IKIOMA SIENIVILJEMÄ

20.04.2019

Miltä tuntuisi ajatus satoisasta, kunnon sieniviljelmästä omalla pihalla? Ruokasieniä voi aloittelijakin kasvattaa edullisesti pienellä vaivalla. Tässä jutussa kerrotaan miten!

Kuvassa kuningasostereita, jotka valittiin sieniksi Jovelan sieniviljelmään.

Runkokasvatuksen aakkoset 

Kasvatuksen voi aloittaa keväällä, kesällä tai alkusyksyllä. Keväällä viljelyä ei kannata aloittaa mahlan nousun aikana kaadettuun puuhun.

  1. Suositeltu puu on lehtipuu. Sienet eivät kasva havupuiden rungoissa. Valitse ehjäkuorisia runkopaloja, joiden halkaisija mielellään on n. 20 cm.
  2. Kasvatuksessa kannattaa käyttää kohtuullisen tuoretta kaatorunkoa, suositeltu kaatoaika puulle on yhdestä kolmeen viikkoon ennen sieniviljelyn aloitusta. Vanhoja runkoja voi käyttää, mutta niitä tulisi liottaa vedessä vuorokauden ennen rihmastotappien upottamista.
  3. Paras kasvupaikka sienille on varjoisa, suurimman osan päivästä suoralta auringonpaisteelta suojattu paikka. Myös puiden ja pensaiden alta voi löytyä sieniviljelmälle suotuisa paikka.
  4. Runkokasvatuksessa sieniviljelmä perustetaan runkoon porattuihin reikiin upotettavilla rihmastotapeilla, joista sienet kasvavat.

Rihmastotappien upottaminen

  1. Puun runkoon porataan 9 millin poranterällä n. 4 cm syviä reikiä 10 cm välein siten, että edeltävällä ja seuraavalla rivillä reiät eivät osu alekkain samalle linjalle, vaan toistensa väleihin. Poraa reikiä runkoon kauttaaltaan.
  2. Rihmastotapit lyödään vasaralla runkoon porattuihin reikiin. Tappien tulee olla niin syvällä, että rihmastotappi ja puun kuori ovat tasan.
  3. Tappien päät peitetään suojavahalla.

Satoa saa hieman odotella

Useimmat sienilajit saavuttavat satokypsyyden vasta 9 kuukauden jälkeen, mutta sen jälkeen satoa saa todennäköisesti keskeytyksettä useita vuosia, aina niin kauan kun rungosta riittää ravintoa sienille.

Runkoja ei pääsääntöisesti tarvitse kastella, mutta varsinkin ensimmäisen sadon jälkeen on hyvä tarkistaa rungon paino, ja mikäli runko tuntuu alkuolosuhteeseen verrattuna huomattavasti kevyemmältä, kannattaa runkoa kastella kunnolla, tai mikäli runko ei ole liian painava tai suuri, liottaa runkoa yön yli vesihauteessa.

Jovelan sieniviljelmä est. 04/2019

Jovelassa ollaan haaveiltu omasta sieniviljelmästä vuosia, mutta kuluttajille suunnatut kasvualustat ovat tuntuneet kovin mitättömiltä ja hinta-satosuhde kalliilta. Toki sekin on ollut tiedossa, että sieniä voi kasvattaa muullakin tavalla, mutta tietoa saati taitoa asian suhteen ei ole tullut hankituksi, kunnes löysin Mustasaaressa sijaitsevan Näckrosgårdenin sienitilan kotisivut.

Kotisivuilla olevat sieniviljelyohjeet tuntuivat yksinkertaisilta ja 100 kappaleen rihmastotappierä + suojavahapurkki edullisilta (20+6€). Sain puhelimessa ja sähköpostitse lisää vinkkejä ja vastauksia itseäni askarruttaneisiin kysymyksiin, jonka jälkeen tilasimme mainitut tarvikkeet meille. Osa juuri kaadetusta myrskyvaurioituneesta koivusta sai uuden elämän sieniviljelmänä.

Rihmastotappivalikoimasta valitsimme meille kasvatettavaksi komean kuningasvinokkaan, joka on osterivinokkaan vinojalkainen, jättikokoinen serkku. Sangen sopivaa! Täällä väärän vänkyrän talossa toki sieniviljelmän sienienkin tulee olla hieman vänkyröitä!

Kuningasvinokas (Pleurotus eryngii)

on nimensä mukaisesti suuri, jopa 300 gramman painoiseksi kasvava kiinteämaltoinen, pehmeän ja miedon makuinen ruokasieni, jonka terveysvaikutuksiksi on mainittu mm. kolesterolin aleneminen ja elimistön vastustuskykyä vahvistavat vaikutukset. Makua kuvaillaan kantarellin ja herkkusienen välimaastoon asettuvaksi ja herkkutattimaiseksi. Ja komea tuo kuvan sieni onkin!

Kuningasvinokasta voi sydä raakana, mutta sen sanotaan kuitenkin maistuvan parhaimmalle paistettuna tai grillattuna, jolloin sen pehmeä ominaismaku pääsee oikeuksiinsa.


