VIESTEJÄ
Nimi: Harmaan torpan emäntä
Viesti: Mielenkiintoinen kirjoitus!
Vastaus: Kiitos :)
Nimi: Javis
Viesti: Oi,
oi, miten hyvä ja yksityiskohtainen kirjoitus. Tämä oli minulle liian
suuri ja vaikea aihe, mutta oli ihana lukea sinun pohdintaa Johanna.
Heti tuo alku nälkävuosien kertomuksilla imaisi mukaan lukemaan. Kiitos!
Vastaus: Kiitos :) Meillä tämänkertainen aihe osui sellaiseen, mitä on tullut seurattua ja pengottua viimeisen vuoden aikana tiuhaan ja nälkävuosien jututkin on lähellä sydäntä talon vuoksi. On ne olleet aikoja! Ehdin vasta tänään itse lueskelemaan teidän juttuja, joten perästä tullaan ;)
Nimi: Tiiu/Puutarhahetki
Viesti: Hienosti kirjoitettu, todella mielenkiintoinen postaus! Satoisia päiviä ja kaikkea hyvää elokuuhusi!
Vastaus: Kiitos :) Aihe on kyllä mielenkiintoinen ja tosi tärkeä. Hyviä satoja ja ihanaa elokuuta myös sinne :)
Nimi: Marketta
Viesti: Hyvä ja syvältä luotaava kirjoitus! Muistan,
kun yläasteella ruotsinope, joka tutki Tampereen historiaa, kertoili
juurinkin elämästä noiden nälkävuosien aikana. Juhannuskirkkoon oli
ajeltu hevosreellä Näsijärven jäitä pitkin! Olen miettinyt
joskus myös sitä, että mitä jos tässä maailmassa oikeasti tapahtuisikin
jotain sen kaltaista, mistä kirjoitat? Nykyään ei kouluissa opeteta
mitään elämän perusselviytymistaitoja. Ja jos niitä ei opeteta
kotonakaan, kyllä kaupungissa asuva voi olla pulassa. Johan ihan parin
päivän sähkökatkot tai elintarviketeollisuuden lakot ovat tämän
osoittaneet!
Kaikesta maailmanlopusta paasaamisesta huolimatta, ihanaa elokuuta Jovelaan! 😃
Vastaus: Oli ne hurjia aikoja ja olen itsekin lukenut tuosta Näsijärven jäiden lähdöstä vasta juhannuksen alla 17.6.1867. Kylmää oli koko Suomessa. Helsingissäkin vielä umpihanget ja meri jäässä toukokuussa. Tuo nykyajan ihmisten mahdollisuus selvitä poikkeusolosuhteista on onneksi saanut hieman nostetta, kun valtio ja monet yhteiskunnallisesti merkittävät yhdisykset ja tahot Martoista pelastuslaitoksiin ovat alkaneet puhua mm. kotivaran tärkeydestä. Se ei tietenkään tähän aiheeseen liity, mutta sentään jotain kiinnostusta omatoimisuuteen ja itsepärjäämiseen on ollut jälleen ilmassa. Ihmiset ovat innostuneet hyötypuutarhuroinnista ja muistakin arkisista vaihtoehdoista kuin napin painallus ja oletus siitä, että joku muu pelastaa jos hätää on. Silti se on kyllä niin, että jos mikä tahansa isompi katastrofi meitä uhkaa, niin lirissä ollaan ja menee se yksi sukupolvi ennen kun merkittäviä muutoksia tapahtuu. Eihän nykyisellään armaasta kansastamme selviä kyselyn mukaan yhtä viikkoakaan omillaan kuin 30% jos jokin hetkellinen kriisi iskee, siis sellainen ettei kaupasta saa ruokaa. Ihanaa elokuuta myös sinne, Marketta :)
Nimi: Susa
Viesti: Nyt oli kyllä deeppiä settiä. Tälläiselle ilmastoahdistujalle suorastaan kauhuelokuvatasoa. Piti sammuttaa valot ja talon viilennys edes hetkeksi omaa tuntoa helpottamaan. Niin paljon kuin yritän olla tulevaisuutta pelkäämättä, on ihan tarpeellista sen ennusteiden kurjuudessa silloin tällöin rypeä. Silleen taas muistaa, miksi jokainen tällä pallolla ei voi elää miten haluaa, kuluttaa kuinka paljon huvittaa ja ajatella vain omaa napaansa. Toisissa maissa rajoittamana on rajalliset resurssit, meillä rajan pitäisi olla jokaisella siellä mihin omatunto sen asettaa. Tässä kenties yksi harvoista asioista, joka kehittyvissä maissa on paremmin kuin meillä. Ympäristöomatunto häviää ahneudelle lähes aina.
