SUNNUNTAIPOSTAUS 9 

Voi kaunis sadonkorjuun aika Jos jotain olen puutarhuroinnista ja vanhassa miljöössä katuvalottoman tien varrella elämisestä oppinut, niin se on tämä: luonnon kauneus on häkellyttävää. Sitä täytyy pysähtyä katsomaan etäältä niin pitkälle kuin horisonttia riittää ja niin ylös, ettei ylemmäs näe ja niin läheltä, että jokainen pieni yksityiskohta ja sävyjen vivahde erottuu. Eikä mikään kamera pysty koskaan tallentamaan sitä upeutta ja iloa, jota luonto tarjoilee. Kaikki ne värit, tekstuurit, tuoksut, luonnon äänet, kaikki erilaiset, suoraan maasta korjattujen vihannesten maut, hyönteisten ja eläinten luontainen puuhailu, tuulen hipaisu hiuksilla, sään vaihtelun tuntu iholla.. kaikki se on häkellyttävän upeaa, enkä koskaan kyllästy tämän kaiken ihailuun ja ihmettelyyn. Elämä täällä, tällä tavalla, on laajentanut maailmankuvaa tuomalla pienet asiat lähelle ja muuttanut ne suuriksi arkisiksi iloiksi. Maailman tärkeimmiksi.

Ja nyt on taas sadonkorjuun aika - luonto levittelee rehvastellen väriskaalaansa kuin riikinkukko soitimella ja me hääräilemme täällä kaiken sen keskellä silmät teevateina.

Sadonkorjuu. Tähän sanaan sisältyy kaikki ne odotukset, haaveet ja toiveet, onnistumiset ja epäonnistumisetkin, joita aina on. Sadonkorjuun aika on ilon aikaa meillä, vaikka kaikki ei aina onnistukaan. On niin paljon mistä iloita.

Heinäkuun jälkeen tulee elokuun kuutamot ja kaikki sadon värit kypsyvät. Nyt kun elokuu on jo ylittänyt puolenkuun rajapyykin, satoa korjataan sieltä ja täältä, kertakäyttöön ja säilöön. Täällä syödään satoa, pakastetaan, kuivataan ja keitellään oman maan kasvatteja melkein päivittäin, pienissä erissä, alkavan syksyn ja tulevan talven aikana syötäviksi herkuiksi. On rentouttavaa kulkea kori kyynärtaipeessa pitkin pihaa korjaamassa satoa ja mussuttaa siinä samalla milloin mitäkin, milloin mistäkin puskasta.

Kuulumisia kasvimaalta


Porkkanat ja palsternakat ovat vielä pääosin tuloillaan satona, mutta hieman niitäkin jo nostellaan suorakäyttöön ja kuivatukseen. 
Joka vuosi jokunen porkkana naurattaa. Tällä kertaa hilpeyttä aiheuttivat Selma Sieväsääri ja Kalle Kolmijalka.

Alla kuvassa piparjuurta, joka on suurta herkkuani -  sitä kuivataan lastuina yrttisuolaa varten ja pakastetaan muutaman sentin pituisina paloina, joita on helppo raastaa jäisinä tarpeen mukaan juuri sopivan pieninä määrinä. Naapurikuvassa minttua vol. ties kuinka mones vihta. Minttua on tänäkin vuonna niin hurjan paljon, ettei sitä kaikkea edes korjata. Annamme osan kukkia ihan valtoimenaan perhosten ja pölyttäjien iloksi. Villinähän minttu meillä jo kasvaakin.
Perjantaista sadonkorjuuta herne-papulassa. Kokonainen iso korillinen lilapalkohernettä! Näistä riittää siemenherneiksikin ensi vuodelle sekä omaan, että muiden käyttöön ja koko satoa ei olla edes vielä korjattu. Ihana, ihana lilapalkoherne, joka ei koskaan petä. Näiden tyyppien osalta olemme kokonaan omavaraisia.
Kevätsipulia elokuussa! Ihanan makean mietoa varsisipulia kerättiin pakkaseen perjantaina ja sadosta on vasta kerätty arviolta 1/10. Kuvassa on vaan yksi pakastusnippu, ei suinkaan kaikki perjantaina korjatut. Naapurikuvassa salviaa. Olen siitä niin onnellinen. Tänä vuonna salvia on niin tuuhea ja runsas, ihanaa! Talvella tulee käytettyä salviaa teessä ja käytän sitä myös puhdistaviin ihovesiin ja virkistäviin jalkakylpyihin. Salvia puhdistaa ja parantaa ihoa, helpottaa väsyneitä jalkoja ja röhätaudeissa se avaa hengitystiet vesihöyryveteen lisättynä. Ihana, ihana salvia!

Lisää sipulia isännän otteella! Meillä on jo osa punasipuleista nostettu maasta aiemmin kesällä. Osa aiemmin nostetuista sipuleista roikkuu jo sukkahousutornissa ruokakomerossa ja osa sadosta on kuivattu renkaina. Tästä sipulista ja muutamista sen kavereista teen perinteistä Jovelan punasipulipikkelssiä, jota on kahta versiota: peruspikkelssi ja jouluinen pikkelssi.

