Kesä tulee - ja hyttyset. Tässä olisi tarjolla kolme luonnonmukaista ja yksinkertaista DIY-keinoa torjua inhottavat inisijät kotitekoisilla hyttyskarkotteilla, jotka tuoksuvat hyvälle ja kestävät katseita.
Männyn oksat ovat pihallemme kaadetusta puusta.
Kun suitsuke sytytetään, siihen kannattaa puhaltaa muutaman kerran, jotta palo pääsee alkuun. Tämän jälkeen suitsuke jätetään kytemään. Polta suitsuketta aina valvotusti ja palamattomalla alustalla. Näissä kuvissa suitsuke palaa saviruukun alusella, jonka päällä on pieniä kiviä, jotta suitsuke on alustallaan ilmavasti, palaa hitaasti ja tasaisesti kauttaaltaan kuin tuhkakuppiin nojaava sikari.
Suitsukkeen teho perustuu savuun ja suitsukkeesta hitaassa palamisessa vapautuviin yrttien eteerisiin tuoksuihin, jotka ovat hyttysille erittäin epämieluisia.
Näissä hyttyskynttilöissä on käytetty soijavahaa, joka on luonnonmukainen ja steariinia hitaammin palava kynttilöiden raaka-aine. Soijavahakynttilöistä ja niiden valamisesta löytyy aiempi juttu kuvitetulla ohjeella, jonka voi katsoa täältä.
Tähän ruukkumalliseen hyttyskynttilään meni noin 5 desiä soijavaharyynejä ja 15 tippaa kutakin aitoa eteeristä öljyä: laventeli, rosmariini, piparminttu ja sitronella (eli citronella). Koska kynttilää poltetaan ulkona, eteerisiä öljyjä kannattaa käyttää runsaasti kynttilän tehon varmistamiseksi. Meillä ei ole näkynyt kuistilla ainuttakaan hyttystä sen jälkeen kun kynttilä laitettiin sinne jähmettymään. Kynttilää ei ole vielä edes poltettu, kun se jo toimi karkottajana.
Nyt kun ilmat taas lämpenevät, inisijät ovat palanneet. Johan tuossa muutama viikko sitten jalat ehtivätkin näyttää siltä, kun niihin olisi ammuttu suolapyssyllä. Jospa näillä kolmella kotikutoisella karkottajalla välttyisimme kutinalta luonnonmukaisin keinoin tänä kesänä - ainakaan yhtään paukamaa ei ole sittemmin nahkaan tullut ja iho on pitänyt taikapähkinävedestä kovasti!
Lämpimin terveisin ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Usein kotipuutarhuri huomaa satoa nakertelevat puutarhan vihulaiset siinä vaiheessa, kun tuhoja on jo syntynyt. Ennakointi on ilman muuta tehokkain tapa välttää näitä kutsumattomia vieraita, mutta biologista, myrkytöntä apua on saatavilla silloinkin, kun vauriot ovat jo nähtävillä.
Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.
Lempipuutarhaohjelmani, Trädgårdstiderin, inspiroimana halusin tehdä meille kaksi kukkivaa palloa, jotka kiinnitettiin korkeisiin tolppiin sisääntuloomme portin molemmin puolin. Kahden puolipalloamppelin yhdistäminen kukkivaksi palloksi oli siis tuon puutarhaohjelman juontajan, Pernillan idea, mutta itse tein kukkivat pallot hieman eri tavalla kuin...
Hunajamarja, haskap, makeasinikuusama, marjasinikuusama, ikuisen nuoruuden marja - rakkaalla pensaalla on monta nimeä. Jos haluat vähällä vaivalla tuottoisan marjapensaan, hunajamarja on sinun juttusi.
Vuoden 2025 HeVit, kurkut ovat helppoja ja satoisia hyötykasveja, mutta muutama pieni niksi niidenkin kasvattamisessa on. Ihan ensiksi mainittakoon, että kurkkuja ei kannata esikasvattaa liian aikaisin, hyvistä syistä. Alueesta riippuen noin 3 viikon esikasvatus riittää mainiosti.