Vastaus: On, deeppiä settiä deepistä sh*tistä ;) Ei ole lainkaan väärässä sanonta, että tieto lisää tuskaa. Niin se on. Joskus itsekin roikuttelen suupieliä alaspäin tämän aiheen ympärillä, mutta toisaalta haluan ehdottomasti tietää. Ilman sitä ei voi vaikuttaa, eikä varautua. Ympäristöomatunto! Onpa hyvä ja kuvaava sana. Taidan ottaa sen omaan sanavarastooni :)
Nimi: Emma/Caramellia
Viesti: Erinomainen, tärkeä kirjoitus! Nälkävuosien historia on tosiaan tärkeä muistaa, teidän talolla on siihen aikaan mielenkiintoinen kytkös. Ilmastonmuutokseen liittyen kannattaa tosiaan vilkuilla niitä karttaennusteita missä näkyy tulevaisuuden skenaariot vaikkapa Espanjan osalta. Espanjastahan tulee valtava määrä elintarvikkeita Suomeen mutta saa nähdä kuinka kauan ja millä hinnalla. Mitä enemmän kasvatetaan itse ruokaa, sitä vähemmän kulutetaan luonnonvaroja jossain muualla. Tästähän moni sanoo, ettei sillä ole väliä että syödään tuontiruokaa kun ei ruuan kuljetuksessa kulu paljon polttoainetta/tule päästöjä. Mutta eipä se kuljetus olekaan ainoa mietittävä asia vaan vedenkulutus ja muu luonnonvarojen kulutus on myös huomioitava. Tämä on yksi syy miksi haluaisin oppia viljelemään tomaatteja. Tomaattikastiketta tulee käytettyä melkoisia määriä, mieluusti näkisin kellarissa pitkät rivit itse tehtyä kastiketta. Mutta eipä tule tänä vuonna yhtään ainutta tomaattia, omat kylvöt menivät ihan pieleen eikä ostettuja taimiakaan saanut istutettua. Muutama on vielä hengissä joten kyllä niistä jonkinlaisia huonekasveja kuitenkin saa...
Vastaus: Kiitos ja oikeassa olet! Oman maan ja tietenkin oma ruokatuotanto on myös siinäkin mielessä hyvää, että se on valvotumpaa. Erityisesti Espanjan vihanneskasvattajiin on liittynyt paljon juttuja, siis jätevedellä kastelua, kiellettyjä torjunta-aineita ja kehitysmaista tulleiden työntekijöiden orjamaisiksi kuvailtuja työolosuhteita.. Tietenkin sielläkin on vastuullisia kasvattajia, mutta on myös turhan paljon tätä riistobisnestä, ja myös eläimiin kohdistuvaa julmuutta josta johtuen itse boikotoin kyseisen maan tuotteita sen mitä kykenen.
Nimi: Sanni / Riippumattomammaksi
Viesti: Vau, olipas kaikenkattava infopaketti tämä! Ihan kulki kylmät väreet noista katovuosista lukiessa. Vaikka näitä haastavia sääoloja onkin tullut tällä omallakin maatilkulla kirottua useaan otteeseen, niin kyllä ovat asiat meillä vielä hyvin historian valossa tarkasteltuna. Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta!
Vastaus: Katovuosien elämä oli kyllä kamalaa, eikä tavallisella ihmisellä ollut keinoja tilannetta muuksi muuttaa. Olen lukenut useita kirjoja, julkaisuja ja tarinoita siitä ajasta ja ne ovat liikuttaneet syvästi. Ihmisparat. Eikä siitä ole kuin 150 vuotta meillä. Muualla maailmalla arkea edelleenkin, eikä niihin asioihin vieläkään osata puuttua tavalla, joka muuttaisi tilanteen pysyvästi paremmaksi, vaikka resursseja olisi.
Nimi: Kaarina
Viesti: Leutojen talvien takia myös taudit ja tuholaiset yleistyvät. Ennen ne kuolivat pakkasilla, mutta nyt voivat selvitä leudommissa oloissa hengissä seuraavaan kasvukauteen. Myös uusia tauteja ja tuholaisia voi tulla lämpimämpien säiden mukana. Esimerkkinä gammayökkönen, mikä tekee tuhoja mm. härkäpapu- ja hernekasvustoissa. Kuten sanoit Suomi on (vielä, osin) omavarainen, mutta valitettavasti maataloutta ajetaan alas kovinottein. Kun "kaupasta saa ruokaa". Tämä on kovin surullusta.
