NUUKA PUUTARHURI

01.05.2019

Tällä kertaa heittäydytään iloiseen nuukailuun mm. skräppipuutarhan, kierrätysmateriaalien ja penninvenytyksen merkeissä niin puutarhassa kuin kotona, ja vieläpä useamman omavaraistelevan bloggaajan toimesta!  Tervetuloa siis nuukailemaan Tsajut- blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaaman poppoon tämän kuukauden kimppapostauksen pariin, jonka teemana on säästövinkit!

Kirjoitus sisältää * -merkittyjä affiliatelinkkejä.

Terve nuukailu on mukavaa puuhaa ja konstit ovat monet. Pohditaan hankintoja, ostetaan järkevästi, käytetään loppuun, lainataan kun ei tarvita usein, korjataan rikkoutunut, tehdään itse ja kasvatetaan itse. Omavaraistelevilla onkin yleensä omaa ruokatuotantoa puutarhoissaan, mutta puutarhan hoito ei tietenkään ole ilmaista iloa. Paljon on kuitenkin sellaista missä voi säästää ja loppupeleissä puutarhan perustamiskustannukset ovat ne, joissa rahaa kuluu eniten. Usein puutarhassa hääräilyssä on kyse myös harrastuksesta, mutta kuluistaan huolimatta se on kuitenkin yksi niistä harrastuksista, jotka myös tuottavat, kuten esimerkiksi kalastus, metsästys tai sienimetsässä ja marjamättäillä samoilu sekä villivihannesten keräily. Nuukaillen, vertaillen, kierrättäen ja itse tehden puutarhakulujen ja hyödyn balanssi pysyy mielekkäänä ja onhan se aina mukavaa säästää siinä missä voi, niin puutarhassa kuin kotonakin.

Skräppipuutarha (rääpepuutarha, tähdepuutarha)

Olen tässä puutarhakaipuisena kevättä odotellessa huomannut skräppi- eli rääpepuutarhojen kuvien yleistyvän isossa maailmassa ja itsekin niistä kiinnostuin. Kun sitten sain kirjan Kasvikset uuteen kasvuun, olihan se kokeiltava omaksi iloksi ja pieneksi säästöksi moista puuhaa ihan ajatuksen kanssa, ja kivaa puuhaa tämä onkin, samalla tietenkin pientä säästöäkin.

Valkosipuliruohoa meillä on kasvanut aina talvisin ja ostosalaatitkin laitan veteen uusia lehtiä saadaksemme, mutta tällaista tarkoituksellista laajempaa rääpepuutarhailua en ole kokeillut. Mainitussa Kasvikset uuteen kasvuun -kirjassa annetaan kaikenlaisia vinkkejä eri kasvisten uuteen satoon, miten tietyistä ruokakasveista saa uutta syötävää laittamalla yleensä kompostiin tai roskiin päätyvän vihannespalan veteen tai multaan ja miten kasviksia voi hyödyntää tässä mielessä. Palataan vielä tuohon kirjaan, mutta sitä ennen näytän muutaman kuvan tuosta meidän skräppipuutarhastamme, joka tuo vihreydellään paljon iloa tähän talven ja kevään murrosaikaan.

Meidän skräppipuutarhamme on keittiössä suunnilleen 40x30 cm kokoisessa matalassa muovilaatikossa (taimilaatikko), jossa on hieman multaa, jotta voin hyödyntää samaa alustaa myös versoille. Rääpepuutarha on näissä kuvissa vasta alkuvaiheessa, mutta sieltä pilkistelee jo uusia alkuja, joita voi hyödyntää ruoanlaitossa. Itse olisin laittanut sipulin "hattu" ylöspäin kasvamaan, mutta se tosiaan laitetaan jatkokasvatukseen leikkauspinta ylöspäin, jolloin sipuli tekee useita uusia alkuja yhdestä sipulista.

