Artikkeli on alun perin julkaistu 17.11.2019 ja päivitetty 2023. Kirjoittaja on varautumiskouluttajakoulutuksen suorittanut kotivarailija. Julkaisu sisältää *-merkittyjä kaupallisia linkkejä.

Miksi?

Uhkakuvista puhuminen koetaan toisinaan ahdistavana, jopa pelottavana. Järkevä varautuminen on kuitenkin realismia samalla tavalla kuin talvirenkaat, palohälytin tai kotivakuutus, jotka vähentävät onnettomuusriskejä ja auttavat hädän hetkellä. 

Muuttuvassa maailmassa muutoksiin voi omassa elämässään vaikuttaa parhaiten olemalla tietoinen riskitekijöistä, ennaltaehkäisemällä harmeja ja varautumalla järkevästi. Me täällä Suomessa olemme enenemässä määrin alttiita kaikelle sille, mitä maailmalla tapahtuu. Kun jollain alueella syntyy kriisi, se vaikuttaa meihinkin. Suomi syö ja lämpenee tuonnin turvin myös niiltä osin, missä olemme omavaraisempia, sillä esimerkiksi maataloudessa tarvittavat välttämättömät polttoaineet ja perustarpeet ovat tuonnin varassa. Kaikenlaiset lakot, tuhot, satomenetykset, sääilmiöt, kansainväliset kriisit ja sodat ja niiden uhka sekä monenlaiset poikkeustilanteet niin meillä kuin maailmallakin vaikuttavat monella tapaa esimerkiksi päivittäistavaroiden ja -tarpeiden saantiin, myytiin ja logistiikkaan.

Lisäksi nyky-yhteiskuntamme toimii täysin sähkön ja tietoliikenteen varassa. Molemmat näistä yhteiskuntamme kriittisistä infrastruktuureista ovat sangen haavoituvaisia. On myrskyjä, vikoja ja enenemässä määrin myös kyberhyökkäyksiä. Jos ja kun kumpaan tahansa yhteiskunnan toimivuuden peruspilariin kohdistuu laaja häiriö, likimain mikään ei toimi. Ilman sähköä kaupat eivät voi myydä ruokaa, hanasta ei tule vettä, vessaa ei voi vetää, kodista tulee kylmä, puhelin- ja tietoliikenne ei toimi, maksupäätteet eivät toimi ja huoltoasemalta ei saa bensaa.

Lisääntyvien sääilmiöiden vaikutuksia

Suuria satomenetyksiä maailmalla aiheuttavat hirmuhelteet, kuivuus ja toisaalta tulvat ovat jo yleisiä aiheita uutislähetyksissä. Kesällä 2023 uutisoitiin myös, että turvallisina pidettyjä maakaapeleita oli vioittuneen helteiden vuoksi Välimeren alueella siten, että sähkökatkoksia esiintyi alueellisesti jopa viikon kestoisena. Luontoa ja toki ihmisiäkin piinaavien hirmuhelteiden aikana myös maastopalot pääsivät leviämään laajalti. Tämä on aiheuttanut merkittäviä satomenetyksiä aikana, jolloin globaali ruokatuotanto on muutenkin veitsen terällä ja elintarvikkeiden saatavuushaasteet ovat saaneet tuottajamaita asettamaan omien tuotteidensa viennille tiukkojakin rajoituksia. Tämä taas heijastuu saatavuushaasteiden lisäksi elintarvikkeiden kuluttajahintojen voimakkaaseen nousuun.

Geophysican tutkimuksen mukaan voimakkaat sääilmiöt ja katastrofiset myrskyt voimistuvat merkittävästi myös Pohjois-Euroopassa - tämä on jo tilastollisestikin todettu parhaillaan tapahtuvaksi. äärisääilmiöitä tulee useammin ja ne ovat totuttua voimakkaampia. Suomessa koetaan yhä useammin voimakkaita myrskytuulia, maakerroksia pehmentävät rankkasateet yleistyvät ja routa vähenee. Maakerrosten pehmeneminen ja roudan väheneminen pahentavat myrskyvaurioita, sillä puiden juuret eivät pidä, ja puut kaatuvat - usein sähkölinjoille. Pahimmillaan sähkölinjastovikojen korjaaminen ja sähköjen palauttaminen voi kestää, ja on kestänytkin, joka vuonna jossain päin koto-Suomeamme muutamia päiviä, jopa viikkoja.

Puolustusministeriön julkaisussa Sähkoriippuvuus modernissa yhteiskunnassa kuvaillaan Tapaninpäivän myrskyn haasteita pelastustoimen osalta:
"Pelastusviranomaisten oli paikoin vaikea toimia, kun puhelinyhteydet olivat osin poikki. Viranomaisten, kuntien ja sähköyhtiöiden välinen yhteistyö ei toiminut myrskyn aikana. Yhteisiä toimintamalleja tai menetelmiä ei ollut, eikä tilanteita ollut harjoiteltu. Sähköyhtiöiden, kuntien ja viranomaisten välillä ei ollut toimivia viestintäyhteyksiä tai yhteistä tilannekuvajärjestelmää. Myös viranomaisverkko Virven (viranomaisradioverkko) toiminnassa oli alueellisia pitkiä katkoja. Pahimmillaan puolet Varsinais-Suomessa sijaitsevista Virven tukiasemista lakkasi toimimasta. Osasta Virven tukiasemilta puuttui varavoiman käyttömahdollisuus. Myös Satakunnassa Virven peitossa oli katkoja. Matkapuhelinverkon häiriöt vaikeuttivat tai estivät sopimuspalokuntien apuun hälyttämisen. Myös ensihoidon hälyttäminen oli mahdotonta, kun puhelimet eivät toimineet. Pöytyällä radion kautta annettiin ohjeeksi hakea apua lähimmältä paloasemalta. Hätäkeskukset ruuhkautuivat. Hätänumeroihin tuli myös paljon turhia puheluita, koska ihmiset eivät saaneet yhteyttä sähköyhtiöön. Jonotusajat nousivat useisiin tunteihin."

