Ei ne meidän viisaat esi-isät ihan hölmöjä olleet, kun polttivat ensin viljelysmaansa ja ryhtyivät vasta sen jälkeen viljelyspuuhiin. Kaskeamisen myötä maa lannoittui tuhkasta ja maahan jäi hiiltä, joka paransi maan laatua ja auttoi pitämään maa-aineksen kosteutta yllä kuivempinakin kausina.
Biohiilen käytön hyödyt ovat uskomattoman monipuolisia. Esimerkiksi Hyötykasviyhdistys listaa biohiilen eduiksi maaperän kuohkeutumisen, maa-aineksen tasaisen kosteuden, maan vedenpidätyskyvyn lisääntymisen, mikrobien aktiivisuuden lisääntymisen, pH:n tasapainottumisen, haitta-aineiden (kuten raskasmetallien) sitoutumisen hiileen, maaperän rikastumisen, ravinteiden pysymisen kasvien ulottuvilla, kasvien tautivastustuskyvyn lisääntymisen, maantumisajan lyhenemisen kompostimullassa, kasvihuonekaasujen syntymisen vähenemisen ja satomäärien parantumisen. Lisäksi biohiili parantaa veden latua ja sitä käytetäänkin biologisena vedenpuhdistajana. Biohiilen valmistus on myös merkittävä ekoteko, joka hidastaa ilmastonmuutosta, sillä yhden biohiilikilon valmistus sitoo biohiileen ilmasta 3,5 kiloa hiilidioksidia. Biotalous.fi:n julkaisussa kerrotaan, että biohiilen lisääminen viljelyksiin voi muuttaa pellot (ja toki kasvimaatkin) hiilensitojiksi ja että biohiili myös vähentää peltojen ravintopäästöjä estämällä typen huuhtoutumista vesistöihin. Biohiili on käytännössä ikuista, samassa julkaisussa kerrotaan.
Biohiili, sen valmistus ja käyttö on kirjaimellisesti ekoteko, josta hyötyy kaikki osalliset, niin tekijä, käyttäjä kuin käyttökohdekin ja laajemmassa mittakaavassa koko arvokas maapallomme. ❤
Biohiilen polttoastiaa kutsutaan biohiilettimeksi ja sen muoto on yleensä kartiomainen. Mitään varsinaista polttoastiaa ei kuitenkaan tarvita, vaan biohiiltä voi valmistaa vaikkapa maakuopassa, joka on kaivettu kartiomalliin, kuten Ylen julkaisussakin mainitaan. Meillä täällä Jovelassa hiilettimen virkaa toimittaa isännän pajalleen tekemä peltinen huuva.
Biohiilen valmistus perustuu pyrolyysiin, eli orgaanisen materiaalin kuumentamiseen siten, ettei polttoastian pohjasta pääse kulkeutumaan ilmaa palavaan materiaaliin. Polttoastian pohjan tulee siis olla ilma-aukoton. Koska tässä pajahuuvassa reunalaidat ovat korkeammalla kuin päätylaidat, ilma-aukot täytettiin soralla.
Polttoastian pohjalle laitetaan ensin sytykkeitä ja nopeasti palavaa puumateriaalia noin 10 cm paksuudelta. Sytykkeet sytytetään ja kun tuli on levinnyt pohjalle kauttaaltaan, lisätään ohuempaa risua ja niiden päälle paksumpaa oksaa, mahdollisimman tiiviisti. Mitä tiiviimmin ladonnan saa tehtyä, sitä enemmän syntyy hiiltä. Kovin ilmavasti kasattu palomateriaali synnyttää hiilen sijaan paljon tuhkaa, mikä tietenkään ei ole toivottavaa, kun lopputuloksen on tarkoitus olla hiiltä.
Kun sytykekerros ja ohuet oksat sekä paksummat oksat ovat palaneet siten, että palomateriaalin pinta muuttuu valkoiseksi, uutta puumateriaalia lisätään edellisen kerroksen päälle. Puuta voi halutessaan lisätä kerros kerrokselta edellisen kerroksen hiillostuttua aina siihen saakka, kun astiassa on enää kymmenisen senttiä laitaa näkyvillä.
Riittävästi palanut puu on harmaan valkeaa. Hiilloksen voi sammuttaa esimerkiksi kaatamalla hiillokseen vettä, kunnes hiillos on varmasti sammunut. Toinen vaihtoehto on tehdä kuten mekin teimme, lapioida hiilet vesisammioon, jonka virkaa tässä toimittaa laastipalju.
Hiilten kannattaa antaa olla vedessä hyvän tovin, jotta hiillos on varmasti sammunut ja hiilet viilenneet. Märkä biohiili on kevyttä, mustaa ja kiiltävää.
Puutarhakäytössä hienojakoisempi biohiili toimii suurempia paloja paremmin, joten laitoimme jäähtyneet ja kuivahtaneet hiilenpalat muovipussiin ja taputtelimme palaset murskaksi.
