ITSE TEKEMISEN ILOA

01.11.2021

Menneet viikot ovat taas osoittaneet miten pitkä ja ilmastoltaan vaihteleva maa tämä kotomaamme on. Siinä missä täällä meidän kasvuvyöhykkeellämme ollaan taivallettu harmaudessa ja sateessa kumpparit louskuen, katoavaa valoa kaivaten, pohjoisemmassa ollaan jo ihanan valkeissa talvimaisemissa. Toisilla vieläkin kukkivat orvokit uivat pihalla ja toisilla peurat kaivavat lumen alta kasvimaalle jääneitä herkkuja. Alkuvuonna aikaisesta keväästä haaveillut pohjoisessa asuva kansa saa nyt hyvitystä näin syksyllä, kun me etelämmässä asuvat kurakeli-ihmiset saamme ihailla heidän jo talvista raikkauttaan hehkuvaa maisemaa vain somepostauksien kautta.

Tässä kuussa kuun ensimmäinen maanantai on myös kuun ensimmäinen päivä, ja tavalliseen tapaan kuun ensimmäinen maanantai on omavaraistelevien eli #suuntanaomavaraisuus -blogipoppoon kimppapostauspäivä. Marraskuussa Tsajut blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaaman poppoon yhteisenä aiheena on pohdiskella mitä ostin ennen valmiina, mutta nykyään teen itse, muutakin kuin syötävää. Muiden vinkkejä ja ajatuksia sekä kuulumisia pääset lukemaan tämän kirjoituksen lopusta löytyvän linkkilistan kautta.

Tehdään mitä tehdään

Se on jännä juttu, että tällaisen aiheen tiimoilla menee ensimmäisenä sormi suuhun. Minähän teen vaikka mitä, tämän tästä jotain, mutta mitä? Niin ovat vuodet jo tehneet tehtäväänsä, että tällaisesta nykyajan tavanomaisesta elämisestä hieman poikkeava arki on käynyt meille jo niin normaaliksi, että ihan tosissaan istuin hyvän tovin sormet näppäimistöllä tyhjää ruutua tuijotellen. Teen, teen, mutta mitä?

Itse tekeminenhän ei tarkoita sitä, että lopputuote olisi jollain tavalla omavarainen, vaikka ollaankin tällaisen poppoon puuhien äärellä. Itse tekeminen tietysti voi olla, ja joskus onkin enemmän tai vähemmän myös omavaraista. Valmiina ostamisen ainoa kunniakas vaihtoehto ei kuitenkaan ole se, että tässä maailman ajassa omavaraisteleva tuottaisi itse kaiken alusta loppuun saakka omissa kätösissään. Käsistään kätevä ostaa kangasta ja ompelee itselleen vaatteen. Neuloja kutoo itselleen ja perheelleen ihanat villasukat. Kumpikaan välttämättä ei kasvata sen enempää pellavaa kuin lampaitakaan, mutta tuotteet ovat silti itse tehtyjä, sillä niitä ei tarvitse ostaa valmiina kaupasta. Siitä tässä on kysymys!

Omavaraistelu ja omatoimisuus kulkevat yleensä käsi kädessä. Tuota itse sen mitä haluat ja kykenet, tee itse sen minkä jaksat ja haluat. Mainitsen tämän oman ajatukseni aiheesta ihan siitä syystä, että omavaraisteluun suhtaudutaan joskus hieman vähättelevästi. Ajatellaan, että mikäli omavaraistelija ei juokse pelkkä talja päällään pitkin metsiä hankkimassa ateriaansa, tai kaiva omin kourin itselleen perunapeltoa, jonka satoa sitten keittelee itse valamassaan padassa, mökissä, jossa ei ole sen enempää valoa kuin iloakaan, niin eihän se mitään
o i k e a a omavaraisuutta olekaan. Mitä sitten! Omavaraisteluun liitetään ihan turhaan tällainen hassu "kaikki tai ei mitään" -näkemys, ikään kuin vastaavasti lenkkeilyä harrastavan oletettaisiin juoksevan aina ja kaikkialle, oli menoa tai ei. Pyh, sanon minä! Kukin tahtomallaan tavalla ja se riittää.