Kyberhyökkäykset ovat tätä päivää

Eniten kotivaratarpeeseen liittyviä häiriöitä sähkönjakelussa tapahtuu sääolosuhteiden, kuten myrskyjen, voimakkaiden tuulten, kovan pakkasten tai runsaiden lumisateiden aiheuttamana. Kyberuhat ovat kuitenkin nykyaikana läsnä arjessamme 24/7, sillä hyökkäyksiä tehdään päivittäin - milloin nurin menee poliisi, väestörekisterikeskus, maistraatti, valtioneuvosto ja kela.fi ja milloin kiristetään haittaohjelmilla kaupunkeja, kuten Lahti, Kokemäki ja Pori - kaikki yhden vuoden aikana. Myös sähköyrityksien kriittisiin järjestelmiin kohdistuneita iskuja on todettu meillä, mutta ne on saatu torjuttua. Yhtä hyvä tuuri ei käynyt Argentiinassa, jossa onnistuttiin tavalla tai toisella kaatamaan koko maan sähkönjakeluverkosto.

Sähköhaavoittuvuus & krittinen infrastruktuuri

Valtaosa Suomessa käytettävästä sähköstä kulkee tietokoneilla ohjattavan Fingridin omistaman kantaverkon kautta. Fingridin ICT-johtajan mukaan "palomuureilla on päivittäin joku kolkuttelemassa". Sähkön kantaverkkomme on rakennettu siten, että yksittäinen vika ei vielä aiheuta sähkökatkoa kuluttajatasolla, mutta kaksi samanaikaista, merkittävää vikaa voi pimentää jopa koko maan (Suomen Puolustusministeriön julkaisu).

Saksan kyberturvallisuuskeskus ja tiedustelupalvelut sekä tietoturvallisuusministeriö BSI julkaisivat vuonna 2018 raportin, jonka mukaan onnistunut kyberhyökkäys Saksassa voisi kaataa dominoefektinä jopa koko Euroopan sähkönjakelun.

Kuinka yleisiä kyberiskut sitten ovat? Norjalainen toimittaja Vilde Bratland Erikstad vieraili dokumenttisarjansa (katsottavissa Areenassa) yhteydessä paikallisessa tietovalvontayksikössä haastattelemassa paikallista turvaviranomaista, joka kertoi, että Norjan valtioon ja yrityksiin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä rekisteröitiin vuonna 2018 yli 22 000 kappaletta, siis yli 60 kertaa joka päivä. Turvaviranomainen mainitsi haastattelussa erikseen, että myös valtiot, kuten Kiina ja Venäjä pyrkivät hyökkäyksillään testaamaan Norjan valtion haavoittuvuutta kyberiskuja vastaan, jotka kohdistuvat infrastuktuuriin ja esimerkiksi sähkönjakeluun, siis sähköjen katkaisemiseen kyberhyökkäyksen voimin. 

Valtioon kohdistuvien kyberhyökkäysten ja vieraiden valtioiden Suomeen kohdistamien laittomien tiedusteluiden torjunta ja ennaltaehkäisy kuuluu Suomessa Suojelupoliisin toimialaan. Kesäkuussa 2019 voimaan tullut uusi tiedustelulainsäädäntö on parantanut turvallisuusviranomaisten edellytyksiä havaita poikkeamia ja torjua verkkovakoilua. Suojelupoliisin viestintäasiantuntija Anni Lehtosen mukaan vuonna 2018 Suojelupoliisin tietoon tuli useita kybervakoilutapauksia, joiden taustalla arvioidaan olleen valtiollinen taho:

"Kriittistä infrastruktuuria, eli muun muassa sähköverkkoja, ylläpitävät ja rakentavat julkishallinnon organisaatiot ja yritykset voivat olla mahdollisia kohteita valtiollisille vakoilijoille. Yhä useammin vieraiden valtioiden harjoittamaa laitonta tiedustelua tehdään kybervakoilun ja -hyökkäysten avulla, sillä ne mahdollistavat suuren tietomäärän keräämisen tehokkaasti ja edullisesti. Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan valtiollisen tiedonhankinnan tarkoituksena on usein etsiä kriittisen infrastruktuurin järjestelmistä sellaisia haavoittuvuuksia ja ominaisuuksia, joita hyväksikäyttäen järjestelmät voitaisiin kriisitilanteessa lamauttaa".

Kyberhyökkäysten torjunnassa suurin haaste lienee siinä, että jonkun täytyy luikerrella tai ainakin pyrkiä luikertelemaan järjestelmien sisälle, jotta suojauksen hauras kohta voidaan todeta.

Omaa varautumista tarvitaan

"Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimerkiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä."  (Puolustustusministeriön julkaisu)

Mainittu pelastuslaki ei kuitenkaan velvoita kansalaisia ylläpitämään sanan varsinaisessa merkityksessä kotivaraa, johon on olemassa vain viranomaissuosituksia. Pelastuslaki edellyttää kansalaisilta tiettyihin uhkiin, kuten tulipaloon ja niiden ehkäisyyn liittyviä varusteita ja toimia, ja pyrkii siten turvallisuuden parantamiseen ja onnettomuuksien vähentämiseen.

