KASVIHUONE IKKUNOISTA

03.05.2021

Kärryllinen vanhoja ikkunoita, kivinen maa ja sitäkin kovempi tahto kohtasivat. Kaikkia taiteen  ja muutamia rakennusteknisiä sääntöjä rikottiin, mutta siinä se nyt seisoo, kauan haaveiltu ja odotettu, vanhoista ikkunoista nikkaroitu kunnon kasvihuone, ja me olemme tyytyväisiä.

Miten kiva sattuma onkaan, että Tsajut-blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaaman omavaraistelevien bloggaajien kimppapostauksen toukokuun yhteiseksi aiheeksi osui kasvihuoneet ja kasvihuoneunelmat. Tästä johtuen tarjolla on ei vain meidän, vaan monen muunkin kasvihuonekertomuksia ja -unelmia! Julkaistakoon siis omalta osaltamme toukokuun ensimmäisen maanantain kunniaksi tämä diy-kasvihuonepostaus, joka etenee kuvakirjamaisesti rakennusprojektin vaiheiden myötä ja esittelee kasvihuoneen, joka on rakennettu hieman eri tavalla, kuin yleensä kasvihuoneita tavataan rakennella.

Ensin oli tuo, kanki ja kiviä..

Kuten niin monet asiat täällä, tämäkin projekti käynnistyi sillä, että ensin piti raivata ryteikköä luodakseen tilaa jollekin uudelle. Vaalenapunaiset lasit saivat jäädä pukematta kun ensin taisteltiin ryteikköä alas sahan, oksaleikkureiden ja lopuksi siimaleikkurin avulla. Sitten siirrettiin maa-artisokkaa ja karhunvadelmaa, jonka jälkeen päästiin kangen kanssa testaamaan mitä ja miten tähän kallioiseen ja jumalattoman kiviseen maahan voi laittaa.

Kunnon kasvihuonetta oli suunniteltu jo pari vuotta, inspiroivia kuvia katseltu ja erilaisia malleja pohdittu. Maapohjan vuoksi likimain kaikista aiemmista suunnitelmista kuitenkin luovuttiin ja jäljelle jäi ainoastaan se, että kasvihuone rakennetaan itse pitkästä puusta ja vanhoista ikkunoista, eikä mitään kasvateta maassa. Tämä kasvihuone sitten rakennettiin sangen boheemisti siten miten se parhaiten asettui, ilman mitään piirustuksia tai tarkempia suunnitelmia. Näinkin voi tosiaan kasvihuoneensa rakentaa, voimme todeta nyt.

Tässä ollaan noutamassa ystävän vanhasta kodista vanhoja ikkunoita. Meillä oli jokunen ikkuna säästössä itselläkin ja loput ikkunat saatiin ystävän vanhasta ja uudesta kodista, joissa molemmissa oli vanhoja ikkunoita odottamassa uusiokäyttöä. Samalla kyytiin päätyi myös vanha separaattori, jonka näin heti sitruunapuumme tasona uudessa kasvihuoneessa. Siihen näkyyn tässä vaiheessa oli kuitenkin vielä tovi matkaa..

Nyt ollaan päästy jo alkuun! Pahvilaatikon päälle on tehty jämptin järjestyksen tarviketaso, josta voi ottaa mitä tarvitsee työn edetessä. Jumalattoman kivisen ja kallioisen maan vuoksi tavalliset perustukset oli unohdettu jo ensikättelyssä. Paikalle olisi tarvittu maansiirtokone, eikä sekään olisi asiaa auttanut, vaan perustuksesta olisi pitänyt tehdä kaltevan maan nouseva linnake - ei aikaa, eikä intoa moiseen.

Maa kasvihuoneen alla on siis todella kivinen ja kallioisen kaltevakin, mutta onko se este kasvihuoneelle? No ei ole, totesimme. Kasvihuoneen jaloiksi valittiin 45 cm maan sisään uppoavia tolppakenkiä, joita taottiin maahan sen mukaan, mihin niitä oli mahdollista laittaa. Tästä syystä kasvihuone ei ole presiis kantti kertaa kantti, tai on, mutta kantit eivät keskenään ole aivan 100% samaa mittaa, eivätkä edes 100% linjassa toistensa kanssa, sillä se ei ollut mahdollista. Pienet heitot eivät kuitenkaan haitanneet, vaan rakennelma muovautui sen mukaisesti, mikä oli mahdollista ja mitä naapurielementit vaativat yhdistyäkseen.

