MIELENRAUHAA

09.08.2022

Kaupungista maalle muutettuamme olen usein pohtinut onnellisuuteen ja mielenrauhaan liittyviä asioita ja keskustelemme aiheesta säännöllisesti myös samalla tavalla askeettisemmin elävän ystäväni kanssa. Mikä saa ihmisen onnelliseksi ja mikä luo meille mielenrauhaa? Missä tilanteessa me olemme tyytyväisiä? Mitä aistimme valitsevat kun saavat itse valita? Miten jotkut ihmiset tuntuvat olevan täynnä mielenrauhaa ja mistä he ovat sen löytäneet? Usein mietin myös sitäkin, miksi itse olen niin onnellinen?

Sanotaan ettei onnea voi ostaa, eikä voikaan, mutta voisiko onnellisuutta ja mielenrauhaa tankata esimerkiksi hyvinvointifestivaaleilla? Lähdimme jooga-, ravinto- ja pilatesohjaajaystäväni kanssa kutsuvieraina ja avoimin mielin etsimään mielenrauhaan liittyviä kokemuksia Natural High Healing -festivaaleilta, jotka ovat Suomessa oman alansa pioneereja. Elokuussa 2022 pidetyt nelipäiväiset Natut, kuten festivaalien ystävät tapahtumaa kutsuvat, olivat järjestyksessään jo kymmenennet.

Natun kotisivuilla ja somessa ihmiset ovat energisen iloisia ja onnellisen tuntuisia. Kuvista välittyy yhteisöllisyyden, ystävällisyyden ja energisyyden, mutta samaan aikaan myös mielenrauhaa huokuva näkymätön kupoli, jonka alla olevat ihmiset tuntuvat nauttivan hetkestä sielunsa kyllyydestä. Vahvasti introverttinä ihmisenä huomasin pohtivani keitä ovat nuo kaikki kuvien ihmiset, jotka tuntuvat jättävän "en mä kehtaa" -kainouden taakseen saapuessaan festivaaleille? He selvästi ovat iloisia, jopa riehaantuneita - ja tämä kaikki päihteettömässä tapahtumassa maalaismaisemaan kasatussa festivaalikokonaisuudessa. Olisinko tällaisessa joukossa kuin silli pullassa vai löytäisinko sieltä jotain itselleni uutta?

Entisenä mielenterveyshoitajana henkisen hyvinvoinnin asiat ovat aina lähellä sydäntäni. Tutustuminen festaritarjontaan, joka on kasattu kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja mielenterveyden tasapainon löytämisestä oli kieltämättä mykistävän hieno kokemus. Yht'äkkiä ympärilläsi on valtava joukko hyväntahtoisia ja iloisia ihmisiä. Päässäni pyöri tämän tästä lainaus, joka liitetään yleensä jouluun: maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Se oikeastaan mielestäni kuvastaa tunnelmaa hyvin. Koolla oli joukko ihmisiä, joilla oli hyvä tahto ja keskinäinen rauha, jossa toiset huomioitiin ja toisia kohtaan käyttäydyttiin hyväksyvästi ja kauniisti. Sellainen tunnelma, varsinkin tässä maailman ajassa, ei ole itsestään selvää. Se ei myöskään ollut päälle liimattua siirappia, vaan aidosti hyvästä olosta ja väittäisin juurikin sieltä mielenrauhasta kumpuavaa sisäisen mielihyvän pääsyä irralleen ja leviämään. Näille festareille oli tultu nauttimaan ja iloitsemaan yhdessäolosta itsen ja toisten kanssa. Sellainen tarttuu.

Natu-festareiden ohjelmatarjonta oli käsittämättömän laaja. Jos haluaa ummikkona tutustua mahdollisimman laajaan hyvinvointitarjontaan joogasta tribaalitanssiin, äänimaljoista luentoihin ja terveysinfoista yrttien maailmaan - olipa mukana omavaraisuusaihettakin, niin tästä kattauksesta ei puuttunut mitään. Kun yhteen päivään neljästä oli saatu mahtumaan likimain satakunta erilaista ohjelmaa joista valita, voi sanoa, etteivät nämä festivaalit ole tarkoitettu vain puuvillavaatteisiin pukeutuneelle, lootusasennossa istuvalle mantraajalle, vaan ihan jokaiselle. Varsinkin heille, joiden tekisi kovasti mieli joskus kokeilla jotain, mutta eivät oikein rohkene tai eivät aivan tiedä mikä itselle parhaiten sopisi.

