HELMIKUUN HELMET

Helmikuun sanotaan saavan puiden oksat kimaltelemaan jäähelmistä, mutta omavaraistelevien silmissä siintävät jo kesäiset näkymät puutarhoissa ja tiluksilla. Tänään täällä ja muiden omavaraistelevien blogeissa jutellaan esikasvatuksista, kylvöistä ja hieman puhdetöistäkin!

Helmikuu on saanut nimensä luonnonilmiöstä, jossa puiden oksiin muodostuu jäähelmiä suoja- ja pakkassään vaihdellessa. Katoavaa luonnon taidetta näinä outojen talvien vuosina.

Talveton talvi

Täällä meillä Lounais-Suomessa, kasvuvyöhykkeellä 1, ei jäähelmiä tänä vuonna ole näkynyt. Talvea ei ole ollut nimeksikään, vesisadetta senkin edestä. On se kumma, kun kesällä maa rutisee kuivuuttaan kuukausia ja talvella maa ei enää jaksa imeä kaikkea sitä vettä, joka harmaina päivinä taivaalta valuu. Meillä on talven aikana vain parina päivänä satanut ohuen ohut kerros lunta, joka seuraavaan aamuun mennessä on jo kadonnut, ja pakkasasteille ollaan menty vain harvoina päivinä - silloinkin maltillisesti asteen tai muutaman. Luonto tuntuu olevan ihan sekaisin. Keväkukkien sipulit puskevat vihreitä alkujaan maasta, pelloilla on vihreä oras, jota metsäkauriit kokoontuvat laumoina mutustelemaan, ensimmäiset hyttyspaukamat on raavittu iholta ja pähkinäpensaassa on pulleat norkot, jotka näyttävät siltä, että aukeavat jo pian. Turun yliopiston siitepölytiedotus uutisoi 20.1.2020 siitepölykauden alkaneen Suomessa yksittäisinä kukkivien pähkinäpensaiden käynnistämänä ja nyt kukkii jo leppäkin. Semmoinen talvi tänä vuonna. Siitepölyä ja hyttysen pistoja tammikuussa. Saapa nähdä tuleeko enää tänä vuonna talvea lainkaan tänne meidän kulmille. Sää voi toki vielä yllättää.

26.1.2020 otetut kuvat esittelevät sydäntalvea kovin keväisin merkein. Pähkinäpensas on norkoilla ja hyttyset hinkuvat iholle. Pensaissa on turpeita silmuja ja vuorikaunokki on tehnyt uusia alkuja, joilla ei taida olla selviytymismahdollisuuksia kevääseen jos pakkaskausi on vasta tulossa.

Esikasvatuksen aloituksia

Oli talvinen talvi tai ei, helmikuu kurottelee kevättä kohti ja valo valtaa pimeyttä. Siemenluettelot on luettu hiirenkorville ja ensimmäinen multapussi korkattu. Täällä onkin jo muutamia pidemmän kasvuajan vaativia kasveja laitettu siemeninä multaan pullokasvihuoneiden suojaan, ja muutama taimi sieltä mullasta on jo noussutkin.

Esikasvatuksia pullopuutarhassa satokaudelle 2020.

Mullassa on jo paprikat - tuollaisissa 5 litran vesikanistereista tehdyissä minikasvihuoneissa ja pullopuutarhassa itää ananaskirsikkaa ja sen sukulaiskasvia mustikkakoisoa, joka on meille uusi tuttavuus ja oikealta nimeltään pinaattikoiso. Mustikkakoiso tekee pieniä mustikkamaisia ja mustikalta maistuvia marjoja, joista kirjoitin pienen jutun viikko sitten. Mielenkiintoinen, satoisa ja erikoinen kasvi, joka on nyt meillä kokeilussa siemenistä kasvattamalla.

