NOKKOSEN SIEMENET

Nokkosen toinen satokausi alkaa nyt, kun nokkosen siemennorkot alkavat olla korjuukelpoisia. Siemennorkot ovatkin oikeaa superruokaa, sillä nokkosen siemennorkot ovat kasvin ravinteikkain osa, ja niiden ravintoarvo on moninkertainen kasvin muihin osiin verrattuna.

Tätäpä piti nyt sitten testata!

Pieniä nokkosen lehtiä voi toki kerätä koko kesän ajan vaikka suuret lehdet muuttuvatkin kasvaessaan kitkeriksi, mutta silloin kun nokkonen alkaa tuottaa siemennorkkojaan, ollaan todellisen superruoan äärellä! Nokkonenhan sisältää mm. aminohappoja, kalsiumia, rautaa, kaliumia, magnesiumia, fosforia, seleeniä ja sinkkiä sekä folaatteja, riboflaviinia, A-, B-, C-, E- ja K-vitamiinia ja näitä kaikkia esiintyy moninkertaisesti juurikin nokkosen siemenissä ja siemennorkoissa.

Sen lisäksi, että nokkonen sisältää runsaasti elimistölle hyödyllisiä ravinteita, nokkosta on käytetty iät ja ajat monen vaivan hoitoon, kuten nivelkipuihin, anemiaan, ruuansulatusvaivoihin, korkeaan verenpaineeseen, sappikiviin, alentuneeseen vastustuskykyyn, väsymykseen ja uupumiseen sekä muistiongelmiin. Lisää nokkosten terveysvaikutuksista voi lukea vaikkapa Arctic Warriorsin kotisivuilta. Mainitaan vielä, että Allergia.fi:n mukaan nokkosesta "on tunnistettu ainakin seitsemän erilaista anti-inflammatorista ja/tai anti-allergeenista yhdistettä. Nokkosen anti-inflammatoristen yhdisteiden kliinisiin vaikutuksiin kuuluvat mm. nenän limakalvojen turvotuksen väheneminen, verenpaineen lasku ja ihotulehduksen lievittyminen."

Eipä siis muuta kuin suojahanskat käteen ja kohti polttavia puskia!

Siemennorkkojen kerääminen

Nokkosen siemennorkot kannattaa kerätä puhtaalta alueelta, ei siis tien laidasta, eikä navetan tai puuceen kupeelta, jotta välttyy nitraateilta. Nokkonen tekee kahta siemennorkkotyyppiä, joista urosnorkko on lyhyt ja pieni ja naarasnorkko on pitkä ja tuuhea. Kerääjälle paras norkko on naarasnorkko, joka sisältää eniten ravinteita. Urosnorkot erottaa kyllä selvästi, sillä selkeästi pienemmät norkot ovat täynnä pieniä palloja ja värikin on kellertävä. Alla olevassa kuvassa molemmat norkot ovat naarasnorkkoja.

Nokkosen norkot kerätään niiden ollessa vihreitä. Helpoimmaksi konstiksi meillä osoittautui nokkosten kerääminen nippuun ja yksittäisten nokkosen roikottaminen ylösalaisin, jolloin siemennorkot saa kätevästi saksittua astiaan.

Nokkosissa on paljon pieniä ötököitä, joten norkot kannattaa levittää hetkeksi vaikkapa leivinpaperin päälle ja odotella, että ötökät kömpivät tiehensä. Alustan koputtelu auttaa asiaa. Kuvan nuija ei liity koputteluun - krokettimaila oli painona jottei aluspaperi lennä tuulen mukana tiehensä!

Nokkosen siemennnorkkojen kuivatus

Siemennorkot voi kesän helteisinä päivinä kuivata ulkona, (ei suorassa auringonpaahteessa), tai kuivurissa. Uuni on liian kuuma kuivattaja nokkosen siemennorkoille. Kuivurissa lämpötila kannattaa säätää max 35 asteeseen. Itse laitoin kuivatuskaappimalliseen kuivuriimme leivinpaperit norkkojen alle, ja se toimi oikein hyvin. Kuivuessaan kutistuvat norkot eivät päässeet tipahtelemaan kuivatusritilän aukoista kuivurin pohjalle.

Litrasta tuoreita nokkosen siemennorkkoja tuli noin 3 dl kuivattua siemennorkkoa.

Nokkosen siementen käyttö

Nokkosen siemennorkkoja voi jauhaa pulverimaiseksi ja käyttää monella eri tavalla, vaikkapa leivonnassa, uuniruoissa, kuten makaronilaatikossa, kastikkeissa, paistoksissa, räiskäleissä, juomissa tai sirottelemalla jauhetta jogurtin pinnalle. Nokkosta ei suositella missään muodossa sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville.

Meillä norkkojauhetta käytetään eniten yrttisuolan raaka-aineena.

Satoterveisin
Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta
Löydät meidät myös
instagramista

Voi kaunis sadonkorjuun aika Jos jotain olen puutarhuroinnista ja vanhassa miljöössä katuvalottoman tien varrella elämisestä oppinut, niin se on tämä: luonnon kauneus on häkellyttävää. Sitä täytyy pysähtyä katsomaan etäältä niin pitkälle kuin horisonttia riittää ja niin ylös, ettei ylemmäs näe ja niin läheltä, että jokainen pieni yksityiskohta...

Nyt kun helteet ovat väistyneet Jovelassa hurisee kuivuri harva se päivä. Sadon kuivattaminen on hyvä keino säilöä satoa ja kasvattaa kotivaraa, ja samalla säästyy tilaakin, sillä kuivatettu sato vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin moni muu säilöntämuoto.

Omavaraistelijat, kuten loppupeleissä kaikki muutkin ihmiset elävät luonnon armosta ja säiden armoilla, satoi tai paistoi, tuuli tai tuiskusi, niin hyvässä kuin pahassakin, ja huolimatta siitä asuuko maalla vai metroaseman kupeella. Tämä kirjoitus on osana omavaraisuusblogiringin kuukausipostaussarjaa, jonka aiheena on tällä kertaa sää ja sen...

SULOINEN SUOPA

30.07.2019

Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinäkuun loppu on ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä!

JANOINEN MAA

24.07.2019

Nurmikko, kasvimaasta puhumattakaan, on vihreää siellä missä sitä kastellaan, mutta milloin ja kuinka paljon puutarhassa mitäkin kastellaan ja mitä se maksaa? Tästä jutusta löytyy tietoa kastelusta, oli puutarhassa sitten nurmea, kukkia tai hyötypuutarhan kasvatteja.

Kesä on kukkeimmillaan ja käristyskupoli vilahtelee lööpeissä, mutta Jovelassapa suunnitellaan omia pieniä joulumarkkinoita vanhojen perinteiden lumossa! Kerrotaan nyt sitten tässä postauksessa moisia ajatuksiamme ja suunnitelmiamme, kun kerran sellaisia ollaan ajateltu Kylähulluiksi varmaan pääsee vähemmälläkin, mutta siitä nyt viis!