Fenkoli puskee jo uutta, samoin salaatti, joka tekee uusia lehtiä aiemmin käytetyn salaatin keskiöstä. Osa porkkanan paloista uinuu vielä, osa tekee jo tupsujaan. Porkkanan naateista, eli lehdistä voi tehdä vaikkapa ihanaa porkkanapestoa, kunhan tuosta kaikki palaset saavat kunnon tupsut tehtyä. Porkkanatupsut maistuvat myös salaatissa tai tillin tapaan kalan kanssa.

Ajatus tähteiden hyödyntämisestä ei tietenkään ole uusi asia. Varsinkin sota-aikana ja muutenkin vanhaan aikaan raaka-aineet käytettiin tarkasti. Skräppipuutarhat ovat tätä aikaa ja ilmeisen nosteisia ihmisten tarttuessa hanakasti erilaisiin kotoilupuuhiin näinä aikoina. Tällainen fiilistelypuutarhurointi ennen kevättä tekee hyvää puutarhakuumeellekin, kun ulos ei vielä pääse hääräilemään.

Kerron tuosta skräppipuutarhamme innoittamasta kirjasta enemmän kirjoituksen lopussa ja lisään siitä kiinnostuneille linkin verkkokirjakauppaan, jossa kirja on juuri tarjouksessa.

Istutusruukut vessapaperirullista

Viime vuonna kansa hamstrasi vessapaperia ja jos, kuten me, vessapaperirullien hylsyjä tulee säästettyä pitkin vuotta, niistä saa kevään lähestyessä tehtyä käteviä kylvörenkaita ja esikasvatuspurkkeja taimille. Puutarhanuukailun puolestapuhuja, brittiläinen puutarhuri Huw Richards, jolta löytyy myös kiva YouTube-kanava, mainitsee yhdessä videossaan myös, että vessapaperirullista tehdyt esikasvatuspurkit vähentävät taimen kokemaa siirtostressiä siinä vaiheessa, kun taimi istutetaan ulos, sillä taimen voi istuttaa sellaisenaan, purkkeineen päivineen maahan. Toki purkin pohja avataan, mutta se onkin helppoa näissä purkeissa.

Huw Richards on kirjoittanut myös monia puutarhakirjoja, joista uusin on juurikin nuukailua puutarhassa: Grow Food for Free. Aivan ihana ja idearikas kirja, jota myy mm. *Adlibris -verkkokirjakauppa.

Täällä on tehty esikasvatusruukkuja ja kylvetty niihin siemeniä. Kuvassa yksi munakoisoista kuvun alla.

Esikasvatuspurkkien tekeminen on yksinkertaista. Litistä vessapaperihylsy ja tee siihen muutaman sentin poikkiviiva, jotta kaikista purkeista tulee samaa kokoa. Taita hylsy vielä kahtia ja silitä saumat napakoiksi. Avaa hylsy, joka on nyt neliön muotoinen, leikkaa kulmat auki viivaan saakka ja taittele liepeet ristiin. Jos olet tehnyt pohjasta liian syvän, eikä ristiasettelu onnistu, ei hätää! Taittele liepeet pohjaksi toistensa päälle ja dippaa ruukkujen pohjat nopeasti veteen kun olet tehnyt kaikki purkit valmiiksi. Laita sen jälkeen kaikki purkit tarjottimelle tai jollekin kosteutta kestävälle alustalle pohjat alaspäin, ja aseta jokin kirja, ei liian painava, purkkien päälle. Märkä pohja tiivistyy kuivuessaan yhteen. Itse kastan myös ristipohjaiset purkit veteen. Purkkien pohjista tulee tasaisia ja napakoita.

Kun täytät purkit mullalla, jätä hieman kasteluvaraa ja muista jättää purkkien väliin ilmaa, jotta ne eivät homehdu. Kun on aika istuttaa taimet ulos, avaa pohjan liepeet ja istuta koko purkki taimineen päivineen maahan sellaisenaan. Helppoa, siistiä ja kätevää!

Pakkauspaperit & -pahvit kiertoon!