Ensimmäisenä esikasvatukseen menneet pesusienikurkut, joita tuottaa Luffa-niminen kurkkukasvi, ovat kolmen taimen voimin nousseet yli 10 cm korkeiksi aluiksi ja ensimmäiset sirkkalehdet ovat saaneet kavereikseen pieniä lehtiä. Nämä pesusienikurkut ovat esikasvatuksessa jo nyt, sillä pesusienikurkku tarvitsee valtavan pitkän kasvuajan meidän leveysasteilla. Varhainen aloitus on ollut tarpeen, jos mielii valmiiksi saada.

Pari vinkkiä DIY-pullokasvihuoneisiin

Meillä näitä erikoisempia kasvatettavia esikasvatellaan pullokasvihuoneiden avulla. Moni  käyttäisi pulloja minikasvihuoneina, mutta luopuu niistä epäkäytännöllisinä, sillä kevyet ja korkeat pullot kaatuvat herkästi ja jäävät usein leikkauspinnaltaan hieman lörpön epätasapainoiksiksi. Pullokasvihuoneisiin on kuitenkin oma niksinsä, joka tekee pulloista tasapainoisempia, napakampia ja helpommin paikoillaan pysyviä.

Pullon pohjaosa leikataan irti, korkki poistetaan toisesta päästä ja pullon leikattu pää painetaan kuumennettua paistinpannua vasten. Tarkoitus ei ole käryttää muovia, ainoastaan lämmittää sitä siten, että muovia voi hieman muovata. Kun pullon leikkauspinta on lämmennyt (ei sulanut valuvaksi!) pullo painetaan kuperaa astiaa vasten siten, että leikkauspinta taittuu pullon sisäpuolelle tehden reunaan pienen liepeen.

Ohjeen niksiä käyttämällä pullon lieve hörppää käytössä multaa sisuksiinsa ja ankkuroituu siten paremmin, eikä kaadu joka tönäisystä. Pullot ovat varsin käteviä apureita sellaisille kasvateille, jotka kaipaavat tasalämpöistä, lämmintä ja kosteaa esikasvatusta.

Pullot ovat myöhemminkin käteviä esimerkiksi ulkona yö- ja päivälömpötilojen vaihdellessa loppukeväästä. Yöksi pullon korkki kierretään kiinni, jotta päivän aikana pullossa lämmennyt ilma ei karkaa heti viileyteen. Pulloista on apua myös taistossa puutarhan herruudesta. Tuholaisherkät taimet pääsevät kriittisen vaiheen yli pullon suojissa.

Kuvissa mustikkakoison ja ananaskirsikan hellää esikasvattelua pulloesikasvattamossa. Tekotropiikki kaukomaiden kasvateille Pohjolan maisemissa. Pullo pitää uteliaat kissatkin poissa esikasvattamosta.

Pulloesikasvattamo on puisella tarjottimella, jonka pohjalle on leikattu pala telttailusta tuttua makuualustaa. Se pitää omalta osaltaan kasvattien kasvatuslämpötilaa tasaisempana, kun viileä pöytäpinta ei pääse siirtämään viileyttään ruukkujen multaan. Vettä hylkivänä materiaalina alusta on myös helppo pitää siistinä.

Hillitty hinku

Tiedä sitten tekevätkö vuodet tehtäväänsä, sillä tänä vuonna aion (kautta kiven ja kannon) olla maltillisempi esikasvattaja. Joitain kasvatettavia on varhaiseen esikasvatukseen menossa vielä alkukevään aikana aikasemman ja paremman sadon nimissä, mutta jo nyt multiin päässeiden lisäksi aion esikasvattaa aikaisin vain tomaattia, vesimelonia (ehkä) ja erikoismaisseja, joista viimeksi mainitut eivät ehdi satoon ilman aikaista esikasvatusta. Muut esikasvatan vasta myöhäisemmässä vaiheessa.

Kuvassa vasemmalla omia erikoismaisseja viime vuodelta - niistä säästetyistä siemenjyvistä kasvatetaan uusia maisseja tänä vuonna. Lisäksi satokaudelle 2020 kokeillaan myös mustia maisseja.

