IKIOMA SIENIVILJEMÄ

Miltä tuntuisi ajatus satoisasta, kunnon sieniviljelmästä omalla pihalla? Ruokasieniä voi aloittelijakin kasvattaa edullisesti pienellä vaivalla. Tässä jutussa kerrotaan miten!

Kuvassa kuningasostereita, jotka valittiin sieniksi Jovelan sieniviljelmään.

Runkokasvatuksen aakkoset 

Kasvatuksen voi aloittaa keväällä, kesällä tai alkusyksyllä. Keväällä viljelyä ei kannata aloittaa mahlan nousun aikana kaadettuun puuhun.

  1. Suositeltu puu on lehtipuu. Sienet eivät kasva havupuiden rungoissa. Valitse ehjäkuorisia runkopaloja, joiden halkaisija mielellään on n. 20 cm.
  2. Kasvatuksessa kannattaa käyttää kohtuullisen tuoretta kaatorunkoa, suositeltu kaatoaika puulle on yhdestä kolmeen viikkoon ennen sieniviljelyn aloitusta. Vanhoja runkoja voi käyttää, mutta niitä tulisi liottaa vedessä vuorokauden ennen rihmastotappien upottamista.
  3. Paras kasvupaikka sienille on varjoisa, suurimman osan päivästä suoralta auringonpaisteelta suojattu paikka. Myös puiden ja pensaiden alta voi löytyä sieniviljelmälle suotuisa paikka.
  4. Runkokasvatuksessa sieniviljelmä perustetaan runkoon porattuihin reikiin upotettavilla rihmastotapeilla, joista sienet kasvavat.

Rihmastotappien upottaminen

  1. Puun runkoon porataan 9 millin poranterällä n. 4 cm syviä reikiä 10 cm välein siten, että edeltävällä ja seuraavalla rivillä reiät eivät osu alekkain samalle linjalle, vaan toistensa väleihin. Poraa reikiä runkoon kauttaaltaan.
  2. Rihmastotapit lyödään vasaralla runkoon porattuihin reikiin. Tappien tulee olla niin syvällä, että rihmastotappi ja puun kuori ovat tasan.
  3. Tappien päät peitetään suojavahalla.

Satoa saa hieman odotella

Useimmat sienilajit saavuttavat satokypsyyden vasta 9 kuukauden jälkeen, mutta sen jälkeen satoa saa todennäköisesti keskeytyksettä useita vuosia, aina niin kauan kun rungosta riittää ravintoa sienille.

Runkoja ei pääsääntöisesti tarvitse kastella, mutta varsinkin ensimmäisen sadon jälkeen on hyvä tarkistaa rungon paino, ja mikäli runko tuntuu alkuolosuhteeseen verrattuna huomattavasti kevyemmältä, kannattaa runkoa kastella kunnolla, tai mikäli runko ei ole liian painava tai suuri, liottaa runkoa yön yli vesihauteessa.

Jovelan sieniviljelmä est. 04/2019

Jovelassa ollaan haaveiltu omasta sieniviljelmästä vuosia, mutta kuluttajille suunnatut kasvualustat ovat tuntuneet kovin mitättömiltä ja hinta-satosuhde kalliilta. Toki sekin on ollut tiedossa, että sieniä voi kasvattaa muullakin tavalla, mutta tietoa saati taitoa asian suhteen ei ole tullut hankituksi, kunnes löysin Mustasaaressa sijaitsevan Näckrosgårdenin sienitilan kotisivut.

Kotisivuilla olevat sieniviljelyohjeet tuntuivat yksinkertaisilta ja 100 kappaleen rihmastotappierä + suojavahapurkki edullisilta (20+6€). Sain puhelimessa ja sähköpostitse lisää vinkkejä ja vastauksia itseäni askarruttaneisiin kysymyksiin, jonka jälkeen tilasimme mainitut tarvikkeet meille. Osa juuri kaadetusta myrskyvaurioituneesta koivusta sai uuden elämän sieniviljelmänä.

Rihmastotappivalikoimasta valitsimme meille kasvatettavaksi komean kuningasvinokkaan, joka on osterivinokkaan vinojalkainen, jättikokoinen serkku. Sangen sopivaa! Täällä väärän vänkyrän talossa toki sieniviljelmän sienienkin tulee olla hieman vänkyröitä!

Kuningasvinokas (Pleurotus eryngii)

on nimensä mukaisesti suuri, jopa 300 gramman painoiseksi kasvava kiinteämaltoinen, pehmeän ja miedon makuinen ruokasieni, jonka terveysvaikutuksiksi on mainittu mm. kolesterolin aleneminen ja elimistön vastustuskykyä vahvistavat vaikutukset. Makua kuvaillaan kantarellin ja herkkusienen välimaastoon asettuvaksi ja herkkutattimaiseksi. Ja komea tuo kuvan sieni onkin!

