1850-luku kohtasi 2010-luvun, kun Jovelaan hankittiin aurinkoenergialla toimiva lämminvesivaraaja. Tässä postauksessa on ensikokemuksia tuosta laitteesta ja muita kuulumisia viikolta.
Takapihan lipstikkalaatikko näyttää ihan aarrearkulta (ja aarrearkku se meille onkin sisältöineen), mutta pahvikatoksella on tarkoituksensa, eikä se ole aarrearkun imitoiminen. Ensi viikolla on taas niin kova paahde ja kuumuus luvassa, että piti tehdä varjostin lipstikalle, joka kellastuu paahteessa.
Basilikaa meillä kuluu todella paljon, joten sitä kasvaa vähän joka nurkalla, ainakin viidessä eri paikassa (ja nyt myös siellä etupihan ryytimaalla pallobasilikan muodossa), mutta nämä tyypit ovat terassilla nauttimassa auringosta. Ruukkuina on viime kesäjuhlilta säästetyt 5 litran oluttynnyrit. Hyvin tuntuvat viihtyvän, koska ensi viikolla pitää jo harventaa. Otan muutaman pistokkaan samalla, sillä basilikasta saa kesän aikana loputtomasti satoa juurruttamalla uusia oksia viikottain.
sai tällä viikolla uuden ahaa-elämyksen kun selvittelin miksi ihmeessä yht'äkkiä suurin osa sitruunan kukista ovat liloja nuppuina ja lilaa jää nupusta kehittyvään kukkaankin. Myös pienet sitruunan alut ovat aivan liloja ensin, kuin pikkuruisia munakoisoja, mutta muuttuvat myöhemmin vihreiksi. Luulin jo, että yöt ovat liian kylmiä, vaikkeivat kylmiä olekaan ja että sitruunapuu sitä oireileilisi moisella tavalla.
Oppia ikä kaikki - syy olikin harmiton, jopa toivottava. Luin amerikkalaisen sitruunan kasvattajan sivustoa ja siellä mainitaan, että terve puu tuottaa usein ensin valkoisia kukkia, mutta ne eivät tuota sitruunoita, vaikka pieniä, myöhemmin putoavia alkuja syntyisikin oksille. Puu säätelee satoaan ja tekee hedelmiä vasta lilaa sisältävistä kukistaan. Juttu lienee tosi, sillä lilaa sisältävät pienet sitruunan alut eivät meidänkään puusta putoile, vaan jatkavat kasvuaan.
Syreenit puhkesivat kukkaan ja varisivat pois jo aikaa sitten. Niin lyhyt on syreenin kukinta, alle 2 viikkoa. Lumipalloheisikin jo luopuu kukistaan. Sen alla näyttää siltä, kun maahan olisi satanut lunta. Juhannusruusut eivät tänäkään vuonna kestäneet juhannukseen saakka, vaan ovat jo varisemassa pois. Nyt on sitten pinkkien vuoro! Ihanat parfyymiruusut aloittelevat kukintaansa ruusupergolassa ja perennalassa pionit ja särkyneetsydämet ovat aloittamassa omaansa. Tuo särkynytsydän on pieni mysteeri, sillä en muista meidän hankkineen sitä, mutta se kasvaa paikassa, jossa se ei takuuvarmasti ole ennen ollut, joten se on varmaan tullut jonkun taimierän mukana, enkä vaan muista sitä.
Eilen kävimme pienellä retkellä Laitilan munamarkkinoilla ja romutorilla. Mukava pieni päiväretki, vaikkei sieltä mitään ihmeellistä mukaan tullutkaan. Yksi kiva löytö kumminkin, tällaiset peltiset savustusrasiat, jotka ovat oikeasti tarkoitettu grilliin. Rasiaan laitetaan savustuspurua, rasia hiilille grilliin ja grilli muuttuu savustimeksi. Meillä on puulla toimiva isohko savustuskaappi, joten savustimia ei tarvita, mutta rasiat (varsinkin kun hinta oli 2,-) olivat kiva löytö, sillä niitä voi käyttää myös hyttyssavuihin. Kirjoitin tuossa kevään loppupuolella sen jutun erilaisista luonnonmukaisista hyttyskarkotteista ja yksi vinkki oli nämä salvia-rosmariini-havu -suitsukkeet, jotka karkottavat hyttysiä siinä missä kaupalliset kaverinsakin.
Savulootan takana siintää sininen kuin aurinkomatkojen lomaesitteessä konsanaan. Se sininen on uima-allas, joka on kasattu ja täytetty taas pihalle lähestyvän juhannuksen kunniaksi.
Allas nostettiin nurmelle vasta tänään ja täytettiin porakaivovedellä, joten vielä sinne ei tohdi mennä polskimaan. Vesi on vasta n. 10-12 -asteista. Huomenna lisätään taas satsi aurinkolämmittimen lämmittämää kuumaa vettä altaaseen ja loput hoitelee aurinko itse. Eipä aikaakaan, kun altaassa voi taas polskia ja nauttia kesästä. Uima-allas on kyllä täällä ollut verrattoman kiva juttu. Altaalla voi virkistäytyä helteillä, viettää aikaa, rentoutua, vetreyttää selkää tavalla, joka onnistuu vain vedessä ja noin muuten olla vaan nauttia kesästä omalla pihalla. Melkoinen vesisyöppöhän tuo vajaan 4 metrin halkaisijan allas tietenkin on, sillä se vetää n. 6500 litraa vettä kerralla, mutta olemme antaneet sille synninpäästön. Vesi tulee kuitenkin omasta porakaivosta ja kun allasta ei mausteta kovilla kemikaaleilla (merisuola + puutarha-altaiden ja kala-altaiden levänestoaineet on yksi vaihtoehto koville kemikaaleille), vesi palautuu kyllä takaisin luontoon ja pitää kovilla helteillä meidän nurmikot hengissä silloin kun vesi vaihdetaan.