Ajattelin, että laitan vasta tuossa huhtikuussa tai toukokuun alussa aluilleen kaikki loput esikasvatettavat, koska ne pääsevät jo muutamassa viikossa uloskin. Meillä on ollut joka kevät sellainen hallitsematon viidakko täällä sisällä, että voisi hieman vähemmällä kokeilla pärjäämistä tänä vuonna. Meillä kuitenkin saadaan suorakylvönä kasvatuslaatikoiden pleksien alle kasvamaan kaikenlaista jo melko varhain keväällä. Kokeillaan nyt tätä vaihtoehtoa tänä vuonna. Samettikukkia ajattelin esikasvattaa loppukeväällä runsaasti - ne olivat niin hyviä pölyttäjä- ja torjuntakasveja viime kesänä ja meillä on omia samettikukan siemeniä valtava määrä.

Alustava satosuunnitelma 2020

Tämä on vain alustava suunnitelma, joka aina elää sitten myöhemmin, mutta uskoisin, että näitä kaikkia meiltä tulee löytymään jos esikasvatukset ja suorakylvöt vaan aikanaan onnistuvat. Näiden lisäksi meillä on vakiona pari yrttimaata (tavallinen ja ruukkuyrttilä) sekä monia erilaisia puutarhamarjoja ja muutama nuori hedelmäpuu sekä kuningasosterivonokasviljelmä.

Kasvatuslaatikoihin tulee: varhaisperunaa, porkkanaa, palsternakkaa, tarhamaltsaa, lanttua, punajuuria, lilapalkoherneet ja uusia yrttejä
Monivuotisena kasvaa; maa-artisokkaa, minttuja, ranskalaisia yrttejä, ruusukvitteniä, piparjuurta, raparperia, salviaa ja muita yrttejä.
Kasvihuoneisiin menee: tomaattia, kurkkua, paprikaa ja pesusienikurkut
Tuulensuojattuun kasvihuonekehikkoon laitetaan: maissit
Uusiin kasvatuslaatikoihin mahtuisi: mustajuuri, kaalia, punasipulit
Uuteen perunalaatikkoon: myöhäisempää perunaa
Uuteen katettuun kasvatuslaatikkoon vielä: vesimelonia (tämä on vielä harkinnassa)
Paljuun (160cm halkaisija): ananaskirsikkaa, mustikkakoisoja, salaatit ja kurpitsa

Puhdetöitä

Pieniä puuhia tavataan nykypuhekielessä kutsua puhteiksi, mutta oikeasti sana puhde ei tarkoita puuhia vaan kirjaimellisesti hämärää. Puhdetyöt olivat niitä töitä, joita tehtiin hämärän tultua tai ennen aamun valkenemista. Nykyaikana kuitenkin puhutaan puhteista ja ne ymmärretään pikkupuuhiksi, joita toden totta tähän aikaan vuodesta on hyvä tehdä ennen kun varsinaiset isommat kevätpuuhat alkavat.

Tuossa satosuunnitelmassa mainittiin uusia kasvatuslaatikoita, jotka on säiden salliessa hyvä nakutella valmiiksi kevätkylvöjä varten. Sitten kun on aika laittaa siemeniä ja siemenperunoita maahan, samaan aikaan on niin paljon kaikenlaisia puuhia, ettei siinä enää ehdi varsinaisia nikkarointeja tehdä. Perunoille voisi nykyisten kasvatuslaatikoiden lisäksi kokeilla kylkiluukullista kasvatuslaatikkomallia, jonka luukun kautta voi kerätä käyttökertaluontoisesti satoa pintamultaa kaivelematta.

Työkaluja ja laitteitakin on hyvä huoltaa, meillä ainakin ruohonleikkuri pitää keväthuoltaa ja oksasilppurin sekä moottorisahan hampaat terottaa. Joudumme myös tekemään suurehkon inventaarion työkalujen ja -välineiden osalta, sillä rakennus, jossa niitä on säilytelty, on romahdusvaarassa ja kaikki sen sisällä oleva pitää siirtää toisaalle turvaan. Siinä samalla on hyvä katsoa tarvitseeko jokin työkalu teroitusta, uutta vartta tai muuta huoltoa ja onko kaikki nurkkiin kertynyt ihan tarpeellistakaan - osan voisi viedä kirppikselle.