Siementenkin kerääminen on vauhdissa. Näiden kuvien sipulien ja porkkanoiden siemeniä tosin vielä odotellaan. Kauniita ovat katsella!

Tässä vasta kauniita tyyppejä onkin! Tarhamaltsaa, joka on Euroopan vanhimpia keittiökasveja, ollaan syöty pitkin kesää salaatin tapaan. Tarhamaltsa on mukavan raikkaan makuinen ja tietenkin valtavan upean värinen lisä salaateissa. Vasemmalla kukkivia siemenoksia, joista korjataan siemenet talteen. Ensi vuonna olisi tarkoitus kylvää tarhamaltsaa hieman laajemmalle alueelle, jossa se saisi kasvaa villinä. Nuo paksuhkot varret kuivaan hyönteishotellia varten.

Ja tässä niitä kukkivia minttuja, jotka ovat houkutelleet luokseen kymmenittäin perhosia ja muita pörrääjiä samaan aikaan! Tämä kesä on ollut oikea perhoskesä. Samaan aikaan samassa kasvatuslaatikossa voi tosiaan olla kymmenkunta perhosta ja niitä on ihanaa seurailla. Tuo tyyppi tuossa oikealla on nimeltään ampiaisvieras, joka nimestään huolimatta on kukkakärpänen. Luonto on osannut antaa toiselle niin hienon hämäysasun, että saalistajat luulevat sitä ampiaiseksi ja ampiaispesän pohjalle ampiaisvieras myös munii, josta lienee nimikin ötökälle syntynyt.

Meidän ihka ensimmäiset kirsikkaluumupuun keltaiset hedelmät! Sadosta olisi tullut runsaskin, mutta ne parit yöpakkaset pääsivät keväällä puraisemaan siinä vaiheessa kun pieni puu oli jo kauttaaltaan kukassa. Ihanaa silti! Ensimmäiset on aina ensimmäisiä ja tästä se vasta alkaa!

Tomaattia meillä pukkaa taas päivittäin siihen tahtiin, että tomaatteja on säilötty ja kuivattu jo moneen tarpeeseen ja kirsikkatomaattejakin on jo pakastettu satakunta kipaletta, vaikka sato on vasta alkuvaiheessa. Onpahan mistä ottaa tulevina kuukausina, kun tekee mieli vaikkapa tomaattista pastakastiketta tai pataa.

Raa'an sadon pelastajat

Usein meillä käy niin, että kun napsii sangen tuuheasta tomaattiviidakosta kypsiä tomaatteja mukaansa, saattaa vahingossa joku raaempikin tipahtaa alas. Vanha niksi raakojen tomaattien kypsyttämiseen sisällä on laittaa tomskut kuvun alle omenan kanssa.

Omenan erittämä etyleeni saa tomaatit kypsymään luontaisesti ja etyleeni myös parantaa raa'aksi jääneiden tomaattien makua. Taustalla on se sama syy, miksi jouluisin muistutellaan, ettei joulukukkia ja omenoita tai muita hedelmiä kannata pitää lähekkäin. Hedelmien erittämä etyleenikaasu kypsyttää raakileet ja nopeuttaa myös kukkien vanhenemista. Kypsä tomaatti erittää itsekin runsaasti etyleeniä, joten myös kypsä tomaatti raakojen tomskujen seassa toimii raa'an sadon kypsyttäjänä. Meillä sadon viimeiset tomskut, jotka korjataan perinteisesti raakana syksyllä hallan alta sisälle, kypsytetään aina kupujen alla etyleenikumppaneiden kanssa.

Syksyn tuntua ilmassa

Yöt ovat jo mustia kuin sähkökatkos lakritsitehtaalla ja vielä hetki sitten helteisen uuvuttava ilma on muuttunut kosteaksi. Kuiva kesä on vaihtunut sadekuuroiksi ja okran kultaisena keinuvat viljapellot on ajettu sängiksi, joilla tepastelee kokoontumiskutsuja töräytteleviä kurkia. Syksy lähestyy, pian on niidenkin aika lähteä. Tähän aikaan liittyy samaan aikaan kaihoa, kun kesä lipuu taas kuukausien päähän kalenterissa ja pitäisi totutella vähempään valoon, mutta samaan aikaan syksy on monia iloisiakin asioita. Täällä meillä syksy edustaa siirtymistä ulkopuuhista sisäpuuhiin ja puhteisiin, syksyn lähestyessä padat porisee ja säilötään satoa. Tuvassa tuoksuu vuorotellen mausteiselta, kirpeän etikkaiselta ja makean täyteläiseltä. Kynttilöitä poltellaan ja varpaat piilotetaan villasukkiin.

