PUUTARHASOTURIT

22.04.2022

Ongelmia puutarhassa? Ehkäise ja käy vastahyökkäykseen hyönteisten, kukkien ja yrttien avulla, jotka auttavat karkottamaan tuhohyönteisiä ja houkuttelevat tilalle sadon kannalta hyödyllisiä torjuntahyönteisiä ja pölyttäjiä. Kirjoitus on julkaistu alun perin 17.04.2019.

Kirjoitus sisältää *-merkityn affiliatelinkin kirjaverkkokauppaan.

Miksi käyttää myrkkyjä, jos saman asian voi hoitaa luonnonmukaisestikin? Kovin usein harmittomana pidetyt myrkyt paljastuvat myöhemmin enemmän harmillisiksi mitä ollaan luultu. Esimerkiksi glyfosaattia sisältävät rikkaruohomyrkyt kuten Roundup köyhdyttävät maata ja vaikuttavat mikrobeihin, joiden on tarkoitus parantaa maata. Lisäksi kotimaisissakin tutkimuksissa on selvinnyt, etteivät ne välttämättä häviäkään kahdessa viikossa, kuten valmistaja on ilmoittanut, vaan glyfosaattia saattaa löytyä maa-aineksesta vielä seitsemän vuoden jälkeenkin. Glyfosaatti tuhoaa rikkakasveja, mutta samalla hidastaa hyötykasvien kasvua, myrkyttää kastemadot ja on haitallinen mehiläisille. 5 grammaa glyfosaattia riittää tappamaan kilon painoisen rotan. Ihmiselimistöön kertyessään glyfosaatin epäillään aiheuttavan todennäköisesti syöpää. Ei siis ole yhdentekevää sekään, millä puutarhansa tuholaiset karkottaa. Partikkeleilla on taipumusta päätyä ravinnoksi tarkoitettujen kasvien kautta ihmiselimistöönkin.

Biologinen torjunta

Luonnonmukaisia keinoja torjua hyötypuutarhan haittahyönteisiä on yllättävän paljon. Aihepiiri onkin sangen laaja ja mielenkiintoinen. Koska luonnonmukaista torjuntaa voi suorittaa niin monella tavalla, tässä jutussa tutkaillaan luonnonmukaista torjuntaa erityisesti yrttien, kukkien ja puutarhan hyönteisten avulla. Lopusta löytyy vielä valkosipulista, pietaryrtistä, raparperista, tomaatinlehdistä ja nokkosesta tehtävien perinteisten torjuntaliemien reseptit. Mainittakoon vielä, että ötököihin, torjuntakasveihin ja niiden kautta luonnonmukaiseen torjuntaan tutustuminen on ollut mahtava aihe, johon voisi uppoutua loputtomasti - myös siksi, että kovin monessa jutussa suositellaan hyödyntämään esimerkiksi torjuntakasveja, mutta niitä ei välttämättä nimetä, ja jos nimetään, ei ehkä kerrota mitä torjuntakasvi torjuu. Yritinkin kasata nimenomaan tätä tietoa koosteeksi.

Hyvä suunnitelma on puoli voittoa

Omaa kasvimaata ja keittiöpuutarhaa suunnitellessa kannattaa torjuntakumppanuuskasvit ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä torjuntakasvien avulla voi ennaltaehkäistä tuholaishyönteisten saapumisen. Tietyt kukat houkuttelevat tuholaisia, jotka houkutuskasvin lumossa jättävät kasvimaan muut kasvatit rauhaan. Monet yrteistä ovat tuholaisista niin epämiellyttäviä tai hämääviä, että tuholaiset jättävät kokonaan saapumasta paikalle, ja kun näihin yhdistää vielä puutarhan jalkajoukot ja siipiveikot, niin eiköhän kasvimaalla voida hyvin ja lisäksi kasvimaalla näyttää sangen hurmaavalta!