Huomauttaisin vielä, että agrologia kirjoitetaan kahdella g:llä.
Vastaus: Totta! En tiedä onko sattumaa, ötökkätilannehan nyt muutenkin hieman vaihtelee vuosittain, mutta tänä vuonna meillä on kyllä ollut ihan tuota perusötökkäkantaakin enemmän kuin tarpeeksi, siis enemmän kuin koskaan. Pieni ilo sitten on siinä, että meillä on ollut ihania perhosia enemmän kuin koskaan. Niitä on ollut ja on edelleenkin niin paljon, ettei tarvitse päätään kääntää nähdäkseen yhden tai useamman. Kotimaisen maatalouden tukeminen on nyt tärkeämpää kuin pitkään aikaan ja tulevaisuudessa se on elintärkeää. Jos maataloutta ei tueta, otamme hirvittävän riskin ja samalla meiltä katoaa alan osaaminen, joka turvaa sen, että tarpeen vaatiessa ylipäätään on mahdollista olla omavaraista ruokatuotantoa. Kiitos kun huomasit typon! Korjattu!
Nim. eläinrakas :) Ei huolta ja pahoittelut. Koiratarhalta pelastetut koirat ovat omanlaisiaan ja reagoivat ärsykkeisiin joskus päälle jäävällä käheän laiskalla räksytyksellä, varsinkin jos koiria on kaksi ja ne ruokkivat toisiaan. Ärsykkeinä toimii vaikkapa vapaana kulkeva kissa tai jokin muu eläin, kuten kettu tai isompi lintu. Aina ei tarvitse olla sitäkään, vaan ihan kuvitteellinenkin reviirin lähellä muka nähty otus riittää, kun reaktiomuistissa on se aiemmin vieraillut tyyppi. Ensin haukutaan tulija ja sitten kun se ymmärtää kadota, reaktiohaukku voi jäädä päälle. Kesäaikaan niitä kulkijoita iltaisin riittää, joten koirien vapaata kulkua ulos yksinkertaisesti vaan rajoitetaan.
Nimi: Kotivaaraska
Viesti: Oletpa jaksanut perehtyä aiheeseen, mielenkiintoista. Itse koen talven haastavana, kun asuu "jumalan selän takana" ja lumen vuoksi joutuu miettimään onko tiet tukossa kun töihin pitäisi lähteä. Myös tuo päivittäinen puiden kanto ja lämmittäminen sitoo pitkälti neljän seinän sisään ja aina jossain välissä talvea pitäisi saada ne seuraavan talven puut kaadettua ja haljeltua. Mutta ei nämä kesätkään helppoja ole enää ollut, ehkä ne ovat kuten ennenkin, mutta kasvimaan vuoksi havainnointi on tarkempaa omalla kohdalla.
Vastaus: Tämä kuivuus ja päälle jäävät helteet on uuden ajan haasteita. Ennen enemmänkin poikkeuksia. Me ei muuten kanneta puita päivittäin, vaan meillä on tuvassa ja pönttiksen lähellä iso puulaari ja jättipärekori, joka on pyykkikoria suurempi. Niihin mahtuu aina usean päivän puut :) Se on ollut kätevää näin myös silloin, jos sattuu olemaan kipeänä, eikä jaksaisi ylimääräisiä hääräillä ;)
Nimi: Satu - Tsajut
Viesti: Luin tämän jo aiemmin ja kirjoituksesi jäi kieppumaan mieleen. Kun vierellä tuhisee tänä kesänä syntynyt pienokainen, niin mietin millaisen maailman ja tulevaisuuden jätämme hänelle. Epäilen, ettei hän tule elämään yhtä yltäkylläisessä maailmassa, kuin missä itse vartuin ja kasvoin.
Vastaus: Uudessa sukupolvessa on aina uusi toivo. Ehkäpä tämä nyt kasvava, kaltaistesi tiedostavien ja välittävien vanhempien hellässä huomassa kasvavat lapset korjaavat sen, mitä ihmiset ovat nyt tuhonneet :) Ajatellaan niin :)
Nimi: Sorakukka
Viesti: Tästä tekee vielä hälyyttävämpää kun suuret saastuttaja maat eivät näe ongelmaa siinä että tuhoavat maapalloa järkyttävällä tahdilla. Milloin ihminen ymmärtää ettei rahaa voi syödä?
Vastaus: Ei voi syödä, eikä hengittääkään! Mutta tehdään me osuutemme ja pyritään vaikuttamaan siihen, että suuret saastuttajat ymmärtäisivät lopettaa moisen puuhan :)