Sanoiko joku Nutella? Nyt kasvatetaan itse pähkinöitä, sillä omavaraisemman talouden uuden osa-alueen valloitus alkoi, kun pihallemme istutettiin ensimmäiset pähkinäpensaat, jotka tuottavat meille myöhemmin hasselpähkinää.
Puutarhakirjoista löytyy tietoa pähkinöiden kasvattamisesta yllättävän vähän ja ylimalkaisesti, jos lainkaan. Ajattelinkin kirjoittaa pienen jutun siitä, mitä tietoa olen itse saanut haalittua kasaan, jotta pääsemme pähkinäkasvatuksen kanssa alkuun. Tuo tiedon vähyys oli yllättävää, sillä Suomessa on kuitenkin syöty pähkinäpensaiden pähkinöitä jo kivikaudella ja nimenomaan hasselpähkinöistä on löytynyt ravintokäyttöviitteitä eri kaivauksilla, mutta että edes nuo ylistetyt omavaraisuusideakirjat maailmalta eivät juurikaan pähkinöistä kerro - se on outoa.
Päivitys 2021 - suomalainen pähkinäkirja on julkaistu! ❤ Lisään esittelyn jutun loppuun!
Tämä meidän pieni pähkinätarha sai alkunsa 2019 isopähkinäpensaasta, joka tuottaa hasselpähkinöitä, joten kirjoitan tämän jutun lähinnä tuota pähkinäpensaslajiketta ajatellen. Lisäys hyötypuutarhaamme on vielä niin tuore ettei omia kuviakaan ole käytettävissä, joten jutun kuvat ovat kuvituskuvia ellei toisin mainita.
Oman pähkinätarhamme seuraava lisäys on saksanpähkinät vuonna 2021.
Kaupassa myytävät hasselpähkinät ovat yleensä isopähkinäpensaan pähkinöitä ja ne ovat kooltaan suurempia kuin euroopanpähkinäpensaan hasselpähkinät.
- tuottaa hasselpähkinöitä
- meille ensimmäisenä tullut lajike on Nottingham ja se saapui Niittytilan taimistolta Bergön saarelta Merenkurkusta.
- Nottingham
on brittilajike, joka Suomessa pärjää kasvuvyöhykkeellä 1-2, jopa vyöhykkeellä 3, josta meillekin taimet tulevat.
- kasvaa 3-4 metriä korkeaksi pensaaksi (meidän pensas on yli metrin korkuinen nyt)
- keskinopea kasvaja
- pähkinät kasvavat ryppäissä
- satoisa jo nuorena, ensimmäinen pieni sato jo 3-4 -vuotiaana
- satokausi syyskuusta marraskuuhun
- yksi aikuinen pensas voi tuottaa jopa 14 kg pähkinää
- itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä
- hyvä pölyttäjä myös muille pähkinälajikkeille
- paras pölytystilanne luodaan istuttamalla pensaat tuulensuuntaisesti sen mukaan mikä alueen vallitsevin tuulensuunta
on.
- viihtyy aurinkoisella ja suojaisalla paikalla
- varjoisemmalla paikalla pensaan kasvu on hitaampaa ja pähkinä kukkii huonosti
- syvämultainen ja ravinteikas kasvualusta
- arka kuivuudelle
- hyötyy maltillisesta kalkituksesta (puutuhka parasta)
-
sato korjataan ravistelemalla pensasta. Jos mahdollista, pensaan alle
kannattaa levittää keruukangasta, jonka päälle pähkinät putoavat.
- pähkinät jälkikypsytetään muutaman viikon ajan sadonkorjuun jälkeen.
Hasselpähkinä on mitä mainioin mutustelupähkinä ja sitä käytetään paljon myös suklaissa, mysleissä ja leivonnassa. Pähkinöistä voi myös jauhaa jauhoa. Tunnetuimpia kaupallisia hasselpähkinätuotteita meilläkin lienee Nutella, jossa kaakaon ja pähkinöiden osuus tahnasta näyttäisi olevan n. 20%. Koska kyseessä on hasselpähkinä-suklaatahna lisäaineineen, vastaavan voi tehdä itsekin ilman lisäaineita.
.. sai alkunsa 2019 yhdestä taimesta, joka on sittemmin saanut jo uusia lajitovereita seurakseen.
