OMAT PESUPÄHKINÄT

06.09.2024

Onnellisen omavaraistelijan pihalla tai lähialueella kasvaa hevoskastanjapuita, joiden pähkinöitä voi hyödyntää pesupähkinöiden tapaan pyykinpesussa. Hevoskastanjoiden ja tuontipesupähkinöiden saponiini- eli luontainen saippuapitoisuus onkin likimain sama, joten kaukomailta saakka meille kuljetettavat pesupähkinät voi hyvällä syyllä korvata kotimaisilla hevoskastanjoilla, jos siihen vaan on mahdollisuus.

Kirjoitus on julkaistu alun perin 5.11.2022 ja nostettu ajankohtaisena esille syksyllä 2024.

Meillä ei hevoskastanjoita kasva (vielä) mutta onnekseni sain pussillisen pähkinöitä ystävältäni, jonka tuttavalla on niistä ylituotantoa. Näin se vaihtotalous taas toteutuu yhdeltä toiselle.

Pääsin siis viikonloppuna ja tässä alkuviikosta testailemaan hevoskastanjan pesuominaisuuksia positiivisesti ilahtuen. Hevoskastanjapesupähkinöille löytyy muutamakin erilainen käyttöohje netistä. Olen testaillut niitä sangen erilaisin lopputuloksin, eritoten vaahtoavuuden osalta. Seuraavat käyttövinkit perustuvat siis omaan kokemukseeni testien perusteella.

Kuin oravat konsanaan

Kerää maahan pudonneita piikikkäitä hevoskastanjan hedelmiä, avaa ne kädet hansikkailla suojaten ja pilko hedelmien sisältä löytyvät pähkinät muutamaan, esimerkiksi neljään osaan. Toiset suosivat isompia lohkoja, toiset pienempiä, jopa aivan rouhetta, jos myöhemmin käytössä on pieni pesupussi. Mitä pienemmät palat ovat, sen helpommin niistä irtoaa saippuaa. Pilkkominen kannattaa joka tapauksessa, mikäli mahdollista, tehdä silloin, kun pähkinät ovat vielä pehmeitä, sillä kuivahtaneiden pähkinöiden pilkkominen on vaikeaa.

Kuivata pähkinän palaset kuivurissa n. 45C tai vaikkapa sanomalehtipaperin päällä huoneenlämmössä. Palaset kannattaa säilöä paperipussissa.

Hevoskastanjoiden käyttö pesupähkinöinä

Joissain ohjeissa neuvotaan laittamaan noin tusina hevoskastanjan neljännestä lasipurkkiin, johon laitetaan pari desiä vettä. Tämän jälkeen purkki laitetaan pariksi tunniksi jääkaappiin tekeytymään.

Itse suosin toista tapaa.

Komea vaahto lämminvesikäsittelyn jälkeen.

Jovelan tapaan

Komeimman vaahdon sain aikaiseksi seuraavasti: Laitoin kuivattuja hevoskastanjan lohkoja pieneen ämpäriin ja kaadoin pähkinöiden päälle lämmintä, melkeinpä kuumaa vettä noin 3 dl. Tämän jälkeen annoin saponiinin liueta veteen vajaan tunnin ajan huoneenlämmössä. Kuvan vaahtoavuus syntyi noin 45 minuutin liotuksella, jonka jälkeen lisäsin ämpäriin hieman vettä sukkapyykkiä varten ja nostatin veteen pehmeän vaahdon vispaamalla vettä kädellä.

Saippuanestettä kannattaa annostella pyykkimäärän mukaisesti - sopiva määrä vaihtelee pyykin määrän, likaisuusasteen ja kangastyypinkin mukaan, joten tarkkaa ohjetta en edes yritä antaa. Ehkäpä normaalille pyykille desi koneellista kohti riittää. Valkopyykkiin voi lisätä ruokalusikallisen tai pari ruokasoodaa, eli bikarbonaattia, kuten pesupähkinäpesussakin tavataan tehdä.

Hevoskastanjan saponiini pehmentää pesuveden, joten huuhteluaineet ovat turhia, mutta halutessasi voit lisätä pyykkiin huuhteluaineen sijaan hieman itse tehtyä pyykkietikkaa.

Jos saippuasuopaa jää yli, siihen voi sekoittaa 1/3 etikkaa ja neste säilyy hyvin parikin viikkoa. Samoja hevoskastanjapesupähkinöitä voi usein käyttää toiseenkin kertaan, kun kuivaa palaset liotuksen jälkeen uudelleen.

Lopuksi muistuttelen vielä, että mahtavat jokamiehenoikeutemme eivät salli hevoskastanjoiden tai muidenkaan pähkinöiden keräämistä suoraan puista tai pensaista. Ainoastaan maahan pudonneita pähkinöitä saa kerätä metsissä ja puistoissa ilman maanomistajan lupaa.

Jos omavaraistelevat pesunesteet kiinnostavat, kurkkaa ohje myös ruohtosuopayrtistä valmistettavaan nestemäiseen suopaan, joka säilyy valmistuksen jälkeen kuukaisia.

Omavaraistelun iloa toivotellen Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta

UUSIMPIA JULKAISUJA

Hunajamarja, haskap, makeasinikuusama, marjasinikuusama, ikuisen nuoruuden marja - rakkaalla pensaalla on monta nimeä. Jos haluat vähällä vaivalla tuottoisan marjapensaan, hunajamarja on sinun juttusi.

Mansikkamarkkinoille on viime vuosina tullut ihastuttavia uusia lajikkeita, joista osa kukkii erityisen kauniisti ja osassa on herkullisen mielenkiintoisia makuvivahteita, kuten ananas ja vadelma. Tässä julkaisussa jutustellaan mansikoista, niiden kasvattamisesta, uudemmista lajikkeista ja hipaistaan hieman mansikoiden historiaakin.

Tässä julkaisussa puhutaan monivuotisista ruokakasveista, jotka tuottavat satoa useita vuosia ja niin sanotuista kaksivuotisista hyötykasveista, kuten juureksista, jotka tekevät toisena vuotenaan siemeniä tuleville sadoille. Samalla katsellaan hieman uutta viljelyaluettamme, jossa kasvaa näitä molempia.

2025 Vuoden HeVi on kurkku. Kurkkulajikkeista erikoisimpiin kuulunee pesusienikurkku eli luffa, joka on aitoja luonnonmukaisia pesusieniä tuottava kurkkukasvi. Luffa on monelle tuttu tuotteena, mutta ei välttämättä tietona, että kyseessä on tosiaan kurkkukasvi, jonka hedelmän voi syödä kurkun ollessa pieni, tai mikäli kurkun antaa kasvaa ja kuivaa,...

Pohjolan sydäntalven keskellä aurinko kuiskailee kevään olevan jo matkalla ja samaan aikaan Välimeren maissa appelsiini- ja veriappelsiini- sekä verigreippisadot alkavat pian olla parhaimmillaan. Miten on, maistuisiko sangen ihana, kesästä muistuttava appelsiini-porkkanamarmeladi rapeaksi paahdetun leivän päällä, kevättä lupailevien talviaamujen...

Toivejulkaisu! Ihanista ihaninta, kirjassamme Vanhassa talossa - Kohti omavaraisempaa elämää, ja sitä ennen, kauan sitten vanhassa blogissamme ollutta palashampoon ohjetta on kyselty useasti, joten julkaisen sen nyt uudelleen myös täällä omavarainen.fi:ssä.