Kuningasvinokasta voi sydä raakana, mutta sen sanotaan kuitenkin maistuvan parhaimmalle paistettuna tai grillattuna, jolloin sen pehmeä ominaismaku pääsee oikeuksiinsa.


Ja tässä tämä meidän aloitteleva sieniviljelmämme sitten on. Vaikka suositus onkin, että viljelmän runkoina käytettäisiin halkaisijaltaan n. 20 cm runkoja, me päätimme hieman improvisoida, kun pihalla sattui nötköttämään niin komea pala koivua. Eipähän tarvitse emännän sitten kipuilla selkäänsä, kun sieniä poimiessa ei joudu kumastelemaan liiaksi - tämä muuten on juuri se syy, miksi meille on haluttu viljelysieniä. Kun niitä sieniä ei voi metsästä kerätä, täytyy luoda oma korotettu sienimätäs omalle pihalle. Toivotaan siis, että tämä satavuotinen koivu maistuu rungossa uinuville sienille, vaikka se onkin niille sangen suuri pala purtavaksi!

Sieniviljelmän perustaminen oli loppujen lopuksi helppoa ja yksinkertaista, kunhan tuo iso runkopala oli saatu kammettua pihan poikki varjoisalle paikalleen. Reikien poraamiseen (100 kpl), rimastotappien nakutteluun ja aukkojen pintavahaukseen meni ehkäpä puolitoista tuntia. Nyt sitten jännitetään miten aloittelijoiden käy ja odotellaan satoa sormet ristissä!


Sieniviljelmän seurantauutisia voi seurata Jovelan talopäiväkirjan puolella kun sienet heräävät kasvuun.

Satoa odotellen
Jovelan Johanna

Viljelyohjeita saimme Näckrosgårdenilta, merkitsemättömät kuvat: Pixbay

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

VIESTEJÄ

Nimi: Maisa P
Viesti: Mainio juttu, lähti rihmastotapit ja vaha samantien tilaukseen.
Vastaus: Meillä on nyt vuosi täynnä tappien laitosta, joten jännityksellä odotamme saammeko satoa tänä vuonna :) Tsemppiä oman viljelmäsi kanssa!

Touko- ja kesäkuun kuivuus ja kuumuus ovat vaihtuneet alati valuvaan sateeseen. Jos kesäkuussa maa ei pystynyt pitämään vettä kuivuuden vuoksi, nyt se ei jaksa imeä kaikkea taivaalta valuvaa vettä, ja pihamaalla kierrellään lätäköitä. Voisi olla hieman tasaisemmin molempia, käy mielessä, mutta niin tai näin, nyt on kesä!

Ripaus kaunista sokeria kruunaa monen herkun niin maullaan kuin ulkonäölläänkin. Ruususokeri onkin monelle tuttu herkku, ja ihanaa se onkin, mutta sokeria voi maustaa monella muullakin tavalla yrteistä marjoihin ja hedelmiin.

Käkien kukkuessa ja tuomien kukkiessa Jovelan vanhasta pikkuaitasta tuunailtiin ja nikkaroitiin nollabudjetilla kesähuone, joka sai nimekseen Kesämaja Käenpesä.

Pohjolan mytologian, talonpojan apteekiksikin kutsuttu viikinkien tuliainen mustaselja tunnettiin jo antiikin Kreikassa. Suomessa serkkuaan terttuseljaa harvinaisemman mustaseljan kukista ja marjoista tehdään yleensä juomia, joista seljankukkatuotteet ovat jo meilläkin saavuttaneet trendiruoan statuksen. Trendikäs tai perinteikäs, kummin vaan -...

Näyttävä, herkullinen, nopeasti kasvava ja vähään tyytyvä tarhamaltsa on yksi vanhimmista hyötyviljelykasveistamme, ja se tunnettiin jo muinaisessa Kreikassa. Tarhamaltsan historia pystytään arkealogisten kaivausten perusteella jäljittämään aina 1100-luvulle saakka Pohjolassakin, kertoo Lena Israelsson kirjassa Keittiöpuutarhuri. Itse tutustuin...

Västäräkki on jo keikistellyt pihalla lupaillen vähäsen ja pääskynenkin ollut sitä mieltä, ettei ole päivääkään, kun kesä on taas täällä, mutta sääherra se vaan arpoo antejaan tarjoillen vuorotellen raekuuroja, sadetta ja porottavaa aurinkoa. Saisi jo antaa periksi, sillä Jovelassa alkaa jälleen olla se tavanomainen loppukevään sisäviidakko, jonka...