Tässä hyviä esimerkkejä maapohjasta. Valtavia kiviä ja kalliotakin puskee maasta niin, ettei kiven ääriä löydä, joten niitä ei voi poistaa. Oikealla on maasta kangettuja kiviä, jotka oli mahdollista saada pois tieltä. Pienenä suhteellisuusesimerkkinä kerrottakoon, että tuo irrallaan oleva pienin kivi tuossa oikealla on litran maitopurkin kokoa. Kyllä siinä isäntä sai puskea, että nuo murikat maasta nousivat, mutta kasvihuoneen muoto saatiin lopulta luotua ja sitten tehtiin kehikko. Kasvihuoneesta tuli kooltaan reilu 10 m2, eli rapian 4 m x rapian 2,5 m.

Sokkeliton kasvihuone

Me olemme olleet tämän projektin kanssa hieman kasvihuonekapinallisia ja toimineet joissain asioissa yleisiä ohjeita vastaan, koska tilanne on niin vaatinut. Tämä kasvihuoneprojekti on ollut hyvä muistutus ja oppi siitä, että asioita voi tehdä muullakin tavalla ja tyylillä, kunhan ymmärtää mitä tekee ja millainen vaikutus ratkaisuilla on. Kasvihuoneiden kohdalla sanotaan aina, että sen sokkeli on se tärkein asia, emmekä tokikaan ole eri mieltä, mutta joskus kiinteän sokkelin rakentaminen on joko niin vaikeaa ja työlästä tai jopa likimain mahdotonta, että on haettava muita ratkaisuja. Meillä se ratkaisu oli tällainen.

Tässä kiinniteltiin ensimmäisiä ikkunoita eteen ja taakse. Ikkunat on kiinnitetty sekä tukikehikon läpi ruuvaamalla että kulmaraudoilla aina kun se oli mahdollista. Myös itse kehikko ja kaikki tukipuut sekä myöhemmin kattopuut ovat kiinnitetty 6 ruuvin kulmaraudoilla, jotta rakenne olisi mahdollisimman tukeva.

Etu- ja takaseinä alkavat olla ikkunoituja. Etualalla näkyy taas yksi esimerkki alueen kivisyydestä ja kallioisuudesta. Kivistä oli kyllä apuakin, sillä osa laitettiin tukemaan rakennetta siellä missä tolppaus ei ollut mahdollista.

Nyt ollaan siirrytty päätyihin. Koska puutarhamme on hyvin lämmin ja aurinkoinen, halusin kasvihuoneeseen kunnon tuuletuksen. Etulaitapäädyn keskelle laitettiin kaksi korkeaa ikkunaa saranakiinnityksellä, jotta nämä ikkunat voi avata silloin, kun lämpö sisällä uhkaa nousta liian korkeaksi.

Kuvassa alla näkyy saman päädyn ikkunoiden kiinnitysvaihetta. Kunnon tetristä tämä oli, mutta hauskaa. Vaikka silmään saattaakin näyttää siltä, kuin ikkunat olisivat hyvinkin samaa kokoa, totuus on kuitenkin se, että kasvihuoneeseen meni yli 20 ikkunaa, joista vain muutama oli samaa kokoa. Korkein ikkuna oli melkein 1,5 metrinen, muut korkeat 120-132 cm väliltä ja ikkunoiden leveydet heittelevät 50 cm molemmin puolin.

Kaltevan pulpettikattomallin yläkolmioon kiinnitettiin samaa valokatetta, jota käytettiin kasvihuoneen katossa.

Muutamassa ikkunassa oli jäljellä hauskat nokkasulkimet, jotka siirrettiin avattaviin ikkunoihin. Ikkunoiden kiinnityksestä vielä sen verran, että kun kyseessä on vanhat ikkunat, emmekä lähteneet rapsuttelemaan ja uusimaan kittauksia, myös ikkunalaseja tuettiin laittamalla niiden tueksi uutta lautaa. Esimerkiksi ylemmän kuvan takaseinän vaakaikkunat on ensin kiinnitetty yhteen yhdeksi isoksi ikkunaksi ja sen jälkeen yksittäisten ikkunoiden väleihin on ruuvattu uudet laudat, jotka pitävät lasit paikoillaan myrskyssäkin.