Kotivarasuositusten noudattamisen tärkeys konkretisoituu laajan häiriötilanteen aikana, sillä viranomaisten resurssit eivät riitä kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Suomessa on paljon kriisisuunnitelmia ja ihmisiä, jotka pyrkivät vastaamaan siitä, että yhteiskunta pystyy toimimaan myös poikkeustilanteissa, mutta ihan yksinkertaista se ei ole, eikä kriisisuunnitelmien käyttöönotto ole nopeaa. Siksi viranomaissuosituksena on vähintään 72 tunnin kotivara. Laajemmissa poikkeustilanteessa avun saaminen 72 tunnin aikana tai jälkeenkin on haastavaa, sillä kuntien kriisisuunnitelmia ei saada käyntiin, mikäli esimerkiksi sähkönjakelu on keskeytynyt, eikä varavirtaa ole saatavilla. 

Puolustusministeriön julkaisussa Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa sanotaan suoraan mm, että sähkökatkoksen myötä useimmat päivittäistavaraliikkeet joudutaan sulkemaan heti tai hyvin lyhyen ajan kuluttua katkon alkamisesta, ja kuntien voimavarat eivät käytännössä riitä ruoan jakeluun kaikille asukkaille, mikäli sille olisi tarvetta poikkeustilan kestäessä. Laajan sähkökatkon aikana viranomaisten resurssit eivät myöskään riitä siihen, että kaikille apua tarvitseville kyettäisiin viemään apua. Kansalaiset joutuvat vääjäämättä tulemaan toimeen tovin omillaan ja sen jälkeen hakeutumaan avun äärelle - eikä se apu välttämättä ole esimerkiksi lähikauppa, vaan jokin kauppa 50 kilometrin säteellä tai paikallinen paloasema.

72h kotivara

Kotivara on viranomaissuositus kotitalouden turvaksi poikkeustilanteissa ja sen tarkoituksena on helpommalla selviytyminen esimerkiksi infrastruktuurin häiriön, kuten pitkän sähkökatkon tai vedenjakelun keskeytyksen aikana, mutta myös arkisemmin sänkyyn kaatavan sairastumisen tai vaikkapa saatavuushaasteiden aikana.

Kotivaran omaavat taloudet myös helpottavat yhteiskunnan kriisipaineita hädän hetkellä mahdollistaen avun heille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

72h eli kolmen vuorokauden vesi- ja ruokavaraesimerkkejä on useita erilaisia. Pääasia kuitenkin on se, että asukasta kohti taloudessa on 2 litraa vettä /vrk, ruokaa vähintään kolmeksi päiväksi ja hieman muitakin tarpeita, joilla pääsee pahimman yli. Lemmikitkin on hyvä muistaa. Tarkoituksena ei ole pitää maailmanlopun tarvevarastoa, joka kerää pölyä ja jonka antimia kukaan ei söisi tai käyttäisi kuin pahimmassa hädässä, vaan ylläpitää kodissa valmiutta pärjätä normaaliin tapaan myös silloin, kun esimerkiksi elintarvikkeita ei voi hetkeen hankkia tai hanasta ei tule vettä. Vanhaan aikaan ja edelleenkin maaseudulla kotivara oli ja usein on vieläkin osa ihan tavallista arkea. On ruokakomeroa ja maakellaria, eikä jokainen viitsi jokaisen aterian vuoksi erikseen kaupassa käydä.

Yksinkertainen tapa ylläpitää kotivaraa on pitää saatavilla muutamia tärkeitä tarpeita ja ostaa hieman enemmän sitä mitä normaalistikin syö ja syödä sitä mitä ostaa. Ruokien säilyvyys toki on hyvä ottaa huomioon. Kotivaraan ostaminen säästää myös rahaa, kun hyödyntää tarjouksia. Jos normaalisti ostaa kerralla paketin sitä tai tätä, kotivaraa varten voi tarjouksesta ostaa niitä vaikkapa 2-3 pakettia, ja hankkia jälleen lisää ennen kun viimeinen paketti avataan. Kotivaran myötä peruselintarvikkeet ja arjen tarpeet eivät myöskään lopu harmillisesti kesken juuri, kun niitä tarvitsisit. Kaapissa on aina jotain syötävää silloin, kun muuten ei huvittaisi lähteä kauppaan, tai vaikkapa vatsatauti kaataa toipilaan vällyihin.

Miksi mitäkin

Kerron seuraavassa mitä kaikkea kotivarassa on hyvä ottaa huomioon ja myös miten poikkeustilanteissa voi toimia siten, että selviää tilanteista mahdollisimman pienin harmein. Oleellisinta oman kotivaran suunnittelussa on oman kotitalouden asukkaiden tarpeiden turvaaminen kunkin erityiset tarpeet huomioiden. Myös asuinmuoto ja sijainti vaikuttavat kotivaran sisältöön.

Vesi

Vesi on kotivaran tärkein asia, sillä vesi on elinehtomme. Optimaalisissa olosuhteissa terve ihminen selviytyy vedettä muutaman päivän, mutta helteellä henkeä uhkaava tilanne voi syntyä jo muutamissa tunneissa. Sähkökatkoksen aikana talouksiin ei saada vettä, sillä vesien pumppaamiseen tarvitaan sähköä. Ainoastaan vesitornin välittömässä läheisyydessä oleviin talouksiin saattaa vettä saada jonkin aikaa. Vedenjakeluun voi tulla myös muunlaisia häiriöitä, joista usein kerrotaan päivälehtien lööpeissä. Veden sekaan on päässyt jotain sellaista, jonka vuoksi vettä ei saa juoda tai käyttää lainkaan, tai runkovesijohdossa on vuoto ja korjaukset tai puhdistukset vievät pahimmassa tapauksessa päiviä, jopa viikkoja, kuten koko kaupungin vedenjakelun poikkeustilaan ajaneen ja vakavia sairastumisia, jopa kuolonuhreja vaatineen Nokian vesikriisin yhteydessä 2007.