Isännän hämärähommia, kun sääherra tarjoilee silkkaa vesisadetta. Vanhan kirveen varsi alkoi olla liitoskohdastaan huono ja uudelle varrelle oli tarvetta. Uuden varren veistely ei montaa hetkeä vienyt ja pian vanha kirves oli taas käyttökelpoisena uudella varrella ja teroitetulla terällään.

Mattia ja Maariaa

Vanha kansa uskoi, mitä Mattina (24.2.) sitä Maariana (2.7) ja jos Matinpäivänä räystäät tippuvat, tulee pitkä kesä. Jos Matti taas antoi lunta, se ennusti sitä, että keväällä lunta saataisiin vielä istuvan koiran peittävä määrä. Saa nähdä mitä helmikuu tuo tullessaan, mutta jos näillä mennään, uskomusten mukaan kesästä pitäisi tulla pitkä ja lämmin. Räystäät meillä on tosin kirjaimellisesti tippuneet jo ennen Matinpäivää, kun kova tuuli vetäisi syöksyputken mukanaan. Talletetaan siis muistoksi tähän loppuun, ennen kun päästän teidät muiden omavaraisuusbloggaajien kirjoitusten pariin, muutama kuva "talvesta" tammi-helmikuun taitteessa 2020.

2.2.2020 usean päivän sateiden ja harmauden jälkeen aurinko valaisi pihan, linnut lauloivat kuin maaliskuussa, eikä puutarhassa ollut sydäntalvesta tietoakaan. Kevään merkit ovat aivan liian aikaisessa.

Selja ja sinimarjakuusama, eli hunajamarja silmuineen 2.2.2020.

Salviaa ja iisoppia kasvatuslaatikoissa 2.2.2020.

Krookuksia ja pähkinäpensaan silmuja 2.2.2020 kasvuvyöhykkeellä 1. Yleensä aikainen kevät saa iloiseksi, mutta nyt tuntuu siltä, että asiat eivät ole kohdillaan ja enemmänkin huolettaa millainen kevät tästä vielä tulee. Pajut kukkivat jo. Miten käy kimalaisyhdyskuntien jos niiden ensiravinto on jo loppunut ennen kun kimalaiset heräilevät talviuniltaan? Ei se sadoillekaan hyvää tiedä. Täytynee taas keväällä keitellä pörriäisille tukiravintoa.

Luettavaa muualla

Esikasvattamisen ja puhdetöiden äärellä maanantaina 3.2.2020 klo 09:00 alkaen ovat myös seuraavat mainiot omavaraisuudesta kirjoittelevat bloggaajat:

Tsajut .
Puutarhahetki .
Harmaa torppa .
Sarin puutarhat .
Ku ite tekee .
Metsäläisten elämää .
Urban farming kaupunkiviljely .
Kohti laadukkaampaa elämää .
Caramellia .
Oma tupa ja tontti .
Korkeala .
Rakkautta ja maan antimia .
Riippumattomammaksi .
Airot ulapalla .
Villa Kotiranta .
Pienenpieni farmi .
Rouva Yrttinen .

Lukuiloa ja mukavia Matteja toivotellen

Jovelan Johanna

Asiaa meille? Laita viestiä alla olevan lomakkeen kautta
Löydät meidät myös instagramista

