NOKKOSEN SIEMENET

Nokkosen toinen satokausi alkaa nyt, kun nokkosen siemennorkot alkavat olla korjuukelpoisia. Siemennorkot ovatkin oikeaa superruokaa, sillä nokkosen siemennorkot ovat kasvin ravinteikkain osa, ja niiden ravintoarvo on moninkertainen kasvin muihin osiin verrattuna.

Tätäpä piti nyt sitten testata!

Pieniä nokkosen lehtiä voi toki kerätä koko kesän ajan vaikka suuret lehdet muuttuvatkin kasvaessaan kitkeriksi, mutta silloin kun nokkonen alkaa tuottaa siemennorkkojaan, ollaan todellisen superruoan äärellä! Nokkonenhan sisältää mm. aminohappoja, kalsiumia, rautaa, kaliumia, magnesiumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä sekä folaatteja, riboflaviinia, A-, B-, C-, E- ja K-vitamiinia ja näitä kaikkia esiintyy moninkertaisesti juurikin nokkosen siemenissä ja siemennorkoissa.

Sen lisäksi, että nokkonen sisältää runsaasti elimistölle hyödyllisiä ravinteita, nokkosta on käytetty iät ja ajat monen vaivan hoitoon, kuten nivelkipuihin, anemiaan, ruuansulatusvaivoihin, korkeaan verenpaineeseen, sappikiviin, alentuneeseen vastustuskykyyn, väsymykseen ja uupumiseen sekä muistiongelmiin. Lisää nokkosten terveysvaikutuksista voi lukea vaikkapa Arctic Warriorsin kotisivuilta. Mainitaan vielä, että Allergia.fi:n mukaan nokkosesta "on tunnistettu ainakin seitsemän erilaista anti-inflammatorista ja/tai anti-allergeenista yhdistettä. Nokkosen anti-inflammatoristen yhdisteiden kliinisiin vaikutuksiin kuuluvat mm. nenän limakalvojen turvotuksen väheneminen, verenpaineen lasku ja ihotulehduksen lievittyminen."

Eipä siis muuta kuin suojahanskat käteen ja kohti polttavia puskia!

Siemennorkkojen kerääminen

Nokkosen siemennorkot kannattaa kerätä puhtaalta alueelta, ei siis tien laidasta, eikä navetan tai puuceen kupeelta, jotta välttyy nitraateilta. Nokkonen tekee kahta siemennorkkotyyppiä, joista urosnorkko on lyhyt ja pieni ja naarasnorkko on pitkä ja tuuhea. Kerääjälle paras norkko on naarasnorkko, joka sisältää eniten ravinteita. Urosnorkot erottaa kyllä selvästi, sillä selkeästi pienemmät norkot ovat täynnä pieniä palloja ja värikin on kellertävä. Alla olevassa kuvassa molemmat norkot ovat naarasnorkkoja.

Nokkosen norkot kerätään niiden ollessa vihreitä. Helpoimmaksi konstiksi meillä osoittautui nokkosten kerääminen nippuun ja yksittäisten nokkosen roikottaminen ylösalaisin, jolloin siemennorkot saa kätevästi saksittua astiaan.

Nokkosissa on paljon pieniä ötököitä, joten norkot kannattaa levittää hetkeksi vaikkapa leivinpaperin päälle ja odotella, että ötökät kömpivät tiehensä. Alustan koputtelu auttaa asiaa. Kuvan nuija ei liity koputteluun - krokettimaila oli painona jottei aluspaperi lennä tuulen mukana tiehensä!

Nokkosen siemennnorkkojen kuivatus

Siemennorkot voi kesän helteisinä päivinä kuivata ulkona, (ei suorassa auringonpaahteessa), tai kuivurissa. Uuni on liian kuuma kuivattaja nokkosen siemennorkoille. Kuivurissa lämpötila kannattaa säätää max 35 asteeseen. Itse laitoin kuivatuskaappimalliseen kuivuriimme leivinpaperit norkkojen alle, ja se toimi oikein hyvin. Kuivuessaan kutistuvat norkot eivät päässeet tipahtelemaan kuivatusritilän aukoista kuivurin pohjalle.

Litrasta tuoreita nokkosen siemennorkkoja tuli noin 3 dl kuivattua siemennorkkoa.

Nokkosen siementen käyttö

Nokkosen siemennorkkoja voi jauhaa pulverimaiseksi ja käyttää monella eri tavalla, vaikkapa leivonnassa, uuniruoissa, kuten makaronilaatikossa, kastikkeissa, paistoksissa, räiskäleissä, juomissa tai sirottelemalla jauhetta jogurtin pinnalle. Nokkosta ei suositella missään muodossa sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville.

Meillä norkkojauhetta käytetään eniten yrttisuolan raaka-aineena.

Satoterveisin
Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta
Löydät meidät myös
instagramista

Touko- ja kesäkuun kuivuus ja kuumuus ovat vaihtuneet alati valuvaan sateeseen. Jos kesäkuussa maa ei pystynyt pitämään vettä kuivuuden vuoksi, nyt se ei jaksa imeä kaikkea taivaalta valuvaa vettä, ja pihamaalla kierrellään lätäköitä. Voisi olla hieman tasaisemmin molempia, käy mielessä, mutta niin tai näin, nyt on kesä!

Ripaus kaunista sokeria kruunaa monen herkun niin maullaan kuin ulkonäölläänkin. Ruususokeri onkin monelle tuttu herkku, ja ihanaa se onkin, mutta sokeria voi maustaa monella muullakin tavalla yrteistä marjoihin ja hedelmiin.

Käkien kukkuessa ja tuomien kukkiessa Jovelan vanhasta pikkuaitasta tuunailtiin ja nikkaroitiin nollabudjetilla kesähuone, joka sai nimekseen Kesämaja Käenpesä.

Pohjolan mytologian, talonpojan apteekiksikin kutsuttu viikinkien tuliainen mustaselja tunnettiin jo antiikin Kreikassa. Suomessa serkkuaan terttuseljaa harvinaisemman mustaseljan kukista ja marjoista tehdään yleensä juomia, joista seljankukkatuotteet ovat jo meilläkin saavuttaneet trendiruoan statuksen. Trendikäs tai perinteikäs, kummin vaan -...

Näyttävä, herkullinen, nopeasti kasvava ja vähään tyytyvä tarhamaltsa on yksi vanhimmista hyötyviljelykasveistamme, ja se tunnettiin jo muinaisessa Kreikassa. Tarhamaltsan historia pystytään arkealogisten kaivausten perusteella jäljittämään aina 1100-luvulle saakka Pohjolassakin, kertoo Lena Israelsson kirjassa Keittiöpuutarhuri. Itse tutustuin...

Västäräkki on jo keikistellyt pihalla lupaillen vähäsen ja pääskynenkin ollut sitä mieltä, ettei ole päivääkään, kun kesä on taas täällä, mutta sääherra se vaan arpoo antejaan tarjoillen vuorotellen raekuuroja, sadetta ja porottavaa aurinkoa. Saisi jo antaa periksi, sillä Jovelassa alkaa jälleen olla se tavanomainen loppukevään sisäviidakko, jonka...