Ja tässä tämä meidän aloitteleva sieniviljelmämme sitten on. Vaikka suositus onkin, että viljelmän runkoina käytettäisiin halkaisijaltaan n. 20 cm runkoja, me päätimme hieman improvisoida, kun pihalla sattui nötköttämään niin komea pala koivua. Eipähän tarvitse emännän sitten kipuilla selkäänsä, kun sieniä poimiessa ei joudu kumastelemaan liiaksi - tämä muuten on juuri se syy, miksi meille on haluttu viljelysieniä. Kun niitä sieniä ei voi metsästä kerätä, täytyy luoda oma korotettu sienimätäs omalle pihalle. Toivotaan siis, että tämä satavuotinen koivu maistuu rungossa uinuville sienille, vaikka se onkin niille sangen suuri pala purtavaksi!

Sieniviljelmän perustaminen oli loppujen lopuksi helppoa ja yksinkertaista, kunhan tuo iso runkopala oli saatu kammettua pihan poikki varjoisalle paikalleen. Reikien poraamiseen (100 kpl), rimastotappien nakutteluun ja aukkojen pintavahaukseen meni ehkäpä puolitoista tuntia. Nyt sitten jännitetään miten aloittelijoiden käy ja odotellaan satoa sormet ristissä!


Sieniviljelmän seurantauutisia voi seurata Jovelan talopäiväkirjan puolella kun sienet heräävät kasvuun.

Satoa odotellen
Jovelan Johanna

Viljelyohjeita saimme Näckrosgårdenilta, merkitsemättömät kuvat: Pixbay

Haluatko kommentoida? Voit tehdä sen alla olevan lomakkeen kautta

VIESTEJÄ

Nimi: Maisa P
Viesti: Mainio juttu, lähti rihmastotapit ja vaha samantien tilaukseen.
Vastaus: Meillä on nyt vuosi täynnä tappien laitosta, joten jännityksellä odotamme saammeko satoa tänä vuonna :) Tsemppiä oman viljelmäsi kanssa!

Nimi: Marika H.
Viesti: 💖mahtavanmakuinen sieni💖
Vastaus: Aivan huikea! Meillä sieniviljelmä kuivui, liian kuuma ja kuiva kesä, mutta keväällä taas uutta toiseen paikkaan!

Nimi: Ärkoo
Viesti: Olisi tosi kiva tietää miten tämän teidän viljelmän kanssa kävi. Tuottiko satoa? Minkälaista (maku, tekstuuri), paljonko jne, :)
Vastaus: Tuossa ylemmässä viestissä jo sitä harmittelin, että sieniviljelmämme kuivui :( Se oli ihan oma vika, kuuman kesän edesauttamana. Laitamme siis uudet tulemaan ja varmistamme, että runko pysyy riittävän kosteana hirmupaahteiden aikana :)

Lilapalkoiset herneet ovat puutarhan superterveellisiä kaunottaria, joiden herneet ovat maukkaita ja palko täynnä antioksidantteja. Puutarhan helppo kasvatti ilahduttaa upeiden palkojensa lisäksi myös kauniilla kukillaan ja ravitsee maapohjankin satokautensa päätteeksi

Kevät on saapunut puutarhaan ja muuttolinnut pelloille kautta kulmakunnan. Sydämen valtaa sama voimaannuttava riemu, jonka jokainen pienikin kevään merkki sytyttää paloon. Omasta mielestäni yksi tunteikkaimmista elokuvakohtauksista löytyy Timo Koivusalon ohjaamasta elokuvasta Sibelius, jonka loppukohtauksessa jo ikääntynyt Sibelius yhdessä vaimonsa...

Tiesitkö, että ruokakaupan vihanneksista kylvetyt siemenet ja käytetyt trukkilavat tai lavakaulukset sisältävät uhkia kasvitaudeista ja -tuholaisista, jotka voivat aiheuttaa mittavia tuhoja puutarhoillemme, puillemme, maataloudellemme ja koko ekosysteemillemme? Jos et, et ole ainoa, mutta luettuasi ymmärrät mistä kenkä puristaa.

Tällä kertaa heittäydytään iloiseen nuukailuun mm. skräppipuutarhan, kierrätysmateriaalien ja penninvenytyksen merkeissä niin puutarhassa kuin kotona, ja vieläpä useamman omavaraistelevan bloggaajan toimesta! Tervetuloa siis nuukailemaan Tsajut- blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaaman poppoon tämän kuukauden kimppapostauksen pariin, jonka...

Itse tehdyt pullokasvihuoneet ovat olleet meillä monikäyttöisiä suojia sekä esikasvatuksessa että myöhemmin puutarhassa, kun alkusesongin lämpötilat ovat vielä epävakaita ja ensimmäiset tuholaiset saapuvat apajille nuorten taimien kimppuun.

Reseptejä ja kokemuksia Harvoin joku kodinkone on saanut tämän emännän niin hurmioon, kuin Philipsin airfryer, jonka hankimme pari kuukatta sitten. Moni mieltää airfryerit friteerauskeittimien korvikkeeksi, mutta ehei! Airfryer on monipuolinen ja sangen mainio ilmauuni, jolla olen nyt valmistanut vaikka mitä, jopa riisipuuroa!