VIESTEJÄ

Nimi: Henna
Viesti: Epänormaali on ollut talvi täällä Itä-Suomessakin. Tammikuuhun mennessä lunta ei ollut juuri nimeksikään. Mutta hyvin alueriippuvaisia ovat olleet nämä erot, sillä läänin pohjoisosissa on ollut lunta yli puoli metriä. Kuitenkin puhutaan vain noin 120 km:n etäisyydestä. Niinhän sitä sanotaan, että vuodet eivät ole veljeksiä. Meilläkin oli viime talvena todella paljon lunta, mutta tänä talvena hiihtokelitkin näyttävät alkavan vasta helmikuusta. Paitsi kasvien kukinta aivan väärään aikaan, keskitalvella, minua huolettaa myös tuhohyönteisten mahdollisesti lisääntynyt määrä tulevana kesänä. Pakkasjaksoja kuitenkin tarvitaan niidenkin kurissa pitämiseksi. Kovin pakkanen tänä talvena on tähän mennessä meillä ollut -18.5 astetta, viime talvena mentiin lähelle -30 astetta.
Vastaus: Kovin on erilaista ollut tosiaan. Instassa yhdellä on pihalla jo kevätkukat nousussa ja toisella paksu hanki, mutta vissiin kuitenkin mittaushistorian lämpimin tammikuu on ollut tänä vuonna tuonne Oulun korkeudelle saakka. Tuhohyönteisasioita olen itsekin pohtinut. Leuto talvi ei sillä osastolla hyvää tiedä ja johan tuossa on uutisoitukin, että myös punkit ovat nyt aktiivisia talvisinkin :(

Nimi: Susa
Viesti: Hauskat nuo pullokasvihuoneet. En muista nähneeni tuommoisia kuin jossain pinterestin ameriikan ihme -kuvissa. Meillä saattaisisivat herättää lapsissa liika uteliaisuutta toimiakseen, mutta ehkä sitten myöhempinä vuosina kun kaikki jo osaavat lukea näpit irti -kyltin :)
Vastaus: Haha, meillä nuo pullot ovat käteviä myös kissojen vuoksi, ne kun eivät opi ikinä lukemaan, eivätkä piittaa kielloistakaan. Pullon suojissa multa tai pienet taimet eivät jaksa kiinnostaa ;)

Nimi: Satu - Tsajut
Viesti: Ei meilläkään kasvuvyöhykkeellä 3 näytä hyvältä. Viime vuonna istutimme hurjan määrän puita ja olisin toivonut niiden ensimmäisen talven olevan tavanomainen. Nyt pelkään niiden (ja muiden kasvien) heräävän liian aikaisin talvilevosta ja kohtaavan takatalven. Hyvin huolestuttavaa.
Vastaus: Voi ei! Toivottavasti selviävät kaikki tästä oudosta talvesta. Täällä painui nyt yöllä pakkanen tuonne vissiin -8 asteeseen, ainakin sääkartan mukaan. Saapas nähdä miten käy kaikelle mullasta jo nousseelle. Asteen parin pakkasta on nyt alkuviikolle ennustettu, sitten mennään taas tuonne +5 tietämille.

Nimi: Urban Farming
Viesti: Teillä on monenlaiset taidot hallussa. Tulee sellainen hyvä entisajan meininki- fiilis, kun kirveen varret ja muut osataan korjata itse. Sama kuin Tanskalaisessa maajussissa on punaisena lankana. Postauksen lopussa ei ole samaa kommentoitinti-kenttää kuin aiemmin?
Vastaus: Isäntä tykkää korjailla työkaluja ja onhan se kätevää, kun ei aina tarvitse ostaa uutta, varsinkaan jonkun tuollaisen käytössä kulumisen vuoksi. Yritin katsella tuota kommentointijuttua, mutta en hiffaa mikä ero siinä on? :D

Nimi: Kotivaaraska
Viesti: Mulla on noita kupuja myöskin, vaan en ole osannut ajatella niitä taimien suojana. Olisi kova juttu omistaa kasvihuone, niin voisi melko huoletta aloitella esikasvatusta, tällä kylmällä rintamalla on keväällä niin pitkään pakkasia, ettei ulos voi kuitenkaan siirtää mitään. Tuo muovinpehmennys ja muotoilu on hyvä vinkki, vaikka muovista eroon pyritäänkin!
Vastaus: Meillä on sekä lasisia, että näitä pulloista tehtyjä, kun lasisia ei koskaan ole riittävästi ja isommat vie paljon tilaakin ;) Muovin hillitty käyttö on suotavaa todellakin, mutta ihan hyvä keino siihen on sekin, että käyttää muovin uudelleen eri tavoin, niin ei tarvitse sitä uutta teettää. Luin joskus viime vuonna vihreän langan jutun muovin ja lasin eroista, eikä se lasikaan ihan niin ekologinen vaihtoehto muoviin verrattuna ole. Monessa tuotteessa lasi ja muovi ovat kokonaisuutena ihan yhtä kuormittavia ja nyt on uutisoitu hienonhiekan loppumisestakin maailmassa ja sitähän taas sitten lasin valmistukseen tarvitaan. Tuntuu välillä siltä, että tuhoamme luonnon tavalla ja toisella, tekee niin tai näin :( Meillä ei ilman kasvihuoneita taidettais enää pärjätäkään, varsinkin jos niihin laittaa hieman lämmitystä. Täällä kevät on yleensä aikainen, mutta voi olla oikukaskin ja ilman tukilämpöä kaikki kasvihuoneisiin siirretyt esikasvatukset ovat vaarassa ;)

