Kirjoittaja on varautumiskouluttajakoulutuksen suorittanut kotivarailija.

Miksi?

"Laki velvoittaa viranomaisia varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimerkiksi sähkökatkoihin. Myös kansalaiset voivat osaltaan ehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita ja varautua tilanteeseen, jossa monet arjen tutut toiminnot katkeavat. Siihen velvoittaa pelastuslaki, joka edellyttää omatoimista varautumista myös yksityisiltä ihmisiltä." - Puolustustusministeriö

Nyky-yhteiskunta toimii sähkön ja tietoliikenteen varassa ja molemmat näistä yhteiskuntamme kriittisistä infrastruktuureista ovat myös haavoituvaisia. On myrskyjä, vikoja ja enenemässä määrin myös kyberhyökkäyksiä. Jos ja kun kumpaan tahansa kohdistuu laaja häiriö, likimain mikään ei toimi. Kaupat eivät voi myydä ruokaa, hanasta ei tule vettä, vessaa ei voi vetää, kodista tulee kylmä, puhelin- ja tietoliikenne ei toimi, maksupäätteet eivät toimi ja huoltoasemalta ei saa bensaa. Siksi kotivara!

Omaa varautumista tarvitaan

Laajan häiriötilanteen, kuten useita päiviä kestävän sähkökatkoksen aikana viranomaisten resurssit eivät riitä kaikkien asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Suomessa on paljon kriisisuunnitelmia ja ihmisiä, jotka pyrkivät vastaamaan siitä, että yhteiskunta pystyy toimimaan myös poikkeustilanteissa, mutta ihan yksinkertaista se ei ole, eikä kriisisuunnitelmien käyttöönotto ole nopeaa. Siksi viranomaissuosituksena on vähintään tuo 72 tunnin kotivara. Laajemmissa poikkeustilanteessa avun saaminen 72 tunnin aikana tai jälkeenkin on haastavaa, sillä kuntien kriisisuunnitelmia ei saada käyntiin, mikäli esimerkiksi sähkönjakelu on keskeytynyt, eikä varavirtaa ole saatavilla. Puolustusministeriön julkaisussa Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa sanotaan suoraan mm. että sähkökatkoksen myötä useimmat päivittäistavaraliikkeet joudutaan sulkemaan heti tai hyvin lyhyen ajan kuluttua katkon alkamisesta, ja kuntien voimavarat eivät käytännössä riitä ruoan jakeluun kaikille asukkaille, mikäli sille olisi tarvetta poikkeustilan kestäessä. Laajan sähkökatkon aikana viranomaisten resurssit eivät myöskään riitä siihen, että kaikille apua tarvitseville kyettäisiin viemään apua. Kansalaiset joutuvat vääjäämättä tulemaan toimeen tovin omillaan ja sen jälkeen hakeutumaan avun äärelle - eikä se apu välttämättä ole esimerkiksi lähikauppa, vaan jokin kauppa 50 kilometrin säteellä tai paikallinen paloasema.

72h Kotivara

72h eli kolmen vuorokauden vesi- ja ruokavaraesimerkkejä on useita erilaisia. Pääasia kuitenkin on se, että asukasta kohti taloudessa on 2 litraa vettä /vrk, ruokaa vähintään kolmeksi päiväksi ja hieman muitakin tarpeita, joilla pääsee pahimman yli. Lemmikitkin on hyvä muistaa. Tarkoituksena ei ole pitää mitään maailmanlopun tarvevarastoa, joka kerää pölyä, ja jonka antimia kukaan ei söisi tai käyttäisi kuin pahimmassa hädässä, vaan ylläpitää kodissa valmiutta pärjätä normaaliin tapaan myös silloin, kun esimerkiksi elintarvikkeita ei voi hetkeen hankkia tai hanasta ei tule vettä. Vanhaan aikaan ja edelleenkin maaseudulla kotivara oli ja on osa ihan tavallista arkea. On ruokakomeroa ja maakellaria, eikä jokainen viitsi jokaisen aterian vuoksi erikseen kaupassa käydä.

