OMAT PÄHKINÄT

07.06.2019

Sanoiko joku Nutella? Nyt kasvatetaan itse pähkinöitä, sillä omavaraisemman talouden uuden osa-alueen valloitus alkoi, kun pihallemme istutettiin ensimmäiset pähkinäpensaat, jotka tuottavat meille myöhemmin hasselpähkinää.

Puutarhakirjoista löytyy tietoa pähkinöiden kasvattamisesta yllättävän vähän ja ylimalkaisesti, jos lainkaan. Ajattelinkin kirjoittaa pienen jutun siitä, mitä tietoa olen itse saanut haalittua kasaan, jotta pääsemme pähkinäkasvatuksen kanssa alkuun. Tuo tiedon vähyys oli yllättävää, sillä Suomessa on kuitenkin syöty pähkinäpensaiden pähkinöitä jo kivikaudella ja nimenomaan hasselpähkinöistä on löytynyt ravintokäyttöviitteitä eri kaivauksilla, mutta että edes nuo ylistetyt omavaraisuusideakirjat maailmalta eivät juurikaan pähkinöistä kerro - se on outoa.

Päivitys 2021 - suomalainen pähkinäkirja on julkaistu! ❤ Lisään esittelyn jutun loppuun!

Tämä meidän pieni pähkinätarha sai alkunsa 2019 isopähkinäpensaasta, joka tuottaa hasselpähkinöitä, joten kirjoitan tämän jutun lähinnä tuota pähkinäpensaslajiketta ajatellen. Lisäys hyötypuutarhaamme on vielä niin tuore ettei omia kuviakaan ole käytettävissä, joten jutun kuvat ovat kuvituskuvia ellei toisin mainita.

Oman pähkinätarhamme seuraava lisäys on saksanpähkinät vuonna 2021.

Pähkinöiden kasvattaminen

Aloitetaan vaikkapa sillä, että Suomessa kasvaa pähkinöitä villinäkin, eniten Ahvenanmaalla sekä Varsinais- ja Etelä-Suomen alueella, mutta pähkinöiden kerääminen pensaista ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Pähkinälehtoihin ei siis ole soveliasta mennä ravistelemaan puskia ilman maaomistajan lupaa.

Kaupassa myytävät hasselpähkinät ovat yleensä isopähkinäpensaan pähkinöitä ja ne ovat kooltaan suurempia kuin euroopanpähkinäpensaan hasselpähkinät.

Isopähkinäpensas

- tuottaa hasselpähkinöitä
- meille ensimmäisenä tullut lajike on Nottingham ja se saapui Niittytilan taimistolta Bergön saarelta Merenkurkusta.
- Nottingham on brittilajike, joka Suomessa pärjää kasvuvyöhykkeellä 1-2, jopa vyöhykkeellä 3, josta meillekin taimet tulevat.
- kasvaa 3-4 metriä korkeaksi pensaaksi (meidän pensas on yli metrin korkuinen nyt)
- keskinopea kasvaja
- pähkinät kasvavat ryppäissä
- satoisa jo nuorena, ensimmäinen pieni sato jo 3-4 -vuotiaana
- satokausi syyskuusta marraskuuhun
- yksi aikuinen pensas voi tuottaa jopa 14 kg pähkinää
- itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä
- hyvä pölyttäjä myös muille pähkinälajikkeille
- paras pölytystilanne luodaan istuttamalla pensaat tuulensuuntaisesti sen mukaan mikä alueen vallitsevin tuulensuunta on.
- viihtyy aurinkoisella ja suojaisalla paikalla
- varjoisemmalla paikalla pensaan kasvu on hitaampaa ja pähkinä kukkii huonosti
- syvämultainen ja ravinteikas kasvualusta
- arka kuivuudelle
- hyötyy maltillisesta kalkituksesta (puutuhka parasta)
- sato korjataan ravistelemalla pensasta. Jos mahdollista, pensaan alle kannattaa levittää keruukangasta, jonka päälle pähkinät putoavat.
- pähkinät jälkikypsytetään muutaman viikon ajan sadonkorjuun jälkeen.

Hasselpähkinät sisältävät

- rasvaa 84 %
- hyviä rasvahappoja 38 g/100 g
- proteiineja 9 %
- runsaasti kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, foolihappoa, fosforia ja tiamiinia
- B- ja E-vitamiinia, hasselpähkinä on yksi rikkaimmista luonnollisista E-vitamiinin lähteistä.

Hasselpähkinä on mitä mainioin mutustelupähkinä ja sitä käytetään paljon myös suklaissa, mysleissä ja leivonnassa. Pähkinöistä voi myös jauhaa jauhoa. Tunnetuimpia kaupallisia hasselpähkinätuotteita meilläkin lienee Nutella, jossa kaakaon ja pähkinöiden osuus tahnasta näyttäisi olevan n. 20%. Koska kyseessä on hasselpähkinä-suklaatahna lisäaineineen, vastaavan voi tehdä itsekin ilman lisäaineita.

Itse tehty suklaa-pähkinätahna

(Nutella-tyyppinen)

Kaupassa myytävät hasselpähkinät ovat valmiiksi paahdettuja, mutta jos käytät kerättyjä hasselpähkinöitä, ne tulee ensin paahtaa uunissa 200 C n. 10 minuuttia.