Nimi: marketta
Viesti: Ha hah! "Tänä vuonna olen maltillisempi esikasvatuksissani!" Nää on näitä kuuluisia viimeisiä sanoja, mitä itsekin huonolla menestyksellä suustani pääsee! Mutta joo, itsellänikin olisi tosiaan tarkoituksena hieman himmata opiskelukuvioiden takia näitä omavaraiteluita. Löysin muuten ne ruukut sieltä Kärkkäisen nettisivuilta. Kiitos neuvostasi! Ilman sitä hakusanaa en niitä varmaan olisi bongannut! Kaksi tilasin meidän keittiösaarekkeelle. Tulevat päivänä minä hyvänsä!
Vastaus: Jos oikeen pinnistän, niin saatan kuulla oman ääneni sanomassa tämän maltillisuuden julistuksen jo viime vuonna ja sitä edeltävänä ja sama viidakko on silti ollut sisällä :D Tänä vuonna on pakko hieman himmata täälläkin, mutta vain esikasvatuspuolta, koska muutaman muutoksen vuoksi tänä vuonna viidakko ei ole mahdollista sisätiloissa. Kokeilen siis hieman porrastetumpaa esikasvattelua sen sijaan, että tungen sata purkkia multaa ja siemeniä kasvamaan samaan aikaan :D Tsemppiä opiskeluihin!

Nimi: Arja
Viesti: Hei Johanna! Terveisiä täältä Ahvenanmaalta teille sinne horisontin toiselle puolelle. Täällä meillä pähkinäpensaat kukkivat jo puutarhassa ja talvi on ollut leuto, mutta tuulinen. Olen huono kommentoimaan, mutta nautin kovasti näistä lukuhetkistä blogissanne ja ihailen tapaasi kutoa kirjoitustesi sisällöt ikään kuin yhdeksi tarinaksi, vaikka sisältö koostuu eri aihealueista. Kirjoituksissasi on viehättävä kirjemäinen tunnelma, vaikka asiaa puhutkin.
Vastaus: Oi! Kiitos kovasti, Arja :) Olen saanut kasvaa kirjojen ja tarinoiden parissa ja pidän itse tarinoinnista. Se näkyy vieläkin jokapäiväisessä arjessa, sillä olen esimerkiksi kuunnelmien suurkuluttaja. Pidän äänitarinoista enemmän kuin elokuvista ja muistelen vieläkin hetkiä, kun makoilin piharakennuksessamme asuvan mummon päiväpedillä kattoa tuijotellen ja kuunnellen lainamummon tarinoita hänen lapsuudestaan, nuoruudestaan ja sota-ajan elämästä kotitöineen.Ehkäpä sieltä lapsuudesta on jäänyt jotain pientä tarinankertojan siementä itämään tälle omalle matkalle. Lempeitä tuulia sinne meren toiselle puolelle täältä vastarannalta :)

