OMAT PÄHKINÄT

Sanoiko joku Nutella? Omavaraisemman talouden uuden osa-alueen valloitus alkaa kun pihallemme istutettiin ensimmäinen pähkinäpensas, joka tuottaa myöhemmin hasselpähkinää.

Omista puutarhakirjoistamme löytyy tietoa pähkinöiden kasvattamisesta yllättävän vähän ja ylimalkaisesti, jos lainkaan. Ajattelinkin kirjoittaa pienen jutun siitä, mitä tietoa olen itse saanut haalittua kasaan, jotta pääsemme pähkinäkasvatuksen kanssa alkuun. Sinällään tuo tiedon vähyys oli yllättävää, sillä Suomessa on kuitenkin syöty pähkinäpensaiden pähkinöitä jo kivikaudella ja nimenomaan hasselpähkinöistä on löytynyt ravintokäyttöviitteitä eri kaivauksilla, mutta että edes nuo ylistetyt omavaraisuusideakirjat maailmalta eivät juurikaan pähkinöistä kerro - se on outoa.

Tämä meidän pieni pähkinätarha sai nyt alkunsa isopähkinäpensaasta, joka tuottaa hasselpähkinöitä, joten kirjoitan tämän pikkujutun lähinnä tuota pähkinäpensaslajiketta ajatellen. Lisäys hyötypuutarhaamme on vielä niin tuore ettei omia kuviakaan ole käytettävissä, joten jutun kuvat ovat kuvituskuvia ellei toisin mainita.

Pähkinöiden kasvattaminen


Aloitetaan vaikkapa sillä, että Suomessa kasvaa pähkinöitä villinäkin, eniten Ahvenanmaalla sekä Varsinais- ja Etelä-Suomen alueella, mutta pähkinöiden kerääminen pensaista ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Pähkinälehtoihin ei siis ole soveliasta mennä ravistelemaan puskia ilman maaomistajan lupaa. Kaupassa myytävät hasselpähkinät ovat yleensä isopähkinäpensaan pähkinöitä ja ne ovat kooltaan suurempia kuin euroopanpähkinäpensaan hasselpähkinät.

Isopähkinäpensas

- meille tuleva lajike on Nottingham ja se tulee Niittytilan taimistolta Bergön saarelta Merenkurkusta.
- Nottingham on brittilajike, joka Suomessa pärjää kasvuvyöhykkeellä 1-2, jopa vyöhykkeellä 3, josta meillekin taimet tulevat.
- kasvaa 3-4 metriä korkeaksi pensaaksi (meidän pensas on yli metrin korkuinen nyt)
- keskinopea kasvaja
- pähkinät kasvavat ryppäissä
- satoisa jo nuorena, ensimmäinen pieni sato jo 3-4 -vuotiaana
- satokausi syyskuusta marraskuuhun
- yksi aikuinen pensas voi tuottaa jopa 14 kg pähkinää
- itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä
- hyvä pölyttäjä myös muille pähkinälajikkeille
- paras pölytystilanne luodaan istuttamalla pensaat tuulensuuntaisesti sen mukaan mikä alueen vallitsevin tuulensuunta on.
- viihtyy aurinkoisella ja suojaisalla paikalla
- varjoisemmalla paikalla pensaan kasvu on hitaampaa ja pähkinä kukkii huonosti
- syvämultainen ja ravinteikas kasvualusta
- arka kuivuudelle
- hyötyy maltillisesta kalkituksesta (puutuhka parasta)
- sato korjataan ravistelemalla pensasta. Jos mahdollista, pensaan alle kannattaa levittää keruukangasta, jonka päälle pähkinät putoavat.
- pähkinät jälkikypsytetään muutaman viikon ajan sadonkorjuun jälkeen.

Hasselpähkinät sisältävät


- rasvaa 84 %
- hyviä rasvahappoja 38 g/100 g
- proteiineja 9 %
- runsaasti kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, foolihappoa, fosforia ja tiamiinia
- B- ja E-vitamiinia, hasselpähkinä on yksi rikkaimmista luonnollisista E-vitamiinin lähteistä.