4,5 dl hasselpähkinöitä
100 g tummaa suklaata
loraus kermaa (n. 1/2 dl)
hyppysellinen suolaa

Laita suklaapalat kaksikertaiseen pakastuspussiin ja upota se kiehautettuun veteen. Jauha hasselpähkinät yleiskoneella pehmeän rouheaksi tahnaksi suklaan sulaessa. Kun suklaa on sulanut, leikkaa pussin kulma auki ja pursota suklaa hasselpähkinätahnan sekaan. Lisää pieni ripaus suolaa ja kermaa. Sekoita ja purkita. Laita valmis tahna jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Säilytä jääkaapissa.

Jovelan pähkinätarha

.. sai alkunsa 2019 yhdestä taimesta, joka on sittemmin saanut jo uusia lajitovereita seurakseen.

Suomalainen pähkinäkirja - vihdoin!

Kylläpä tätä onkin odotettu! Opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen meidän leveysasteillamme maailmaa! Kirjasta huomaa, että sen eteen on nähty vaivaa, niin seikkaperäinen opas tämä on. Kirjassa käydään läpi pähkinöiden historiaa ja eurooppalaisia lajeja 1700-luvulta alkaen koristelajikkeita unohtamatta. Kirja kertoo kuitenkin nimenomaan syötäväksi tarkoitettujen pähkinöiden kasvattamisesta Suomen olosuhteissa. Aihe on selkeästi kirjoittajalleen rakas. Johdannossa pähkinöiden kasvattaisesta puhutaan jopa luonnonpääoman istuttamisesta ja pähkinöistä kotitalouden sijoitustoimintana!

Kirja on juuri niin tietorikas kuin spesifioidun aiheen kirja parhaimmillaan voi olla. Sivu sivulta kirjoittaja vie lukijansa pähkinänkasvatuksen saloihin yksityiskohta kerrallaan, kunnes lukijalle on saatettu tietoon kaikki mahdollinen kasvatuksen perusteista, lajikkeiden valinnasta, optimaalisesta istutuspaikasta, kastelusta, lannoituksesta, pähkinäpuiden ja pensaiden leikkaamisesta, pölytyksestä, pähkinöiden taudeista ja tuholaisista sekä sadonkurjuusta unohtamatta sitä mitä sen jälkeen tapahtuu. Isot plussat kirjoittajalle myös siitä, että kirjaan on lisätty kotimaisia taimistoja, joista pähkinätaimia voi ostaa!

Kuvassa vasemmalla ihastuttava, sydämenmuotoisia pähkinöitä tuottava herttajalopähkinä, jonka kasvatukseen Suomessa kirjailija houkuttelee lukijoitaan pioneerihengessä. Onneksi kirjassa on kotimainen taimistolista. Kyllähän se nyt tuollainenkin on jostain löydyttävä puutarhaamme!

Suosittelen lämpimästi hankkimaan tämän kirjan jos pähkinöiden kasvattaminen kiinnostaa. Pähkinöitä omasta puutarhasta on jo yli kymmenen vuotta pähkinöitä kasvattaneen suomalaisen metsäpuutarhuri Joel Rosenbergin kirja ja samalla ensimmäinen suomenkielinen pähkinäopas.

Ihan pähkinöinä, kuten nykyään tavataan sanoa Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Löydät meidät instagramista

Lähteet  ja kuvat ellei toisin merkitty: ympäristö.fi/jokamiehenoikeudet, Omasta maasta: Bella Linde ja Lena Granfelt, Pexels, Into Kustannus (Pähkinöitä omasta puutarhasta), Maatiainen ry, The Backyard Homestead: Carleen Madigan, Niittytilan Taimisto, Hyvä terveys, Anyday nuts

Öljyjen uuttaminen yrteistä on helppoa ja vaivatonta. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu kylmäuuttamalla. Raaka-aineina tarvitset vain yrttiä ja kasvipohjaista öljyä. Tällä ohjeella on tehty piparminttuöljyä, jota voi käyttää kotikosmetiikassa, lihaskivun helpottajana ja nuhaisen nenän avaajana sekä leivonnassa ja jälkiruokien maustajana. Kannattaa...

Kolean vaihteleva kesä- ja heinäkuu on tarjoillut aurinkoa, sateita ja rakeitakin. Sato on toisaalta hyvällä mallilla, toisaalta koleuden vuoksi kangerteleva, mutta puutarha tarjoilee silti herkkujaan.

SUVISIMAT 

16.06.2024

Suvisimaa ja juhannuspolkkaa! Juhannuspolkka sai nimensä siitä, että sen maku muistuttaa hieman polkkakarkkeja, vaikkei niitä ole nähnytkään, ja suvisiman salaisuutena on mustaseljankukat. Molemmat reseptit ovat omiani, mutta kolmannen, mustaherukkaisen kesäsiman resepti on alkujaan Louhisaaren linnasta.

Tällä hyttysiä inhottavalla yrttietikalla, jota on käytetty niin karkoitteena, rohtona kuin maustajanakin, on sangen hauska nimi, jonka juuret juontavat keskiajan paikkeille Ranskaan. Itse käytän 4:n varkaan etikkaa sekä hyttyskarkoitteena että salaattikastikkeiden maustajana, mutta joskus myös hiushuuhteena, sillä se saa laimennettuna hiukset...

Kuluneen kuukauden voisi kiteyttää kolmeen sanaan: kuumaa, kuivaa ja kaunista. Kun puolen vuoden talvi vihdoin taittui, meidät heitettiin suoraan sateettomaan hellekauteen lööppien rakastaman käristyskupolin alle. Koko kuun kärvisteltyämme saimme lopulta pari runsasta, vaikkakin lyhyttä sadekuuroa touko- ja kesäkuun taitteeseen. Se on kovin vähän...

Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.