Lähestyvä syksy on myös kursseille ilmoittautumisen aikaa. Käymme aina ystäväni kanssa kurssitarjonnan läpi tarkasti ja pohdiskelemme mille kurssille tai kursseille osallistutaan. Tänä vuonna lähdemme opettelemaan huopikkaiden tekoa. Itselläni on nuo Töysän kenkätehtaan Arctipsit, jotka ovat lempikenkäni, mutta jospa osaisin kurssin myötä tehdä kivat sisähuopikkaat itselleni ja isännälle. Tuo Töysän kenkätehdas on muuten Suomen vanhimpia ja viimeisiä edelleen toiminnassa olevia kotimaisia kenkätehtaita, joissa oikeat suutarit valmistavat kenkiä käsityönä. Kaikki peukut heille, myös siitä, että nuo Arctipsit ovat niin jumalattoman hyviä ja jalalle miellyttäviä kenkiä. Ei voi tarpeeksi kehua!

Maya, eli Jovelan rinsessa maimai tuossa tarkkailee, että kaikki koirien karvat tulee harjatuksi pois hienoista popoista. Koirilla on tänä loppukesänä ollut poikkeuksellisen paljon karvanlähtöä. Yleensä maimain ja veljensä turkki ei kummemmin karvaa laske, mutta tänä vuonna on saatu harjata oikeen kunnon tuppoja pehmeää pohjavillaa koirista. Hyvä ajoitus kakkosiksi kutsutuilla koirasisaruksilla. Olen laittanut harjausvillat talteen ja sekoitan ne huovutusvillaan. On sitten hieman kakkosia tulevissa huopatossuissa

Tällaisiin tunnelmiin päättelen tällä kertaa sunnuntaipostauksen rännien lorinaa kuunnellen, mutta jotta äänimaailmaan saataisiin pari hyvää tarinaakin sunnuntaipäivän ratoksi, vinkkaan kivoista uusista kuunnelmista niistä nauttiville. Kuunnelmat ovat kuunneltavissa linkkien kautta.

Kuiskaus tuntemattomasta on tarina miehestä, joka osallistuu unitutkimukseen ja päätyy maailmalle ties mihin jännittäviin tilanteisiin.
Kokonainen sarja lyhytdekkareita on myös julkaistu Areenan radiopuolella, linkitän tuohon mielestäni parhaan.
Atlantic Unicorn on jännityskuunnelma, jossa huoltoalus törmää öljynporauslauttaan ja työyhteisön arkinen yhteispeli myötä- ja vastamäkineen muuttuu selviytymistarinaksi.

Mukavaa lähestyvää alkusyksyä toivotellen

Jovelan Johanna

Asiaa meille? Laita viestiä alla olevan lomakkeen kautta
Löydät meidät myös instagramista

VIESTEJÄ

Nimi: Satu - Tsajut
Viesti: Ihanan tunnelmallinen kirjoitus. Meillä sadonkorjuu on niukkaa ja remontin tahti tiukkaa. Toivottavasti ensi syksynä säilön samaan tahtiin kanssasi 😊
Vastaus: Kiitos :) Teillä on ollut remontin lisäksi vähän muutakin puuhaa tänä kesänä, arvaan ;) Erityisesti sulla pikkuisen kanssa. Onneksi on tulevia satokausia! Ei aina ehdi tai ehkei jaksakaan häärätä joka paikassa kieli vyön alla. Tärkeysjärjestys se olla pitää!

KOTIVARA 

17.11.2019

Kotivara on viranomaissuositus kotitalouden turvaksi poikkeustilanteissa, mutta kotivaralla voi myös säästää rahaa arjessa ja hädän hetkellä omalta osaltaan helpottaa yhteiskunnan kriisipaineita Kolme hyvää syytä kotivarailla! Yksinkertaisuudessaan kotivara on tervehenkistä varautumista, turva, jonka avulla selviää helpommalla esimerkiksi pitkän...

Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin.

TALVI SAAPUU

04.11.2019

Sadot on korjattu, puutarha nukkuu ja talvi saapuu hiljalleen vanhaan taloon tuoden mukanaan pieniä puhteitaan. Omavaraistelijoilla on aika varautua talveen, kotoilla ja nauttia satokauden annista. Tämä postaus on osana omavaraisemmasta elämästä kirjottelevien blogien kerran kuussa julkaistavaa juttusarjaa, jonka aiheena tällä kertaa on katsaus...

Kun kerran kaupoista ei löydy siemenjoulukalentereita, niin tehdään sellainen itse! Tässä meidän siemenjoulukalenterissamme ideana on se, että kalenteri on saajalleen myös arvoituksellinen (kerron myöhemmin jutussa miten) ja eritoten, että joulukalenterin tarvikkeille on käyttöä tulevinakin vuosina, eikä mikään mene hukkaan. Esimerkiksi nuo...

Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys on Suomessa...

Ihanaa! Kotipuutarhurin puuhien ei tarvitse päättyä sadonkorjuuseen! Syksy on oikeastaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt mm. aikaistavat seuraavan vuoden satoa. Syksy on muutenkin mitä mainiointa kylvöaikaa, sillä maaperä on sopivan kosteaa talven jälkeen keväällä, kun siemenet...