OMAT PÄHKINÄT

07.06.2019

Sanoiko joku Nutella? Nyt kasvatetaan itse pähkinöitä, sillä omavaraisemman talouden uuden osa-alueen valloitus alkoi, kun pihallemme istutettiin ensimmäiset pähkinäpensaat, jotka tuottavat meille myöhemmin hasselpähkinää.

Kirjoitus sisältää *merkityn kirja-affiliatelinkin kotimaiseen pähkinänkasvatusoppaaseen.

Puutarhakirjoista löytyy tietoa pähkinöiden kasvattamisesta yllättävän vähän ja ylimalkaisesti, jos lainkaan. Ajattelinkin kirjoittaa pienen jutun siitä, mitä tietoa olen itse saanut haalittua kasaan, jotta pääsemme pähkinäkasvatuksen kanssa alkuun. Tuo tiedon vähyys oli yllättävää, sillä Suomessa on kuitenkin syöty pähkinäpensaiden pähkinöitä jo kivikaudella ja nimenomaan hasselpähkinöistä on löytynyt ravintokäyttöviitteitä eri kaivauksilla, mutta että edes nuo ylistetyt omavaraisuusideakirjat maailmalta eivät juurikaan pähkinöistä kerro - se on outoa.

Päivitys 2021 - suomalainen pähkinäkirja on julkaistu! ❤ Lisään esittelyn jutun loppuun!

Tämä meidän pieni pähkinätarha sai alkunsa 2019 isopähkinäpensaasta, joka tuottaa hasselpähkinöitä, joten kirjoitan tämän jutun lähinnä tuota pähkinäpensaslajiketta ajatellen. Lisäys hyötypuutarhaamme on vielä niin tuore ettei omia kuviakaan ole käytettävissä, joten jutun kuvat ovat kuvituskuvia ellei toisin mainita.

Oman pähkinätarhamme seuraava lisäys on saksanpähkinät vuonna 2021.

Pähkinöiden kasvattaminen

Aloitetaan vaikkapa sillä, että Suomessa kasvaa pähkinöitä villinäkin, eniten Ahvenanmaalla sekä Varsinais- ja Etelä-Suomen alueella, mutta pähkinöiden kerääminen pensaista ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Pähkinälehtoihin ei siis ole soveliasta mennä ravistelemaan puskia ilman maaomistajan lupaa.

Kaupassa myytävät hasselpähkinät ovat yleensä isopähkinäpensaan pähkinöitä ja ne ovat kooltaan suurempia kuin euroopanpähkinäpensaan hasselpähkinät.

Isopähkinäpensas

- tuottaa hasselpähkinöitä
- meille ensimmäisenä tullut lajike on Nottingham ja se saapui Niittytilan taimistolta Bergön saarelta Merenkurkusta.
- Nottingham on brittilajike, joka Suomessa pärjää kasvuvyöhykkeellä 1-2, jopa vyöhykkeellä 3, josta meillekin taimet tulevat.
- kasvaa 3-4 metriä korkeaksi pensaaksi (meidän pensas on yli metrin korkuinen nyt)
- keskinopea kasvaja
- pähkinät kasvavat ryppäissä
- satoisa jo nuorena, ensimmäinen pieni sato jo 3-4 -vuotiaana
- satokausi syyskuusta marraskuuhun
- yksi aikuinen pensas voi tuottaa jopa 14 kg pähkinää
- itsepölytteinen, mutta hyötyy ristipölytyksestä
- hyvä pölyttäjä myös muille pähkinälajikkeille
- paras pölytystilanne luodaan istuttamalla pensaat tuulensuuntaisesti sen mukaan mikä alueen vallitsevin tuulensuunta on.
- viihtyy aurinkoisella ja suojaisalla paikalla
- varjoisemmalla paikalla pensaan kasvu on hitaampaa ja pähkinä kukkii huonosti
- syvämultainen ja ravinteikas kasvualusta
- arka kuivuudelle
- hyötyy maltillisesta kalkituksesta (puutuhka parasta)
- sato korjataan ravistelemalla pensasta. Jos mahdollista, pensaan alle kannattaa levittää keruukangasta, jonka päälle pähkinät putoavat.
- pähkinät jälkikypsytetään muutaman viikon ajan sadonkorjuun jälkeen.

