Sanoiko joku Nutella? Nyt kasvatetaan itse pähkinöitä, sillä omavaraisemman talouden uuden osa-alueen valloitus alkoi, kun pihallemme istutettiin ensimmäiset pähkinäpensaat, jotka tuottavat meille myöhemmin hasselpähkinää.
Kirjoitus sisältää *merkityn kirja-affiliatelinkin kotimaiseen pähkinänkasvatusoppaaseen.
Puutarhakirjoista löytyy tietoa pähkinöiden kasvattamisesta yllättävän vähän ja ylimalkaisesti, jos lainkaan. Ajattelinkin kirjoittaa pienen jutun siitä, mitä tietoa olen itse saanut haalittua kasaan, jotta pääsemme pähkinäkasvatuksen kanssa alkuun. Tuo tiedon vähyys oli yllättävää, sillä Suomessa on kuitenkin syöty pähkinäpensaiden pähkinöitä jo kivikaudella ja nimenomaan hasselpähkinöistä on löytynyt ravintokäyttöviitteitä eri kaivauksilla, mutta että edes nuo ylistetyt omavaraisuusideakirjat maailmalta eivät juurikaan pähkinöistä kerro - se on outoa.
Päivitys 2021 - suomalainen pähkinäkirja on julkaistu! ❤ Lisään esittelyn jutun loppuun!
Tämä meidän pieni pähkinätarha sai alkunsa 2019 isopähkinäpensaasta, joka tuottaa hasselpähkinöitä, joten kirjoitan tämän jutun lähinnä tuota pähkinäpensaslajiketta ajatellen. Lisäys hyötypuutarhaamme on vielä niin tuore ettei omia kuviakaan ole käytettävissä, joten jutun kuvat ovat kuvituskuvia ellei toisin mainita.
Oman pähkinätarhamme seuraava lisäys on saksanpähkinät vuonna 2021.
Kaupassa myytävät hasselpähkinät ovat yleensä isopähkinäpensaan pähkinöitä ja ne ovat kooltaan suurempia kuin euroopanpähkinäpensaan hasselpähkinät.
- tuottaa hasselpähkinöitä
- meille ensimmäisenä tullut lajike on Nottingham ja se saapui Niittytilan taimistolta Bergön saarelta Merenkurkusta.
- Nottingham
on brittilajike, joka Suomessa pärjää kasvuvyöhykkeellä 1-2, jopa vyöhykkeellä 3, josta meillekin taimet tulevat.
- kasvaa 3-4 metriä korkeaksi pensaaksi (meidän pensas on yli metrin korkuinen nyt)
- keskinopea kasvaja
- pähkinät kasvavat ryppäissä
- satoisa jo nuorena, ensimmäinen pieni sato jo 3-4 -vuotiaana
- satokausi syyskuusta marraskuuhun
- yksi aikuinen pensas voi tuottaa jopa 14 kg pähkinää
- itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä
- hyvä pölyttäjä myös muille pähkinälajikkeille
- paras pölytystilanne luodaan istuttamalla pensaat tuulensuuntaisesti sen mukaan mikä alueen vallitsevin tuulensuunta
on.
- viihtyy aurinkoisella ja suojaisalla paikalla
- varjoisemmalla paikalla pensaan kasvu on hitaampaa ja pähkinä kukkii huonosti
- syvämultainen ja ravinteikas kasvualusta
- arka kuivuudelle
- hyötyy maltillisesta kalkituksesta (puutuhka parasta)
-
sato korjataan ravistelemalla pensasta. Jos mahdollista, pensaan alle
kannattaa levittää keruukangasta, jonka päälle pähkinät putoavat.
- pähkinät jälkikypsytetään muutaman viikon ajan sadonkorjuun jälkeen.
Hasselpähkinä on mitä mainioin mutustelupähkinä ja sitä käytetään paljon myös suklaissa, mysleissä ja leivonnassa. Pähkinöistä voi myös jauhaa jauhoa. Tunnetuimpia kaupallisia hasselpähkinätuotteita meilläkin lienee Nutella, jossa kaakaon ja pähkinöiden osuus tahnasta näyttäisi olevan n. 20%. Koska kyseessä on hasselpähkinä-suklaatahna lisäaineineen, vastaavan voi tehdä itsekin ilman lisäaineita.
.. sai alkunsa 2019 yhdestä taimesta, joka on sittemmin saanut jo uusia lajitovereita seurakseen.
Meille 2019 tullut taimi oli muutaman vuoden ikäinen ja tuottanut jo hedekukkia, mutta se ei vielä 2020 tehnyt satoa. Ensimmäistä satoa jaksaa kyllä odotella. Onhan se odottelun arvoista jos omalta pihalta saadaan myös hasselpähkinää.
Hyvässä seurassa pähkinät saavat kasvaa. Pieni aidattu niitty on suojainen ja aurinkoinen, kasvukaverina on pölyttäjiä houkuttelevia villikukkia. Suomalaisen pähkinäkirjan innoittamana lisäämme 2021 tarhaan myös saksanpähkinää, jos vaan pääsemme taimistolle niitä noutamaan.