Tässä vaiheessa kasvihuone oli jo saanut valokatekaton ja maapohja oli peitetty vanhoilla matoilla ja soralla. Vaikka kuvissa ei ehkä vielä siltä näytä, kasvihuoneen päädyt ovat eri korkeudella, sillä kallioinen maa viertää alas. Tämä on siinä mielessä hyvä juttu, että eipähän ainakaan vesi seiso kasvihuoneessa vaikka miten sataisi, eikä korkeusero ole ollut erityisen haastavaa, sillä eroa oli mahdollista säätää tolppakenkien ja itse tolppien avulla. Pohjan kannalta se kuitenkin oli hieman haastavaa. Mitään sokkeleita ei tästä syystä ole, vaan kasvihuone tosiaan seisoo syvälle maahan upotettujen, tolppakengillä suojattujen tolppien varassa ja rakenteen sekä maan välinen ilmarako on tuettu irtokivin ja peitetty profiloimalla raot laudalla. Laudan alapuolelle voi kiinnittää kosteudelta suojaavaa eristemattoa ja puun voi käsitellä kosteutta kestäväksi. Parilla ruuvilla kiinnitetty alaprofiililauta on myös helppo vaihtaa jos se haperoituu, joten mikään iso haaste tämä alaosan profilointi ei meille ollut.

Näissä kuvissa nikkaroidaan jo pitkää kasvipenkkiä. Kasvihuoneen toisen, varjoisamman päädyn yläosa on umpeutettu laudalla ja kattokin on jo paikoillaan. Valokatteen alla, kehikon reunoissa on lisäksi kosteudelta suojaavaa suojapeltiä.

Kasvatustasot

Näissä kuvissa näkee tuota kasvihuoneen eri päätyjen korkeuseroa, kun katsoo sisälle rakennettua pitkää penkkiä. Koko kasvihuoneen mittainen kasvatuspenkkikin nikkaroitiin tolppakenkien ja tukijalkojen avulla siten, että vaikka kasvihuoneessa on korkeuseroja, itse kasvipenkki on tasakorkuinen, eikä siinä vierrä mikään.

Tässä kasvihuoneessa ei kasvateta kasveja maassa, vaan kaikki kasvatit nousevat erilaisille tasoille ja maatasolle tulee ainoastaan muutama jättiruukku. Tasoilla kasvattaminen on  itselleni helpompaa, siistimpää ja ennen kaikkea selälleni ystävällisempää, sellaista yksinkertaista ja vaivatonta puutarhurointia.

Ovesta tulee leveä, tavanomaisesta poikkeava. Ajatuksena on, että kasvihuoneen sisälle voi ajaa maito- ja kottikärryillä, jolloin kasvien ja ruukkujen sekä mullan vienti helpottuu.

Vähän kerrallaan, surkeista säistä huolimatta puuhamme eteni ja nikkarointivaihe alkoi olla ohi, vain ovi puuttuu edelleen. Tässä vaiheessa kasvihuoneen eteen siirrettiin jo ruusukvittenit ruukuissaan, sillä niiden siirron kanssa alkoi tulla kiire. Ruusukvittenikään ei pidä siirtelystä sen jälkeen, kun se on alkanut availla hiirenkorviaan, joten siirto maalaatikosta ruukkuihin tehtiin aivan viime tingassa. Uskon, että ruusukvittenit tulevat viihtymään tuossa aurinkoisessa ja kasvihuoneen myötä suojaisassakin paikassa, ja onhan sen kaunistakin sitten, kun ruusukvittenit avaavat kauniit oranssit kukkansa.

Sitten maalataan!

Olen vuosien aikana kovasti kehuskellut Virtasen maalitehtaan mahtavia maaleja, joilla meillä on maalattu kaikkea talosta aitoihin, joten maalivalinta kasvihuoneellekin oli helppo. Maaliksi valittiin erityisesti kasvihuoneen kosteusolosuhteet mielessä pitäen Virtasen maalitehtaan uutukainen Aimo-niminen maali, joka on 5 öljyn "hengittävä ja muoviton, peittävä suoja puupinnoille". Ei kyllä pettänyt Virtanen tällä uusimmallakaan maalillaan. Maali on sakeaa, kerralla peittävää, helposti maalattavaa, kuivuu rivakasti ja tarttuu maalattavaan pintaan hyvin, on se lämpökäsiteltyä tai raakaa puuta. Tarttuipa tuo metalliosiinkin, vaikka puumaali onkin.