Hasselpähkinät sisältävät

- rasvaa 84 %
- hyviä rasvahappoja 38 g/100 g
- proteiineja 9 %
- runsaasti kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, foolihappoa, fosforia ja tiamiinia
- B- ja E-vitamiinia, hasselpähkinä on yksi rikkaimmista luonnollisista E-vitamiinin lähteistä.

Hasselpähkinä on mitä mainioin mutustelupähkinä ja sitä käytetään paljon myös suklaissa, mysleissä ja leivonnassa. Pähkinöistä voi myös jauhaa jauhoa. Tunnetuimpia kaupallisia hasselpähkinätuotteita meilläkin lienee Nutella, jossa kaakaon ja pähkinöiden osuus tahnasta näyttäisi olevan n. 20%. Koska kyseessä on hasselpähkinä-suklaatahna lisäaineineen, vastaavan voi tehdä itsekin ilman lisäaineita.

Itse tehty suklaa-pähkinätahna

(Nutella-tyyppinen)

Kaupassa myytävät hasselpähkinät ovat valmiiksi paahdettuja, mutta jos käytät kerättyjä hasselpähkinöitä, ne tulee ensin paahtaa uunissa 200 C n. 10 minuuttia.


4,5 dl hasselpähkinöitä
100 g tummaa suklaata
loraus kermaa (n. 1/2 dl)
hyppysellinen suolaa

Laita suklaapalat kaksikertaiseen pakastuspussiin ja upota se kiehautettuun veteen. Jauha hasselpähkinät yleiskoneella pehmeän rouheaksi tahnaksi suklaan sulaessa. Kun suklaa on sulanut, leikkaa pussin kulma auki ja pursota suklaa hasselpähkinätahnan sekaan. Lisää pieni ripaus suolaa ja kermaa. Sekoita ja purkita. Laita valmis tahna jääkaappiin muutamaksi tunniksi. Säilytä jääkaapissa.

Jovelan pähkinätarha

.. sai alkunsa 2019 yhdestä taimesta, joka on sittemmin saanut jo uusia lajitovereita seurakseen.

Meille 2019 tullut taimi oli muutaman vuoden ikäinen ja tuottanut jo hedekukkia, mutta se ei vielä 2020 tehnyt satoa. Ensimmäistä satoa jaksaa kyllä odotella. Onhan se odottelun arvoista jos omalta pihalta saadaan myös hasselpähkinää.

Hyvässä seurassa pähkinät saavat kasvaa. Pieni aidattu niitty on suojainen ja aurinkoinen, kasvukaverina on pölyttäjiä houkuttelevia villikukkia. Suomalaisen pähkinäkirjan innoittamana  lisäämme 2021 tarhaan myös saksanpähkinää, jos vaan pääsemme taimistolle niitä noutamaan.

Suomalainen pähkinäkirja - vihdoin!

Kylläpä tätä onkin odotettu! Opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen meidän leveysasteillamme maailmaa! Kirjasta huomaa, että sen eteen on nähty vaivaa, niin seikkaperäinen opas tämä on. Kirjassa käydään läpi pähkinöiden historiaa ja eurooppalaisia lajeja 1700-luvulta alkaen koristelajikkeita unohtamatta. Kirja kertoo kuitenkin nimenomaan syötäväksi tarkoitettujen pähkinöiden kasvattamisesta Suomen olosuhteissa. Aihe on selkeästi kirjoittajalleen rakas. Johdannossa pähkinöiden kasvattaisesta puhutaan jopa luonnonpääoman istuttamisesta ja pähkinöistä kotitalouden sijoitustoimintana!

Kirja on juuri niin tietorikas kuin spesifioidun aiheen kirja parhaimmillaan voi olla. Sivu sivulta kirjoittaja vie lukijansa pähkinänkasvatuksen saloihin yksityiskohta kerrallaan, kunnes lukijalle on saatettu tietoon kaikki mahdollinen kasvatuksen perusteista, lajikkeiden valinnasta, optimaalisesta istutuspaikasta, kastelusta, lannoituksesta, pähkinäpuiden ja pensaiden leikkaamisesta, pölytyksestä, pähkinöiden taudeista ja tuholaisista sekä sadonkurjuusta unohtamatta sitä mitä sen jälkeen tapahtuu. Isot plussat kirjoittajalle myös siitä, että kirjaan on lisätty kotimaisia taimistoja, joista pähkinätaimia voi ostaa!