Yksinkertainen tapa ylläpitää kotivaraa on pitää saatavilla muutamia tärkeitä tarpeita ja ostaa hieman enemmän sitä mitä normaalistikin syö ja syödä sitä mitä ostaa. Ruokien säilyvyys toki on hyvä ottaa huomioon. Kotivaraan ostaminen säästää myös rahaa, kun hyödyntää tarjouksia. Jos normaalisti ostaa kerralla paketin sitä tai tätä, kotivaraa varten voi tarjouksesta ostaa niitä vaikkapa 2-3 pakettia, ja hankkia jälleen lisää ennen kun viimeinen paketti avataan. Kotivaran myötä peruselintarvikkeet ja arjen tarpeet eivät myöskään lopu harmillisesti kesken juuri kun niitä tarvitsisit ja kaapissa on aina jotain syötävää silloin, kun muuten ei huvittaisi lähteä kauppaan tai vaikkapa kausiflunssa kaataa toipilaan vällyihin.

Miksi mitäkin

Kerron seuraavassa omasta kotivarastamme ja mitä kaikkea kotivarassa voi ottaa huomioon. Lisäksi kerron hieman nippelitietoja, jotka vastaavat kysymyksiin miksi mitäkin ja myös miten poikkeustilanteissa voi toimia siten, että selviää tilanteista mahdollisimman pienin harmein!

Vesi

Vesi on kotivaran tärkein asia, sillä vesi on elinehtomme. Optimaalisissa olosuhteissa terve ihminen selviytyy vedettä muutaman päivän, mutta helteellä henkeä uhkaava tilanne voi syntyä jo muutamissa tunneissa. Sähkökatkoksen aikana talouksiin ei saada vettä, sillä vesien pumppaamiseen tarvitaan sähköä. Ainoastaan vesitornin välittömässä läheisyydessä oleviin talouksiin saattaa vettä saada jonkin aikaa. Vedenjakeluun voi tulla myös muunlaisia häiriöitä, joista usein kerrotaan päivälehtien lööpeissä. Veden sekaan on päässyt jotain sellaista, jonka vuoksi vettä ei saa juoda tai käyttää lainkaan, tai runkovesijohdossa on vuoto ja korjaukset tai puhdistukset vievät pahimmassa tapauksessa päiviä, jopa viikkoja, kuten koko kaupungin vedenjakelun poikkeustilaan ajaneen ja vakavia sairastumisia, jopa kuolonuhreja vaatineen Nokian vesikriisin yhteydessä 2007.

Kuvassa sadevesikeräin, josta saamme saunavettä (säiden salliessa) keväästä syksyyn sekä juomavesikanistereita kuistillamme. Lisäksi meillä on oma kaivo, jonka pumppu käyttää sähköä.

Kotivarasuositus minimissään on 2 litraa juomavettä per asukas, per vuorokausi. Muista myös lemmikit ja talouden mahdolliset muut eläimet! Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kotivaraa varten kannattaa hankkia vaikkapa kokoon taittuva kanisteri, joka täytetään johtovedellä tai kaupasta voi ostaa parilla eurolla valmiin 5 tai 10 litran lähdevesikanisterin vesineen. Niin tai näin, kanisteri on hyvä olla olemassa, sillä pitkän vesikatkoksen aikana järjestettävistä hätävesipisteistä saa vettä tietyn ajan jälkeen, mutta veden noutajalla tulee olla astia, jolla veden saa kuljetettua kotiin. Kanisterillinen vettä kaapissa tuntuu hyvältä idealta viimeistään siinä vaiheessa, kun vettä joutuu jonottamaan ja ronttaamaan noutopisteeltä kotiin. Voit olla varma, ettet saa autoasi hätähanan viereen parkkiin! Vesijonot voivat myös olla pitkiä, joten kunnon myrskyennusteen alla kannattaa suosiolla täyttää vesiastioita kotosalla sen verran, että pärjää tarvittaessa muutaman vuorokauden. Säästyy veden noutamisen vaivalta, ainakin aluksi. Kaupasta ei kannata vettä unelmoida hankkivansa myrskyn aikana tai heti sen jälkeen, saati vesijakelukatkoksen yhteydessä. Vedet myydään katkosalueella ja sen lähialueillakin loppuun hyvin nopeasti jos kauppa vaan on auki.

Ruoka

Koskaan en ole niin paljon halunnut kupillista teetä tai lämmintä ateriaa, kun kärvisteltyämme vuorokauden ajan sähköttömässä ja kylmenevässä kerrostalossa Tapaninpäivän myrskyn jälkeen vuonna 2011. Vuorokausi oli tuntejaan pidempi, tylsä, hämärä ja kolea, ruokaa ei voinut ostaa tai valmistaa, eikä vessakäynti ollut mukava.

