1850-luku kohtasi 2010-luvun, kun Jovelaan hankittiin aurinkoenergialla toimiva lämminvesivaraaja. Tässä postauksessa on ensikokemuksia tuosta laitteesta ja muita kuulumisia viikolta.
Takapihan lipstikkalaatikko näyttää ihan aarrearkulta (ja aarrearkku se meille onkin sisältöineen), mutta pahvikatoksella on tarkoituksensa, eikä se ole aarrearkun imitoiminen. Ensi viikolla on taas niin kova paahde ja kuumuus luvassa, että piti tehdä varjostin lipstikalle, joka kellastuu paahteessa.
Basilikaa meillä kuluu todella paljon, joten sitä kasvaa vähän joka nurkalla, ainakin viidessä eri paikassa (ja nyt myös siellä etupihan ryytimaalla pallobasilikan muodossa), mutta nämä tyypit ovat terassilla nauttimassa auringosta. Ruukkuina on viime kesäjuhlilta säästetyt 5 litran oluttynnyrit. Hyvin tuntuvat viihtyvän, koska ensi viikolla pitää jo harventaa. Otan muutaman pistokkaan samalla, sillä basilikasta saa kesän aikana loputtomasti satoa juurruttamalla uusia oksia viikottain.
sai tällä viikolla uuden ahaa-elämyksen kun selvittelin miksi ihmeessä yht'äkkiä suurin osa sitruunan kukista ovat liloja nuppuina ja lilaa jää nupusta kehittyvään kukkaankin. Myös pienet sitruunan alut ovat aivan liloja ensin, kuin pikkuruisia munakoisoja, mutta muuttuvat myöhemmin vihreiksi. Luulin jo, että yöt ovat liian kylmiä, vaikkeivat kylmiä olekaan ja että sitruunapuu sitä oireileilisi moisella tavalla.
Oppia ikä kaikki - syy olikin harmiton, jopa toivottava. Luin amerikkalaisen sitruunan kasvattajan sivustoa ja siellä mainitaan, että terve puu tuottaa usein ensin valkoisia kukkia, mutta ne eivät tuota sitruunoita, vaikka pieniä, myöhemmin putoavia alkuja syntyisikin oksille. Puu säätelee satoaan ja tekee hedelmiä vasta lilaa sisältävistä kukistaan. Juttu lienee tosi, sillä lilaa sisältävät pienet sitruunan alut eivät meidänkään puusta putoile, vaan jatkavat kasvuaan.
Syreenit puhkesivat kukkaan ja varisivat pois jo aikaa sitten. Niin lyhyt on syreenin kukinta, alle 2 viikkoa. Lumipalloheisikin jo luopuu kukistaan. Sen alla näyttää siltä, kun maahan olisi satanut lunta. Juhannusruusut eivät tänäkään vuonna kestäneet juhannukseen saakka, vaan ovat jo varisemassa pois. Nyt on sitten pinkkien vuoro! Ihanat parfyymiruusut aloittelevat kukintaansa ruusupergolassa ja perennalassa pionit ja särkyneetsydämet ovat aloittamassa omaansa. Tuo särkynytsydän on pieni mysteeri, sillä en muista meidän hankkineen sitä, mutta se kasvaa paikassa, jossa se ei takuuvarmasti ole ennen ollut, joten se on varmaan tullut jonkun taimierän mukana, enkä vaan muista sitä.
Eilen kävimme pienellä retkellä Laitilan munamarkkinoilla ja romutorilla. Mukava pieni päiväretki, vaikkei sieltä mitään ihmeellistä mukaan tullutkaan. Yksi kiva löytö kumminkin, tällaiset peltiset savustusrasiat, jotka ovat oikeasti tarkoitettu grilliin. Rasiaan laitetaan savustuspurua, rasia hiilille grilliin ja grilli muuttuu savustimeksi. Meillä on puulla toimiva isohko savustuskaappi, joten savustimia ei tarvita, mutta rasiat (varsinkin kun hinta oli 2,-) olivat kiva löytö, sillä niitä voi käyttää myös hyttyssavuihin. Kirjoitin tuossa kevään loppupuolella sen jutun erilaisista luonnonmukaisista hyttyskarkotteista ja yksi vinkki oli nämä salvia-rosmariini-havu -suitsukkeet, jotka karkottavat hyttysiä siinä missä kaupalliset kaverinsakin.
Savulootan takana siintää sininen kuin aurinkomatkojen lomaesitteessä konsanaan. Se sininen on uima-allas, joka on kasattu ja täytetty taas pihalle lähestyvän juhannuksen kunniaksi.
Allas nostettiin nurmelle vasta tänään ja täytettiin porakaivovedellä, joten vielä sinne ei tohdi mennä polskimaan. Vesi on vasta n. 10-12 -asteista. Huomenna lisätään taas satsi aurinkolämmittimen lämmittämää kuumaa vettä altaaseen ja loput hoitelee aurinko itse. Eipä aikaakaan, kun altaassa voi taas polskia ja nauttia kesästä. Uima-allas on kyllä täällä ollut verrattoman kiva juttu. Altaalla voi virkistäytyä helteillä, viettää aikaa, rentoutua, vetreyttää selkää tavalla, joka onnistuu vain vedessä ja noin muuten olla vaan nauttia kesästä omalla pihalla. Melkoinen vesisyöppöhän tuo vajaan 4 metrin halkaisijan allas tietenkin on, sillä se vetää n. 6500 litraa vettä kerralla, mutta olemme antaneet sille synninpäästön. Vesi tulee kuitenkin omasta porakaivosta ja kun allasta ei mausteta kovilla kemikaaleilla (merisuola + puutarha-altaiden ja kala-altaiden levänestoaineet on yksi vaihtoehto koville kemikaaleille), vesi palautuu kyllä takaisin luontoon ja pitää kovilla helteillä meidän nurmikot hengissä silloin kun vesi vaihdetaan.