Mutta, nyt puhutaan itse tekemisestä. Mitä sellaista, jonka ennen ostin valmiina, nykyään valmistan itse?

Itse tekemisen iloa

Aikuisen ihmisen elämässä on ihan riittämiin töitä, joita on pakko tehdä, halusi tai ei, joten omiin itse valmistamiini juttuihin liitän vahvasti aina tekemisen ilon. On mukavaa tehdä itse. Usein siinä säästää rahaa ja joskus jotain vaivaakin, ehkäpä luontoakin.

Ihan tosissani tähän juttuun kiinni käydessäni mietin, millaisia kauppatuotteita olemme korvanneet itse valmistamillamme. Ruokapuolella siihen olisi helppo vastata, sillä yritämme kasvattaa osan ruoastamme itse kasvimaalla ja puutarhassa. Niiden kautta sitten tietenkin ruokapöytään päätyy paljon aterioita tai niiden osia ja ruokakomeroon ja pakastimeen monenmoisia herkkuja ja eri tavoilla säilöttyä satoa. Vaikka nyt haetaan muuta kuin ruokaa, mainitsen näistä kuitenkin yrttisuolan, sillä itse tehty yrttisuola on niin paljon kaupan yrttisuolaa maukkaampaa, ja kun kaupan yrttisuolat ovat sadan prosentin sisällöstään vain parin prosentin edestä muuta kuin suolaa, niin en koe itse järkeväksi sitä "yrttisuolaa" ostaa, kun sen valmistaminen itse on mielestäni niin kivaa puuhaa.

Arkisia asioita

Vilkuilin hieman omia nurkkiamme, että mitä itse valmistettua muuta kuin syötävää tai juotavaa silmiin osuu. Varmaan yleisimmät, sellaiset jatkuvasti arjessa esiintyvät, kaupalliset versionsa kotitekoisina syrjäyttäneet tuotteet ovat siivoukseen ja hygieniaan liittyviä tuotteita ja hieman kosmetiikkaakin. Tiski- ja pyykkiaineita, hiushuuhteita ja -hoitoja, saippuaa, shampoota, huulirasvaa, hoivasalvaa, nuharöörit avaavaa salvaa, jalka- ja ihovoidetta, kasvonaamioita.. - tällaisia tavallisia arkisia juttuja, joita valmistan itse joko luontaistuotekaupan raaka-aineista ja/tai oman puutarhan antimista. Pesusienikin meillä on itse kasvatettu, tuo komea perusienikurkkuputki korin keskellä. Ja jotta en nyt ihan vaille käsityöpuolta jäisi -käsityöthän eivät ole lempipuuhiani, niin kuvaan pääsi myös itse valmistetut huopatöppöset.

Isäntäkin on kantanut miehekkään kortensa itse valmistettujen kekoomme takomalla ja veistämällä meille jos mitä sellaisia tuotteita, joita yleensä ostetaan kaupasta. On kahvaa, naulakkoa, vedintä, viljelylaatikkoa, istutusnokkaa, uunikoukkua, kattilatelinettä ja jopa nauloja. Varmaan suurin yksittäinen juttu, jonka olemme valmistaneet itse sen sijaan, että olisimme ostaneet sellaisen valmiina, on melko suuri kasvihuoneemme, jonka valmistimme kierrätysikkunoista.

Vaikka tekisikin paljon itse, se ei tarkoita sitä, että aina tekisi niitä itse. Pidän valtavasti esimerkiksi kynttilöiden valamisesta ja hunajavahalevyjen rullailusta kynttilöiksi, mutta niiden lisäksi ostan myös valmiita kynttilöitä. Jos huulirasva loppuu, enkä millään jaksa juuri silloin uutta erää tehdä, kyllä se kaupan hyvä huulirasva taskuun päätyy kassan kautta. Pitää olla sitä tekemisen iloa - elämässä on suorittamista riittämiin muutenkin.

Jos kaipaat vinkkejä joihinkin näihin mainitsemiini, niin kurkkaa osastolle koti & puhteet - sieltä löytyy ohjeita!