Hasselpähkinä on mitä mainioin mutustelupähkinä ja sitä käytetään paljon myös suklaissa, mysleissä ja leivonnassa. Pähkinöistä voi myös jauhaa jauhoa. Tunnetuimpia kaupallisia hasselpähkinätuotteita meilläkin lienee Nutella, jossa kaakaon ja pähkinöiden osuus tahnasta näyttäisi olevan n. 20%. Koska kyseessä on hasselpähkinä-suklaatahna lisäaineineen, vastaavan voi tehdä itsekin ilman lisäaineita.

Itse tehty suklaa-pähkinätahna

(Nutella-tyyppinen)


Kaupassa myytävät hasselpähkinät ovat valmiiksi paahdettuja, mutta jos käytät kerättyjä hasselpähkinöitä, ne tulee ensin paahtaa uunissa 200 C n. 10 minuuttia.

4,5 dl hasselpähkinöitä
100 g tummaa suklaata
hyppysellinen suolaa

Laita suklaapalat kaksikertaiseen pakastuspussiin ja upota se kiehautettuun veteen. Suklaan sulaessa jauha hasselpähkinät yleiskoneella pehmeän rouheaksi tahnaksi. Kun suklaa on sulanut, leikkaa pussin kulma auki ja pursota suklaa hasselpähkinätahnan sekaan. Lisää pieni ripaus suolaa. Sekoita ja purkita. Laita valmis tahna jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Säilytä jääkaapissa.

Jovelan pähkinätarha

Voiko edes sellaiseksi plänttiämme kutsua, kun tarhassa on vasta yksi taimi, mutta alku se ainakin on ja täällä ollaan innokkain mielin uuden äärellä.

Meille tullut taimi on muutaman vuoden ikäinen ja tuottanut jo hedekukkia, joten saatamme jonkun pähkinän saada jo tänä vuonna. Jos ei, maltamme odottaa. Onhan se odottelun arvoista jos omalta pihalta saadaan myös hasselpähkinää.

Hyvässä seurassa pähkinät saavat kasvaa. Pieni aidattu niitty on suojainen ja aurinkoinen, kasvukaverina on pölyttäjiä houkuttelevia villikukkia. Seuraavaksi sitten pitää saada tälle pähkinälle 2-3 kaveria ja pähkinätarha saa kasvaa täyteen kukoistukseensa.

Ihan pähkinöinä, kuten nykyään tavataan sanoa
Jovelan Johanna

Lähteet: ympäristö.fi/jokamiehenoikeudet, Omasta maasta: Bella Linde ja Lena Granfelt, Maatiainen ry, The Backyard Homestead: Carleen Madigan, Niittytilan Taimisto, Hyvä terveys, Anyday nuts

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

KOMMENTIT

Lähettäjä: Keekis
Kommentti: han ekana: Tänä kesänä erityisesti olen lepuuttanut silmiäni ja nauttinut suunnattomasti pientareilla ryöppyävästä puna-ailakkimerestä (sullakin näitä 2 viimeisessä kuvassa). Toivottavasti se ei kuulu hävitettäviin vieraslajikkeisiin....lupiinihan taitaa pian kadota...sniff. Mulle tuo kukka palauttaa mieleen lapsuuden ja äidin. Hänellä se kasvoi kukkapenkissä ja taittoi aina muutaman varren pyhän aattona vaasiin. Ja kaveriksi ylioppilasneilikkaa (=suopayrtti), jos sattuivat kukkimaan yhtä aikaa. Ja toiseksi: mistä te tämän intonne ja voimanne ideoihin ynnä kaiken maailman kasvien ja yrttien kasvatukseen ja jatkojalostukseen oikein ammennatte?! Ällistyksestä ja ihailusta lähes ymmyrkäisenä kahlaan tätä uudistunuttakin blogia ja innostun aina välillä kokeilemaankin jotain sun 'risähteistä'. Yleensä onnistuvat. Seuraavaksi tää lähtee hakemaan tolkuttomaksi pamahtaneesta raparperipöheiköstä varsia curdia varten. Ja illaksi mansikkakakku pikkuväen toivomuksesta - ekstrapaaaljolla kermavaahdolla :)
Suloista sunnuntain odotusta ♡
Vastaus: Puna-ailakit on niin ihania! Tänä vuonna ne on täällä oikeen innostuneet leviämään niille varatuille alueille, joihin on muodostunut oikeen kunnon pinkkejä plänttejä. Puna-ailakki on perinnekasvi, tuskin sitä ollaan listaamassa ei-toivottuihin kasveihin. Jos listataan, saa joku rohkea virkaihminen tulla nyyhtämään ne meidän pihalta äkäisen akan nalkuttaessa vieressä :D Ideoita ja inspiksiä ei tarvitse kaukaa hakea, se on tuolla pihalla ja tässä talossa, olemisen mahdollisuuksissa, ja kun rakastaa mitä tekee, ne ideat tulee melkein itsestään - yleensä jonkun tarpeen tai ihan vaan uuden kokeilun ilosta ja muidenkin inspiroimana :) Toivottavasti curde maistui! Olen niin hurahtanut itse siihen, että voisin lusikoida sitä vähän isommallakin lusikalla ;) Ihanaa kesäkuuta sinne, Keekis

