Jovelan joulukalenteri on tehty kirjan kansiin ja sen sisällä on 24 pientä rasiaa, joissa on erilaisia siemeniä tulevalle vuodelle, siemenjoulukalenteri siis! Toki rasioihin voi laittaa muutakin mielensä mukaisesti, mutta itse päädyin taas kasvimaan ja puutarhan siemeniin jatkumona viime vuoden siemenjoulukalenterille.
Tämä joulukalenteri on alun perin julkaistu 2.11.2020.
Marraskuussa voi hyvillä mielin aloitella jouluvalmisteluita, ja monella niihin taitaakin olla normaalia enemmän aikaa vallitsevasta tilanteesta johtuen, itsellänikin. DIY-joulukalenterin näpertely on hauskaa ja helppoa puuhaa, sellaista pientä ja mukavaa näpertelyä joulukuumeen ensiasteilla.
Tänään on jälleen kerran kuukauden ensimmäinen maanantai ja postaus on osa omavaraistelevien bloggaajien kimppapostauspäivää, jonka aiheena tällä kertaa on jokin DIY ja mitä kukin oppi tämän vuoden satokaudesta. Koska itsestä tuntuu siltä, ettei mitään uusia ihmeellisiä oppeja ole kantapäänkään kautta tullut tänä vuonna, pidättäydyn tuossa DIY-teemassa tämän siemenjoulukalenterin merkeissä.
Joulukalenteri tai siemenpankkikirja tehtiin ylimääräisen kirjan kansiin poistamalla siitä mattoveitsellä kaikki kirjan sivut. Kansi päällystettiin ihan tavallisella pakkauspaperilla, jota ensin kostutettiin hieman suihkepullon avulla, sitten silitettiin ja lopuksi liimattiin paikoilleen. Kansia silitettiin vielä tovi liimauksen jälkeen, jotta pintaan syntyisi kuvioita paperin vetäytyessä.
Ainoa hankinta tätä projektia varten oli kannen kaunis, Kaverini Designin Metsäkauris -kortti, joka maksoi 1,30€. Kirjan selän ja kansien yli liimattu samettinauha oli ylijäämää ja sulkee kirjan kannet.
Erilaiset siemenet, joita olemme keränneet pitkin satokautta omasta puutarhasta, pakattiin pieniin paperisiin teepusseihin, joita meiltä löytyi ennestään. Olen joskus ostanut askartelukaupan loppuunmyynnistä pieniä tulitikkurasioita, joihin siemenpussukat piilotettiin. Rasioiden päälle on vielä liimattu samaa pakkauspaperia, joista tehtiin kansien päällys.
Tässä joulukalenterimallissa rasiat oli laitettava melko tiiviisti, jotta kaikki 24 mahtuivat käytettävissä oleviin kansiin. Kannet kannattaa siis mitata huolella, myös paksuus, jotta rasiat varmasti mahtuvat kansien sisälle, kun kannet suljetaan.
Kun kirja on kokonaan auki, rasioiden laatikot voi työntää auki siten, että sisällön saa helposti ulos. Ehdin leimaamaan laatikoihin numerot vasta myöhemmin, joten kuvissa rasiat ovat vielä ilman numeroita. Ne kannattaa toki olla, oli sitten tekemässä joulukalenteria tai siemenpankkikirjaa, jotta tietää mitä siemeniä kussakin rasiassa on. Rasiat kannattaa täyttää ja merkitä ensin, ennen paikoilleen liimaamista, ja siemenet luetteloida numeroinnin mukaisesti.
Siinä se sitten on, siemenjoulukalenteri mallia 2020. Tämä on tehty lahjaksi, mutta teen vielä toisen siemenpankkikirjaksi, johon säilön siemeniä omaan käyttöön. Rasiakirjan valmistukseen menee pari tuntia, josta suurin osa on liiman kuivumisen odottelua.
Rasioista kurkistelevat tyypit ovat lappusia, jotka kertovat mitä siemeniä rasiassa on. Lappusiin kannattaa laittaa myös rasian numero, jotta siemenet ja laput eivät mene sekaisin myöhemmin.