Normaali ruoan hankinta keskeytyy sähkö- tai tietoliikennekatkoksen myötä, sillä kauppojen kassat eivät toimi, maksupäätteet eivät toimi ja muutaman tunnin jälkeen osa elintarvikkeista meneekin jo myyntikelvottomiksi. Yhteiskunnalla ei myöskään ole mitään ruokavarastoja, joista ruokaa voisi tuosta noin vaan taikoa esille ja jakaa kansalaisille. Hätäruokajakelua on, mutta vasta äärimmäisenä keinona ja jos sinulla on erityinen ruokavalio.. noh, arvaat miten helppoa sellaisen toteutuminen äärimmäisissä olosuhteissa on, ellei siitä kykene itse vastaamaan ennakoimalla. Elintarvikkeiden myynti poikkeustilanteissa toimii tukkujen ja päivittäistavaraketjujen sekä valtion yhteissopimuksella, mutta sen kaiken käynnistäminen laajentuneessa poikkeustilanteessa vie aikaa ja ruokaa pitää edelleenkin kyetä ostamaan tavalla tai toisella vaikka maksupäätteet eivät toimisi - sangen haastavaa tänä katoavan käteisen aikana!

Meillä ei ole niinkään kotivaraa, vaan ruokakomero ja pakastin, joiden sisältö koostuu ihan tavallisista arkisista tarpeista ja säilötystä omasta sadosta, niin meille kuin lemmikeillemmekin. Kaikkea on hieman enemmän kuin välittömästi olisi tarvetta, ja ne on yleensä hankittu tarjouksia hyödyntäen. Selkein päiväysmerkinnöin ruokakomeron sisältö tulee käytettyä "osta mitä syöt - syö mitä ostat" -periaatteella, eikä mikään mene hukkaan.

Lue lisää laajennetusta ruokakotivasta täällä.

Kauppaan 4 päivän välein poikkeustilanteessa?

Jaakko Pekki Huoltovarmuuskeskuksesta kertoi minulle, että Suomessa on juuri päättynyt Huoltovarmuuskeskuksen, kauppa- ja jakelupoolin, Päivittäistavarakauppa ry:n sekä päivittäistavarakaupan toimijoiden 2-vuotinen yhteinen kehittämisprojekti, jonka yhteydessä on pyritty kartoittamaan ja luomaan suunnitelmia mm. myymäläketjujen varavoimasaantiin liittyen, sillä vaikkakin välttämättömyyspalveluiden riskinhallinta on Suomessa korkeatasoista, sähkönjakelun ja tietoliikennehaasteiden saralla on edelleen parannettavaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että sähkökatkojen aikaan pääosa myymälöistä joutuu sulkemaan ovensa palveltuaan kassalle päässeet asiakkaat tai viimeistään puolessa tunnissa sähkökatkon alkamisesta. Projektin tavoitteena, mikäli sen suositukset päättäjätasolla hyväksytään, on varustaa koko Suomeen 300 tarvittaessa varavoimalla toimivan myymälän ketju, joka tarkoittaa sitä, että laajan sähkökatkon aikana Lapin alueella kansalaisia palvelisi neljän vuorokauden välein jokin kauppa enintään 150 kilometrin etäisyyden päässä ja muualla Suomessa enintään 50 kilometrin etäisyyden päässä. Vielä sellainen ei ole mahdollista, joten ruokakotivara on enemmän kuin tarpeen.

Ruoan valmistus & säilytys

Puuhellan omistajat ovat onnellisessa asemassa sähkökatkon aikaan, sillä puuhella tarjoaa lämmön lisäksi mahdollisuuden keittää vettä ja tehdä ruokaa tavalliseen tapaan. Kotivaran ruokia miettiessään onkin hyvä pohtia hieman myös sitä, miten ruoka säilyy jos sähköjä ei ole ja miten ruoan voi valmistaa jos mikään sähkökäyttöinen ei toimi.

Moni laskee sen varaan, että pidentyneen sähkökatkon aikana voi grillata ja toki voikin. On sekin parempi kuin ei mitään, mutta jos katkoksen aiheuttaa myrsky tai lumimyräkkä, grilli ei ehkä ole ihan paras ajatus. Tuuli voi viedä grillin mennessään ja jos grillin sisällä palaa tai kytee, tulipaloriski on melkoinen. Muutenkin ruoan valmistaminen ja kahvivesien keittely on sisätiloissa miellyttävämpää kuin ulkona kovassa tuulessa ja myräkässä. Kannattaa siis hankkia pieni retkikeitin ja siihen kaasupatruuna.

