Sanoiko joku Nutella? Omavaraisemman talouden uuden osa-alueen valloitus alkaa kun pihallemme istutettiin ensimmäinen pähkinäpensas, joka tuottaa myöhemmin hasselpähkinää.

Omista puutarhakirjoistamme löytyy tietoa pähkinöiden kasvattamisesta yllättävän vähän ja ylimalkaisesti, jos lainkaan. Ajattelinkin kirjoittaa pienen jutun siitä, mitä tietoa olen itse saanut haalittua kasaan, jotta pääsemme pähkinäkasvatuksen kanssa alkuun. Sinällään tuo tiedon vähyys oli yllättävää, sillä Suomessa on kuitenkin syöty pähkinäpensaiden pähkinöitä jo kivikaudella ja nimenomaan hasselpähkinöistä on löytynyt ravintokäyttöviitteitä eri kaivauksilla, mutta että edes nuo ylistetyt omavaraisuusideakirjat maailmalta eivät juurikaan pähkinöistä kerro - se on outoa.

Tämä meidän pieni pähkinätarha sai nyt alkunsa isopähkinäpensaasta, joka tuottaa hasselpähkinöitä, joten kirjoitan tämän pikkujutun lähinnä tuota pähkinäpensaslajiketta ajatellen. Lisäys hyötypuutarhaamme on vielä niin tuore ettei omia kuviakaan ole käytettävissä, joten jutun kuvat ovat kuvituskuvia ellei toisin mainita.

Pähkinöiden kasvattaminen

Isopähkinäpensas

- meille tuleva lajike on Nottingham ja se tulee Niittytilan taimistolta Bergön saarelta Merenkurkusta.
- Nottingham on brittilajike, joka Suomessa pärjää kasvuvyöhykkeellä 1-2, jopa vyöhykkeellä 3, josta meillekin taimet tulevat.
- kasvaa 3-4 metriä korkeaksi pensaaksi (meidän pensas on yli metrin korkuinen nyt)
- keskinopea kasvaja
- pähkinät kasvavat ryppäissä
- satoisa jo nuorena, ensimmäinen pieni sato jo 3-4 -vuotiaana
- satokausi syyskuusta marraskuuhun
- yksi aikuinen pensas voi tuottaa jopa 14 kg pähkinää
- itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä
- hyvä pölyttäjä myös muille pähkinälajikkeille
- paras pölytystilanne luodaan istuttamalla pensaat tuulensuuntaisesti sen mukaan mikä alueen vallitsevin tuulensuunta on.
- viihtyy aurinkoisella ja suojaisalla paikalla
- varjoisemmalla paikalla pensaan kasvu on hitaampaa ja pähkinä kukkii huonosti
- syvämultainen ja ravinteikas kasvualusta
- arka kuivuudelle
- hyötyy maltillisesta kalkituksesta (puutuhka parasta)
- sato korjataan ravistelemalla pensasta. Jos mahdollista, pensaan alle kannattaa levittää keruukangasta, jonka päälle pähkinät putoavat.
- pähkinät jälkikypsytetään muutaman viikon ajan sadonkorjuun jälkeen.

Hasselpähkinät sisältävät

Hasselpähkinä on mitä mainioin mutustelupähkinä ja sitä käytetään paljon myös suklaissa, mysleissä ja leivonnassa. Pähkinöistä voi myös jauhaa jauhoa. Tunnetuimpia kaupallisia hasselpähkinätuotteita meilläkin lienee Nutella, jossa kaakaon ja pähkinöiden osuus tahnasta näyttäisi olevan n. 20%. Koska kyseessä on hasselpähkinä-suklaatahna lisäaineineen, vastaavan voi tehdä itsekin ilman lisäaineita.

Itse tehty suklaa-pähkinätahna

(Nutella-tyyppinen)

Kaupassa myytävät hasselpähkinät ovat valmiiksi paahdettuja, mutta jos käytät kerättyjä hasselpähkinöitä, ne tulee ensin paahtaa uunissa 200 C n. 10 minuuttia.