Tuholaiset ja torjuntahyönteiset

Tämä osio kirjoituksesta on syntynyt kantapään kautta. Kävipä nimittäin siten, että ensimmäistä kertaa omaa keittiöpuutarhaa hoitaessani tapasin erikoisia perhosia muistuttavia, vihertävän harsosiipisiä hyönteisiä ja niiden toukkia juuri siellä, missä havaitsin tuholaisten nakertaneen reikiä kasvatteihimme. Koko kesän sitten napsin ja häädin näitä harsosiipiä ja niiden toukkia pois kasveista, mutta lehtien nakertelu jatkui aina vaan. Olin myötävaikuttanut asiaan tietämättömyyttäni. Harsosiipiset perhosötökät toukkineen, siis oikealta nimeltään harsokorennot olivatkin paikalla auttaakseen meitä varsinaisten tuholaisten torjunnassa syömällä reikiä aiheuttavia tuholaisia, ja minä typerys menin häätämään ne pois.

Pahikset

Ylin rivi: Valkoinen kaaliperhonen/lanttuperhonen, kaaliperhosen toukka ja kaalikoi sekä muurahainen, joka on hankala hyötypuutarhassa, silloin, kun muurahaiset ovat väärässä paikassa, sillä muurahaiset suojelevat kirvoja, joiden tuottamaa mesikastetta muurahaiset keräävät ja myös häätävät kirvojen torjujat, kuten leppäkertut tiehensä. Toisaalta yhden muurahaispesän asukkaat voivat mutustella päivässä jopa kymmeniä tuhansia hyönteisiä.

Toinen rivi: Suomeenkin levinnyt erittäin haitallinen vieraslaji, oikea puutarhan tuho espanjansiruetana, tyypillinen puutarhoissa viihtyvä kotilo ja koloradonkuoriainen, joka tuhoaa perunoita ja koisoja sekä kirvojen ja niiden siivettöminä syntyviä jälkeläisiä, jotka tuhoavat kasvien lehtiä ja altistavat kasvit sienille ja homeelle. Kirvoja on vihreitä (lehtikirva), mustia (juurikaskirva eli papukirva) ja punaisia.

Alin rivi: Korea, mutta haitallinen rosmariinikuoriainen, joita tulee erityisesti ulkomailta saapuvien ruukkuyrttien mukana ja joka pystyy talvehtimaan Suomessa. Tuhoaa  rosmariinia, laventelia, salviaa ja timjamia. Tasajuovakirppa (kuva 2) ja mustakirppa (kuva 3) ovat erittäin haitallisia tuholaisia ja aiheuttavat mittavia tuhoja niin viljelys- kuin kasvimaallakin syömällä kasveja. Mustakirpat ovat vain muutaman millin pituisia tuholaisia, jotka vipeltävät laumoittain kukissa ja kasveilla. Ryhmittyvät usein mustien kirvojen tapaan mm. kehäkukkiin ja päivänkakkaroihin, jotka toimivat hyvinä houkutuskasveina. Valkoisen, mustapilkkuisen omenankehrääjäkoin (kuva 4) toukat tuhoavat omenapuun lehdet. Luontaisia vihollisia omenatuholaiselle ovat kiilupistiäiset ja petoluteet.

Muita yleisiä tuholaisia ovat mm. kasvihuoneen kutsumaton vieras ansarijauhiainen (pieni vitivalkoinen perhosta muistuttava hyönteinen, jonka pää ja vartalo ovat kellertäviä) sekä vihannespunkki, joka tekee ohutta seittiä kasvien päälle.

Hyvikset puutarhassa

Ampiaista ulkonäöltään muistuttavan kukkakärpäsen (kuva 2) toukat syövät jopa 100 tuholaiskirvaa päivässä. Leppäkerttu (kuva 3) munii kirvojen valtaamien kasvien lehtien alapuolelle jopa 300 munaa, joista kukin toukkavaiheeseen päästyään syö ravinnokseen jopa 400 kirvaa. Aikuiset leppäkertut syövät kirvoja, nelisenkymmentä päivässä. Leppäkerttu syö myös vihannespunkkeja. Väinönputket, pietaryrtit ja tuoksupelargonit ovat leppäkerttujen lempikukkia, lisää siis niitä puutarhaasi! Leppäkerttua muistuttava oranssin keltainen tuomenpisarpirkko syö härmää (jauhomainen home kasvien pinnalla) ja kirvoja. Hennon vihreän tai vaalean harsokorennon (kuva 4) toukkien mieliruokaa ovat kirvat, mutta toukat syövät myös kirppoja, jotka nakertavat erityisesti kaaleja ja retiisejä. Musta, takaosastaan juomuinen siemenkiitäjäinen on puutarhurin erikoisystävä, sillä se syö yleisten rikkakasvien siemeniä.