Väriksi valitsimme Virtasen saaristovärikartasta sävyn Ruissalo, johon olen enemmän kuin tyytyväinen. Sävy elää viehättävästi valoisuuden mukaan. Harmaana päivänä se on kuin saven ja pistaasin pehmeä liitto, aurinkoisena päivänä taas iloinen, hieman salviainen sävy.

Tässä kuvassa vasemmalla näkyy selkeästi nuo vaakaan laitettujen ikkunoiden väleihin laitetut uudet laudat, joiden tarkoitus on yhdenmukaistaa ilmettä ja eritoten suojata laseja tuulelta. Myrskyisiä tuuliahan on nykyään piisannut enemmän kuin riittävästi, joten pieni lisäturva on paikallaan. Ei sitten tarvitse jännätä myrskyöinä mitä valkeneva aamu tuo tullessaan.

Pitkällä penkkiseinustalla, elefantin kohdalla oleva viimeinen korkea pystyikkuna on myös avattava. Kasvihuonetta voi tuulettaa oven, 2 suuren päätyikkunan sekä tuon viimeisen korkean ikkunan kautta, yhteensä kolme ikkunaa + ovi, kolmella eri seinällä.

Tällainen siitä sitten tuli!

.. mutta ihan valmista ei ole vieläkään. Takaseinä pitää maalata ulkopuolelta ja toki ovikin olisi syytä saada aikaiseksi. Siitä tuleekin hieman erikoinen ovi, ei ihan tavanomainen. Hassua kyllä, vaikka kasvihuoneessa ei ole ovea, koleista päivistä huolimatta siellä on ollut jo hyvinkin lämmintä, jopa lähemmäs tai yli 20 astetta, jos aurinko vaan hiemankin pilkahtaa!

Vanha separaattori saa myöhemmin päällensä sitruspuun. Rautapöytä on kierrätetty ja hieman tuunattu kasvihuoneen maalilla. Monivuotinen rakuuna on kasvihuoneen ensimmäinen asukas.

Tuuletusikkunat auki, tuuletusikkunat kiinni! Taustalla näkyy tuunattu, pitkä puulaatikko joka seisoo renkailla, ja joka kesäisin toimii kasvitasona ja talvisin ruukkusuojana, Vierellä on rautainen tuoli, jonka puuosat maalattiin samalla kasvihuoneen suojamaalilla.

Kasvihuoneen kasvatit tulevat pääasiassa isoihin termoruukkuihin, joiden vetoisuus on n. 25 l.

n. 80 litran jättiruukkuihin tulee mm. viinirypälettä. Pitkän kasvatustason alle mahtuu hyvin multasäkkejä ja muuta puutarhatavaraa.

Ruusukvittenit availevat jo hiirenkorviaan kasvihuoneen edustalla ja oksissa näkyy pikkuruisia kukkien alkujakin.

Aiemmin kuvassa vilahtaneet flamingokoukut ovat posliinia, kierrätystavaraa nekin, kuten puutarhaessun musta posliininen nuppikin, joista tehtiin pieni naulakko kasvihuoneeseen. Pitkän puulaatikon päällä on kierrätyslaattoja ja ruukussa on tuoksumataraa.

Puulaatikossa, joka ennen on ollut rautanaulalaatikko, on esikasvatettua persiljaa. Kauan sitten intialaisesta kaupasta ostettu keraaminen elefantti on ollut lainassa ja palautui meille tässä keväällä. Elefantin päälle tulee joku sitruspuistamme.

Tänä vuonna on erityisen ihanaa kasvatella omaa ruokaa, kun saimme vihdoin puutarhaamme kunnon kasvihuoneen, jossa viihtyy mielellään muutenkin, kuin vain kasveja hoitamassa.

Mitä maksoi?

Lämpökäsiteltyä 2'2:sta ja raakalautaa (kuusi) yht. n. 190 m.  270€
Rautatavara (tolppakengät, kulmaraudat, pellit, ruuvit ja saranat, n. 130€
Valokatteet 80€
Maali ja pensselit (Virtasen maalitehdas: Aimo, sävy Ruissalo, 9 litraa) 141€
Ikkunat (omia ja saatu ystävältä) 0€
Mööpelit, kaikki kierrätettyjä tai saatuja, 0€
Yhteensä 621€

Jotain uutta tietenkin!