Natuilla sai jokainen osallistua ohjelmiin, luentoihin ja työpajoihin oman mielensä mukaisesti tai vain katsella ja seurata menoa ja tunnelmia energiasta ja miljööstä nauttien. Tarjolla oli myös hierontaa ja hoitoja, kuten taidetta, musiikkia ja runojakin. Erillistä maksua vastaan saattoi saunoa ja lammissa sai pulahtaa uimaan jos mieli teki. Tanssia sai sydämensä kyllyydestä, mutta myös olla aivan rauhassa jos siltä tuntui. Jos kaipasi hieman lepoa, suuressa festariteltassa saattoi ottaa nokoset, mutta toisaalta,  jos oikein teki mieli telmiä, yhdellä kentällä oli tarjolla leikkimielistä mutapainiakin.

Natu-festivaalit järjestetään Varsinais-Suomessa, Uudenkaupungissa sijaitsevalla Nopperlan tilalla, joka on vanha maatila. Nopperla sijaitsee lähialueellamme ja on siten meille entuudestaan tuttu. Paikka on tunnettu myös mm. antiikkipäiviltä ja Karjurock-festivaaleista. Miljööstä löytyy erilaisia rakennuksia, tiloja, niittyjä ja lampia, joissa festarivieraat kävivät pulahtelemassa. Yllä kuvassa mm. jooga- ja meditaatiotilana käytetty kivinavetan ylinen.

Työpajoista ehkäpä vaikuttavin oli miesten työpaja, jonka aloitusäänet kaikuivat kumean komeina alkuillassa. Kuvitelkaa Queenin *We will rock you'n rytmi ja joukko eri ikäisiä miehiä kokoontuneena yhteen aloittaen tribaalimaisen voimalaulun. Sitä katsellessa saattoi hetken kuvitella syöksyvänsä ajan halki siihen aikaan, jolloin miehet kokoontuivat iltanuotion ympärille laulamaan, taputtamaan käsiään ja polkemaan jalkojaan samaan tahtiin. Hee-o, he-o, hee-o, he-o toistui välillä voimistuen ja laantuen, mutta alati kiihtyen uusien miesten liittyessä joukkoon. En tiedä onko sopivaa sanoa, että ilmassa tuoksui testosteroni, mutta sitä se oli. Hirmuisen väkevä kokemus. Olimme jo aiemmin ystäväni kanssa katselleet lammen lähellä pidettyä  voimatanssituntia ja ihmetelleet miten niin suuri joukko ihmisiä saattoi toistaa liikeratoja niin samanaikaisesti. Sekin näky oli huikea. Samalla juttelimme siitä, kuinka helppoa on ymmärtää miten muinaiset uhrimenot onnistuivat. Voimatanssit, siis laumatanssit ovat voimakkaasti stimuloivia. Minäkin vain katselin niitä ja silti olisin voinut kävellä kiltisti lampeen jos tanssijat aikansa olisivat houkutelleet.

Mainittakoon sekin, että miesten työpajan seinällä oli suurin koskaan näkemääni isoäidin neliöistä tehty peitto. Upea!

Alueen ympäristössä oli paljon erilaisia kylttejä ja ajatuslappuja joiden äärelle saattoi pysähtyä lueskelemään kirjoituksia ja ehkäpä löytämään itselle merkityksellisiä lausahduksia. Allekirjoitan erityisesti kortin, jossa valitaan elämä, joka vahvistaa ja ravitsee. Vastakohtana voisi ajatella elämää, joka uuvuttaa ja vie enemmän kuin antaa. Kenelläpä ei nykyaikana olisi sellaisesta kokemuksia. Mutta valinta on helppo. Valitse elämääsi asioita, jotka vahvistavat ja ravitsevat sinua, eikö vaan? Aina ja kaikkea ei voi valita, mutta jos elämän päälinja on tuo, se myös ravitsee itse itseään ja vastoinkäymiset ovat helpommin ylitettävissä.