Olen melkoinen paperiharakka ja säästän aina kaikki tilausten mukana tulevat hyvät pakkausmateriaalit. Osasta teen sytykkeitä, osa säästetään pakkausmateriaaliksi itselle ja osa käytetään esikasvatuspuuhiin tai muihin sottaisin puuhiin pöydän suojana.

Monet yritykset pakkaavat tuotteensa kiitettävän hyvin suojaten tuotteet kuljetuksen kolhuilta ja paperimateriaalit ovat yleensä laadukkaita ja ekologisia. Tammikuussa saapuneet termoruukut oli suojattu ihanalla ekopaperilla. Helmikuussa samat paperit toimivat esikasvatuspuuhissa ruokapöydän suojana ja sen jälkeen paperit revittiin sytykkeiksi.

Paahdesuoja & kylvösuoja

Joskus tuotteiden suojana tulee tällaista hauskaa kävynsuomupaperia. Se toimii mainiosti taimien paahdesuojana! Meillä tuota paperia laitetaan kasvatuslaatikon pleksin päälle parin lankkupalasen alle, jotta paperi pysyy paikoillaan tuulessakin tai teipillä sen alle jos on parin päivän sateita luvassa, mutta tuota paperia voi viritellä myös pystysuojaksi parin kepin avulla. Valoa pääsee läpi, mutta valonarka taimi ei pihalle päästyään nuupahda valoshokkiin. Toiset siemenet taas ovat todella tarkkoja siitä, että kylvös pysyy kunnolla kosteana, tai ei kunnian kukko laula. Meillä kävi viime vuonna niin, että palsternakat, jotka tuntuvat olevan erityisen tarkkoja riittävän kosteuden suhteen, piti kylvää kahteen kertaan, sillä multa pääsi itämisvaiheessa kuivumaan liikaa, eivätkä siemenet itäneet kuivuuden vuoksi. Aiemmin mainittu puutarhuri Huw Richards antaa kirjassaan siementen kosteuden ylläpitämiseen vinkin: laita kostean kylvön päälle soiro pahvia, joka pitää kosteutta yllä kriittisenä aikana! Pahvin alle kurkataan muutaman päivän jälkeen päivittäin ja kun siemenet ovat itäneet, pahvi nostetaan pois. Miten yksinkertaista!

Hyvät, pahat siemenet

Säästä hermojasi, säästä ekosysteemiämme! Vastoin parempaa tietoa olen minäkin joskus alkuvaiheessa täällä langennut ruokakaupan vihanneksen siementen käyttöön, myönnetään. Enää en ole niin tehnyt, sillä tieto lisäsi tuskaa, kuten sanotaan. Kaupan vihannekset, oli ne sitten tuontia tai kotimaisia, mutta eritoten tuontia, kantavat mukanaan riskin kasvitaudista tai tuholaisista, jotka voivat tehdä mittavaa tuhoa niin omassa puutarhassa kuin ylipäätään ekosysteemillemmekin, eritoten jos jokin tänne kuulumaton tauti tai tuholainen pääsee valloilleen. Me ihmiset olemme nyt saaneet kokea pandemian ja mitä se tuo tullessaan. Samaa ei kaivata vielä luontoonkin. Kun haluaa säästää siemenissä, säilö omia, vaihda ylimääräisiä toisen kanssa ja bongaa tarjouksia sertifioiduista siemenistä. Myös kimppatilaus säästää hieman rahaa, kun jokaisen ei tarvitse maksaa erikseen toimituskuluja. On hyvä muistaa myös se, että ruokakaupan vihannesten siemenet eivät välttämättä tuota uutta satoa, sillä monet kaupan vihannekset ovat hybridilajikkeita. Säästä siis myös hermoja ja käytä turvallisia siemeniä, omia tai ostettuja.

Omat siemenet säästävät rahaa ja tuovat paljon iloa, mutta omista siemenistä saattaa myös kasvaa siemeniä tuottaneesta emokasvista poikkeavia vihanneksia jos lajikkeet pääsevät risteytymään. Näin voi käydä esimerkiksi kurpitsoille, jos samalla tai naapuruston kasvimaalla kasvaa useampaa lajiketta.