Kuvassa alla ampiainen, joka tarvitsee jopa 200 kirvaa tai muuta hyönteistä ruokkiakseen yhden työampiaisen toukan. Pihtihäntä (kuva 2) joka kannattaa häätää daalioista, sillä se saattaa nakerrella niitä, mutta herkuttelee kasvimaalla päivittäin kirvoilla jopa 150 tuholaisen edestä. Myös hentosudenkorento (kuva 3) nautiskelee kirvoilla. Kansankielellä yleisesti koppakuoriaiseksi kutsutut maakiitäjät, joita on useita lajikkeita, ja jotka tunnistaa usein metallinhohtoisesta puvustaan, syövät mm. hyönteisiä, kotiloita ja hämähäkkejä.

Loispistiäiset ovat häijyjä otuksia, jotka munivat isäntähyönteisiin. Munista kehittyvät toukat syövät isäntänsä hengiltä. Pistiäiset ovat samaan aikaan hyviksiä, esimerkiksi muniessaan porkkanakemppeihin, kaaliperhosten tai kaali- ja sipulikärpästen toukkiin, mutta yhtälailla ovat pahiksiakin, sillä uhriksi voi päätyä myös hyötypuutarhan toivotut hyönteisvieraat ja niiden toukat.

Torjuntayrtit

Hyötypuutarhan tuholaisien saapumista voi ennaltaehkäistä istuttamalla vihannesten kumppaneiksi yrttejä, jotka luontaisesti torjuvat tuholaisia. Hätätapauksessa voi hyökkäyksen kohteeksi joutuneen kasvin yrittää pelastaa myös kaupasta ostetulla ruukkuyrtillä.

Torjuntayrtit harmien mukaan

Kurkkukasvien härmä (kasvien pinnalle ilmaantuva valkoinen jauhomainen home) ja tomaattien taudit: basilika
Etanat ja kotilot: iisoppi, krassi, salvia, timjami, fenkoli, kissanminttu, laventeli
Kaalikärpäset ja -perhoset: iisoppi, mintut, salvia, tilli, timjami, rosmariini, kurkkuyrtti
Sienitaudit: kirveli
Sipulikärpäset: kamomilla
Papukirvat (juurikaskirva, tuhoaa perunaa): kynteli
Punapunkki (hedelmäpuissa): koristekrassi
Lehtikirvat: kirveli, laventeli, tilli, iisoppi, nokkonen
Kirpat: mintut
Muurahaiset: kirveli, laventeli, mintut
Koloradokuoriaiset: piparjuuri
Porkkanakärpäset: salvia, rosmariini, ruohosipuli, kamomilla
Vihannespunkki: salvia, laventel, korianteri

Houkutus- ja torjuntayrtit lajikkeittain


Anisiiso
houkuttelee erityisesti perhosia, kimalaisia ja mehiläisiä.
Fenkolin kukinto houkuttelee luokseen pölyttäjiä.
Iisoppi karkottaa perhostoukkia ja kirvoja lanttu-, nauris- ja kaalimaalla, houkuttelee pölyttäjiä.
Karhunlaukka houkuttelee päiväperhosia.
Kirvelin kukkien imelä tuoksu houkuttelee mehiläisiä.
Korianteri karkottaa vihannespunkkeja, houkuttelee mehiläisiä ja kukkakärpäsiä.
Koristekrassi torjuu hedelmäpuiden punapunkkeja. Käytetään myös houkutuskasvina kaalimaalla ja omenapuiden lähellä, sillä koristekrassi vetää kirvoja puoleensa, jotka jättävät koristekrassin löydettyään kaalit rauhaan.
Kurkkuyrtti on parhaita mehiläisten ja perhosten houkuttelijoita. Torjuu kaalimaan tuholaisia.
Laventeli on päiväperhosia ja mehiläisiä miellyttävä mesikasvi.
Lipstikka houkuttelee loispistiäisiä, joiden toukat syövät puutarhan tuholaisia, kuten kirvoja.
Mintut ovat pölyttäjien ja päiväperhosten houkuttelijoita.
Nokkonen on tärkeä ravintokasvi perhosille. Käytetään kirvojen torjunnassa biologisena torjunta-aineena.
Oregano (mäkimeirami) on erittäin hyvä mesikasvi, jonka kukat houkuttelevat yö- ja päiväperhosia sekä mehiläisiä.
Rosmariinin kukat houkuttavat pölyttäjiä. Torjuu kaali- ja porkkanakärpäsiä sekä kaaliperhosia.
Ruohosipuli houkuttelee pölyttäjiä ja on laukkayökkösen ainoa ravontolähde.
Sitruunamelissa on mehiläisten lempiyrttejä.