Jovelan pähkinätarha

Voiko edes sellaiseksi plänttiämme kutsua, kun tarhassa on vasta yksi taimi, mutta alku se ainakin on ja täällä ollaan innokkain mielin uuden äärellä.

Meille tullut taimi on muutaman vuoden ikäinen ja tuottanut jo hedekukkia, joten saatamme jonkun pähkinän saada jo tänä vuonna. Jos ei, maltamme odottaa. Onhan se odottelun arvoista jos omalta pihalta saadaan myös hasselpähkinää.

Hyvässä seurassa pähkinät saavat kasvaa. Pieni aidattu niitty on suojainen ja aurinkoinen, kasvukaverina on pölyttäjiä houkuttelevia villikukkia. Seuraavaksi sitten pitää saada tälle pähkinälle 2-3 kaveria ja pähkinätarha saa kasvaa täyteen kukoistukseensa.

Ihan pähkinöinä, kuten nykyään tavataan sanoa ❤
Jovelan Johanna

Lähteet: ympäristö.fi/jokamiehenoikeudet, Omasta maasta: Bella Linde ja Lena Granfelt, Maatiainen ry, The Backyard Homestead: Carleen Madigan, Niittytilan Taimisto, Hyvä terveys, Anyday nuts

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta ❤

KOMMENTIT

Lähettäjä: Keekis
Kommentti: han ekana: Tänä kesänä erityisesti olen lepuuttanut silmiäni ja nauttinut suunnattomasti pientareilla ryöppyävästä puna-ailakkimerestä (sullakin näitä 2 viimeisessä kuvassa). Toivottavasti se ei kuulu hävitettäviin vieraslajikkeisiin....lupiinihan taitaa pian kadota...sniff. Mulle tuo kukka palauttaa mieleen lapsuuden ja äidin. Hänellä se kasvoi kukkapenkissä ja taittoi aina muutaman varren pyhän aattona vaasiin. Ja kaveriksi ylioppilasneilikkaa (=suopayrtti), jos sattuivat kukkimaan yhtä aikaa. Ja toiseksi: mistä te tämän intonne ja voimanne ideoihin ynnä kaiken maailman kasvien ja yrttien kasvatukseen ja jatkojalostukseen oikein ammennatte?! Ällistyksestä ja ihailusta lähes ymmyrkäisenä kahlaan tätä uudistunuttakin blogia ja innostun aina välillä kokeilemaankin jotain sun 'risähteistä'. Yleensä onnistuvat. Seuraavaksi tää lähtee hakemaan tolkuttomaksi pamahtaneesta raparperipöheiköstä varsia curdia varten. Ja illaksi mansikkakakku pikkuväen toivomuksesta - ekstrapaaaljolla kermavaahdolla :)
Suloista sunnuntain odotusta ♡
Vastaus: Puna-ailakit on niin ihania! Tänä vuonna ne on täällä oikeen innostuneet leviämään niille varatuille alueille, joihin on muodostunut oikeen kunnon pinkkejä plänttejä. Puna-ailakki on perinnekasvi, tuskin sitä ollaan listaamassa ei-toivottuihin kasveihin. Jos listataan, saa joku rohkea virkaihminen tulla nyyhtämään ne meidän pihalta äkäisen akan nalkuttaessa vieressä :D Ideoita ja inspiksiä ei tarvitse kaukaa hakea, se on tuolla pihalla ja tässä talossa, olemisen mahdollisuuksissa, ja kun rakastaa mitä tekee, ne ideat tulee melkein itsestään - yleensä jonkun tarpeen tai ihan vaan uuden kokeilun ilosta ja muidenkin inspiroimana :) Toivottavasti curde maistui! Olen niin hurahtanut itse siihen, että voisin lusikoida sitä vähän isommallakin lusikalla ;) Ihanaa kesäkuuta sinne, Keekis ❤