IKIOMA SIENIVILJEMÄ

Miltä tuntuisi ajatus satoisasta, kunnon sieniviljelmästä omalla pihalla? Ruokasieniä voi aloittelijakin kasvattaa edullisesti pienellä vaivalla. Tässä jutussa kerrotaan miten!

Kuvassa kuningasostereita, jotka valittiin sieniksi Jovelan sieniviljelmään.

Runkokasvatuksen aakkoset 

Kasvatuksen voi aloittaa keväällä, kesällä tai alkusyksyllä. Keväällä viljelyä ei kannata aloittaa mahlan nousun aikana kaadettuun puuhun.

  1. Suositeltu puu on lehtipuu. Sienet eivät kasva havupuiden rungoissa. Valitse ehjäkuorisia runkopaloja, joiden halkaisija mielellään on n. 20 cm.
  2. Kasvatuksessa kannattaa käyttää kohtuullisen tuoretta kaatorunkoa, suositeltu kaatoaika puulle on yhdestä kolmeen viikkoon ennen sieniviljelyn aloitusta. Vanhoja runkoja voi käyttää, mutta niitä tulisi liottaa vedessä vuorokauden ennen rihmastotappien upottamista.
  3. Paras kasvupaikka sienille on varjoisa, suurimman osan päivästä suoralta auringonpaisteelta suojattu paikka. Myös puiden ja pensaiden alta voi löytyä sieniviljelmälle suotuisa paikka.
  4. Runkokasvatuksessa sieniviljelmä perustetaan runkoon porattuihin reikiin upotettavilla rihmastotapeilla, joista sienet kasvavat.

Rihmastotappien upottaminen

  1. Puun runkoon porataan 9 millin poranterällä n. 4 cm syviä reikiä 10 cm välein siten, että edeltävällä ja seuraavalla rivillä reiät eivät osu alekkain samalle linjalle, vaan toistensa väleihin. Poraa reikiä runkoon kauttaaltaan.
  2. Rihmastotapit lyödään vasaralla runkoon porattuihin reikiin. Tappien tulee olla niin syvällä, että rihmastotappi ja puun kuori ovat tasan.
  3. Tappien päät peitetään suojavahalla.

Satoa saa hieman odotella

Useimmat sienilajit saavuttavat satokypsyyden vasta 9 kuukauden jälkeen, mutta sen jälkeen satoa saa todennäköisesti keskeytyksettä useita vuosia, aina niin kauan kun rungosta riittää ravintoa sienille.

Runkoja ei pääsääntöisesti tarvitse kastella, mutta varsinkin ensimmäisen sadon jälkeen on hyvä tarkistaa rungon paino, ja mikäli runko tuntuu alkuolosuhteeseen verrattuna huomattavasti kevyemmältä, kannattaa runkoa kastella kunnolla, tai mikäli runko ei ole liian painava tai suuri, liottaa runkoa yön yli vesihauteessa.

Jovelan sieniviljelmä est. 04/2019

Jovelassa ollaan haaveiltu omasta sieniviljelmästä vuosia, mutta kuluttajille suunnatut kasvualustat ovat tuntuneet kovin mitättömiltä ja hinta-satosuhde kalliilta. Toki sekin on ollut tiedossa, että sieniä voi kasvattaa muullakin tavalla, mutta tietoa saati taitoa asian suhteen ei ole tullut hankituksi, kunnes löysin Mustasaaressa sijaitsevan Näckrosgårdenin sienitilan kotisivut.

Kotisivuilla olevat sieniviljelyohjeet tuntuivat yksinkertaisilta ja 100 kappaleen rihmastotappierä + suojavahapurkki edullisilta (20+6€). Sain puhelimessa ja sähköpostitse lisää vinkkejä ja vastauksia itseäni askarruttaneisiin kysymyksiin, jonka jälkeen tilasimme mainitut tarvikkeet meille. Osa juuri kaadetusta myrskyvaurioituneesta koivusta sai uuden elämän sieniviljelmänä.

Rihmastotappivalikoimasta valitsimme meille kasvatettavaksi komean kuningasvinokkaan, joka on osterivinokkaan vinojalkainen, jättikokoinen serkku. Sangen sopivaa! Täällä väärän vänkyrän talossa toki sieniviljelmän sienienkin tulee olla hieman vänkyröitä!

Kuningasvinokas (Pleurotus eryngii)

on nimensä mukaisesti suuri, jopa 300 gramman painoiseksi kasvava kiinteämaltoinen, pehmeän ja miedon makuinen ruokasieni, jonka terveysvaikutuksiksi on mainittu mm. kolesterolin aleneminen ja elimistön vastustuskykyä vahvistavat vaikutukset. Makua kuvaillaan kantarellin ja herkkusienen välimaastoon asettuvaksi ja herkkutattimaiseksi. Ja komea tuo kuvan sieni onkin!