Vaikka meillä on puuhella, meiltä löytyy myös retkikeitin ja siihen butaania. Pitkä sähkökatko voi osua myös kesään, jolloin ei välttämättä puuhellaa halua lämmittää ja jos kyseessä on kesämyrsky, ei pihan grillilläkään halua aikaansa viettää ilmassa lenteleviä roskia väistellen.

Kodin jääkaapissa ruoat pilaantuvat nopeasti, pakastimissa on usein noin vuorokauden ylläpitovalmius sähkökatkojen aikaan, mikäli luukkua ei availla turhaan. Yksi keino pitkittää ruokien säilyvyyttä, mikäli käytössä ei ole esimerkiksi aggregaattia (ja siihen polttoainetta), on pitää pakastimessa muutamia, esimerkiksi 1,5 litran virvoitusjuomapulloja vedellä täytettynä. Potentiaalisesti pitkän sähkökatkon alkaessa vesipullot voi siirtää jääkaappiin, jossa ne toimivat osittain vesikotivarana ja pitävät jääkaapin pidempään kylmänä sähkökatkon aikana.

Aggregaattivinkki!

Hintavertailukelpoisia aggregaatteja eri hintaluokissa myy mm. * Virtasenkauppa.

Bensa

Jossain vaiheessa sitten pitäisi sitä ruokaa saada lisää tai ylipäätään siirtyä autollaan paikasta a paikkaan b. Suosituksena pidetään sitä, että tankissa olisi aina vähintään neljännestankillinen bensaa. Omaa tarvetta kannattaa pohtia sen mukaan, minne todennäköisesti olisi ajettava tilanteesta huolimatta 3:n vuorokauden aikana. Pitäisikö mahdollisesti päästä tilapäisesti pois omasta kodista tai noutaa omaan kotiin joku läheinen, joka ei pärjää omassa kodissaan poikkeustilanteessa niin hyvin? Käydä kaupassa? Töissä? Kuvitellaan, että laajan ja pidentyneen sähkökatkoksen jälkeen 300 kaupan varavoima-asiat olisivat suosituksen mukaisessa kunnossa ja kauppaan pääsisi mainitun 4 päivän välein. Myyntiin kykenevään kauppaan voi olla matkaa mainittu 50, jopa 150 kilometriä ja toinen takaisin, mutta pidentyneen sähkökatkon aikana bensa-asemilta ei saa bensaa, siksi sitä olisi hyvä olla tankissa. Voi myös kuvitella bensa-asemien jonoja sen jälkeen, kun bensaa taas saa. Meno ja jono on kuin Tuurin kyläkauppiaan halvan bensan päivillä, muistuttaa muistomme Tapaninpäivän myrskystä.

Oletko muuten huomannut, että autosi rekisteriotteessa on kuvan mukainen numeroruudukko? Kyseessä on esimerkki yhteiskunnan varautumissuunnitelmasta, eli tässä tapauksessa bensan säännöstelykuponki, joka voidaan ottaa käyttöön tilanteen niin vaatiessa. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi kauppapakotteiden tai öljykriisin vuoksi. Ruotsissa ja Norjassa säännöstelyä on jo kertaalleen käytettykin. Silloin maassa rekisteröityyn ajoneuvoon sai tankata polttoainetta joka toinen päivä 20 litraa.

Lämpö

Kylmässä kurjuus korostuu ja kaikki muut lämmitysmuodot paitsi puulämmitys ovat nykyaikana sähkön varassa. Puulämmitteiset kodit pärjäävät kunhan käyttövalmista polttopuuta on riittävästi varastoituna. Myrskysäällä ulkona liikkumista suositellaan vältettäväksi, koska ilmassa lentelee ties mitä reippaista oksankarahkoista irtotavaraan ja se puukin voi kaatua niskaan jos oikein huono tuuri käy. Asuinrakennuksessa saa säilyttää kerralla puoli kuutiota (0,5 m3) klapeja, joten myrskyn silmään ei tarvitse mennä klapeja noutamaan, jos niitä on kannettu sisälle ennen myrskyn puhkeamista.

Kuvissa puuhellamme ja pönttöuunimme, sekä vedetön vessamme, joka toimii myös sähkökatkon aikaan normaalisti. Tavalliset vessat eivät toimi pitkittyneen sähkökatkon aikana, sillä niihin ei saada vettä, mutta tavallisestakin vessanpöntöstä voi tehdä hätävessan laittamalla jätesäkin istuinrenkaan alle. Mikäli vettä on käytössä riittävästi, vessaa voi huuhdella normaalisti täyttämällä itse vessan säiliön vedellä.