Kotivarasuositus minimissään on 2 litraa juomavettä per asukas, per vuorokausi. Muista myös lemmikit ja talouden mahdolliset muut eläimet. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kotivaraa varten kannattaa hankkia vaikkapa kokoon taittuva kanisteri, joka täytetään johtovedellä lyhytaikaista käyttöä varten tai kaupasta voi ostaa parilla eurolla valmiin, avaamattomana kauan säilyvän 5 tai 10 litran lähdevesikanisterin vesineen. Hanavettä ei suositella säilytettäväksi huoneenlämmössä, eikä sen seisottaminen jääkaapissakaan ole suositeltavaa paria päivää pidempään.

Niin tai näin, kanisteri on hyvä olla olemassa, sillä pitkän vesikatkoksen vuoksi järjestettävistä hätävesipisteistä saa vettä vasta tietyn ajan jälkeen, mutta veden noutajalla tulee olla oma astia, jolla veden saa kuljetettua kotiinsa. Kanisterillinen vettä kaapissa tuntuu hyvältä idealta viimeistään siinä vaiheessa, kun vettä joutuu jonottamaan ja ronttaamaan noutopisteeltä kotiin. Voit olla varma, ettet saa autoasi hätähanan viereen parkkiin! Vesijonot voivat myös olla pitkiä, joten kunnon myrskyennusteen alla kannattaa suosiolla täyttää vesiastia kotosalla, jotta pärjää tarvittaessa pahimman yli. Sillä säästyy veden noutamisen vaivalta, ainakin aluksi. Kaupasta ei kannata vettä unelmoida hankkivansa vedenjakelun keskeydyttyä. Vedet myydään katkosalueella ja sen lähialueillakin loppuun hyvin nopeasti, mikäli kauppa vaan on auki.

Ruoka, saako sitä lisää?

Koskaan en ole niin paljon halunnut kupillista teetä tai lämmintä ateriaa, kun kärvisteltyämme vuorokauden ajan sähköttömässä ja kylmenevässä kerrostalossa Tapaninpäivän myrskyn jälkeen vuonna 2011. Vuorokausi oli tuntejaan pidempi, tylsä, hämärä ja kolea, ruokaa ei voinut ostaa tai valmistaa, eikä vessakäynti ollut mukava.

Normaali ruoan hankinta keskeytyy sähkö- tai tietoliikennekatkoksen myötä, sillä kauppojen kassat ja maksupäätteet eivät toimi, ja muutaman tunnin jälkeen osa elintarvikkeista meneekin jo myyntikelvottomiksi. Yhteiskunnalla ei myöskään ole mitään ruokavarastoja, joista ruokaa voisi tuosta noin vaan taikoa esille ja jakaa kansalaisille. Hätäruokajakelua on, mutta vasta äärimmäisenä keinona, ja jos sinulla on erityinen ruokavalio.. noh, arvaat miten helppoa sellaisen toteutuminen poikkeusolosuhteissa on, ellei siitä kykene itse vastaamaan ennakoimalla. Elintarvikkeiden myynti poikkeustilanteissa toimii tukkujen ja päivittäistavaraketjujen sekä valtion yhteissopimuksella, mutta sen kaiken käynnistäminen laajentuneessa poikkeustilanteessa vie aikaa ja ruokaa pitää edelleenkin kyetä ostamaan tavalla tai toisella, vaikka maksupäätteet eivät toimisi - sangen haastavaa tänä katoavan käteisen aikana!

Meillä ei ole niinkään korvamerkittyä kotivaraa, vaan ruokakomero ja pakastin, joiden sisältö koostuu tavallisista arkisista tarpeista ja säilötystä omasta sadosta, niin meille kuin lemmikeillemmekin. Selkein päiväysmerkinnöin ruokakomeron sisältö tulee käytettyä "osta mitä syöt - syö mitä ostat" -periaatteella,
jolloin ruokaa ei mene hukkaan. Lue lisää ruokakomeron ja ruokakotivaran hallinnoimisesta täällä.

Kauppa auki 4 päivän välein poikkeustilanteessa?

Jaakko Pekki Huoltovarmuuskeskuksesta kertoi sähköpostitse, että Suomessa on vuonna 2019 saatettu päätökseen Huoltovarmuuskeskuksen, kauppa- ja jakelupoolin, Päivittäistavarakauppa ry:n sekä päivittäistavarakaupan toimijoiden 2-vuotinen yhteinen kehittämisprojekti, jonka yhteydessä on pyritty kartoittamaan ja luomaan suunnitelmia mm. myymäläketjujen varavoimasaantiin liittyen.