Kuningasvinokasta voi sydä raakana, mutta sen sanotaan kuitenkin maistuvan parhaimmalle paistettuna tai grillattuna, jolloin sen pehmeä ominaismaku pääsee oikeuksiinsa.


Ja tässä tämä meidän aloitteleva sieniviljelmämme sitten on. Vaikka suositus onkin, että viljelmän runkoina käytettäisiin halkaisijaltaan n. 20 cm runkoja, me päätimme hieman improvisoida, kun pihalla sattui nötköttämään niin komea pala koivua. Eipähän tarvitse emännän sitten kipuilla selkäänsä, kun sieniä poimiessa ei joudu kumastelemaan liiaksi - tämä muuten on juuri se syy, miksi meille on haluttu viljelysieniä. Kun niitä sieniä ei voi metsästä kerätä, täytyy luoda oma korotettu sienimätäs omalle pihalle. Toivotaan siis, että tämä satavuotinen koivu maistuu rungossa uinuville sienille, vaikka se onkin niille sangen suuri pala purtavaksi!

Sieniviljelmän perustaminen oli loppujen lopuksi helppoa ja yksinkertaista, kunhan tuo iso runkopala oli saatu kammettua pihan poikki varjoisalle paikalleen. Reikien poraamiseen (100 kpl), rimastotappien nakutteluun ja aukkojen pintavahaukseen meni ehkäpä puolitoista tuntia. Nyt sitten jännitetään miten aloittelijoiden käy ja odotellaan satoa sormet ristissä!


Sieniviljelmän seurantauutisia voi seurata Jovelan talopäiväkirjan puolella kun sienet heräävät kasvuun.

Satoa odotellen
Jovelan Johanna

Viljelyohjeita saimme Näckrosgårdenilta, merkitsemättömät kuvat: Pixbay

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

Millaista elämä kantovesitaloudessa on nykyajan mittapuulla? Yllättäen aika helppoa, vaikka toisin voisi luulla. Tänään omavaraisuusbloggaajien kuukauden aiheena on hygienia ja me kerromme siitä omalta osaltamme siten miten meillä hommat hoituvat. On vankkurisaunaa, pulsaattori-pyykinpesukonetta ja muutamia pieniä niksejä, esimerkiksi kotitekoisia...

Me täällä Suomessakin olemme nyt kohdanneet sen valitettavan tilanteen, josta tutkijat ovat varoitelleet vuosia. Pandemia oli vain ajan kysymys. Tilanne ilman muuta aiheuttaa huolta, eikä välinpitämättömyys ole suotavaa, mutta samalla meidän on hyvä pitää pää kylmänä ja tehdä yksilötasolla sen mitä voimme itsemme, läheistemme ja kanssaihmisten...

MYRSKYVAROITUS

16.02.2020

Kun mediat uutisoivat lähestyvästä myrskystä, sille kannattaa nykyaikana lotkauttaa korvaansa jo hyvän sään aikaan, asui sitten maalla tai kaupungissa. Kovin tiuhaan tahtiin näitä kovien tuulten päiviä ja myrskyiksi yltyviä säitä nyt tuntuukin esiintyvän, ja siitä se kenkä puristaakin. Myrskyjen määrä tosiaan lisääntyy Pohjois-Euroopassa ja...

Helmikuun sanotaan saavan puiden oksat kimaltelemaan jäähelmistä, mutta omavaraistelevien silmissä siintävät jo kesäiset näkymät puutarhoissa ja tiluksilla. Tänään täällä ja muiden omavaraistelevien blogeissa jutellaan esikasvatuksista, kylvöistä ja hieman puhdetöistäkin!

MUSTIKKAKOISO

26.01.2020

Ai mikä ihmeen mustikkakoiso? Mustikkakoiso on mm. perunan, tomaatin, paprikan ja munakoison sukulainen, marjakoisokasvi, jonka oikea nimi on hämäävästi pinaattikoiso. Pinaattikoiso on myös ananaskirsikan, eli karviaiskoison sukulainen. Sukulaisuuden muihin koisokasveihin huomaa esimerkiksi kasvin kukkiessa, sillä sen kukat muistuttavat perunan...

TIETEN TAITEN

18.01.2020

Haaveena omavaraisempi ja omatoimisempi elämä? Millaisia taitoja siihen tarvitaan? Tässä kirjoituksessa pohditaan omatoimisemman ja omavaraisemman elämän kulmakiviä taitojen osalta Tsajut-blogin Sadun haastamana. Kirjoituksen lopusta löydät linkkejä myös muiden omavaraisuusbloggaajien näkemyksiin asiasta!