Kylläpä tätä onkin odotettu! Opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen meidän leveysasteillamme maailmaa! Kirjasta huomaa, että sen eteen on nähty vaivaa, niin seikkaperäinen opas tämä on. Kirjassa käydään läpi pähkinöiden historiaa ja eurooppalaisia lajeja 1700-luvulta alkaen koristelajikkeita unohtamatta. Kirja kertoo kuitenkin nimenomaan syötäväksi tarkoitettujen pähkinöiden kasvattamisesta Suomen olosuhteissa. Aihe on selkeästi kirjoittajalleen rakas. Johdannossa pähkinöiden kasvattaisesta puhutaan jopa luonnonpääoman istuttamisesta ja pähkinöistä kotitalouden sijoitustoimintana!
Kirja on juuri niin tietorikas kuin spesifioidun aiheen kirja parhaimmillaan voi olla. Sivu sivulta kirjoittaja vie lukijansa pähkinänkasvatuksen saloihin yksityiskohta kerrallaan, kunnes lukijalle on saatettu tietoon kaikki mahdollinen kasvatuksen perusteista, lajikkeiden valinnasta, optimaalisesta istutuspaikasta, kastelusta, lannoituksesta, pähkinäpuiden ja pensaiden leikkaamisesta, pölytyksestä, pähkinöiden taudeista ja tuholaisista sekä sadonkurjuusta unohtamatta sitä mitä sen jälkeen tapahtuu. Isot plussat kirjoittajalle myös siitä, että kirjaan on lisätty kotimaisia taimistoja, joista pähkinätaimia voi ostaa!
Kuvassa vasemmalla ihastuttava, sydämenmuotoisia pähkinöitä tuottava herttajalopähkinä, jonka kasvatukseen Suomessa kirjailija houkuttelee lukijoitaan pioneerihengessä. Onneksi kirjassa on kotimainen taimistolista. Kyllähän se nyt tuollainenkin on jostain löydyttävä puutarhaamme!
Suosittelen lämpimästi hankkimaan tämän kirjan jos pähkinöiden kasvattaminen kiinnostaa. Pähkinöitä omasta puutarhasta on jo yli kymmenen vuotta pähkinöitä kasvattaneen suomalaisen metsäpuutarhuri Joel Rosenbergin kirja ja samalla ensimmäinen suomenkielinen pähkinäopas. Kirjaa myy *Adlibris verkkokirjakauppa.
Ihan pähkinöinä, kuten nykyään tavataan sanoa ❤ Jovelan Johanna
Lähteet ja kuvat ellei toisin merkitty: ympäristö.fi/jokamiehenoikeudet, Omasta maasta: Bella Linde ja Lena Granfelt, Pexels, Into Kustannus (Pähkinöitä omasta puutarhasta), Maatiainen ry, The Backyard Homestead: Carleen Madigan, Niittytilan Taimisto, Hyvä terveys, Anyday nuts
Ekologisuuteen suhtaudutaan joskus yhtä kiihkeästi kuin omavaraisteluunkin. Joko ihminen on muka liian paljon asialleen uppoutunut, siis jotenkin vähän vinksahtanut tai ei riittävän kokonaisvaltaisesti asiaan suhtautuva, eli ei uskottava. Itse ajattelen molempien kohdalla niin, että suuret hyödyt syntyvät pienistä teoista ja pienet teot tuovat...
Kun energian hinnan nousulta ja sähkön säännöstelyn uhalta emme pääse karkuun vaikka miten haluaisimme, ryhtykäämme yhteistuumin tuumasta toimeen ja säästetään sähköä! Kun ei voi vaikuttaa sähkön hintaan, voi vaikuttaa - ainakin hieman siihen paljonko sähköä kuluttaa ja siten myös siihen, mitä se omakohtaisesti tulee maksamaan. Samalla vähennämme...
Hildur on Jovelan kuvitteellinen sisäkkö, joka lähti aikoinaan suureen maailmaan monen muun suomalaisen tapaan ja kirjoitti sieltä kirjeitä entiselle emännälleen. Kirjeiden kirjoittaja on monivuotinen lukijamme, Keekis, jonka luoman hurmaava tarina on alun perin julkaistu täällä koosteena. 14.4.2019
Puutarhan kasvattien siemeniä keräämällä syntyy oma siemenpankki, josta on iloa pitkäksi aikaa ❤ Tässä postauksessa tutkitaan mitä, milloin ja millä tavalla eri siemeniä kerätään ja säilötään. Postaus on osana #suuntanaomavaraisuus -blogiringin kuukausipostaussarjaa, jonka aiheena tällä kertaa on kierrätys puutarhassa. Kirjoitus on julkaistu...
Kaupungista maalle muutettuamme olen usein pohtinut onnellisuuteen ja mielenrauhaan liittyviä asioita ja keskustelemme aiheesta säännöllisesti myös samalla tavalla askeettisemmin elävän ystäväni kanssa. Mikä saa ihmisen onnelliseksi ja mikä luo meille mielenrauhaa? Missä tilanteessa me olemme tyytyväisiä? Mitä aistimme valitsevat kun saavat itse...
Kesän viimeinen kuukausi saattelee meitä syksyyn pimentäen illat ja saaden marjoista raskaat oksat taipumaan maata kohti. Tähän näkymään voisi kiteyttää tämän ajan kesästä, kun sadonkorjuu alkaa. Aloitellaan valmistautuminen seuraavaan vuodenaikaan ja talveenkin. Lämpimien päivien viilentyneissä illoissa sytytellään jo kynttilöitäkin. Minä pidän...