Vaikka välttämättömyyspalveluiden riskinhallinta on Suomessa korkeatasoista, sähkönjakelun ja tietoliikennehaasteiden saralla on edelleen parannettavaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että sähkökatkojen aikaan pääosa myymälöistä joutuu sulkemaan ovensa palveltuaan kassalle päässeet asiakkaat tai viimeistään puolessa tunnissa sähkökatkon alkamisesta. Projektin tavoitteena, mikäli sen suositukset päättäjätasolla hyväksytään, on varustaa koko Suomeen 300 tarvittaessa varavoimalla toimivan myymälän ketju, joka tarkoittaa sitä, että laajan sähkökatkon aikana Lapin alueella kansalaisia palvelisi neljän vuorokauden välein jokin kauppa enintään 150 kilometrin etäisyyden päässä ja muualla Suomessa enintään 50 kilometrin etäisyyden päässä. 

Vielä sellainen ei ole mahdollista, joten ruokakotivara on enemmän kuin tarpeen.

Ruoan valmistus & säilytys

Puuhellan omistajat ovat onnellisessa asemassa sähkökatkon aikaan, sillä puuhella tarjoaa lämmön lisäksi mahdollisuuden keittää vettä ja tehdä ruokaa tavalliseen tapaan. Kotivaran ruokia miettiessään onkin hyvä pohtia myös sitä miten ruoka säilyy jos sähköjä ei ole, ja miten ruoan voi valmistaa jos mikään sähkökäyttöinen ei toimi.

Moni laskee sen varaan, että pidentyneen sähkökatkon aikana voi grillata ja toki voikin. On sekin parempi kuin ei mitään, mutta jos katkoksen aiheuttaa myrsky tai lumimyräkkä, grilli ei ehkä ole ihan paras ajatus. Tuuli voi viedä grillin mennessään ja jos grillin sisällä palaa tai kytee, tulipaloriski on melkoinen. Muutenkin ruoan valmistaminen ja kahvivesien keittely on sisätiloissa miellyttävämpää kuin ulkona kovassa tuulessa ja myräkässä. Kannattaa siis hankkia pieni retkikeitin ja siihen kaasupatruuna.

Kodin jääkaapissa ruoat pilaantuvat nopeasti, pakastimissa on usein noin vuorokauden ylläpitovalmius sähkökatkojen aikaan, mikäli pakastinta ei availla turhaan. Yksi keino pitkittää ruokien säilyvyyttä, mikäli käytössä ei ole esimerkiksi aggregaattia (ja siihen polttoainetta), on pitää pakastimessa muutamia, esimerkiksi 1,5 litran virvoitusjuomapulloja vedellä täytettynä. Potentiaalisesti pitkän sähkökatkon alkaessa vesipullot voi siirtää jääkaappiin, jossa ne toimivat osittain vesikotivarana ja pitävät jääkaapin pidempään kylmänä sähkökatkon aikana.

Aggregaattivinkki!

Hintavertailukelpoisia aggregaatteja eri hintaluokissa myy mm. * Virtasenkauppa.

Hygienia ja vesi

Suomessa, jossa virallisesti on n. 2 miljoonaa saunaa (Suomen Saunaseura ry:n mukaan yhteensä n. 3,2 miljoonaa saunaa), pesulle luulisi pääsevän helposti, mutta saunoistamme 1,6 miljoonaa toimii sähköllä ja vettäkään ei pitkittyneen sähkökatkon aikana saunalle saa, ellei käytössä ole sade- tai järvi-/puro-/merivettä tai oma kaivo, joka toimii ilman sähköä tai varaenergian avulla, jota on myös saatavilla. 

Silloin kun vettä ei ole saatavilla ja sitä joutuu säännöstelemään, hygieniasta joutuu huolehtimaan muilla keinoilla. Yksi hyvä ja edullinen keino hygienian turvaamiseksi on hankkia kotivaraan edullisia (n. 1,7 €/ 80 kpl) lasten vaipanvaihtoon tarkoitettuja kosteuspyyhkeitä. Pyyhkeillä voi puhdistaa kädet ja tarvittaessa pyyhkiä muutakin kroppaa. Kosteuspyyhkeet ovat myös käteviä autossa. Tien päällä sattuu ja tapahtuu. Jotain läikkyy, jotain pitää puhdistaa tai vaihtaa, lapsi tai koira oksentaa autoon. Näitä tavallisia arkisia asioita, jotka hoituvat helpommin parin euron hintaisella varautumisella.

WC

Vessaa ei suositella vedettävän lainkaan sähkökatkoksen aikana, sillä jäteveden pumppaus ei toimi ja sen seuraukset voivat olla ikävät. Jätevedet ja ulosteet voivat tukkia putkistot ja aiheuttaa jäteveden tulvimisen rakennuksessa. Varavessan voi luoda tyhjentämällä wc-istuimen vedestä ja laittamalla istuimen sisäpuolelle riittävän suuren ja kestävän muovipussin. Markkoinoilla on kuitenkin myös valmiita varavessasettejä, joiden käyttö on hajuhaitoiltaan mukavampia tiiviiden kansien ja oheistuotteiden vuoksi. Kohtuuhintaisia varavessoja myy mm. * Pikkuvihreä. Setti sisältää varavessan lisäksi kuivapelletit, ulostepussit ja hajut eristävän tiiviin kannen.

Kotivarassa kannattaa pitää myös päivittäishygieniatuotteita, kuten vessapaperia, saippuaa, hammastahnaa, vaippaikäisen vaippoja ja kuukautissuojia, joiden loppuminen väärään aikaan aiheuttaa epämukavuuksia. Kuukuppi on monen suosima kuukautissuoja, mutta se vaatii huolellista puhdistamista kiehuvalla vedellä, joka kannattaa ottaa huomioon.