Henkisen ravinnon lisäksi festareilla oli runsas ruokatarjonta ja se kaikki oli vegaanista. Aivan loistavaa! Jos mielii tutustua vegaaniseen ruokaan, nyt oli mistä valita. Me joimme vahvistavaa raakasuklaakaakaota ja vitamiinimehua ja söimme loistavat nachoannoset, joissa oli mm. todella maukasta härkistä ja täydellisen kypsää avokadoa. Olisin kaivannut kahvin vaihtoehdoksi myös sikurijuomaa, koska olen sikurijuoma-ahmatti, mutta ilahduin yhtälailla kerkkäjuomasta, jota oli tarjolla yhdessä ruokakojussa.

Festareiden myyntikojualueella tapasimme Yokshirestä, Englannista kotoisin olevan, Suomessa asuvan kelttien historiaan perehtyneen asiantuntijan, jonka kojusta ostin festarimuistoksi pienen pussin metsän aineksista kerättyä Kalevala-suitsuketta. Eri kojuissa oli tarjolla myös mm. vaatteita ja asusteita, koruja, korukiviä ja käsin tehtyä suklaata.

Dreams do come true, julisti alla olevan kuvan festarikeinu, ja mitäpä siihen muuta tuumaaman kuin että niinpä!

Onnellisuuteen ei ole yhtä oikeaa vastausta tai tietä, mutta noin yleisesti ihminen on tutkitusti onnellisimmillaan silloin kun elämän mahdolliset huolet eivät vuoda elämän iloa tuottavien asioiden yli. Onnellisuus on ehkäpä eniten tunnetta siitä, että tuntee olevansa hyväksytty ja kokee olevansa henkisesti ja fyysisesti siellä missä pitääkin, siten kuten itselleen on tärkeää. Esimerkiksi itselleni suurin elämäni onni ja mielenrauhani lähde on se, että saan asua mieheni ja eläintemme kanssa näin, tässä 150-vuotiaassa paljon nähneessä talossamme jonka me elvytimme uuteen elämään, ja saamme elellä täällä hieman askeettisemmin kuin nykyään tavataan asua. Elämme omavaraistellen, puuhaillen ja seuraten vuodenaikasyklejä. Mielenrauhani on läsnäolossa, joka alkaa siitä, että olen myös itselleni läsnä. Elämän saati itsen ei tarvitse olla täydellinen tai täysin huolista vapaa, jotta se voi olla onnellista. Mielenrauha on henkilökohtainen paikka, jokaisella erilainen, mutta silti myös yhteinen.

Natu-festarit ovat onnistuneet luomaan mielenrauhan kupolin jonka alla neljän päivän ajan kulkee sangen kivoja ja aidosti lämpimiä ihmisiä. Sellaisia hyviksiä, joita ei mailmassa ole tarpeeksi, eikä koskaan liikaa. Natu-festarit myös ruokkivat tuota tunnetilaa - ei siirappisilla mainosteksteillä, vaan luomalla tunnelman, jossa on jees olla mukava ja huomioida muut. En ehkä osaa täysin pukea sanoiksi tuota käsin kosketeltavaa ilmapiiriä festareiden aikana. Se on koettava itse, ja jos tällainen syvästi introvertti sosiaalinen erakko lumoutui festaripäivän taiasta, ei sen löytäminen ole vaikeaa. Jotenkin se vain tarttui.