Kylläpä tätä onkin odotettu! Opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen meidän leveysasteillamme maailmaa! Kirjasta huomaa, että sen eteen on nähty vaivaa, niin seikkaperäinen opas tämä on. Kirjassa käydään läpi pähkinöiden historiaa ja eurooppalaisia lajeja 1700-luvulta alkaen koristelajikkeita unohtamatta. Kirja kertoo kuitenkin nimenomaan syötäväksi tarkoitettujen pähkinöiden kasvattamisesta Suomen olosuhteissa. Aihe on selkeästi kirjoittajalleen rakas. Johdannossa pähkinöiden kasvattaisesta puhutaan jopa luonnonpääoman istuttamisesta ja pähkinöistä kotitalouden sijoitustoimintana!
Kirja on juuri niin tietorikas kuin spesifioidun aiheen kirja parhaimmillaan voi olla. Sivu sivulta kirjoittaja vie lukijansa pähkinänkasvatuksen saloihin yksityiskohta kerrallaan, kunnes lukijalle on saatettu tietoon kaikki mahdollinen kasvatuksen perusteista, lajikkeiden valinnasta, optimaalisesta istutuspaikasta, kastelusta, lannoituksesta, pähkinäpuiden ja pensaiden leikkaamisesta, pölytyksestä, pähkinöiden taudeista ja tuholaisista sekä sadonkurjuusta unohtamatta sitä mitä sen jälkeen tapahtuu. Isot plussat kirjoittajalle myös siitä, että kirjaan on lisätty kotimaisia taimistoja, joista pähkinätaimia voi ostaa!
Kuvassa vasemmalla ihastuttava, sydämenmuotoisia pähkinöitä tuottava herttajalopähkinä, jonka kasvatukseen Suomessa kirjailija houkuttelee lukijoitaan pioneerihengessä. Onneksi kirjassa on kotimainen taimistolista. Kyllähän se nyt tuollainenkin on jostain löydyttävä puutarhaamme!
Suosittelen lämpimästi hankkimaan tämän kirjan jos pähkinöiden kasvattaminen kiinnostaa. Pähkinöitä omasta puutarhasta on jo yli kymmenen vuotta pähkinöitä kasvattaneen suomalaisen metsäpuutarhuri Joel Rosenbergin kirja ja samalla ensimmäinen suomenkielinen pähkinäopas.
Ihan pähkinöinä, kuten nykyään tavataan sanoa ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Löydät meidät instagramista ♥
Lähteet ja kuvat ellei toisin merkitty: ympäristö.fi/jokamiehenoikeudet, Omasta maasta: Bella Linde ja Lena Granfelt, Pexels, Into Kustannus (Pähkinöitä omasta puutarhasta), Maatiainen ry, The Backyard Homestead: Carleen Madigan, Niittytilan Taimisto, Hyvä terveys, Anyday nuts
Pitkä on ollut kesäkausi tänä vuonna, kun se alkoi heti toukokuussa helteillä ja päätti aikansa syyskuun lopussa helteillä. Kaikkea siihen väliin on mahtunut, mutta silti vuosi on ollut erikoinen. Lämpöennätyksiä on lyöty tämän tästä ja vuotuisten hellepäivien lukumäärän ennätykset on rikottu muutamaan kertaan. Noh, pitkä kesä oli ja meni, ja nyt...
Runsaasta omenasadosta riittää moneksi. Tämä helppo ja nopea marmeladi maistuu omenalta ja kanelilta, mutta makean mausteisessa herkussa on halutessasi myös pulleiksi hautuneita rusinoita. Lisää tektuuria marmeladi saa omenaraasteesta. Nimensä marmeladi sai siitä, että se kuiskii jo syksyllä joulun lähestyvän hiljalleen.
Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...
Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...
Onnellisen omavaraistelijan pihalla tai lähialueella kasvaa hevoskastanjapuita, joiden pähkinöitä voi hyödyntää pesupähkinöiden tapaan pyykinpesussa. Hevoskastanjoiden ja tuontipesupähkinöiden saponiini- eli luontainen saippuapitoisuus onkin likimain sama, joten kaukomailta saakka meille kuljetettavat pesupähkinät voi hyvällä syyllä korvata...
Syksyn saapuessa on hyvä katsella satokauden onnistumisia ja oppeja, joita syntyy epäonnistumisten kautta. Joka vuosi oppii jotain uutta yhtälailla kuin saa iloita onnistumisista. Tässä julkaisussa käväistään myös mehuasemalla ja jaetaan muutama vinkki teille, joilla ensimmäinen mehuasemakäynti on vielä edessä.