Miten syyhyävätkään sormet odotellessa sitä päivää, kun yöpakkasista päästään (ja että kasvarissa on ovi) ja kasvihuoneen voi täyttää kaikella ihanalla, joista uusin villitykseni on karkkiyrtit, kuten colayrtti, vaniljainen tuoksumatara, yksi lempiyrteistäni lakritsiyrtti ja vielä suklaaminttukin, jotka kaikki pääsevät pian kasvihuoneeseen luomaan karkkiyrttibuffetin!

Karkkiyrteistä löytyy pieni juttu täältä, jos ne herättävät kiinnostusta.

Tarjolla erilaisia kasvihuoneinspiksiä!

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä lopetella ja ohjailla teitä kohti muiden kasvihuoneita ja kasvihuoneunelmia, Kannattaa todellakin käydä kurkkaamassa mitä muilla on tarjolla, sillä poppoossa ainakin yhdellä on parhaillaan rakenteilla ihana uusi kasvihuone, yhden kasvihuoneessa voisi todennäköisesti pelata vaikka jalkapalloa, kolmannen toimiva kasvihuone on toteutettu pikkubudjetilla ja monella muullakin on todella kivoja kasvihuoneita ideoineen ja vinkkeineen, tai sellaisten haaveita esiteltävänä muillekin!

Tänään omilla kirjoituksillaan teitä ilahduttavat seuraavat mainiot omavaraistelijat:

3.5.2021 klo 09 alkaen:

Kasvuvyöhykkeellä 1:
Apilankukka .
Multavarpaan maailma .
Sateenkaaria ja serpentiiniä .
Toivolan puutarha .
Kasvuvyöhykkeellä 2:

Sarin puutarhat .
Keittiössä, kotona ja puutarhassa .
Oma tupa ja tontti .
Kohti laadukkaampaa elämää .
Finland Urban Farming .
Kasvuvyöhykkeellä 3:
Tsajut .
Rakkautta ja maanantimia .
Mikä Itä .
Torpan tyttö .
Metsäläisten elämää .
Majalevon pientila .
Luomulaakso .
Harmaa torppa .
Caramellia .
Mummon kirja .
Kasvuvyöhykkeellä 4:
Puutarhahetki .
Korkeala .
Kasvuvyöhykkeellä 5:
Puutteela .
Kasvuvyöhykkeellä 7:
Korpitalo .

Lämpimiä terveisiä uudelta kasvihuoneelta Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta tai alla olevalla lomakkeella

VIESTEJÄ

Nimi: Marketta
Viesti: Aikas projekti on ollut, mutta komea on lopputulos! Kiva seurata, mitä kaikkea sinne laitatte kasvamaan.
Vastaus: Olihan tuo, mutta kaiken vaivan arvoinen, ehdottomasti! Kyllä nyt kelpaa kasvatella ja ihmetellä kasvun voimaa :)

Nimi: Minna, Keittiössä, kotona ja puutarhassa
Viesti: Ihanan kasvihuoneen olette rakentaneet ja vielä lempivärissäni! En ollut tullut edes ajatelleeksi tätä väriä kasvihuoneeseen, mutta nyt ei voi kyllä millään muulla maalata. Meiltä uupuu vielä muutamia ikkunoita, että saisimme vastaavan toteutettua.
Vastaus: Oi! Sepäs sattui sitten kivasti! Tuo väri tuntuu itsestä aina vaan paremmalta, eritoten nyt, kun maisemakin on niin vihreä :)

Nimi: Toivola puutarha
Viesti: Ihanaa kierrätystä ja luovaa ajattelua. Ei aina tarvitse mennä muotin mukaan. Tälläisesta ikkunakasvarista minäkin olen haaveillut =).
Vastaus: Ei tarvitse, ei! Olen niin tyytyväinen siihen, että saimme vihdoin tämän toteutettua :)

Nimi: Apilankukan Helka
Viesti: Ihana kasvikuone teillä! Minulla on huonoja kokemuksia viiniköynnöksen ruukkukasvatuksesta kasvihuoneessa, se kun rakastaa työntää juurensa syvälle kivikkoon. Saa siellä lämmitellä varpaitaan.
Vastaus: Auts! Meillä ei ole suoraa maayhteyttä tuolla lainkaan, joten ruukussa on kasvatettava, mutta onneksi ruukku on valtava ja juuri se ruukku, jossa rypäletaimet ovat, on pohjasta hieman rikki, joten saavat sitten sieltä raosta maakosketustakin jos haluavat ;) Toivotaan parasta siis!