Myös kertakäyttöastiat ovat kelpo lisä kotivaraan. Jos astianpesukonetta ei voi käyttää, eikä hanasta tule vettä ja syödä pitäisi, tiskivuori ei ilahduta muutenkin harmillisessa tilanteessa. Kertakäyttöastiat ovat myös pelastajia, kun perhe sairastaa samaan aikaan tai vuorotellen samaa tautia, varsinkin lapsiperheissä. Kukapa sitä muutenkin uupuneena jaksaisi huushollata.

Lämpö

Kylmässä kurjuus korostuu ja kaikki muut lämmitysmuodot paitsi puulämmitys ovat nykyaikana sähkön varassa. Puulämmitteiset kodit pärjäävät, kunhan käyttövalmista polttopuuta tai brikettejä on riittävästi varastoituna. Myrskysäällä ulkona liikkumista suositellaan vältettäväksi, koska ilmassa lentelee ties mitä reippaista oksankarahkoista irtotavaraan, ja se puukin voi kaatua niskaan jos oikein huono tuuri käy. Asuinrakennuksessa saa säilyttää kerralla puoli kuutiota (0,5 m3) klapeja, joten myrskyn silmään ei tarvitse mennä polttopuuta noutamaan, jos niitä on kannettu sisälle ennen myrskyn puhkeamista.

Sähköä tarvitsevat kodit ovat talvisin heikommassa asemassa sähkökatkon aikaan. Kodista tulee kolea ja sähkökatkon pitkittyessä kylmä. Kun sähkökatko kestää pakkassäässä 15-48h, kodeissa alkaa olla enää kymmenisen astetta lämpöä, jos sitäkään. Sähköjen palautuessa kodin lämmitys normaalitasolle voi viedä jopa päiviä (kerrostalot). Sähkökatkon aikana lämpö kannattaa keskittää vain osaan kodista, jos sähkötöntä lämmitysmahdollisuutta ei ole. Huoneet, joita ei tarvitse käyttää, voi sulkea sähkökatkon ajaksi.

Petroolilämmitin on pöydän alla ainoastaan silloin, kun sitä ei käytetä.

Kotiin voi myös hankkia lämmittimen, joka ei tarvitse sähköä. Lisä- tai varalämpöä voi tuottaa kaasu- ja petroolilämmittimillä, kunhan muistaa varata käyttöä varten petroolia ja kaasua, ja varmistaa riittävä ilmanvaihto tilassa. Nykyajan lisälämmittimet ovat varustettu turvajärjestelmällä, joka sulkee laitteen automaattisesti, mikäli esimerkiksi hapen määrä laskee liian alhaiseksi kaasulämmitintä käytettäessä.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen neuvojan mukaan Petroolia saa säilyttää kotona 25 litraa (taloyhtiön kellarissa tai ullakolla ei lainkaan) ja kodin erillisvarastossa 50 litraa. Petroolilämmitin lämmittää nopeasti ja tehokkaasti, ja se on käytössä hajuton. Lämmityspetrooli maksaa noin 30 euroa per 10 litraa. Suuremmat lämmittimet käyttävät petroolia n. 3,5 dl/h.

Lain mukaan mukaan nestekaasua saa säilyttää asuinrakennuksesta erillisessä varastotilassa 50 kiloa, mutta asuinrakennuksessa enintään 25 kg. Nestekaasupulloa ei saa säilyttää rakennusten kellareissa tai ullakolla. Säilytystilassa tulee ottaa huomioon, että nestekaasupullon pinnan lämpötila ei saa nousta yli 40 asteen.

Poikkeustilanteessa pienillä asioilla on suuri merkitys ja sellainen voi olla esimerkiksi se, että saa luotua lämpöä vilun tilalle. Kuumavesipullot eivät ole lainkaan hassumpi hankinta. Huomaat kyllä niille olevan käyttöä ihan tavallisessakin arjessa!

Valoa

Muutama kynttilä kotivarassa tuo valoa silloin, kun valoja ei saa päälle katkaisijaa naksuttelemalla. Kotivarassa kannattaa olla myös tulitikkuja, jotta kynttilät saa sytytettyä!

Kynttilät ovat tunnelmallisia ja ne tuottavat hieman lämpöäkin, mutta jos pitää mennä ulos tai tehdä jotain tarkempaa hommaa, kynttilät eivät riitä. Patteritoimintoinen lyhty tai taskulamppu pelastaa! Kotoa kannattaa löytyä ainakin yksi taskulamppu, jonka tarve pimeään aikaan on ilmeinen niin maalla kuin kaupungissakin. Joskus sähköt ovat poikki vaikkapa taloyhtiön huoltotöiden vuoksi. Jos silloin on tarvetta käydä omalla kellarivarastolla, toimiva taskulamppu on hyvä olla olemassa.

Energiaa!

Patterikäyttöisiä laitteita varten tarvitaan tietenkin pattereita. Meillä pattereiden lisäksi kotivarasta löytyy ladattava varavirtalähde kännyköiden ja kannettavan lataamista varten, pattereilla toimiva varaenergialähde sekä muutama aurinkoenergialla toimiva sisävalaisin. 

Muista pitää varaenergialähde ladattuna ja lataa se viimeistään silloin, kun sääennusteet ennustelevat myrskyjä!

Tiedonsaanti

Patterilla tai kammella toimiva radio, siis radio, joka ei tarvitse verkkosähköä, on tärkeä jokaisessa taloudessa. Mikäli sähkö- tai tietoverkossa on ongelmia ja ne pitkittyvät, netistä, kännyköistä ja televisiosta ei ole hyötyä. Esimerkiksi Tapaninpäivän myrskyn aikana hälytyskeskukset kuormittuivat tunneiksi niin, että Varsinais-Suomessa ihmisiä jouduttiin ohjeistamaan alueellisesti radion kautta hakeutumaan avun äärelle lähimmälle paloasemalle. Entisen Vammalan kunnan alueella myös viranomaisverkko kaatui. Radio on varmin keino saada tietoa poikkeustilanteista ja siitä, mistä ja miten saa tarvittaessa apua.