Niin kauniita kun siniset ja pinkit perunoiden uutuuslajikkeet kaupan hyllyissä ovatkin, älä käytä kaupan perunoita siemenperunoina. Niihinkin sisältyy riskejä ja perunataudit voivat saatustuttaa - ei vain sen vuoden satosi, vaan myös tulevat satosi, sillä esimerkiksi yleinen perunatauti perunarutto on viheliäinen saada katoamaan, kun se pääsee perunamaalle. Irlannissahan suuri nälänhätä, jonka johdosta menehtyi noin miljoona ihmistä, johtui perunarutosta. Perunan tautien kitkemisen haasteista esimerkkinä mainittakoon myös vaikkapa perunasyöpä, jota meillä Suomessa ei onneksi ole ollut vuosikymmeniin, mutta sen kitkemiseen meni maassamme 80 vuotta. Kahdeksankymmentä! Eihän siis oteta säästämisen tai innostuksen vuoksi turhia riskejä, vaan käytetään tarkastettuja, sertifioituja siemenperunoita, myös peruslajikkeissa.

Kylvörenkaat & siemenrenkaat

Siemenistä kylvöihin, jotka jo lähestyvät kovaa vauhtia täällä meidän kasvuvyöhykkeellä 1b! Tämä ei ole mikään uusi idea, olen maininnut näistä kylvörenkaista aiemminkin, mutta koska kyseessä on säästöteemainen kirjoitus, mainitsen ne vielä kertaalleen. Kylvörenkaat säästävät hermoja, vaivaa ja satoa. Ryhdyin kylvämään siemeniä kasvatuslaatikoihin vessapaperirullan hylsyistä leikattuihin renkaisiin, koska alussa perkasin vahingossa puolet porkkanoiden taimista pois erehtyen luulemaan niitä rikkaruohoiksi. Porkkanan pikkuisia alkuja muistuttavat rikkaruohot jäivät, porkkanat lähtivät. Sen jälkeen olen aina kylvänyt hyötykasvien siemenet renkaisiin, edelleenkin, vuosien jälkeen ja pääasiassa siksi, että se helpottaa ylipäätään rikkaruohojen poistossa. Se mikä kasvaa renkaan ulkopuolella, on varmuudella rikkaruoho.

Kuvassa isäntä laittelee porkkanaa kylvörenkaisiin. Keskelle on kylvetty vapaalla kädellä samettikukkaa, joka houkuttelee pölyttäjiä ja auttaa tuholaisten torjunnassa hyötypuutarhassa.

Pullokasvihuoneet

Lasiset taimikuvut ovat ihania, mutta samalla myös hieman hintavia ja rikkoutuvat herkästi. Saman asian ajaa itse tehdyt pullokasvihuoneet. Olen tässä helmikuussa ottanut itseäni niskasta kiinni ja tehnyt ison ryppään keskeneräisiksi jääneitä ja toivepostauksia valmiiksi. Tein myös pullokasvihuoneille ohjeineen oman postauksensa, sillä moni tekee pullokasvihuoneita vain poistamalla pullosta pohjan. Mikä ettei! Kyllä sekin toimii, mutta jos pullokasvihuoneen pohjaan tekee pienen muokkauksen, pullot ovat vakaampia, eivätkä kaadu jokaisesta pienestä tölväisystä. Jutusta löytyy myös vinkkejä miten pullokasvihuoneita voi hyödyntää monipuolisesti, ei vain esikasvatuksessa.

Pullokasvihuoneita sisällä, pullokasvihuoneita ulkona! Pullokasvihuoneista on paljon iloa ja hyötyä sekä sisällä että ulkona. Lämpöä, kosteutta ja pitkää kieltä tuholaisille! Meillä pullot suojaavat taimia myös kissoiltamme, jotka mielellään tutustuisivat taimiin niiden esikasvatusvaiheessa..