Nimi: Sofia, Multavarpaan maailma
Viesti: Aivan ihana kasvari, väriä myöten ja miten söötit nuo flamingokoukut 😄 Karkkiyrtit ei kiinnostanu ennen, mutta sain jouluna lakusiirappia lakritsitageteksesta makunsa saaneena ja siitä kyllä kiinnostus heräsi. Täytyy lukaista tuo toinenkin juttu.
Vastaus: Kiitos! Ja nuo koukut :D Ne on alkuvuodesta jo odotelleet kasvariin pääsyä. Ensin oli koukut, sitten kasvari :D Ei noin suloisia nyt voi mitenkään sivuuttaa, tuumasin. Lakritsiyrtti on yksi omista suosikeistani, rohkaisen kokeilemaan sitä. Se on todella vahvasti lakritsainen/salmiakkinen, ja nyt sitten vuorostani mua alkoi kiinnostaa tuo lakusiirappi! Josko sitä voisikin keitellä itse..

Nimi: Kotivaaraska
Viesti: Kyllä tuli kaunis! Ja miten paljon tuosta on vielä iloa, kun ajattelee, että tulee jatkamaan syksyllä kasvatusaikaa, sen jälkeen tuolla on mukava oleilla tuulesuojassa lyhdynvalossa :)
Vastaus: Kiitos, ja sanos muuta! Kyllä tuosta paljon iloa on muutakin kuin vain kasvien suojana. Nyt kun maali on jo kuivunut, voikin siirtyä katsomaan kun kasvit kasvaa ;D

Nimi: Korkealan Isäntä
Viesti: Ihana kun on, jotain muutakin väriä kuin valkoinen, jota itsekin suosin helppouden vuoksi. Helppous meillä tulee siitä, että kaikki maalatut rakenteet ja rakennukset on joko punamulta tai valkoinen. Helppo käydä maaliostoksilla vaikka ei kovin mielikuvituksellista.
Vastaus: Tuo sävy oli alusta alkaen oudon selkeä juttu, meillähän kaikki muu on juurikin punamultaa ja myös okraa, sauna ja terassi taas mustia. Luulisi, että joku niistä olisi sitten kasvariinkin päätynyt, mutta toisin kävi. Tuo sävy ei ollut kuitenkaan ihan oma keksintö, vaan näin sen yhdessä inspiskuvassa, jossa oli kaunis viktoriaaninen kasvihuone brittipuutarhassa, ja sen sävy tuntui heti oikealta. Luulen, että kasvari maisemoituu kivasti tässä kevään joutuessa, kun taustan pensaatkin saavat lehtensä.

Nimi: Tiiu/Puutarhahetki
Viesti: Onnea kasvihuonehaaveen toteutumisesta! Aikamoinen projekti, mutta lopputulos palkitsee. Sitä tuli upea ja hyvänkokoinenkin! Ihania kasvatushetkiä uudessa kasvarissa!
Vastaus: Kiitos! Kyllä tätä onkin odotettu ja haaveiltu, tunnelmat tietenkin sen mukaisia nyt, kun kasvari vihdoin on tuolla ihan oikeasti :)

Nimi: Laura / Sateenkaaria ja serpentiiniä
Viesti: Onpa ihanaa, että otit matkan varrella näin hyvät kuvat. Tästä on todella helppo hahmottaa kasvihuoneen eteneminen. Se avittaa varmasti montaa kasvihuoneesta haaveilijaa. Lopputuloksesta tuli todella kaunis - erityisesti mua mielyttää tuo muoto ja valitsemanne väri. Pitkä penkki on varmasti käytännöllinen ratkaisu. Mielenkiinnolla seurailen millaisen oven teidän kasvihuone saa :) Ihania kevätpäiviä sinne!
Vastaus: Vaihekuvia otin tosiaan ihan tarkoituksella, kun tiesin mikä juttuaihe meillä on toukokuussa :) Ja kiitos! Olen niin iloinen tuosta itsekin ja se sävy on ihan karkki. Kuten Heikille tuossa kerroin, tuo sävy oli tosiaan yhden vahvimmin inspiroineen brittipuutarhan kasvihuoneessa, ja vaikkakin se kasvari oli juurikin niitä ihania viktoriaanisia taideteoksia, niin se sävy tuntui meille oikealta ja niinhän tuosta sitten tuli aikalailla saman sävyinen. Oven kimppuun pitäisi ehtiä tällä viikolla. Saas nähdä mitä siitä tulee, erikoinen ainakin ;D