Lääkket ja ensiaputarvikkeet

Kun myrsky tai muu poikkeustila aiheuttaa sähkökatkon, myös apteekit sulkevat ovensa. On aika kurjaa jos samalle päivälle, saati useammalle päivälle osuu kolotus, kuume, ripuli, närästys tai muu riesa, eikä helpotusta löydy kotoa. Ja vaikka apteekki olisikin auki, jaksaako pakarat piukeina pinnistellen sinne lähteä kokeilemaan onneaan vatsataudissa? On siis hyvä pitää kotona joitain peruslääkkeitä, joita yleensäkin tulee käytettyä tai joiden puuttuminen tuollaisessa tilanteessa tekisi tilanteesta vielä kurjemman, sairauden hoitoon määrätyistä reseptilääkkeistä puhumattakaan.

Konkreettinen harmi lääkkeiden saralla on jo jonkin aikaa ollut se, että jo pidemmän aikaa lääkkeiden saatavuudessa on ollut maailmanlaajuisestikin ongelmia. Suomen apteekkariliiton edustaja suosittelee uusimaan reseptit ajoissa ja hankkimaan täydennystä hyvissä ajoin (viikkoa) ennen kun tarvittava lääke on loppumassa itseltä, jotta mahdollinen korvaava lääke on mahdollista saada ajoissa.

Ensiaputarvikkeita on hyvä olla olemassa aina, mutta poikkeustilanteessa ei ole kovinkaan epätavallista, että jotain pientä (saati suurta) haaveria voisi sattua. Perustarpeita ovat mm. sidontatarpeet, haavatyynyt, puhdistusaineet,
laastarit, haavateipit, pinsetit ja sakset.

Bensa

Jossain vaiheessa sitten pitäisi sitä ruokaa saada lisää tai ylipäätään siirtyä autollaan paikasta a paikkaan b. Suosituksena pidetään sitä, että tankissa olisi aina vähintään neljännestankillinen bensaa. Omaa tarvetta kannattaa pohtia sen mukaan, minne todennäköisesti olisi ajettava tilanteesta huolimatta 3:n vuorokauden aikana. Pitäisikö mahdollisesti päästä tilapäisesti pois omasta kodista tai noutaa omaan kotiin joku läheinen, joka ei pärjää omassa kodissaan poikkeustilanteessa niin hyvin? Käydä kaupassa? Töissä? Kuvitellaan, että laajan ja pidentyneen sähkökatkoksen jälkeen 300 kaupan varavoima-asiat olisivat suosituksen mukaisessa kunnossa ja kauppaan pääsisi mainitun 4 päivän välein. Myyntiin kykenevään kauppaan voi olla matkaa mainittu 50, jopa 150 kilometriä ja toinen takaisin, mutta pidentyneen sähkökatkon aikana bensa-asemilta ei saa bensaa, siksi sitä olisi hyvä olla tankissa. Voi myös kuvitella bensa-asemien jonoja sen jälkeen, kun bensaa taas saa. Meno ja jono on kuin Tuurin kyläkauppiaan halvan bensan päivillä, muistuttaa muistomme Tapaninpäivän myrskystä.

Vanhoissa paperimuotoisissa rekisteriotteessa oleva numeroruudukko on esimerkki yhteiskunnan varautumissuunnitelmasta, eli tässä tapauksessa bensan säännöstelykuponki, joka voidaan ottaa käyttöön tilanteen niin vaatiessa. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi kauppapakotteiden tai öljykriisin vuoksi. Ruotsissa ja Norjassa säännöstelyä on jo kertaalleen käytettykin. Silloin maassa rekisteröityyn ajoneuvoon sai tankata polttoainetta joka toinen päivä 20 litraa.

Käteinen raha

Maksukorttihäiriöitä on ajoittain, mutta häiriö voi myös olla laajempi, jolloin mikään kortti ei toimi missään, ei maksupäätteellä tai Otto-automaatilla. Maksujärjetelmissä on välillä sellaisiakin häiriöitä, etteivät esimerkisi palkat tai muut suoritukset siirry käytettäviksi varoiksi pankkitilille odotetulla hetkellä tai päivänä, ja juuri tietenkin silloin, kun tarvitsisit sen bussi- tai junalipun, kahvimaidon tai hieman bensaa tankkiin. Maksuliikennehäiriöt ovat potentiaalisesti iso ongelma ja niiden ilmetessä sukanvarteen muutaman setelin piilottaneet ovat korttia käyttäviä paremmassa asemassa. Kotona ja lompakossa on siis hyvä pitää pientä käteisjemmaa, sillä järjestelmähäiriöiden ja sähkökatkosten aikana voi kuitenkin jokin paikka myydä käteistä vastaan jotain sellaista, mitä olet vailla.

Kotona ei kannata  pitää suuria summia käteistä, sillä kotivakuutus ei yleensä korvaa menetetyistä rahoista kuin muutaman sata euroa. Rahaa ei kannata myöskään pitää tyrkyllä mahdollisten murtautujien puuhien helpottamiseksi. Se keräilijöiden arvostama perintöpurkki ei ole paras säilö kodin käteisvaroille. Hyvä piilo on sellainen, joka ei kiinnosta murtovarkaita lainkaan.

