KERKKÄHERKKUJA
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Tällä hyttysiä inhottavalla yrttietikalla, jota on käytetty niin karkoitteena, rohtona kuin maustajanakin, on sangen hauska nimi, jonka juuret juontavat keskiajan paikkeille Ranskaan. Itse käytän 4:n varkaan etikkaa sekä hyttyskarkoitteena että salaattikastikkeiden maustajana, mutta joskus myös hiushuuhteena, sillä se saa laimennettuna hiukset silkin pehmeiksi ja suorastaan säihkymään.
Vanhat tarinat kertovat eri muodoissaan neljästä varkaasta, jotka saivat ankaran tuomion ruttoon kuolleiden vainajien ryöstelyistä keskiajan tai 1700-luvun Ranskassa. Miesjoukko oli kierrellyt ympäriinsä haalimassa sairauden uuvuttamien ja mustaan surmaan kuolleiden uhrien omaisuuksia saamatta itse pelättyä tautia. Legendan mukaan rosvoille tarjottiin armahdusta, mikäli he paljastaisivat reseptinsä tuolle ihmeaineelle, jolla he väittivät välttyneensä tartunnoilta.
Yleisimmät neljän varkaan etikan reseptit ovat yksinkertaisia. Sekoitetaan omenaviinietikkaan esimerkiksi salviaa, rosmariinia, timjamia, sitruunaa sekä piparminttua ja lisäksi tarpeen ja käyttätarkoituksen mukaan laventelia, valkosipulia tai neilikkaa.
Jos etikkaseosta käytetään hyttysten ja ötököiden karkoittamiseen, sitruuna, sitruunamelissa, basilika, piparminttu, rosmariini, salvia, eukalyptus, kokonaiset mausteneilikat ja valkosipuli ovat sopivia raaka-aineita seokselle. Jos yrttietikkaa on tarkoitus käyttää myös salaattikastikkeissa, neilikka kannattaa jättää pois. Hiushuuhteena tai siivousaineena (etikkaseos on oiva yleissiivousaine ja ikkunanpuhdistusaine) myös valkosipuli on syytä jättää käyttämättä. Mainittakoon varmuuden vuoksi, ettei etikkaa tule käyttää huokoisille pinnoille, kuten marmori, emali, silikoni- tai kaakelisaumat.Hyttyset eivät voi sietää sitruunaa, piparminttua, rosmariinia, valkosipulia, salviaa, timjamia
ja sitruunamelissaa tai mausteneilikkaa.
Hyttysillä on erittäin hyvä hajuaisti. Ne voivat haistaa uhrinsa jopa 30 metrin päästä. Suihkittavien ja loiskittavien hyttyskarkoitteiden teho ymmörtääkseni perustuu pitkälti siihen, että karkoite joko sekottaa hyttysen suunnistuskyvyn ja/tai karkoitteen haju peittää ihmisen tuottaman hiilidioksidin tuoksun, joka houkuttelisi hyttyset uhrinsa kimppuun. Herkkänenäiset hyttyset mieltävät voimakkaat tuoksut epämiellyttäviksi, eivätkä siten viihdy niiden äärellä. Siksi hyttyskarkoitteet ovat usein melko tujuja tuoksultaan.
Kaikille
kaupalliset hyttyskarkoitteet eivät kuitenkaan sovi. Esimerkiksi itse
saan niiden hajusta päänsäryn ja hajuttomat karkoittajat olen kokenut joko hintaviksi tai heikonlaisesti toimiviksi. Tällaisen yrteiltä tuoksuvan kirpeän ja toimivan itikkaetikan voi helposti valmistaa itsekin. Eikä siitäkään ole haittaa, että karkoitetta voi käyttää monella tapaa, muuhunkin kuin inisijöiden häätöön iholta.
Oman neljän varkaan etikan tein Rajamäen omenaviinietikkaan, joka
valmistetaan luonnollisella käymismenetelmällä.
Kerrottakoon vielä, että 1700-luvulla suuren ruttoepidemian aikaan Marseillen muureihin kiinnitetyiksi väitetyn neljän varkaan etikan, "vinaigre des quatre voleurs" ohje oli huomattavasti monimutkaisempi. Ilmeisesti legendan varkaat siis paljastivat salaisen reseptinsä. Käänsin ohjeen itse René Maurice Gattefossén 1937 julkaiseman aromaterapiakirjan otteesta.
Ota kolme tuoppia (1,4 litraa) vahvaa valkoviinietikkaa, lisää kourallinen kutakin: koiruohoa, mesiangervoa, villimeiramia ja salviaa, viisikymmentä neilikkaa, kaksi unssia (n. 57 g) kellokukkien juuria, kaksi unssia väinönputkea, rosmariinia ja hurtanminttua sekä kolme suurta mittaa kamferia. Aseta seos astiaan viideksitoista päiväksi, siivilöi, purista ja pullota. Käytä hieromalla sitä käsiin, korviin ja ohimoihin aika ajoin lähestyessäsi ruton uhria.
Mukavaa kesää toivotellen ♥ Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Löydät meidät Instagramista ja voit laittaa meille postia kirjeet@omavarainen.fi
Kevät etenee ja pian koko maailma on taas niin ihanan vihreänä. Mikä olisikaan parempi raaka-aine esille nostettavaksi, kuin toukokuussa sesongin aloittava, metsän vihreäksi kullaksikin kutsuttu kuusenkerkkä?
Usein kotipuutarhuri huomaa satoa nakertelevat puutarhan vihulaiset siinä vaiheessa, kun tuhoja on jo syntynyt. Ennakointi on ilman muuta tehokkain tapa välttää näitä kutsumattomia vieraita, mutta biologista, myrkytöntä apua on saatavilla silloinkin, kun vauriot ovat jo nähtävillä.
Mitä kaikkea, muutakin kuin havukasveja, alppiruusuja ja hortensioita, voi kasvattaa happamassa maassa? Tässä teemajulkaisussa tehdään sekä silmän että makuhermojen iloa tuottava pieni ikivihreä satokeidas omaan puutarhaan.
Lempipuutarhaohjelmani, Trädgårdstiderin, inspiroimana halusin tehdä meille kaksi kukkivaa palloa, jotka kiinnitettiin korkeisiin tolppiin sisääntuloomme portin molemmin puolin. Kahden puolipalloamppelin yhdistäminen kukkivaksi palloksi oli siis tuon puutarhaohjelman juontajan, Pernillan idea, mutta itse tein kukkivat pallot hieman eri tavalla kuin...
Hunajamarja, haskap, makeasinikuusama, marjasinikuusama, ikuisen nuoruuden marja - rakkaalla pensaalla on monta nimeä. Jos haluat vähällä vaivalla tuottoisan marjapensaan, hunajamarja on sinun juttusi.
Vuoden 2025 HeVit, kurkut ovat helppoja ja satoisia hyötykasveja, mutta muutama pieni niksi niidenkin kasvattamisessa on. Ihan ensiksi mainittakoon, että kurkkuja ei kannata esikasvattaa liian aikaisin, hyvistä syistä. Alueesta riippuen noin 3 viikon esikasvatus riittää mainiosti.