Nimi: Urban Farming
Viesti: kasvihuoneita on niin monenlaisia. riippuu ihan tekijästä, käyttäjästä ja tarkoituksesta, että mikä on kulloinkin se oikea ratkaisu. Jos vertaa teidän ja meidän kasvihuonetta, ero on suurempi kuin yöllä ja päivällä, mutta ne ovatkin ihan eri lähtökohdista ja tarpeista toteutettuja.
Vastaus: Nimenomaan! Kasvareista löytyy ihan jokaiselle omanlainen ja juuri siihen omaan käyttöön ja joskus tilanteeseenkin sopiva. Meilläkin on pari erilaista, sen surullisen kuuluisan #kirottukasvihuone sisko, joka tosin saa lopulliset lähdöt tässä ihan pian, ja sitten on seinää vasten rakennettu pikkukasvari ja nyt tämä, josta haaveilin kauan. Niin ja sisällä paljon pullokasvihuoneita!

Nimi: Kirsti Kaija
Viesti: Samaistun ja olen hengessä mukana kaikessa, mitä tontillanne teette, sillä meilläkin kiviä riittää. Kiva fiilistellä teidän kasvihuone-työmaan eri työvaiheita näin kotisohvalla. Kaunis, viihtyisä ja edullinen lopputulos.
Vastaus: Kiitos :) Kyllä tuossa sitä suomalaista sisua taas vähän tarvittiin, kun isäntä kangella kiviä maasta puski, mutta sellaista se täällä on. Kiviä piisaa. Itsekin pidän kasvaria valmistuskustannuksiltaan enemmän kuin asialliselta. Valmiina vastaavat maksavat kuitenkin pari tuhatta euroa ja silti pitäisi sekin itse koota, ellei sitten halua maksaa lisää ja tilata sekin palveluna. Tämä kannatti tehdä ja isona etuna oli tietenkin sekin, että me saimme niin paljon ikkunoita ystävältä :)

Nimi: Maija
Viesti: Kasvihuoneestanne tuli todella upea. Ja säästyitte sokkelin valamiselta, se on raskasta työtä. Olen miettinyt, tallentuuko kalliopohjaan lämpöä tai siis toivon niin. Vai pitäisikö siihen porata, reikiä, jotta maalämpöä voisi hyödyntää. Taitaa olla Pelle-Peloton-ajattelua.
Vastaus: Kiitos! Juu, ei sokkelia tähän. Se olisi vienyt liikaa aikaa kaikkineen ja sen toteutukseen olisi tarvittu jo järeämpää koneistoa betonimyllystä maansiirtokoneisiin. Tuo kalliopohjalämpö onkin mielenkiintoinen pohdittava! Täytyy sanoa, että enpä tuota tiedä, mutta meillä on haasteena enemmänkin liika kuumuus, joten asiaa ei ainakaan siitä syystä ole tarvetta selvittää, että kasvariin pitäisi saada lisää lämpöä. Se on nytkin jo huikean lämmin, vaikka ilmat ovat koleita, eikä kasvarissa ole vielä oveakaan :D