Tämä on nyt toinen siemenjoulukalenterimalli, jonka olen tehnyt, koska Suomessa ei ollut myynnissä siemenjoulukalentereita 2 vuotta sitten, liekö vieläkään? Hassua kyllä, kaikkea muuta joulukalenterien saralla kotimaisista kaupoista löytyy, muttei siemenjoulukalentereita.
Viime vuonna siemenjoulukalenterimme siemenet olivat lasipullonauhassa. Tämänkin kalenterin tein tuolloin lahjaksi. Kalenteriin liittyi myös aivopähkinöitä. Kalenterin saaja arvasi joka päivä arvoituksen perusteella minkä kasvin siemenistä sen päivän "luukussa" oli kyse.
Sieltä se joulu taas lähestyy. Kertaalleen on täällä Vakka-Suomessa maa ollut kuurassa ja hetken hieman valkeanakin, mutta muuten ollaan menty hernerokkasumussa, sateessa ja harmaudessa. Jospa se ensilumikin sieltä tulevina viikkoina saapuisi, ja jos vaikka pysyisikin. Tässä alkaa jo kaivata aurinkoisempia päiviä näiden kurakelien tilalle.
Pidemmittä puheitta johdattelen teidät mainioiden bloggaajien, pariin, jotka tänään 2.11.2020 klo 09:00 alkaen julkaisevat omia juttujaan samojen aiheiden tiimoilta. Käykää ihmeessä lukaisemassa!
Kasvuvyöhykkeellä 2
Sarin puutarhat .
Oma tupa ja tontti .
Harmaa torppa .
Kasvuvyöhykkeellä 3
Tsajut .
Metsäläisten elämää .
Rakkautta ja maanantimia .
Luomulaakso .
Kasvuvyöhykkeellä 4
Puutarhahetki .
Korkeala .
Lämpimin terveisin ♥
Jovelan Johanna
Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥
Kiinnostuin maultaan samettisen pähkinäiseksi, mutta samalla hieman kirpeäksi kuvaillusta merikaalista muutaman lukijamme vinkkaamana niin paljon, että päätin hankkia sitä myös omaan puutarhaamme. Toisten mielestä kasvi on helppo kasvatettava, joidenkin mielestä se vaatii hieman sirkustemppuja. Tutkailkaamme siis hieman tätä saariston omaa herkkua...
Upeita leikkokukkaseoksia, erilaisia auringonkukkia, meheviä vihenneksia, luomuyrttejä, hurmaavia koristeheiniä, maukkaita tomaatteja, helppoja huonekasveja, eksotiikkaa lautaselle ja siemensekoituksia pörriäisten iloksi - tätä kaikkea tarjoilee Buzzyn siemensarjat, joihin tämä julkaisu perehtyy ajatuksella.
Kevät näyttää vihdoin ottaneen askeliaan muutenkin kuin sipsutellen, vaikka pakkasherra heittikin vielä viimeiset tumpsaukset lunta pitkin peltoja ja puutarhoja.
Mansikkamarkkinoille on viime vuosina tullut ihastuttavia uusia lajikkeita, joista osa kukkii erityisen kauniisti ja osassa on herkullisen mielenkiintoisia makuvivahteita, kuten ananas ja vadelma. Tässä julkaisussa jutustellaan mansikoista, niiden kasvattamisesta, uudemmista lajikkeista ja hipaistaan hieman mansikoiden historiaakin.
Katse kohti kesää! Tässä julkaisussa laitellaan juhannusperunat kasvamaan ämpäreihin ja tehdään muutama diy-perunaruukku itse. Sertifioidut siemenperunathan ovat juuri saapuneet myymälöihin ja tietyillä varhaisperunalajikkeilla kasvatus onnistuu 60 vuorokaudessa. Alkaa siis olla aika laittaa juhannusperunat itämään, jotta juhannuksena saadaan...
Kuka nakertaa satoasi, entä ketkä mahdollistavat sen? Mistä ötököistä olisi hyvä päästä eroon ja miten? Keitä taas kannattaa houkutella puutarhaan ja millä keinoilla, vai olisiko sittenkin kaikilla paikkansa puutarhassa?