Kuulumisia

Nämä yllä olevat kuvat kertovat siitä, että syksy on riisunut vaatteet luonnosta. Niin on taas harmaata, valotonta ja sateista. Puutarha on käymässä talviunille, mutta koska säät ovat olleet kovin leutoja, siinä kymmenen asteen paikkeilla, ei syyskylvöjä ole vielä tehty laatikkopuutarhassa. Parista nipin napin pakkasen puolelle painuneesta yöstä ja kolean tuulisista päivistä huolimatta on edelleen ollut liian lämmintä kylvää siemeniä.

Näissä lokakuun lopun kuvissa näkyy muuten myös itse tehtyä!  On aitaa, linnunpönttöä, porttia, viljelyslaatikkoa, lintulautaa ja hyönteishotellia. Entisessä elämässämme ne olisi varmaan ostettu kaupasta, melkein kaikki. Jos ei muuten, niin koska ei olisi ollut tilaa sellaisia valmistaa.

Syyskylvöille (miten suurellinen sana puutarhalle) ei tosiaan olla päästy vielä, mutta satokausi se vaan jatkuu. Nämä alla olevat herkut nyin ylös kasvatuslaatikoista sunnuntaina, siis eilen. On vielä sellaista "ateria kerrallaan" -sadonkorjuuta jäljellä.

Potut maistuvat edelleen niin hyville ja mikäs niillä on maassa ollessa kunnes pakkaset saapuvat kunnolla. Meillä ei ole maakellaria, joten sadon viimeiset säilyvät maassa. Naapurikuvassa on kuivumaan menossa olevia persiljavihtoja, jotka leikkasin sisälle tuodun mandariinipuun ruukusta. Muistaisinpa mitä lajiketta tuo persilja oli. Se on meinaan satoisin persilja koskaan! Juuri nuo 6 kuivatusvihtaa leikkasin ja jo sieltä ruukusta nousee vielä lisää. Tämä lienee jo kuudes sadonkorjuu tänä vuonna samoista persiljoista!

Lokakuu on ollut melkoisen tohinarikas täällä meillä. On ollut paljon leipätöitä ja runsaasti omia puuhia. Kekriä vietettiin, kirjaa on kirjoitettu ja valokuvaaja on käynyt kuvailemassa kirjaan tulevia juttuja. On se kyllä kivaa puuhaa, en muuta väitä!

Vastoinkäymisten osastolla syntyi pieni härdelli, kun vanha koneeni saavutti elinkaarensa ääripään - voi luoja sitä vaivaa, kun pitää ladata sitä ja tätä, siirtää niitä ja noita, vaihtaa salasanoja ja vaikka mitä, kun ottaa uuden koneen käyttöönsä. Inhoan sitä miten välttämätön tietokone on elämässäni. Voisin hyvin elää ilman tietokonetta, mutta ilman sitä en voi tehdä työtäni, enkä tietenkään kirjoittaakaan näitä tarinoitamme tänne, joten nalkissa ollaan. No, tulipahan tehtyä, vali, vali.

Kuukasi päättyi kuitenkin sangen hilpeisiin tunnelmiin. Kättä ylös, kuka on käynyt piknikillä kampaamossa? Minä olen, sekä käynyt kampaajalla että piknikillä kampaamossa, sillä en todellakaan leikkaa omia hiuksiani kuin otsatukan verran! Ei tähän mitään sen kummempaa liity, hauska päivä vainen. Menimme ystäväni kanssa yhdessä kampaajalle, joka on meille tuttu vakiokampaajamme, iloinen ihminen kerrassaan. Saimme olla kampaamossa kolmisin ja otin mukaan eväskorin, jossa oli pientä purtavaa ja glögiä kaikille. Olipa meillä hauskaa. Sillä aikaa kun toisen hiuksia laitettiin, toinen mussutteli eväitä ja kampaajakin sai osuutensa, vaikkei ehtinytkään siinä päitämme päivittäessään tuomisia haukkaamaan. Pieniä iloja elämässä - hauska iltapäivä ja alkuilta ystävän kanssa kampaamopiknikin merkeissä!