Nimi: Pilvi
Viesti: Vau, olipa taitava toteutus ja yhden liiterin rakentamista avustaneena tiedän tarkkaan, miten haastavaa ei-tasaiseen maastoon on rakentaa. Hatun nosto teille! Olen kaikki vuodet saaressamme haaveillut kasvihuoneesta, mutta kun aloin lukea postaustasi, tajusin, miten kaukana siitä ideasta vielä olemme - ei yhtäkään perustarpeistoon kuuluvaa matskua hankittu! Auts. pitää jossain vaiheessa lopettaa haaveilu ja tarttua toimeen yhtä päättäväisesti kuin te! Onnittelut!!
Vastaus: Kiitos! Olihan se melkoista pohdintaa, säätelyä ja brutaalia voimaa, jotta kasvari saatiin aikaiseksi, mutta samalla myös mukavaa puuhaa monella tapaa. Joutui hieman aivonystyröitä kiusaamaan ;) Haaveiluun meillä meni kyllä turhankin kauan aikaa ja viime vuonna piti varautua taloudellisiin muutoksiin koronan myötä, joten kasvari ylipäätään siirrettiin projektina vuodella eteenpäin. Se toisaalta antoi kivasti aikaa hankkia tarpeita sitä varten. Teidät tietäen luulen, että sinä päivänä kun päätätte kasvarin tehdä, se nousee sieltä nopeasti ja tuttuun tapaan tyylikkäällä lopputuloksella!

Nimi: Satu - Tsajut
Viesti: Siitä tuli todella hieno ja upea tuo valitsemanne maalin sävy.
Vastaus: Kiitos :) Ilo on ollut kyllä ylimmillään nyt, kun kasvari vihdoin on saatu aikaiseksi ja tuohon sävyyn olen enemmän kuin tyytyväinen :)

Nimi: Mirja
Viesti: Kyllä tuli hieno kasvihuone 👍 Melkoinen palapeli varmaan ollut ja kysynyt kärsivällisyyttä...
Vastaus: Kiitos! Olihan tuo oikea tetris ja teknisesti aivonystyröitä kuluttanut projekti, mutta ehdottomasti sen väärti. Meillä oli oikein hauskaa kasvaria laitellessa. Saatiin siihen alkuosaan rakentelua vielä niin hienot sääolosuhteetkin, jotka tosin vaihtui nopeasti sateen ja rännän koleuteen, mutta siinä rankimmassa vaiheessa saimme puuhailla ihanassa lämmössä ja paisteessa :)


Uusimmat kirjoitukset

ARMAITA AIKOJA

07.06.2021

Kaikkialla kukkii ja suvi on mitä suloisin! Taas pääsimme tähän ihanaan alkukesään, joka on vyörynyt kukkamerinä puutarhoihin, puista pensaisiin ja maan matalimmista kukkasista nenut tukkiviin siitepölytupsauttelijoihin. Ajat ovat armaita kerrassaan ja suvivirret tai -laulut ovat soineet kautta valtakunnan koulujaan päättävien lapsosten kirmatessa...

..vanhan talon ostajalle ja remontoijalle Vanhat talot ovat aarteita, oman aikakautensa helmiä, joita on suotavaa vaalia talon ominaishistoriaa kunnioittaen myös remontoidessa. Kaikkien remontoijien onneksi, remontoidaan sitten rintamamiestaloa tai hyvinkin vanhoja taloja, Suomessa on todella paneuduttu tähän asiaan myös kirjojen saralla. Ohessa...

Jälleen yksi huikealla historiallaan hauskuuttava perinnehyötykasvi, jonka kasvatukseen ja historiaan olen perehtynyt nimismiehen tarkastuskäyntiä jännityksellä odottaen, sillä vallitsevan lainsäädännön mukaan olemme humalarikollisia herran vuonna 2021!

Kärryllinen vanhoja ikkunoita, kivinen maa ja sitäkin kovempi tahto kohtasivat. Kaikkia taiteen ja muutamia rakennusteknisiä sääntöjä rikottiin, mutta siinä se nyt seisoo, kauan haaveiltu ja odotettu, vanhoista ikkunoista nikkaroitu kunnon kasvihuone, ja me olemme tyytyväisiä.

Saisiko olla colaa, salmiakkia, tai vaniljaa hitusella kanelia, vai maistuisiko minttusuklaa? Yrtteinä tietenkin! Uuden kasvihuoneen lumoissa tämä kotipuutarhuri innostui taas kaikenlaisesta uudesta ja vaikkakin meillä on ihanaa, vahvasti salmiakkista lakritsiyrttiä ollut jo usean vuoden ajan, cola-juomille reilusti tuoksuva colayrtti (kolayrtti),...

Lilapalkoiset herneet ovat puutarhan superterveellisiä kaunottaria, joiden herneet ovat maukkaita ja palko täynnä antioksidantteja. Puutarhan helppo kasvatti ilahduttaa upeiden palkojensa lisäksi myös kauniilla kukillaan ja ravitsee maapohjankin satokautensa päätteeksi