Tällaisia kuulumisia tällä viikolla Jovelasta. Ensi viikolla onkin jo juhannus, joten toivotellaanpa siis mitä parhaita lähestyvää juhannusta ja suloisinta suven juhlaa suuntiinne ❤
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta ❤
VIESTEJÄ
Nimi: Leena
Viesti: Olen
ihmetellyt miksi tuollaisia aurinkopaneeli lämminvesivaraajia ei
Suomessa näe missään, eikä niitä mainosteta.. Kunnon eristyksellä
varustettuna luulisin sellaisen olevan jopa rantasaunalla hyvä laite.
Asuinrakennuksista puhumattakaan. Kesäaikaan lämmityslaitteitaan moni
käyttää vain lämmintä vettä saadakseen. Kreikassa ja Kyproksella lähes joka talossa on kuuman veden tuottamiseen katoilla aurinkopaneelit olleet jo kymmeniä vuosia, Tekniikka
on yksinkertainen, ja vaikka ei Suomessa ympärivuotinen olisikaan,
monta kuukautta sentään käyttökelpoinen. Onnittelen viisaasta
valinnasta.
Vastaus: Sanos muuta! Tuo lämminvesivaraaja on osoittautunut hyväksi hankinnaksi (viestien katoamisen vuoksi vastaan tähän pari viikkoa myöhässä). Vesi on ollut todella kuumaa ja mitään käyttöepämukavuuksia ei olla havaittu. Meiltä tämä aurinkolämmitin on ilahduttanut erityisesti helleviikkojen aikaan, kun tuvan puuhellaan ei halua tehdä tulia tiskivesiä varten.
Nimi: Johanna Porvoosta
Viesti: Moikka! Toimiiko vedenlämmitin vain hellesäällä, vai onko siitä ollut iloa vielä syksyllä? Aurinkokeräin on harkinnassa.
Vastaus: Moi kaima siellä! Hellettä tuo vesilämmitin ei tarvitse, mutta aurinkoa kyllä. Nyt tässä lokakuussa lämmitin on jo talviteloilla, sillä sen lasiputket voivat mennä rikki -5C pakkasella jos lämmittimen vesi pääsee jäätymään ja meillä on ollut jo pari miinusastetta muutamana yönä. Talvisin lämmittimestä ei siis ole iloa, mutta hankintana se on ollut kannattava. Kuumimmillaan vesi on ollut yli 70C, eikä silloin ollut hellettä, aurinkoista kylläkin. Maaliskuussa, kun pakkasyöt ovat taas takana, lämmitin otetaan taas täällä käyttöön :)
Ihanaa! Kotipuutarhurin puuhien ei tarvitse päättyä sadonkorjuuseen! Syksy on oikeastaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt mm. aikaistavat seuraavan vuoden satoa. Syksy on muutenkin mitä mainiointa kylvöaikaa, sillä maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen keväällä, kun siemenet...
Ensimmäiset pienet yöpakkaset puraisivat Jovelan puutarhaa kaksi viikkoa sitten. Talvi tekee tuloaan. Säiden viilentyessä tämän vanhan talon asukkaat ovat valmistautuneet tulevaan pienillä puhteilla niin sisällä kuin talossakin. Villasukat ovat päivän asuste, palava puu soittaa serenadeja hormeissa ja valon väheneminen saa haukottelemaan jo ennen...
AJANKOHTAISTA! Puutarhan kasvattien siemeniä keräämällä syntyy oma siemenpankki, josta on iloa pitkäksi aikaa ❤ Tässä postauksessa tutkitaan mitä, milloin ja millä tavalla eri siemeniä kerätään ja säilötään. Postaus on osana #suuntanaomavaraisuus -blogiringin kuukausipostaussarjaa, jonka aiheena tällä kertaa on kierrätys puutarhassa. Kirjoitus...
Jos kesä ei sateita suonut, alkusyksy on ollut niiden suhteen sangen antelias. Vettä on valunut taivaalta tasaiseen tahtiin päivästä toiseen. Maailma on ollut kuin mikäkin märkä ja harmaa, viluinen villasukka. Vaan mikäs sen mukavampaa onkaan, kuin sytytellä uuneihin tulet sadepäivinä ja hääräillä oman sadon parissa täytellen talvivarastoja...
Sileät, pehmeät ja kiiltävät hiukset ja puhdas pyykki saadaan aikaiseksi yksinkertaisella etikkahuuhteella, johon voi hyödyntää myös puutarhan yrttejä, ja jos viimeisen päälle haluaa tehdä itse, täältä löytyy summittainen vanha etikkaohjekin ajalta 1790-1800 ❤
Tämä kesä ei toden totta ole ollut helppo. Ensimmäistä kertaa hyötypuutarhamme sato on jäämässä sangen surkeaksi kokonaismäärältään. Toki ilon aiheitakin on paljon, ainahan niitä on kun vaan osaa katsella, mutta tällä satokaudella niihin iloihin melkein takertuu, kun viikkoja paahtanut aurinko on näivettänyt hyötykasvit ja yli 8 viikkoa jatkunut...