Festareiden parhaita asioita mielestäni ja myös ystäväni mielestä (tunnelman lisäksi) oli tapahtuman valtava ohjelmatarjonta. Jos jossain, niin Natuilla voi tutustua luontevasti  ja helposti ihan kaikkeen tässä aihepiirissä. Festareiden ilmapiiri on taianomainen. Tuntemattomat ihmiset puhuivat toisilleen, hymyilivät ja hei, oli ällistyttävän harvinaista etteivät ihmiset kulkeneet kännykät kädessä! Ihmiset ovat aidosti läsnä, festarihenkilökunta kuin joulupukin pajasta lainattuja ja työpajojen ohjaajat asiansa osaavia, iloisia ja lämminhenkisiä. Tapahtuma on tosiaan päihteetön - ei örvellystä, ei savupilveä rakennuksen nurkalla eikä ohi kulkevien muovituoppien loiskeita ryysiksessä. Festarit olivat muutenkin sangen siistit ja infra oli huolellisesti toteutettu vessoista vesipisteelle. Eritysmaininta festareiden ensiapupisteelle, jossa paikattiin niin haavoja kuin murheitakin. Jos jostain syystä jollekin tulisi paha mieli tai olisi vain saatava puhua jonkun kanssa, paikalla oli ensiapuenkeleitä kuulemassa. Entisenä mielenterveyshoitajana tämä liikutti minua kovasti. Olisipa tällaisia ensiapuenkeleitä kaikkialla, aina.

Tuossa kuvassa ylempänä on festarivieraiden käsissä näkyneitä kierrätettäviä kombucha-pulloja, joita sai täyttää juoman myyntipisteellä. Oiva idea! Ei ihme, ettei messualueella ollut pulloja, purkkeja tai roskia siellä ja täällä. Suoraan sanottuna roskia ei ollut yhtään missään, paitsi roskiksissa. Be one of the good guys, julisti pullo, ja viesti meni perille. Festarikansalaiset olivat hyviksiä myös tässä asiassa.

Seuraavat Natural High Healing -festivaalit, eli Natut, järjestetään jälleen kesällä 2023. Tänä vuonna (2022) liput myytiin loppuun jo perjantaina. Festivaalien tavoite taisi olla 8000 ihmistä ja sen uskon täyttyneen. Voin täydestä sydämestäni sanoa, että kokemus oli ihana, upea ja sai ajattelemaan monia asioita, haluamaan olemaan se pullon kyljen one of the good guys.

Olen introvertti. Toivottavasti muistin hymyillä kaikille. Jos en ihan aina ja jokaiselle, niin hymyilin sisälläni ja edelleen.

Ps. vastauksena kysymykseen voiko onnellisuutta ja mielenrauhaa tankata hyvinvointifestivaaleilla, vastaan tätä kokemusta rikkaampana, että kyllä voi. Voi kyllä!

Kiitos Natural High Healing -festareiden väelle ja -festarikansalle.
Magic indeed, magic.  Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta tai alla olevalla lomakkeella ❤ 

Vanhassa talossa kertoo matkasta yksinkertaiseen elämään. Se on myös oman sadon ja loppuvuoden juhlien keittokirja sekä tee se itse -henkinen hyvän mielen puuhastelukirja. Kirjan reseptit ja inspiroivat ideat ajoittuvat alkusyksystä aina jouluun saakka.

Uusimmat kirjoitukset

..tai oikeastaan suuria. Arjen pienet ilot ovat suuria, mutta eipäs mennä asioiden edelle. Hei! mehän olemme päässeet joulukuuhun ja maa on valkeana. Mikä ilo Joulu, tuo ihmeellisen ilon aika, joulun taika, ihmisillä hyvä tahto ja kaikille hyvää mieltä - tai ainakin näin toivoisi olevan. Tiedän ettei se niin mene, mutta silti saa toivoa...

Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.

Saapuihan se ensimmäinen kuuran maahan puhaltava yöpakkanen vihdoin Jovelaankin, vaikkakin vain lyhyen vierailun verran. Kovin ovatkin olleet leutoja ja märkiä niin yöt kuin päivätkin, ja maisema on enemmänkin peittynyt sumuun kuin kuuraan. Vaan saimmepa silti sen ensimmäisen kuura-aamun ja lupauksen talvesta tallennettua kuvien muistokirjaan...

Onnellisen omavaraistelijan pihalla tai lähialueella kasvaa hevoskastanjapuita, joiden pähkinöitä voi hyödyntää pesupähkinöiden tapaan pyykinpesussa. Hevoskastanjoiden ja tuontipesupähkinöiden saponiini- eli luontainen saippuapitoisuus onkin likimain sama, joten kaukomailta saakka meille kuljetettavat pesupähkinät voi hyvällä syyllä korvata...

JOULUKALENTERI

01.11.2022

Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille. Tämä joulukalenteri on alun...

Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...