Metsät ja puutarhat ovat antaneet parhaitaan marjasadon merkeissä - on aika tehdä kotitekoisia likööreitä, jotka eivät kalpene kaupallisten kavereidensa rinnalla tippaakaan! Reseptejä on kaksi. Toinen on yksinkertainen ja kursailematon, toinen likimain 200 vuotta vanha resepti, jolla syntyy
upeita liköörejä suuremmitta vaivoitta.
1 kg marjoja
700g sokeria
7 dl kirkasta alkoholia, jonka vahvuus on 40%
Laita marjat tiiviisti suljettavaan lasipurkkiin, kaada sokeri marjojen päälle ja hölskyttele. Jos marjat ovat kovin kovakuorisia, kuten karpalot, puolukat ja tyrnit, niitä kannattaa hieman survoa. Kaada alkoholi marjojen päälle ja sulje purkki. Anna seoksen tekeytyä huoneenlämmössä muutaman päivän, jonka aikana purkkia kannattaa käännellä. Jos sokeri paakkuuntuu purkin pohjalle, sekoita se liikkeelle lusikalla. Anna liköörin tekeytyä rauhassa, valolta suojattuna 3 kuukautta, jonka jälkeen likööri siivilöidään pulloon.
Kuvassa 2 viikkoa tekeytynyttä vadelmalikööriä, jossa sokeri on jo imeytynyt nesteeseen.
Tämä likimain 200 vuotta vanha resepti on hieman työläämpi, muttei kuitenkaan työläs. Likööristä tulee erittäin hienoa ja sen maku ja väri säilyy vuosia. Teen itse mustaherukkaliköörin aina tällä reseptillä, jonka sain aikoinaan tanskalaisesta kartanosta.
Kuvan lasissa on mustaherukkalikööriä vuodelta 2017.
1 kg puhdistettuja marjoja
1 litra kuivaa valkoviiniä
700 g sokeria viinimehulitraa kohti
1 dl maustamatonta alkoholia (HUOM! vahvuus 60%) yhtä 0,75 l pulloa kohti.
Survo marjat suureen astiaan ja laita se peitettynä jääkaappiin vuorokaudeksi.
Vuorokauden kuluttua lisää astiaan viini ja laita astia jälleen jääkaappiin vuorokaudeksi.
Vuorokauden kuluttua kaada seos kattilaan ja lämmitä seosta. Seos ei saa kuumentua liikaa, vain hieman kättä lämpöisemmäksi, muuten viinin alkoholit haihtuvat. Valuta viiniseos harsokankaan läpi puhtaaseen astiaan ja mittaa viinimehun määrä. Lisää sokeria viinimehumäärän mukaisesti 700 g per mittaamasi mehulitra. Käytä seos uudelleen hellalla mikäli sokeri ei tunnu sulavan, mutta ole tarkkana lämmön kanssa! Seos ei saa kuumentua liikaa!
Pese viinipullot (0,75 l) hyvin ja kuumenna ne 60-asteisessa uunissa. Anna pullojen jäähtyä. Lisää jokaiseen 0,75 l kokoiseen pulloon 1 dl kirkasta alkoholia ja täytä pullot viinimehulla.
Anna
liköörin tekeytyä 3 kuukautta.
Jos marjat ovat jo joutaneet pakkaseen, ei hätää! Molemmat liköörit voi vallan mainiosti tehdä myös pakastetuista marjoista. Elo-syyskuu on muutenkin mainiota aikaa tehdä likööriä, sillä ne ehtivät hyvin niin joulun jälkiruokapöytään kuin pukinkonttiinkin!
Liköörin valmistuksesta syntyvän mäskin voi surauttaa tehosekoittimella soseeksi ja pakastaa ohuina levyinä pakastepusseissa (joista on helppo lohkaista paloja myöhemmin). Mäskisose sopii kivasti jogurtteihin, jälkiruokiin, leivontaan tai vaikkapa vispipuuroon.
Pullotetaan kesä ja nostetaan sille maljoja talven kynnyksellä ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Entäpä jos lannoite olisi samaan aikaan tehokas, mutta ei vaatisi pyykkipoikaa puutarhurin nenään, saati houkuttelisi luokseen hajusta villiintyneitä hyönteisiä, tai kuten meillä, koiria? Nyt tehdään ihanalta tuoksuvaa lannoitetta nokkosista!
5 erilaista raparperireseptiä! Ihanan kinuskinen raparperi curd, pikkelöityä raparperia, helpot raparperitangot, vegaaniset raparperirullat ja kirpeänmakea raparperi-marenkikakku ♥ Jos pidät raparperista ja satoa piisaa,
testaapa näitä herkkuja!
Koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Hunajamarja, haskap, makeasinikuusama, marjasinikuusama, ikuisen nuoruuden marja - rakkaalla pensaalla on monta nimeä. Jos haluat vähällä vaivalla tuottoisan marjapensaan, hunajamarja on sinun juttusi.
Mansikkamarkkinoille on viime vuosina tullut ihastuttavia uusia lajikkeita, joista osa kukkii erityisen kauniisti ja osassa on herkullisen mielenkiintoisia makuvivahteita, kuten ananas ja vadelma. Tässä julkaisussa jutustellaan mansikoista, niiden kasvattamisesta, uudemmista lajikkeista ja hipaistaan hieman mansikoiden historiaakin.
Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.