Tällaisia kuulumisia tällä viikolla Jovelasta. Ensi viikolla onkin jo juhannus, joten toivotellaanpa siis mitä parhaita lähestyvää juhannusta ja suloisinta suven juhlaa suuntiinne ❤
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta ❤
VIESTEJÄ
Nimi: Leena
Viesti: Olen
ihmetellyt miksi tuollaisia aurinkopaneeli lämminvesivaraajia ei
Suomessa näe missään, eikä niitä mainosteta.. Kunnon eristyksellä
varustettuna luulisin sellaisen olevan jopa rantasaunalla hyvä laite.
Asuinrakennuksista puhumattakaan. Kesäaikaan lämmityslaitteitaan moni
käyttää vain lämmintä vettä saadakseen. Kreikassa ja Kyproksella lähes joka talossa on kuuman veden tuottamiseen katoilla aurinkopaneelit olleet jo kymmeniä vuosia, Tekniikka
on yksinkertainen, ja vaikka ei Suomessa ympärivuotinen olisikaan,
monta kuukautta sentään käyttökelpoinen. Onnittelen viisaasta
valinnasta.
Vastaus: Sanos muuta! Tuo lämminvesivaraaja on osoittautunut hyväksi hankinnaksi (viestien katoamisen vuoksi vastaan tähän pari viikkoa myöhässä). Vesi on ollut todella kuumaa ja mitään käyttöepämukavuuksia ei olla havaittu. Meiltä tämä aurinkolämmitin on ilahduttanut erityisesti helleviikkojen aikaan, kun tuvan puuhellaan ei halua tehdä tulia tiskivesiä varten.
Nimi: Johanna Porvoosta
Viesti: Moikka! Toimiiko vedenlämmitin vain hellesäällä, vai onko siitä ollut iloa vielä syksyllä? Aurinkokeräin on harkinnassa.
Vastaus: Moi kaima siellä! Hellettä tuo vesilämmitin ei tarvitse, mutta aurinkoa kyllä. Nyt tässä lokakuussa lämmitin on jo talviteloilla, sillä sen lasiputket voivat mennä rikki -5C pakkasella jos lämmittimen vesi pääsee jäätymään ja meillä on ollut jo pari miinusastetta muutamana yönä. Talvisin lämmittimestä ei siis ole iloa, mutta hankintana se on ollut kannattava. Kuumimmillaan vesi on ollut yli 70C, eikä silloin ollut hellettä, aurinkoista kylläkin. Maaliskuussa, kun pakkasyöt ovat taas takana, lämmitin otetaan taas täällä käyttöön :)
Katajaisen kansan perinnemauste maustaa ruokia alkupaloista jälkiruokaan ainutlaatuisen upealla aromillaan! Kataja on meille suomalaisille rakas puu, jonka sitkeys ja elinvoimaisuus on antanut symboliikkansa koko kansan luonteelle. Katajanmarjojen ainutlaatuisista aromeista ja katajaan liitetyistä kansantarinoista inspiroituneena tämän kertaisen...
Omenalajike, joka mullisti omenamaailman, sanotaan saksalaisesta, Baijerissa kehitetystä Baya® Marisa omenasta, jonka erikoisuutena on punainen malto. Meille tämä kauttaaltaan punainen omena päätyi vahingossa muutama vuosi sitten, kun etsimme puutarhaamme uusia omenapuita ikivanhojen omenapuiden rinnalle. Tuolloin olimme jo valinneet haluamamme...
Syyskuu on kirpeän raikkaita aamuja ja kauniin kuulaita päiviä, joina aurinko jaksaa vielä lämmittää, ja sateisia iltoja, joina sadepisarat rummuttelevat peltikatolla. Puiden ensimmäiset keltaiset lehdet heilahtelevat vielä oksilla, mutta ennen kun kuu taas vaihtuu, nekin satavat maahan värikkään tilkkumattonsa. Pelloilla leijuva usva ja viimeisten...
Jos kurpitsa on kasvimaan kuningas, olkoon kukkakaali sen ylväskruunuinen kuningatar. Tällä kertaa tehdään kukkakaali-fetapihvejä pikkelssikastikkeen kera, kokkaillaan Pasta Alfredoa kukkakaalilla, yllätetään kukkakaalista valmistetuilla "hot wingseillä" ja viimeistellään kattaus upealla kookos-suklaamoussella, jonka perusaineena on kuin onkin...
Jovelassa korjattiin kurpitsasatoa, jota juhlistettiin pienten sunnuntai-iltapäivän kurpitsakestien merkeissä, pääroolissa tietenkin tämä kultakuorinen keittiöpuutarhan kuningas, joka sai loistaa viidessä eri ruokalajissa. Julkaistaan siis muidenkin iloksi muutama kokeilun arvoinen resepti!
Metsät ja puutarhat ovat antaneet parhaitaan marjasadon merkeissä - on aika tehdä kotitekoisia likööreitä, jotka eivät kalpene kaupallisten kavereidensa rinnalla tippaakaan! Reseptejä on kaksi. Toinen on yksinkertainen ja kursailematon, toinen likimain 200 vuotta vanha resepti, jolla syntyy upeita liköörejä suuremmitta vaivoitta.