Nimi: Emma/Caramellia
Viesti: Hyttysenpisto.... Ei hyvänen aika. Mutta tuo pullovinkki on mainio, täytyypä muistaa. Meillä vaan ei oikein ole sellaisia pulloja mitä raaskisi leikellä kun kaikki ovat pantillisia. Toisaalta, jos katsoo minkä hintaisia sellaiset perinteiset lasikuvut ovat niin muutaman panttipullon raaskii kyllä uhrata tähän käyttöön :D Olen mietiskellyt mahdollisuutta käyttää leivinuunin päällystää taimikasvatukseen mutta se on valitettavasti varsin hämärä paikka eikä muuriin tietenkään saa viritettyä valoa kiinni. Täällähän viileys on tosiaan se suurin haaste, oikeastaan missään ei ole enempää kuin 18 astetta lämpöä joten tämänkään takia ei kannata kovin aikaisin laittaa taimia kasvuun. Täytynee miettiä miten tämän(kin) optimoisi.
Vastaus: Sanos muuta :P Parit paukamat on jo raavittu nahalta ja eilen ikkunoilla tanssi kokonainen ryhmä kärpäsiäkin. Saunalimujen panttipullojahan nuokin ovat, mutta meinasin, että 0,40 eurolla ei kasvatuskupuja löydä mistään ja onhan nuo moni- ja pitkäkäyttöisiä ulkoisesta kierrätyksestäkin uhrattuna. Kierrätetään kotona ;) Aika moni siemen kyllä itää hyvin tuossa 16 asteen paikkeilla, joten ei tuo ihan paha ole tuokaan. Tilli vissiin itää jo 5 plussa-asteessa. Monelle kasvatille se mullan lämpö taitaa olla tärkeämpää kuin ilman lämpö, mutta ei niissäkään ole hyvä mitään hurjia eroja olla, ettei taimi mene ihan sokkiin. Kasvatuslämpömatto voisi toimia teillä? Olen nähnyt joidenkin käyttävän lämmittävää petaria miedoimmalla lämmöllä ja vedeltä suojattuna samaan hommaan. Sille mahtuu paljon taimiruukkuja, mutta toki pitää olla varovainen, ettei vesi ja sähkö pääse kaveeraamaan ;) Valmistaja tuskin suosittelee taimikäyttöön lämmittävää petaria, mutta jotkut käyttävät sitäkin, koska se maksaa suunnilleen saman verran kuin pikkuinen kasvatuslämpömatto.

Nimi: Sari / Rouva Yrttinen
Viesti: Kätevän näköisiä kyllä nuo pullot! Meillä on esikasvatuksissa käytössä kaksi Ikeasta hankittua minikasvihuonetta ja ne ovat kyllä olleet hyödyksi. Nyt tuli kyllä mieleen että varmaan kannattaisi laittaa kylmän metallialustan päälle vielä jotain eristeeksi. Leuto talvi huolestuttaa minuakin. Täälläkin yrtit vihertää ja pensaat puskee silmuja..
Vastaus: Täällä tuli muutaman päivän pikkupakkanen, yöksi painou tuonne -7 paikkeille. Taitaa tietää ikäviä maasta nousseille ja silmuja tehneille :P 

Nimi: Korkealan Isäntä
Viesti: Apua!!! Liian paljon kokeiltavia juttuja tuli tällä lukukierroksella. Noi pullot alkoi kyllä kiinnostamaan ja taitaa kokeiluun mennä. Yritän myös maltillisesti esikasvattaa mutta taitaa lähteä lapasesta kun on nyt erilaisia toimintatapoja lueskellut.
Vastaus: Sanos muuta :D Tieto todellakin lisää tuskaa ja alkaa tehdä mieli kaikenlaista, joka ei itsellä ole tullut mieleen :D 

