Basilika on Vuoden vihannes, eli HeVi 2024, mutta tiedätkö, mikä on tulsi, eli pyhäbasilika? Jos lajike ei ole tuttu tai haluat tutustua basilikan erilaisiin lajikkeisiin, käy peremmälle! Tässä julkaisussa puhutaan basilikoista, niiden kasvattamisesta, eri lajikkeista ja tuosta mystisestä pyhäbasilikasta, joka tiedetään erityisen terveelliseksi yrtiksi.
Kaikkihan basilikan tuntevat, mutta sen eri lajikkeiden määrä voi yllättää. On vihreälehtistä ja lilalehtistä basilikaa, minibasilikaa ja jättibasilikaa, kurttulehtistä, suippoa, kuppimaista, sahalaitaista, silolehtistä, huiskeaa
ja pensasmaista basilikaa. Maut vaihtelevat miedoista voimakkaisiin, pippurisista makeahkoihin ja kanelisista ja sitruksisiin, jopa vaniljaisiin aromeihin.
Yleisin lajike on niin sanottu italianbasilika, eli lajikkeena Genovalainen tai Genovese. Muut lajikkeet ilmaisevat usein kyseisen yrtin aromaattista makua, kuten sitruunabasilika, limettibasilika, kanelibasilika ja vaniljabasilika. Hyvät basilikasiemenvalikoimat löytyvät mm. Hyötykasviyhdistykseltä ja Mustilalta, joka nykyään on ottanut haltuun Exotic Gardeninin toiminnan. Itse olen etsinyt lajiketta, jota myydään nimellä Licorice, eli salmiakki, mutten kotimaisilta markkinoilta ole tuota vielä löytänyt.
Pyhäbasilika (Ocimum tenuiflorum) on yksi basilikan lajikkeista, joka on herättänyt kiinnostusta ja huomiota terveysvaikutustensa vuoksi. Kaikissa basilikoissa on paljon antioksidantteja, vitamiineja (erityisesti K-vitamiinia) ja magnesiumia. Basilikaa pidetään ihan tutkitusti terveydelle edullisena. Se rauhoittaa vatsaa, tasaa verensokeria, vähentää ilmavaivoja ja basilikan vaikutuksia kolesteroliin on alettu tutkia enemmänkin. Erityisesti tuolla pyhäbasilikalla näyttäisi olevan kolesterolia alentavia ominaisuuksia (Healthline Media, Medical News Today) Pyhäksi yrttiä kutsutaan, koska se on hindujen pyhä kasvi, jota kutsutaan nimellä Tulsi tai Tulasi samannimisen jumalattaren mukaan. Hindut mieltävät pyhäbasilikan toisaalta Tulasi-jumalattaren maallisena hahmona ja toisaalta porttina taivaan ja maan välillä. Yrtin uskotaan suojelevan kotia kaikenlaisilta harmeilta pelkällä läsnäolollaan, joten kasvia kasvatetaan usein keskellä pihaa, mutta myös oven pielessä. Pippurisen aromaattiseksi kehutun pyhäbasilikan siemeniä Suomessa myy ainakin Hyötykasviyhdistys. Heillä mainitaan, ettei pyhäbasilikaa tulisi syödä tuoreena, vaan se tulisi kypsentää. Yritin tutkailla tälle syytä kansainvälisistä lähteistä, mutten löytänyt sille muuta selitystä, kuin yrtin voimakkaan maun, joka pehmenee kypsennettäessä.
Kuvat: Unsplash
Basilika ei siedä kylmää, vaan nauttii lämmöstä. Alle 10 asteessa basilika pahoittaa mielensä ja lopettaa kasvunsa siihen. Esikasvatus helmi-maaliskuussa sisätiloissa on suotavaa. Trooppisen perimänsä vuoksi basilika kaipaa runsaasti valoa, joten lisävaloa kannattaa antaa kasvilampulla. Multana kannattaa käyttää joko valmista yrttimultaa tai hiekkavan kuohkeaa, ravinteikasta multaa. Siemenet peitetään joko hyvin kevyesti tai lajikkeesta riippuen ei lainkaan. Basilikat voi siirtää ulos vasta, kun ilmat ovat lämmenneet kunnolla. Kasvihuone tai suojaisa, lämpimän aurinkoinen paikka on basilikalle mieluinen. Nuorten taimien latvominen on suotavaa, jotta kasvista tulee tuuhea. Basilika on satoisa yrtti, joka voi tuottaa useitakin satoja saman satokauden aikana, kunhan oksia ei leikkaa kahta alinta lehtihankaa alemmaksi. Osan basilikoista kannattaa antaa kukkia, jotta niistä saa siemeniä seuraavia satoja varten.
Basilikaa on helppo kasvattaa myös pistokkaista. Terävällä veitsellä pitkä varsi poikki ja varsi veteen. Vettä vaihdetaan joka toinen päivä. Ei aikaakaan, kun basilika on kasvattanut itselleen vahvat juuret ja kasvin voi istuttaa multaan.
Hyttyset ja kärpäset eivät voi sietää basilikan voimakasta tuoksua. Jos siis keittiössäsi pörrää kesäisin kärpäsiä tai pidät kesäisin ikkunaa auki, laitapa pöydälle kunnon basilikaruukku tai ikkunalaudalle basilikalaatikko, ja kutsumattomat vieraat pysyvät poissa.
Yrttien iloa toivotellen ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida?
Löydät meidät instagramista ja voit laittaa meille postia kirjeet@omavarainen.fi ♥
UUSIMPIA JULKAISUJA
2025 Vuoden HeVi on kurkku. Kurkkulajikkeista erikoisimpiin kuulunee pesusienikurkku eli luffa, joka on aitoja luonnonmukaisia pesusieniä tuottava kurkkukasvi. Luffa on monelle tuttu tuotteena, mutta ei välttämättä tietona, että kyseessä on tosiaan kurkkukasvi, jonka hedelmän voi syödä kurkun ollessa pieni, tai mikäli kurkun antaa kasvaa ja kuivaa,...
Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot alkavat pian olla parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen...
Toivejulkaisu! Ihanista ihaninta, kirjassamme Vanhassa talossa - Kohti omavaraisempaa elämää, ja sitä ennen, kauan sitten vanhassa blogissamme ollutta palashampoon ohjetta on kyselty useasti, joten julkaisen sen nyt uudelleen myös täällä omavarainen.fi:ssä.
Kannattaako vihannesten ja puutarhaherkkujen kasvattaminen itse? Tämähän on se vuodesta toiseen monissa keskusteluissa puolesta ja vastaan käytävä köydenveto, jota voi tarkastella monelta kantilta. Kun löysin vanhan vihon siltä ajalta, kun vasta aloittelimme omia puutarhapuuhiamme, päätin kirjoittaa aiheesta pienen satomääriä ja siementen...
Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