Nimi: Satu - Tsajut
Viesti: Kotoisat villipähkinäpensaat kasvavat suuriksi ja vievät tilaa. Siitä huolimatta olen haaveillut omasta pähkinälehdosta. Pasilan Velodromin vieressä on pieni pähkinälehto/puisto jota aina ihailen siellä käydessä. Tosin syksyisin siellä käy kuhina kun eläimet korjaavat satoa vauhdilla :)

Vastaus: Meillä on vasta tuo yksi, mutta heinäkuisten ympäripyöreideni kunniaksi meidän ystävät laittoivat kuoriin hieman rahaa tavaralahjan sijaan tarkoituksena, että tänne tehdään pikkuruinen pähkinälehto, ystävyyden puutarha, jossa meidän nyt istutetun pähkinäpensaan lisäksi on ystävien antamat taimet. Sellainen elävä, ikuinen muisto juhlasta. Eikä ollenkaan haittaisi jos sitten vuosien kuluttua, kun taimet ovat kasvaneet suuriksi pensaiksi, pähkinäsadosta nautiskelisivat myös paikalliset oravat. Niiden touhuja on niin mukavaa seurata ;)

Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin.

TALVI SAAPUU

04.11.2019

Sadot on korjattu, puutarha nukkuu ja talvi saapuu hiljalleen vanhaan taloon tuoden mukanaan pieniä puhteitaan. Omavaraistelijoilla on aika varautua talveen, kotoilla ja nauttia satokauden annista. Tämä postaus on osana omavaraisemmasta elämästä kirjottelevien blogien kerran kuussa julkaistavaa juttusarjaa, jonka aiheena tällä kertaa on katsaus...

Kun kerran kaupoista ei löydy siemenjoulukalentereita, niin tehdään sellainen itse! Tässä meidän siemenjoulukalenterissamme ideana on se, että kalenteri on saajalleen myös arvoituksellinen (kerron myöhemmin jutussa miten) ja eritoten, että joulukalenterin tarvikkeille on käyttöä tulevinakin vuosina, eikä mikään mene hukkaan. Esimerkiksi nuo...

Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys on Suomessa...

Ihanaa! Kotipuutarhurin puuhien ei tarvitse päättyä sadonkorjuuseen! Syksy on oikeastaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt mm. aikaistavat seuraavan vuoden satoa. Syksy on muutenkin mitä mainiointa kylvöaikaa, sillä maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen keväällä, kun siemenet...

Syyskuu on saapunut sateineen. Päivät vuorottelevat lämpimän leutoina ja kolean viileinä. Väliin mahtuu muutama helteinenkin päivä. Ensi viikollekin ennustellaan vielä 23 asteen lämpöä. Kesän ja syksyn taistelua on ilmassa. Maisema täällä meillä on edelleen vihreä, mutta tulevina viikkoina luonto pukee päälleen värikkäimmät vaatteensa ja saamme...