Houkutus- ja torjuntakukat

Samettikukkaa on lisätty hyötykasvien lomiin iät ja ajat, mutta moni muukin kukka avustaa puutarhureita tuholaistorjunnassa.

Samettikukka: hämäävät ja torjuvat kirvoja, kirppoja, muurahaisia ankeroisia, juurikirvoja, kaaliperhosia ja ansarijauhiaisia
Kehäkukka: hämäävät kirppoja, kirvoja ja kaaliperhosia, houkuttelevat hyödyllisiä kukkakärpäsiä
Keltasinappi: kaalikoit
Petunia: torjuu kirvoja
Asterit: houkuttelee hyödyllisiä leppäkerttuja, harsokorentoja ja kukkakärpäsiä
Auringonkukka: hämää kaalin tuholaisia
Koristekrassi: torjuu kirvoja, etanoita ja jauhiaisia
Pietaryrtti: torjuu vihannespunkkeja, houkuttelee leppäkerttuja
Hunajakukka: hämää kirppoja
Väinönputki: houkuttelee leppäkerttuja
Tuoksupelargonit; houkuttelee leppäkerttuja

Kuvissa: isosamettikukka, kääpiösamettikukka, ryhmäsamettikukka ja tiger eye -samettikukka.

Kuvissa alla: kehäkukka, keltasinappi, koristekrassi ja pietaryrtti

Pölyttäjien houkuttelu

Kuvassa ampiainen, kimalainen, mehiläinen ja ampiaista muistuttava kukkakärpänen. Ampiainen on lihansyöjä, mutta pölyttää saalistaessaan tahtomattaan kasveja. Parhaita pölyttäjiä ovat kimalaiset, mehiläiset ja kärpäset, perhoset osallistuvat aktiivisesti pölyttämiseen, mutta monet muutkin hyönteiset, kuten kovakuoriaiset kantavat omalta osaltaan kortensa kasvien pölytystalkoisiin, joiden vuoksi me kotipuutarhurit saamme nauttia runsaista sadoista.

Hyviä houkutuskukkia


Malvat, tuoksuherne, kukkivat yrtit, erityisesti iisoppi, laventeli, sitruunamelissa, kirveli, timjami ja korianteri, aitohunajakukka, samettikukka, ruiskaunokki, auringonkukka, ruusuruoho, asteri, daaliat, syysvuokko, krookus, lemmikit, pallo-ohdake, punahattu. Siitepölyä mehiläiset keräävät mm. yksinkertaisita medettömistä ruusuista kuten juhannusruusu sekä unikoista.

Torjuntaliemet

(Reseptit luomu.fi ja martat)

Pietaryrttitee
Tehoaa: mansikkapunkki, kirvat, omenakääriäiset ja kaaliperhoset
Hauduta 30 g tuoretta tai kuivattua pietaryrttiä litraan vettä. Käytetään laimentamattomana.

Raparperilehtikeite
Tehoaa: kirvat
500 g tuoretta raparperinlehteä 5 litraan vettä. Keitetään ja siivilöidään. Käytetään laimentamattomana.

Tomaatinlehtiuute
Tehoaa: kaaliperhoset
2 kourallista murskattuja tomaatinlehtiä 2 litraan vettä. Annetaan seistä 2 tuntia, käytetään laimentamattomana.

Nokkosvesi
Tehoaa: kirvat
1 kg tuoreita tai 200 g kuivattuja nokkosia ja 10 l vettä seisotetaan vuorokauden. Käytetään laimentamattomana.

Valkosipulihaude
Tehoaa: vihannespunkit
Hienonna 75 g valkosipulikynsiä tehosekoittimessa ja sekoita tahna 10 litraan vettä. Seisota kannen alla vuorokauden. Ruiskuta punkkien valtaamat kasvit kolmasti kolmen päivän välein.