Kaksi kuuta uuteen vuoteen

Vaikka juuri tänään, kun kirjoitan tätä juttua, on se vuoden ainoa päivä, jolloin vuorokaudessa on kellojen siirtämisen vuoksi 25 tuntia, päivä on silti täynnä pieniä puuhia, joten jätän teidät, ihanat lukijamme, näiden lokakuun kauneimpien syysvärien keskelle ennen kun siirrytte muiden tarinoihin. Vielä ennen puolta kuuta oli niin maalauksellisen kultaisia sävyjä maisema täynnä. Nyt ollaan jo marraskuussa ja maisema on karu, mutta pian päästään taas jouluvalmisteluiden äärelle, ja kun joulun ohitse sitten joudetaan, sopiikin jo haaveilla lähestyvästä keväästä ja valosta.

Niiden välissä nauttikaamme siitä mitä nautittavaksi suodaan!

Tänään omilla kirjoituksillaan teitä ilahduttavat seuraavat mainiot omavaraistelijat:

1.11.2021 klo 09 alkaen:

Kasvuvyöhykkeellä 1:
Apilankukka .
Sateenkaaria ja Serpentiiniä .
Kasvuvyöhykkeellä 2:
Oma tupa ja tontti .
Sarin puutarhat .
Kasvuvyöhykkeellä 3:
Tsajut .
Mikä Itä .
Evil Dressmaker .
Rakkautta ja maan antimia .
Kasvuvyöhykkeellä 4:
Puutarhahetki .
Kasvuvyöhykkeellä 5:
-
Kasvuvyöhykkeellä 7:
Korpitalo .

Aurinkoisia päiviä marraskuulle toivotellen  Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta tai alla olevalla lomakkeella

Uusimmat kirjoitukset

MIELENRAUHAA

09.08.2022

Kaupungista maalle muutettuamme olen usein pohtinut onnellisuuteen ja mielenrauhaan liittyviä asioita ja keskustelemme aiheesta säännöllisesti myös samalla tavalla askeettisemmin elävän ystäväni kanssa. Mikä saa ihmisen onnelliseksi ja mikä luo meille mielenrauhaa? Missä tilanteessa me olemme tyytyväisiä? Mitä aistimme valitsevat kun saavat itse...

PARASTA AIKAA

01.08.2022

Kesän viimeinen kuukausi saattelee meitä syksyyn pimentäen illat ja saaden marjoista raskaat oksat taipumaan maata kohti. Tähän näkymään voisi kiteyttää tämän ajan kesästä, kun sadonkorjuu alkaa. Aloitellaan valmistautuminen seuraavaan vuodenaikaan ja talveenkin. Lämpimien päivien viilentyneissä illoissa sytytellään jo kynttilöitäkin. Minä pidän...

SULOINEN SUOPA

24.07.2022

Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinä- elokuu onkin ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä, ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä!

Nyt kun helteet ovat väistyneet, Jovelassa hurisee kuivuri harva se päivä. Sadon kuivattaminen on hyvä keino säilöä satoa ja kasvattaa kotivaraa, ja samalla säästyy tilaakin, sillä kuivatettu sato vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin moni muu säilöntämuoto. Monitasoisen kuivurin hankintavinkin löydät kirjoituksen loppuosasta. Kirjoitus on...

Heinäkuu saapui helteineen ja hyötypuutarhassa on melkein kaikki hyvin! Kuun ensimmäisenä maanantaina omavaraistelevat bloggaajat kokoontuvat jälleen Tsajut-blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaamana yhteisen aiheen äärelle, joka tällä kertaa on paras oma säilöntäohje sekä itseäni inspiroiva viihde, joka voi olla ohjelma, podcast, mitä tahansa!...

FOODSCAPE

11.06.2022

Vanhaan aikaan hyötypuutarhat ja kasvimaat olivat usein talojen takapihojen suojissa, tarkkaan eroteltuina hienommista kukkaistutuksista, jotka talojen etupihoilla toivottivat vieraat tervetulleiksi peremmälle. Foodscape kääntää tämän asetelman päinvastaiseksi tuoden hyötyistutukset kotien etupihoille. Foodscapelle ei taida olla suuhun yhtä istuvaa...