Kallisarvoinen vesi

Sadeveden hyödyntäminen puutarhassa kannattaa. Puutarhaan saa uppoamaan uskomattomia määriä vettä varsinkin viikkoja kestävien hellekausien aikana. Kirjoitin 2 kevättä sitten jutun Janoinen maa puutarhan kastelusta ja veden määrästä sekä kauanko esimerkiksi sadettimella tulee tohottaa, jotta viljelys kastuu juuriin saakka. Kaikki se vesi, jolla saa kasteltua puutarhaansa muuten kuin ostovetenä, oli se sitten sade- tai kaivovettä, on säästöä.

Kasvikset uuteen kasvuun

Sain tosiaan tämän puutarhanhoitoon erikoistuneen journalistin ja Plantura Gardenin omistajien kirjoittaman kirjan, joka kannustaa lukijoitaan kasvattamaan vihannesjätteistä uutta satoa. Kirja on omistettu skräppipuutarhoille ja tarjoilee perushoito-ohjeita eri kasveille sekä spesifioituja ohjeita tiettyjen kasvien jatkokasvatukseen "ikkunalaudalla".

Jatkokasvatusohjeita on yhteensä 21 yrteistä salaatteihin ja sipuleista juureksiin. Yllättäen kirjassa ei ollut mukana porkkanaa, jonka naatit ovat melkoisen herkullisia esimerkiksi pestossa. Kirjassa on myös hedelmiä, kuten ananas, avokado ja mango, joista kirjoittajat mainitsevatkin, että niiden kohdalla on kyseessä lähinnä huonekasvi, eikä varsinaista satoa kannata odottaa, sillä jatkokasvatettuna ne todennäköisesti eivät jaksa tehdä satoa.

Kirjan ohjeet ovat selkeitä ja kuvitettu siten, että jälkikasvatus onnistuisi mahdollisimman hyvin. Kirja tarjoilee myös lajikohtaisissa esipuheissaan tietoa mm. kasvin ravintoarvosta ja historiasta, ja lajikohtaisissa loppusanoissa vielä miten jatkokasvatettua kasvia voi hyödyntää.

Kirjan näkökulma on ekologinen ja itse tuotettujen vihannesten kasvatukseen kannustava.  Kirjassa puhutaan kaupan vihannesten elämän jatkamisesta ikkunalaudalla, mutta kirjassa sanotaan myös, että esimerkiksi kaupasta ostetun bataatin tai piparjuuren voi myöhemmin säiden salliessa viedä kasvamaan omaan puutarhaan. Koska kirjan käännös on varmaan tehty suoraan, mitään kirjaan lisäämättä, on kuitenkin lukijana mainittava, että ruokavirasto, joka Suomessa edistää ja valvoo myös ekosysteemimme vakautta mm. kasvitautien ja -tuholaisten osalta (kasvinterveys.fi), ei missään tapauksessa suosittele käyttämään ruokakaupasta ostettujen kasvisten kuten bataatin (tai minkään muunkaan) vientiä puutarhaan tai kasvihuoneeseen, kuten ei myöskään ruokakaupasta ostettujen kasvisten siementen käyttöä puutarhassa. Kaikkiin mainittuihin liittyy huomattavia riskejä sekä omalle puutarhalle että maataloudellemme sekä ylipäätään ekosysteemillemme. Se mikä elintarvikkeesta jatkokasvatetaan sisällä, pidettäköön sisällä!

Skäppipuutarhan perustaminen on hauskaa puuhaa ja kirja on kiva kannustin paneutua asiaan kunnolla. Jos jokin ei sitten mene ihan toivotulla tavalla, kirjan Mikä meni pieleen? -osio tarjoaa vinkkejä siihenkin, miten seuraavalla kerralla onnistuu paremmin.

Voisin kuvitella, että lapsiperheissä skräppipuutarha voisi tarjoilla mukavaa puuhaa myös lapsille ja samalla lapset saisivat kokemuksia ruokatähteiden hyödyntämisestä ja ylipäätään ruoan kasvattamisesta, joka lisää arvostusta raaka-aineita kohtaan. Ei hassumpi yhdistelmä ollenkaan, ja on tämä ihan hauskaa näin aikuisellekin!

