ITIKKAETIKKA

04.06.2024

Tällä hyttysiä inhottavalla yrttietikalla, jota on käytetty niin karkoitteena, rohtona kuin maustajanakin, on sangen hauska nimi, jonka juuret juontavat keskiajan paikkeille Ranskaan. Itse käytän 4:n varkaan etikkaa sekä hyttyskarkoitteena että salaattikastikkeiden maustajana, mutta joskus myös hiushuuhteena, sillä se saa laimennettuna hiukset silkin pehmeiksi ja suorastaan säihkymään.

Vanhat tarinat kertovat eri muodoissaan neljästä varkaasta, jotka saivat ankaran tuomion ruttoon kuolleiden vainajien ryöstelyistä keskiajan tai 1700-luvun Ranskassa. Miesjoukko oli kierrellyt ympäriinsä haalimassa sairauden uuvuttamien ja mustaan surmaan kuolleiden uhrien omaisuuksia saamatta itse pelättyä tautia. Legendan mukaan rosvoille tarjottiin armahdusta, mikäli he paljastaisivat reseptinsä tuolle ihmeaineelle, jolla he väittivät välttyneensä tartunnoilta.

Yrttietikasta on moneksi

Yleisimmät neljän varkaan etikan reseptit ovat yksinkertaisia. Sekoitetaan omenaviinietikkaan esimerkiksi salviaa, rosmariinia, timjamia, sitruunaa sekä piparminttua ja lisäksi tarpeen ja käyttätarkoituksen mukaan laventelia, valkosipulia tai neilikkaa. 

Jos etikkaseosta käytetään hyttysten ja ötököiden karkoittamiseen, sitruuna, sitruunamelissa, basilika, piparminttu, rosmariini, salvia, eukalyptus, kokonaiset mausteneilikat ja valkosipuli ovat sopivia raaka-aineita seokselle. Jos yrttietikkaa on tarkoitus käyttää myös salaattikastikkeissa, neilikka kannattaa jättää pois. Hiushuuhteena tai siivousaineena (etikkaseos on oiva yleissiivousaine ja ikkunanpuhdistusaine) myös valkosipuli on syytä jättää käyttämättä. Mainittakoon varmuuden vuoksi, ettei etikkaa tule käyttää huokoisille pinnoille, kuten marmori, emali, silikoni- tai kaakelisaumat.

Hyttyset eivät voi sietää sitruunaa, piparminttua, rosmariinia, valkosipulia, salviaa, timjamia
ja sitruunamelissaa tai mausteneilikkaa.

Miten hyttyskarkoittimet toimivat?

Hyttysillä on erittäin hyvä hajuaisti. Ne voivat haistaa uhrinsa jopa 30 metrin päästä. Suihkittavien ja loiskittavien hyttyskarkoitteiden teho ymmörtääkseni perustuu pitkälti siihen, että karkoite joko sekottaa hyttysen suunnistuskyvyn ja/tai karkoitteen haju peittää ihmisen tuottaman hiilidioksidin tuoksun, joka houkuttelisi hyttyset uhrinsa kimppuun. Herkkänenäiset hyttyset mieltävät voimakkaat tuoksut epämiellyttäviksi, eivätkä siten viihdy niiden äärellä. Siksi hyttyskarkoitteet ovat usein melko tujuja tuoksultaan.

Kaikille kaupalliset hyttyskarkoitteet eivät kuitenkaan sovi. Esimerkiksi itse saan niiden hajusta päänsäryn ja hajuttomat karkoittajat olen kokenut joko hintaviksi tai heikonlaisesti toimiviksi. Tällaisen yrteiltä tuoksuvan kirpeän ja toimivan itikkaetikan voi helposti valmistaa itsekin. Eikä siitäkään ole haittaa, että karkoitetta voi käyttää monella tapaa, muuhunkin kuin inisijöiden häätöön iholta.

Itikkaetikka

  • Täytä lasipurkkia tuoreella salvialla, rosmariinilla, timjamilla, piparmintulla ja runsaalla sitruunankuoriraasteella. Jos sinulla on sitruunapuu kotona, käytä myös sen lehtiä. 
  • Murskaa ja silppua yrttejä hieman, jotta niiden eteeriset öljyt pääsevät imeytymään nesteeseen. 
  • Lisää muutama kokonainen mausteneilikka ja peitä yrtit omenaviinietikalla. Sulje lasiastian kansi.
  • Anna nesteen tekeytyä pari viikkoa huoneenlämmössä. 
  • Siiviöi valmis neste ja kaada se suihkepulloon.

Oman neljän varkaan etikan tein Rajamäen omenaviinietikkaan, joka
valmistetaan luonnollisella käymismenetelmällä.

Kerrottakoon vielä, että 1700-luvulla suuren ruttoepidemian aikaan Marseillen muureihin kiinnitetyiksi väitetyn neljän varkaan etikan, "vinaigre des quatre voleurs" ohje oli huomattavasti monimutkaisempi. Ilmeisesti legendan varkaat siis paljastivat salaisen reseptinsä. Käänsin ohjeen itse René Maurice Gattefossén 1937 julkaiseman aromaterapiakirjan otteesta.

Ota kolme tuoppia (1,4 litraa) vahvaa valkoviinietikkaa, lisää kourallinen kutakin: koiruohoa, mesiangervoa, villimeiramia ja salviaa, viisikymmentä neilikkaa, kaksi unssia (n. 57 g) kellokukkien juuria, kaksi unssia väinönputkea, rosmariinia ja hurtanminttua sekä kolme suurta mittaa kamferia. Aseta seos astiaan viideksitoista päiväksi, siivilöi, purista ja pullota. Käytä hieromalla sitä käsiin, korviin ja ohimoihin aika ajoin lähestyessäsi ruton uhria. 

Mukavaa kesää toivotellen Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Löydät meidät Instagramista ja voit laittaa meille postia kirjeet@omavarainen.fi

2025 Vuoden HeVi on kurkku. Kurkkulajikkeista erikoisimpiin kuulunee pesusienikurkku eli luffa, joka on aitoja luonnonmukaisia pesusieniä tuottava kurkkukasvi. Luffa on monelle tuttu tuotteena, mutta ei välttämättä tietona, että kyseessä on tosiaan kurkkukasvi, jonka hedelmän voi syödä kurkun ollessa pieni, tai mikäli kurkun antaa kasvaa ja kuivaa,...

Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot alkavat pian olla parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen...

Toivejulkaisu! Ihanista ihaninta, kirjassamme Vanhassa talossa - Kohti omavaraisempaa elämää, ja sitä ennen, kauan sitten vanhassa blogissamme ollutta palashampoon ohjetta on kyselty useasti, joten julkaisen sen nyt uudelleen myös täällä omavarainen.fi:ssä.

Kannattaako vihannesten ja puutarhaherkkujen kasvattaminen itse? Tämähän on se vuodesta toiseen monissa keskusteluissa puolesta ja vastaan käytävä köydenveto, jota voi tarkastella monelta kantilta. Kun löysin vanhan vihon siltä ajalta, kun vasta aloittelimme omia puutarhapuuhiamme, päätin kirjoittaa aiheesta pienen satomääriä ja siementen...

Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.

Kotipuutarhurin puuhat eivät suinkaan pääty kesään, sillä syksy on omalla tavallaan puutarhan toinen kevät, jolloin jopa kannattaa kylvää osa seuraavan vuoden sadosta, sillä syyskylvöt aikaistavat ja vahvistavat seuraavan vuoden satoa. Kun yksi sadonkorjuu päättyy, toista laitellaan säiden viilentyessä aluilleen. Sellaista se on omavaraistelevan...