Biohiiltä ei voi lisätä multaan sellaisenaan, vaan hiilet tulee "ladata" ennen käyttöä. Tämä tapahtuu liottamalla hiiltä muutamia päiviä vedessä, johon voi halutessaan lisätä esimerkiksi kanankakkaa tai muuta lannoitetta. Tällöin biohiilestä tulee kasvien ravinnepankki, josta ravinteet vapautuvat tasaisen hitaasti kasvien käyttöön. Kasvit ehtivät hyödyntää ravinteet sen sijaan, että ne painuvat syvempiin maakerroksiin sateen tai kastelun myötä. Pelkällä vedelläkin ladatut biohiilet toimivat puutarhassa suurena apuna, sillä ne lisäävät tärkeiden mikrobien aktiivisuutta, lisäävät maan kuohkeutta, imevät itseensä kosteutta sateella tai kastelun yhteydessä ja vapauttavat sitomaansa kosteutta tasaisesti uudelleen ja uudelleen, joka taas vähentää puutarhan kastelutarvetta. Yksi gramma biohiiltä pystyy sitouttamaan itseensä 5 grammaa vettä. Biohiilen voi ladata myös kompostissa kirjoitukseni loppuun lisätyn Kotikaski-hiilettimen linkin neuvoilla.
Mikäli biohiiltä lisää multaan ilman lataamista, ne valitettavasti aluksi toimivat sangen epätoivotulla tavalla. Sen sijaan, että biohiilet luovuttaisivat niihin kertyvää kosteutta ja niihin ladattua lannoitetta, kuiva biohiili toimii kuin pesusieni ja imee itseensä maasta niin kosteuden kuin ravinteitakin, joka aiheuttaa kasvimaalle kuivuutta ja hidastaa hyötykasvien kasvua.
Kotimainen biohiilen valmistaja Carbons, jonka biohiiltä voi ostaa esimerkiksi Viherpeukaloiden verkkokaupasta, kertoo biohiilen menekiksi n. 250 grammaa neliömetriä kohti. Yhteen peruskasvatuslaatikkoon (0,80x120 cm) biohiiltä kuluu siis noin yksi litra.
Syksyn viileiden päivien saapuessa biohiiltä voi valmistaa varastoon, jotta keväällä puutarhan maanparannuksen aikaan on riittävästi biohiiltä saatavana. Itse tehden säästyy pitkä penni, mutta mikäli biohiiltä ei voi valmistaa itse, ei sen ostaminen valmiinakaan huono valinta ole. Ekoteko yhtälailla ja biohiili on niin verrattoman mainio tuote niin maaseudun puutarhoissa kuin kaupungeissakin. Biohiilen turvin voi kaupunkilainenkin lomailla tovin murehtimatta parvekkeensa janoisia asukkeja. Biohiiltä voi ilman muuta valmistaa myös talvellakin, ja sangen hauskaahan sekin voi olla, kun talvisen kuulaana päivänä samaan aikaan syntyy sekä biohiiltä, että tikun nokassa grillattuja makkaroita. Mikäs siinä on talvipäivästä nautiskellessa tulen loimuja katsellen ja sitten kun kevät taas koittaa, puutarhassa on kaikki hyvin!
Lisää tietoa biohiilestä ja biohiilettimistä mm. Biotalous.fi, Kotikaski-biohiiletin, Hyötykasviyhdistys, Yle sekä Carbons.
Teidät kaikki biohiilihaasteeseen haastaen ❤
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta ❤
Löydät meidät myös instagramista ❤
VIESTEJÄ
Nimi: Villa Jörgens
Viesti: Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta ja hyvästä ohjeesta😊 /Sanna villajorgens.blogspot.fi
Vastaus: Kiitos :) Tulevia kuivia kesiä varten kannattaa tehdä biohiiltä jo valmiiksi, niin on mistä ottaa taas keväällä. Meillä jatkuu biohiiletykset taas tässä elokuussa.
Voi kaunis sadonkorjuun aika ❤ Jos jotain olen puutarhuroinnista ja vanhassa miljöössä katuvalottoman tien varrella elämisestä oppinut, niin se on tämä: luonnon kauneus on häkellyttävää. Sitä täytyy pysähtyä katsomaan etäältä niin pitkälle kuin horisonttia riittää ja niin ylös, ettei ylemmäs näe ja niin läheltä, että jokainen pieni yksityiskohta...
Nyt kun helteet ovat väistyneet Jovelassa hurisee kuivuri harva se päivä. Sadon kuivattaminen on hyvä keino säilöä satoa ja kasvattaa kotivaraa, ja samalla säästyy tilaakin, sillä kuivatettu sato vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin moni muu säilöntämuoto.
Omavaraistelijat, kuten loppupeleissä kaikki muutkin ihmiset elävät luonnon armosta ja säiden armoilla, satoi tai paistoi, tuuli tai tuiskusi, niin hyvässä kuin pahassakin, ja huolimatta siitä asuuko maalla vai metroaseman kupeella. Tämä kirjoitus on osana omavaraisuusblogiringin kuukausipostaussarjaa, jonka aiheena on tällä kertaa sää ja sen...
Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinäkuun loppu on ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä!
Nurmikko, kasvimaasta puhumattakaan, on vihreää siellä missä sitä kastellaan, mutta milloin ja kuinka paljon puutarhassa mitäkin kastellaan ja mitä se maksaa? Tästä jutusta löytyy tietoa kastelusta, oli puutarhassa sitten nurmea, kukkia tai hyötypuutarhan kasvatteja.
Kesä on kukkeimmillaan ja käristyskupoli vilahtelee lööpeissä, mutta Jovelassapa suunnitellaan omia pieniä joulumarkkinoita vanhojen perinteiden lumossa! Kerrotaan nyt sitten tässä postauksessa moisia ajatuksiamme ja suunnitelmiamme, kun kerran sellaisia ollaan ajateltu ❤ Kylähulluiksi varmaan pääsee vähemmälläkin, mutta siitä nyt viis!