Kasvikset uuteen kasvuun - Käsikirja jokaiselle joka haluaa vähentää ruokahävikkiä ja säästää selvää rahaa: Melissa Raupach & Felix Lill, Minerva Kustannus Oy 2020
Saatavilla *Adlibris -kirjaverkkokauppa.

Kuten alussa sanoin, terve nuukailu on mukavaa puuhaa. Joskus nuukailu on ainoa vaihtoehto, ja sen ovat monet joutuneet viimeisen vuoden aikana kokemaan, mutta tervehenkisestä nuukailusta tulee helposti myös tapa, jonka myötä arjen menot pysyvät kurissa ja ehkäpä sinne sukanvarteenkin jää jotain helpottamaan niitä aikoja, jolloin nuukailu ei ole valinta, vaan pakko. Mitähän nuo muut omavaraistelevat bloggaajat aiheesta ovat omalla kohdallaan tuumailleet? Se selviää kun käyt alla olevan linkkilistan kimppuun!

Tänään penniä venyttelevät myös omavaraistelevat:

1.3.2021 klo 09 alkaen:

Kasvuvyöhykkeellä 1:
Apilankukka .
Kakskulma .
Iso-Orvokkiniitty .
Multavarpaan maailma .
Sateenkaaria ja serpentiiniä .
Kasvuvyöhykkeellä 2:

Sarin puutarhat .
Oma tupa ja tontti .
Urban Farming .
Kasvuvyöhykkeellä 3:
Tsajut .
Rakkautta ja maanantimia .
Majalevon pientila .
Mikä itä .
Caramellia .
Mummon kirja .
Kasvuvyöhykkeellä 4:
Puutarhahetki .
Korkeala .
Kasvuvyöhykkeellä 5:
Korpikuusen tila .
Puutteela .
Kasvuvyöhykkeellä 7:
Korpitalo .

Nuukaillen muiden muassa  Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta

SUVISIMAT 

16.06.2024

Suvisimaa ja juhannuspolkkaa! Juhannuspolkka sai nimensä siitä, että sen maku muistuttaa hieman polkkakarkkeja, vaikkei niitä ole nähnytkään, ja suvisiman salaisuutena on mustaseljankukat. Molemmat reseptit ovat omiani, mutta kolmannen, mustaherukkaisen kesäsiman resepti on alkujaan Louhisaaren linnasta.

Tällä hyttysiä inhottavalla yrttietikalla, jota on käytetty niin karkoitteena, rohtona kuin maustajanakin, on sangen hauska nimi, jonka juuret juontavat keskiajan paikkeille Ranskaan. Itse käytän 4:n varkaan etikkaa sekä hyttyskarkoitteena että salaattikastikkeiden maustajana, mutta joskus myös hiushuuhteena, sillä se saa laimennettuna hiukset...

Kuluneen kuukauden voisi kiteyttää kolmeen sanaan: kuumaa, kuivaa ja kaunista. Kun puolen vuoden talvi vihdoin taittui, meidät heitettiin suoraan sateettomaan hellekauteen lööppien rakastaman käristyskupolin alle. Koko kuun kärvisteltyämme saimme lopulta pari runsasta, vaikkakin lyhyttä sadekuuroa touko- ja kesäkuun taitteeseen. Se on kovin vähän...

Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.

Silmä silmästä, punkki punkista! Biologinen tuholaistorjunta esimerkiksi leppäkerttujen avulla, on myrkytön vaihtoehto kemiallisille kasvinsuojeluvalmisteille ja herättää kiinnostusta myös kotipuutarhureiden joukossa. Aiemmin torjuntaeliöitä myytiin lähinnä kauppapuutarhoille, mutta onneksi nykyään kotipuutarhurikin voi tilata niin sanottuja...

Nyt saavat rikkaruohot kyytiä ilman ylimääräisiä kyykkimisiä ja kasvit ravintoa onnnistuneiden satojen ja kukkivien silmänilojen tuotantoon, kun säätkin suosivat kotipuutarhureita