Norjalainen toimittaja testaa kotivarattomuutta

Voitko kuvitella millainen sinun ja perheesi arki olisi ilman kotivaraa, jos sähköt katkeaisivat vain kolmeksi päiväksi? Vilde Bratland Erikstad testasi NRK:n dokumentissa millaista elämä on kotona, kun sähkön- ja vedenjakelu katkeaa, eikä kotona ole 72h kotivaraa. Klippi (katso tästä) kestää n. 10 minuuttia ja tarjoilee silmiä avaavan näkymän kolmeen päivään ilman kotivaraa, kun sähköä, ruokaa ja vettä ei ole saatavilla. 3 vuorokaudessa yleensä niin iloinen toimittaja muuttuu ahdistuneeksi, tylsistyneeksi ja janoikseksi tyypiksi, joka harkitsee kukkaruukun lautaselle jääneen veden juomista ja lopulta vaan odottaa testin päättymistä ja siinä välissä meinaa yökätä aina kun avaa jääkaappinsa oven.

Summa summarum

Täällä Jovelassa, jossa eletään maaseudun rauhassa katuvalottoman tien varrella, kotivara ei ole korvamerkitty. Hieman varustellumpi koti on osa tavallista arkeamme. Lähin kauppa meillä löytyy omasta kylästä, parin kilometrin päästä. Olemme entisiä kaupunkilaisia, nykyisin kymmenisen vuotta maalla asuneita varautujia, ja olemme kokeneet sähkökatkojen ja myrskyjen aiheuttamia poikkeustilanteita niin kaupungissa kuin maallakin, kerran myös ulkomaillakin, jossa sain kokea miten nopeasti kaupoista katoaa kaikki tarpeellinen, eikä lisää tule heti. 

Näistä kokemuksista tuntuvin tapahtui kaupunkiolosuhteissa kerrostalossa asuessamme vuonna 2011 Tapaninpäivän myrskyn aiheuttamissa harmeissa, jolloin kotivara olisi ollut tarpeen. Sitä ei ollut. Kaikista ahdistavin tunne ei kuitenkaan ollut se, ettei meillä ollut sellaista ruokaa, jonka olisimme saaneet valmistettua ruoaksi tai se, että likaiset hiukset jäivät pesemättä edellisenä iltana ja aamulla se ei ollut enää mahdollista. Myöskään kurjinta ei ollut se, että vessaa ei voinut vetää, kaupat olivat pimeinä, bensa-asema suljettu, kännykän ja läppärin akku meni nollille, teetä tai kahvia ei voinut keittää, elämä kävi hyvin tylsäksi, koti koleaksi ja pimeäksi ja aika niin jumalattoman pitkäksi.

Ahdistavinta oli tunne siitä, että mitään asian eteen ei sillä hetkellä voinut tehdä. Se oli myöhäistä. Erityisesti harmitti se, että meillä on 2 koiraa, joille oli mahdotonta kertoa miksi juomakupissa alkaa kuiva pohja näkyä (onneksi vedenkeittimessä oli vettä) ja ruokaa ei ole tulossa - sitähän piti aamulla hakea lisää kaupasta. Radiossa puhuttiin, että sähköjen palautuminen voisi viedä jopa päiviä, se vei paikoittain viikkoja. Ajatus siitä, että tilanne jatkuisi oli ahdistava, mutta opettavainen. Tuon, todellakin tuntejaan pidemmältä tuntuneen, meidän kohdallamme vuorokauden kestoisen kokemuksen jälkeen tutustuin aiheeseen kotivara, emmekä enää koskaan halua olla tilanteessa, jossa olisimme voineet varautua, mutta emme varautuneet ja josta emme pääse pois (niin, se neljännestankki bensaa), koska emme varautuneet. 

Siksi kotivara, myös lemmikeillemme.
Tutustu 72h kotivaraesitteeseen tästä.

#kotivarahaaste

Parahin sinä, lukija siellä, joka jaksoit lukea tänne saakka! Ota kotivarahaaste vastaan ja vaikuta omalta osaltasi siihen, miten suomalaiset kotitaloudet pärjäävät haasteellisemmassakin arjessa.  Puhu kotivarasta läheisillesi, postaa somessa jokin kuva kotivarastasi #kotivara ja viet viestiä edelleen muillekin. Kotivara on tärkeä asia, jokaisen asia ja asia, jossa jokainen voi vaikuttaa!

Lämpimät kiitokset erityisasiantuntija Hanna Havumäelle ja valmiusasiamies Jaakko Pekkille Huoltovarmuuskeskukseen sekä viestintäasiantuntija Anni Lehtoselle Suojelupoliisiin.

Turvallista arkea kaikissa olosuhteissa toivotellen ♥ Jovelan Johanna

Lähteitä: Kirjoituksen asiatietolähteet on linkitetty suoraan tekstiin. Lähteinä on käytetty myös Kansallinen riskiarvio 2018 (Valtioneuvosto) ja Pahasti poikki - Näin selviydyt pitkästä sähkökatkoksesta (Puolustusministeriö, Puolustus- ja turvallisuusasioiden komitea) sekä kirjoja Huoltovarmuus - Varautumisella selviytymiskykyä (Valtioneuvoston varautumisasiantuntija ja ministeriön valmiuspäällikkö Kari Klemm, Tietosanoma), Kriisit, katastrofit ja maailmanloput - 12 tapaa varautua (Herman Geijer, Kustatamo Art House sekä Suomalainen selviytymisopas (Pasi Karosto & Sanna Karppinen, WSOYpro).

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