Lukuvinkki

Eva Fanqvist Skublan kirja Puutarhan ystävät ja viholliset - hyötyeläinten ja tuholaisten luonnollinen tasapaino, on mitä mainioin kotipuutarhurin käsikirja. Valitettavasti kirja on ollut jo pidemmän aikaa loppu painoksena, mutta joskus sen saattaa löytää edullisesti verkkoantikvariaateista, kuten * Finlandia Kirjasta, josta viimeksi bongasin näitä parikin kappaletta myynnissä.

Pähkinänkuoressa

1. Suunnittele hyötypuutarhan alueet siten, että voit hyödyntää torjuntakasveja.
2. Tutustu ja tunnista tuholais- ja torjuntahyönteiset, jotta voit häätää tuholaiset ja hyötyä torjujista.
3. Istuta houkutuskasveja hurmaamaan tuholaiset, jotta ne jättävät satosi rauhaan.
4. Houkuttele pölyttäjiä mahdollistamaan muhkeita satoja.

Lämpimin terveisin
Jovelan Johanna

Lähteinä tutustuttu mm. Keittiöpuutarhuri: Lena Israelsson, Puutarhan ystävät ja viholliset: Eva Fanqvist Skubla Meidän Mökki -lehti, Hyönteismaailma, Yle: Riston luontokoulu, Viherpiha -lehti, Ötökkätieto, Eroon puutarhan tunkeilijoista : 50 nasevaa tapaa päihittää tuholaiset: Sarah Ford, Modern Farmer (yliopistotasoinen tutkimus samettikukkien vaikutuksesta torjuntakasvina),luomu.fi (luonnonmukainen maatalous), pölytys.fi Kuvat: Pixbay

Uusimpia juttuja

MIELENRAUHAA

09.08.2022

Kaupungista maalle muutettuamme olen usein pohtinut onnellisuuteen ja mielenrauhaan liittyviä asioita ja keskustelemme aiheesta säännöllisesti myös samalla tavalla askeettisemmin elävän ystäväni kanssa. Mikä saa ihmisen onnelliseksi ja mikä luo meille mielenrauhaa? Missä tilanteessa me olemme tyytyväisiä? Mitä aistimme valitsevat kun saavat itse...

PARASTA AIKAA

01.08.2022

Kesän viimeinen kuukausi saattelee meitä syksyyn pimentäen illat ja saaden marjoista raskaat oksat taipumaan maata kohti. Tähän näkymään voisi kiteyttää tämän ajan kesästä, kun sadonkorjuu alkaa. Aloitellaan valmistautuminen seuraavaan vuodenaikaan ja talveenkin. Lämpimien päivien viilentyneissä illoissa sytytellään jo kynttilöitäkin. Minä pidän...

SULOINEN SUOPA

24.07.2022

Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinä- elokuu onkin ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä, ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä!

Nyt kun helteet ovat väistyneet, Jovelassa hurisee kuivuri harva se päivä. Sadon kuivattaminen on hyvä keino säilöä satoa ja kasvattaa kotivaraa, ja samalla säästyy tilaakin, sillä kuivatettu sato vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin moni muu säilöntämuoto. Monitasoisen kuivurin hankintavinkin löydät kirjoituksen loppuosasta. Kirjoitus on...

Heinäkuu saapui helteineen ja hyötypuutarhassa on melkein kaikki hyvin! Kuun ensimmäisenä maanantaina omavaraistelevat bloggaajat kokoontuvat jälleen Tsajut-blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaamana yhteisen aiheen äärelle, joka tällä kertaa on paras oma säilöntäohje sekä itseäni inspiroiva viihde, joka voi olla ohjelma, podcast, mitä tahansa!...

FOODSCAPE

11.06.2022

Vanhaan aikaan hyötypuutarhat ja kasvimaat olivat usein talojen takapihojen suojissa, tarkkaan eroteltuina hienommista kukkaistutuksista, jotka talojen etupihoilla toivottivat vieraat tervetulleiksi peremmälle. Foodscape kääntää tämän asetelman päinvastaiseksi tuoden hyötyistutukset kotien etupihoille. Foodscapelle ei taida olla suuhun yhtä istuvaa...