noin 25 cm pitkiä kurkkuja tuottavat mm. hyönteispölytteinen luomulajike Sonja ('Siemen') sekä Sperlin siemensarjaan kuuluva, suomalaisen korvaa särähtävä Paska, joka nimestään huolimatta (joka tarkoittaa pääsiäistä), tuottaa itsepölytteisesti erittäin raikkaita ja maukkaita salaattikurkkuja jopa 10:ssä viikossa. Sisarlajikkeensa itsepölyttyvä Saladin tuottaa satoa 14-16 viikkoa kylvöstä. Siemen-sarjan siemenvalikoimasta löytyvä Bella on edellisiä pidempi, erittäin satoisa kurkkulajike, jota voi kasvattaa myös avomaalla. Pisimpiin kasvihuonekurkkulajikkeisiin kuuluu ns. kiinalaiset käärmeet, joilla saattaa olla mittaa lähemmäs 50 cm. Myös hyönteispölytteinen Kiinalainen käärme löytyy Siemen-siemensarjan valikoimasta.
Kaikki Siemen-siemensarjan avomaakurkkulajikkeet voi kylvää suoraan ulos avomaalle kesäkuussa. Erityisesti etikkasäilöntään suositelluista lajikkeista Bruno on itsepölytteinen ja hieman aikaisempi kuin saman siemensarjan perusavomaakurkku. Molemmat voivat tuottaa satoa vielä syyskuussakin. Samasta siemensarjasta löytyy myös pitkäsatoisia ja lempeäpintaisia lajikkeita sekä peruslajikkeena että luomuna. Buzzyn Organic seeds -luomusarjan avomaakurkut kannattaa esikasvattaa huhti-toukokuussa.
Viidakkokurkun hedelmät ovat kuin miniatyyrivesimeloneita, mutta itse kasvi kasvaa jopa kolmeen metriin. Pienet, noin 3 cm pituiset hedelmät ovat peruskurkkuja happamampia. Ne soveltuvat yhtälailla tuoreena syötäviksi kuin pikkelöitäviksi. Vaatii itääkseen 20-25 asteen lämmön. Viidakkokurkku haluaa paljon lämpöä, vettä ja lannoitusta. Paras kasvatuspaikka on kasvihuone.
Sitruunakurkkuja kasvatetaan kuten viidakkokurkkuja, mutta kasvin hedelmät ovat korjuukypsinä keltaisia ja pyöreitä. Sitruunakurkkujen maku on aavistuksen hedelmäinen ja hieman hapahko.
Pesusienikurkku eli Luffa on kurkkukasvi, jonka hedelmä muuttuu kehittyessään pesusieneksi. Luffa vaatii aikaisen esikasvatuksen, lämpöä, vettä ja ravinteita. Pesusienikurkkujen kasvattamisesta voit lukea sen omasta artikkelista täältä.
Kurkku itää lajikkeesta riippuen 20-25 asteessa.
Tarha-juuttiverkko tarjoaa hyvän ja helposti hallittavan tuen kurkuille myös kasvihuoneessa.
Kurkun varret voi kiinnittää verkkoon vaikkapa viherklipseillä.
Sperlin, Siemenen ja Buzzyn siemensarjoja sekä Tarha-tuotteita on saatavilla hyvin varustelluista puutarhamyymälöistä, rautakaupoista, tavarataloista, kauppaketjuista ja alan verkkokaupoista.
ψ ψ ψ
Herkullista kurkkukesää odotellen ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida?
Löydät meidät instagramista ja voit laittaa meille postia kirjeet@omavarainen.fi
UUSIMPIA JULKAISUJA
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Usein kotipuutarhuri huomaa satoa nakertelevat puutarhan vihulaiset siinä vaiheessa, kun tuhoja on jo syntynyt. Ennakointi on ilman muuta tehokkain tapa välttää näitä kutsumattomia vieraita, mutta biologista, myrkytöntä apua on saatavilla silloinkin, kun vauriot ovat jo nähtävillä.
Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.
Lempipuutarhaohjelmani, Trädgårdstiderin, inspiroimana halusin tehdä meille kaksi kukkivaa palloa, jotka kiinnitettiin korkeisiin tolppiin sisääntuloomme portin molemmin puolin. Kahden puolipalloamppelin yhdistäminen kukkivaksi palloksi oli siis tuon puutarhaohjelman juontajan, Pernillan idea, mutta itse tein kukkivat pallot hieman eri tavalla kuin...
Hunajamarja, haskap, makeasinikuusama, marjasinikuusama, ikuisen nuoruuden marja - rakkaalla pensaalla on monta nimeä. Jos haluat vähällä vaivalla tuottoisan marjapensaan, hunajamarja on sinun juttusi.
Vuoden 2025 HeVit, kurkut ovat helppoja ja satoisia hyötykasveja, mutta muutama pieni niksi niidenkin kasvattamisessa on. Ihan ensiksi mainittakoon, että kurkkuja ei kannata esikasvattaa liian aikaisin, hyvistä syistä. Alueesta riippuen noin 3 viikon esikasvatus riittää mainiosti.