Kuvassa vasemmalla ihastuttava, sydämenmuotoisia pähkinöitä tuottava herttajalopähkinä, jonka kasvatukseen Suomessa kirjailija houkuttelee lukijoitaan pioneerihengessä. Onneksi kirjassa on kotimainen taimistolista. Kyllähän se nyt tuollainenkin on jostain löydyttävä puutarhaamme!

Suosittelen lämpimästi hankkimaan tämän kirjan jos pähkinöiden kasvattaminen kiinnostaa. Pähkinöitä omasta puutarhasta on jo yli kymmenen vuotta pähkinöitä kasvattaneen suomalaisen metsäpuutarhuri Joel Rodenbergin kirja ja samalla ensimmäinen suomenkielinen pähkinäopas. Kirjaa myy *Adlibris verkkokirjakauppa.

Ihan pähkinöinä, kuten nykyään tavataan sanoa
Jovelan Johanna

Lähteet  ja kuvat ellei toisin merkitty: ympäristö.fi/jokamiehenoikeudet, Omasta maasta: Bella Linde ja Lena Granfelt, Pexels, Into Kustannus (Pähkinöitä omasta puutarhasta), Maatiainen ry, The Backyard Homestead: Carleen Madigan, Niittytilan Taimisto, Hyvä terveys, Anyday nuts

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

KOMMENTIT

Nimi: Kurre Kujertaja
Viesti:
Kiitos❤️
Vastaus:
Ollos hyvä! :)

Nimi: Keekis
Kommentti: han ekana: Tänä kesänä erityisesti olen lepuuttanut silmiäni ja nauttinut suunnattomasti pientareilla ryöppyävästä puna-ailakkimerestä (sullakin näitä 2 viimeisessä kuvassa). Toivottavasti se ei kuulu hävitettäviin vieraslajikkeisiin....lupiinihan taitaa pian kadota...sniff. Mulle tuo kukka palauttaa mieleen lapsuuden ja äidin. Hänellä se kasvoi kukkapenkissä ja taittoi aina muutaman varren pyhän aattona vaasiin. Ja kaveriksi ylioppilasneilikkaa (=suopayrtti), jos sattuivat kukkimaan yhtä aikaa. Ja toiseksi: mistä te tämän intonne ja voimanne ideoihin ynnä kaiken maailman kasvien ja yrttien kasvatukseen ja jatkojalostukseen oikein ammennatte?! Ällistyksestä ja ihailusta lähes ymmyrkäisenä kahlaan tätä uudistunuttakin blogia ja innostun aina välillä kokeilemaankin jotain sun 'risähteistä'. Yleensä onnistuvat. Seuraavaksi tää lähtee hakemaan tolkuttomaksi pamahtaneesta raparperipöheiköstä varsia curdia varten. Ja illaksi mansikkakakku pikkuväen toivomuksesta - ekstrapaaaljolla kermavaahdolla :)
Suloista sunnuntain odotusta ♡
Vastaus: Puna-ailakit on niin ihania! Tänä vuonna ne on täällä oikeen innostuneet leviämään niille varatuille alueille, joihin on muodostunut oikeen kunnon pinkkejä plänttejä. Puna-ailakki on perinnekasvi, tuskin sitä ollaan listaamassa ei-toivottuihin kasveihin. Jos listataan, saa joku rohkea virkaihminen tulla nyyhtämään ne meidän pihalta äkäisen akan nalkuttaessa vieressä :D Ideoita ja inspiksiä ei tarvitse kaukaa hakea, se on tuolla pihalla ja tässä talossa, olemisen mahdollisuuksissa, ja kun rakastaa mitä tekee, ne ideat tulee melkein itsestään - yleensä jonkun tarpeen tai ihan vaan uuden kokeilun ilosta ja muidenkin inspiroimana :) Toivottavasti curde maistui! Olen niin hurahtanut itse siihen, että voisin lusikoida sitä vähän isommallakin lusikalla ;) Ihanaa kesäkuuta sinne, Keekis