Sähköä tarvitsevat kodit ovat talvisin heikommassa asemassa sähkökatkon aikaan. Kodista tulee kolea ja sähkökatkon pitkittyessä kylmä. Kun sähkökatko kestää talvella 15-24h, kodeissa alkaa olla enää 10-15 astetta lämpöä, jos sitäkään ja sähköjen palautuessa kodin lämmitys normaalitasolle voi viedä jopa päiviä (kerrostalot). Sähkökatkon aikana lämpö kannattaa keskittää vain osaan kodista, jos sähkötöntä lämmitysmahdollisuutta ei ole. Huoneet, joita ei tarvitse käyttää, voi sulkea sähkökatkon ajaksi.

Kotiin voi myös hankkia lämmittimen, joka ei tarvitse sähköä. Lisä- tai varalämpöä voi tuottaa mm. petroolilämmittimellä, kunhan muistaa varata käyttöä varten petroolia. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen neuvojan mukaan Petroolia saa säilyttää kotona 25 litraa (taloyhtiön kellarissa tai ullakolla ei lainkaan) ja kodin erillisvarastossa 50 litraa. Petroolilämmitin lämmittää nopeasti ja tehokkaasti, ja se on käytössä hajuton. Lämmityspetrooli maksaa 23-26 euroa per 10 litraa, kuvan lämmitin käyttää petroolia n. 3,5 dl/h. Kerralla lämmitintä on meillä pidetty päällä maksimissaan vain pari tuntia. Tulipalopakkasilla toki tarpeen mukaan pidempäänkin. Tällainen lämmitin pelastaa tilanteen myös kerros- tai rivitalossa, tai ylipäätään kodissa tai mökillä, jossa ollaan lämmityksen osalta jollain tavalla sähkön varassa.

Omaa petroolilämmitintämme käytetään salissa ihan arkisesti talven tukilämmitysmuotona kovien pakkasten tai sairastelun aikana. Myös kynttilät tuovat hieman lämpöä. Pitkän sähkökatkon tai myrskyn aikana tai niiden jälkeen lämmittimiä ja niiden polttoaineita on vaikeaa saada, sillä tuotteet myydään nopeasti loppuun, joten varautuminen on tässäkin asiassa avainasemassa.

Lisää lämpöä! Jos koti alkaa tuntua viileältä, lämpimään sänkyyn kömpiminen tuntuu luksukselta. Perinteisillä kuumavesipulloilla saa luotua sängystä lämpimän pesän, eivätkä kuumavesipullot odottele kaapissa huushollin jäähtymistä poikkeustilanteen vuoksi, vaan niillä hellitään niin kipeitä lihaksia ja kolotuksia, kuin mukavuudenhaluakin pitkin talvea. 

Poikkeustilanteessa pienillä asioilla on suuri merkitys ja sellainen voi olla esimerkiksi se, että saa luotua lämpöä vilun tilalle. Kuumavesipullot eivät ole lainkaan hassumpi hankinta. Huomaat kyllä niille olevan käyttöä ihan tavallisessakin arjessa!

Valoa

Muutama kynttilä kotivarassa tuo valoa silloin, kun valoja ei saa päälle katkaisijaa naksuttelemalla. Kotivarassa kannattaa olla myös tulitikkuja, jotta kynttilät saa sytytettyä!

Kynttilät ovat tunnelmallisia ja ne tuottavat hieman lämpöäkin, mutta jos pitää mennä ulos tai tehdä jotain tarkempaa hommaa, kynttilät eivät riitä. Patteritoimintoinen lamppu pelastaa!

Kuvassa omat led-saunalyhtymme täällä katuvalottoman maiseman maailmassamme. Sähköistämättömän kuistin kattokruunussa palaa led-kynttilöitä tuomassa valoa pimeään. Kruunukynttilämalliset led-kynttilät sytytetään syksyllä ja ne palavat keskeytyksettä kevääseen saakka samoilla pattereilla.

Energiaa!

Patterikäyttöisiä laitteita varten tarvitaan tietenkin pattereita. Meillä pattereiden lisäksi kotivarasta löytyy ladattava varavirtalähde kännyköiden ja kannettavan lataamista varten, pattereilla toimiva varaenergialähde sekä muutama aurinkoenergialla toimiva valaisin.