Nimi: Sanni
Viesti: Hui, teillähän on siellä ihan täysi kevät! Meillä kelit muistuttivat viime viikkoon saakka pikemminkin kuukausien mittaiseksi venynyttä marraskuuta, nyt tosin saatiin pieni talvikin tähän väliin... Juuri Harmaan torpan blogissa manailin, kuinka tuhoöttiäisten takia vähän arveluttaa kaalien viljely tänä vuonna. Mutta tuollaiset pullokasvarithan voisivat olla oikea täsmäratkaisu kaalin taimien suojaamiseen! Kiitos vinkeistä jälleen kerran, tämä on kyllä luottoblogi vailla vertaa kaikenlaisten loistoideoiden löytämiseksi :)
Vastaus: Täällä on ollut yhtä sadetta ja harmaata koko talvi, nyt pienet pakkaset tuli pariksi päiväksi, mutta ensi viikolle taas ennustetaan +6 astetta. Pullokasvarit on olleet meillä monessa hyödyksi. Tuholaistorjunnassa olen laittanut palan harsoa pullon suuhun kuminauhalla, niin ilma vaihtuu, eikä pulloon tule liian kuuma, mutta ötökät ei pääse kuitenkaan sisälle :)
Nimi: Karoliina
Viesti: Moikka! Oon vasta löytänyt sun ihanan blogin ja kahlannut urakalla myös vanhaa blogia läpi! Nyt en pääse lukemaan vanhaa blogia koska se aukeaa vain kutsutuille. Oletko sulkenut vanhan blogin vai pitääkö minun rekisteröityä jossain lukijaksi? Kiitos vielä ihanan ispiroivasta blogista 😊
Vastaus: Kiitos itsellesi :) Vanha blogi on tosiaan kokonaan suljettu jo. Viimeisin postaus siellä on melkein vuoden takaa ja pidin sitä auki vielä tammikuun 2020 loppuun saakka, mutta nyt se blogi on kokonaan suljettu :)

Uusimmat kirjoitukset

Millaista elämä kantovesitaloudessa on nykyajan mittapuulla? Yllättäen aika helppoa, vaikka toisin voisi luulla. Tänään omavaraisuusbloggaajien kuukauden aiheena on hygienia ja me kerromme siitä omalta osaltamme siten miten meillä hommat hoituvat. On vankkurisaunaa, pulsaattori-pyykinpesukonetta ja muutamia pieniä niksejä, esimerkiksi kotitekoisia...

Me täällä Suomessakin olemme nyt kohdanneet sen valitettavan tilanteen, josta tutkijat ovat varoitelleet vuosia. Pandemia oli vain ajan kysymys. Tilanne ilman muuta aiheuttaa huolta, eikä välinpitämättömyys ole suotavaa, mutta samalla meidän on hyvä pitää pää kylmänä ja tehdä yksilötasolla sen mitä voimme itsemme, läheistemme ja kanssaihmisten...

MYRSKYVAROITUS

16.02.2020

Kun mediat uutisoivat lähestyvästä myrskystä, sille kannattaa nykyaikana lotkauttaa korvaansa jo hyvän sään aikaan, asui sitten maalla tai kaupungissa. Kovin tiuhaan tahtiin näitä kovien tuulten päiviä ja myrskyiksi yltyviä säitä nyt tuntuukin esiintyvän, ja siitä se kenkä puristaakin. Myrskyjen määrä tosiaan lisääntyy Pohjois-Euroopassa ja...

Helmikuun sanotaan saavan puiden oksat kimaltelemaan jäähelmistä, mutta omavaraistelevien silmissä siintävät jo kesäiset näkymät puutarhoissa ja tiluksilla. Tänään täällä ja muiden omavaraistelevien blogeissa jutellaan esikasvatuksista, kylvöistä ja hieman puhdetöistäkin!

MUSTIKKAKOISO

26.01.2020

Ai mikä ihmeen mustikkakoiso? Mustikkakoiso on mm. perunan, tomaatin, paprikan ja munakoison sukulainen, marjakoisokasvi, jonka oikea nimi on hämäävästi pinaattikoiso. Pinaattikoiso on myös ananaskirsikan, eli karviaiskoison sukulainen. Sukulaisuuden muihin koisokasveihin huomaa esimerkiksi kasvin kukkiessa, sillä sen kukat muistuttavat perunan...

TIETEN TAITEN

18.01.2020

Haaveena omavaraisempi ja omatoimisempi elämä? Millaisia taitoja siihen tarvitaan? Tässä kirjoituksessa pohditaan omatoimisemman ja omavaraisemman elämän kulmakiviä taitojen osalta Tsajut-blogin Sadun haastamana. Kirjoituksen lopusta löydät linkkejä myös muiden omavaraisuusbloggaajien näkemyksiin asiasta!