Nimi: Satu - Tsajut
Viesti: Kotoisat villipähkinäpensaat kasvavat suuriksi ja vievät tilaa. Siitä huolimatta olen haaveillut omasta pähkinälehdosta. Pasilan Velodromin vieressä on pieni pähkinälehto/puisto jota aina ihailen siellä käydessä. Tosin syksyisin siellä käy kuhina kun eläimet korjaavat satoa vauhdilla :)

Vastaus: Meillä on vasta tuo yksi, mutta heinäkuisten ympäripyöreideni kunniaksi meidän ystävät laittoivat kuoriin hieman rahaa tavaralahjan sijaan tarkoituksena, että tänne tehdään pikkuruinen pähkinälehto, ystävyyden puutarha, jossa meidän nyt istutetun pähkinäpensaan lisäksi on ystävien antamat taimet. Sellainen elävä, ikuinen muisto juhlasta. Eikä ollenkaan haittaisi jos sitten vuosien kuluttua, kun taimet ovat kasvaneet suuriksi pensaiksi, pähkinäsadosta nautiskelisivat myös paikalliset oravat. Niiden touhuja on niin mukavaa seurata ;)

Nimi: Emma
Viesti: Kiitos tuosta lajikevinkistä! Tännehän hankittiin 10 pähkinäpensasta Savonlinnan taimistolta ja jokin toinen lajike olisi hyvä lisäämään monimuotoisuutta. Tuota Nottinghamia voisi kokeilla! :)
Vastaus: Meille on tulossa keväällä lisää

pähkinää ja meinasin myöskin, että jotain toista lajiketta voisi kokeilla. Mitä lajiketta teillä on?

Ihanaa! Kotipuutarhurin puuhien ei tarvitse päättyä sadonkorjuuseen! Syksy on oikeastaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt mm. aikaistavat seuraavan vuoden satoa. Syksy on muutenkin mitä mainiointa kylvöaikaa, sillä maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen keväällä, kun siemenet...

Ensimmäiset pienet yöpakkaset puraisivat Jovelan puutarhaa kaksi viikkoa sitten. Talvi tekee tuloaan. Säiden viilentyessä tämän vanhan talon asukkaat ovat valmistautuneet tulevaan pienillä puhteilla niin sisällä kuin talossakin. Villasukat ovat päivän asuste, palava puu soittaa serenadeja hormeissa ja valon väheneminen saa haukottelemaan jo ennen...

AJANKOHTAISTA! Puutarhan kasvattien siemeniä keräämällä syntyy oma siemenpankki, josta on iloa pitkäksi aikaa Tässä postauksessa tutkitaan mitä, milloin ja millä tavalla eri siemeniä kerätään ja säilötään. Postaus on osana #suuntanaomavaraisuus -blogiringin kuukausipostaussarjaa, jonka aiheena tällä kertaa on kierrätys puutarhassa. Kirjoitus...

Jos kesä ei sateita suonut, alkusyksy on ollut niiden suhteen sangen antelias. Vettä on valunut taivaalta tasaiseen tahtiin päivästä toiseen. Maailma on ollut kuin mikäkin märkä ja harmaa, viluinen villasukka. Vaan mikäs sen mukavampaa onkaan, kuin sytytellä uuneihin tulet sadepäivinä ja hääräillä oman sadon parissa täytellen talvivarastoja...

Sileät, pehmeät ja kiiltävät hiukset ja puhdas pyykki saadaan aikaiseksi yksinkertaisella etikkahuuhteella, johon voi hyödyntää myös puutarhan yrttejä, ja jos viimeisen päälle haluaa tehdä itse, täältä löytyy summittainen vanha etikkaohjekin ajalta 1790-1800

ELOA JA ELOJA

02.08.2021

Tämä kesä ei toden totta ole ollut helppo. Ensimmäistä kertaa hyötypuutarhamme sato on jäämässä sangen surkeaksi kokonaismäärältään. Toki ilon aiheitakin on paljon, ainahan niitä on kun vaan osaa katsella, mutta tällä satokaudella niihin iloihin melkein takertuu, kun viikkoja paahtanut aurinko on näivettänyt hyötykasvit ja yli 8 viikkoa jatkunut...