Muista pitää varaenergialähde ladattuna ja lataa se viimeistään silloin, kun sääennusteet ennustelevat myrskyjä!

Tiedonsaanti

Patterilla tai kammella toimiva radio, siis radio, joka ei tarvitse verkkosähköä, on tärkeä jokaisessa taloudessa. Mikäli sähkö- tai tietoverkossa on ongelmia ja ne pitkittyvät, netistä, kännyköistä ja televisiosta ei ole hyötyä. Esimerkiksi Tapaninpäivän myrskyn aikana hälytyskeskukset kuormittuivat tunneiksi niin, että Varsinais-Suomessa ihmisiä jouduttiin ohjeistamaan alueellisesti radion kautta hakeutumaan avun äärelle lähimmälle paloasemalle. Entisen Vammalan kunnan alueella myös viranomaisverkko kaatui. Radio on varmin keino saada tietoa poikkeustilanteista ja siitä, mistä ja miten saa tarvittaessa apua.

Kuvassa on myös taskulamppuja joiden tarve pimeään aikaan on ilmeinen niin maalla kuin kaupungissakin. Täyspimeässä taskulampulle tulee tarvetta esimerkiksi silloin, kun joutuu liikkumaan pimeän aikaan pihalla tai rappukäytävässä ja portaikoissa, tai noutamaan jotain tarpeellista kellarista tai ullakolta. Sellainen tarve voi syntyä helposti, joskus sähköt ovat poikki vaikkapa ihan vaan paikkakohtaisten huoltotöiden vuoksi.

Lääkket ja ensiaputarvikkeet

Kun myrsky tai muu poikkeustila aiheuttaa sähkökatkon, myös apteekit sulkevat ovensa. On aika kurjaa jos samalle päivälle, saati useammalle päivälle osuu kolotus, kuume, ripuli, närästys tai muu riesa, eikä helpotusta löydy kotoa. Ja vaikka apteekki olisikin auki, jaksaako kurat housussa sinne lähteä? On siis hyvä pitää kotona joitain peruslääkkeitä, joita yleensäkin tulee käytettyä tai joiden puuttuminen tuollaisessa tilanteessa tekisi tilanteesta vielä kurjemman, sairauden hoitoon määrätyistä reseptilääkkeistä puhumattakaan.

Konkreettinen harmi lääkkeiden saralla juuri nyt on se, että jo pidemmän aikaa lääkkeiden saatavuudessa on ollut maailmanlaajuisestikin ongelmia. Suomen apteekkariliiton edustaja suosittelee uusimaan reseptit ajoissa ja hankkimaan täydennystä hyvissä ajoin (viikkoa) ennen kun tarvittava lääke on loppumassa itseltä, jotta mahdollinen korvaava lääke on mahdollista saada ajoissa.

Ensiaputarvikkeita on hyvä olla olemassa muutenkin, mutta poikkeustilanteessa ei ole kovinkaan epätavallista, että jotain pientä (saati suurta) haaveria voisi sattua. Perustarpeita ovat mm. sidontatarpeet, haavatyynyt, puhdistusaineet, laastarit, haavateipit, pinsetit ja sakset.

Hygienia

Suomessa, jossa virallisesti on n. 2 miljoonaa saunaa (Suomen Saunaseura ry:n mukaan yhteensä n. 3,2 miljoonaa saunaa), pesulle luulisi pääsevän helposti, mutta saunoistamme 1,6 miljoonaa toimii sähköllä ja vettäkään ei pitkittyneen sähkökatkon aikana saunalle saa, ellei käytössä ole sade- tai järvi-/puro-/merivettä tai oma kaivo, joka toimii ilman sähköä tai varaenergian avulla, jota on myös saatavilla. 

Silloin kun vettä ei ole saatavilla ja sitä joutuu säännöstelemään, hygieniasta joutuu huolehtimaan muilla keinoilla. Yksi hyvä ja edullinen keino on hankkia kotivaraan edullisia (n. 1,3 €/ 80 kpl) lasten vaipanvaihtoon tarkoitettuja kosteuspyyhkeitä. Pyyhkeillä voi puhdistaa kädet ja tarvittaessa pyyhkiä muutakin kroppaa. Kosteuspyyhkeet ovat myös käteviä autossa. Tien päällä sattuu ja tapahtuu. Jotain läikkyy, jotain pitää puhdistaa tai vaihtaa, lapsi tai koira oksentaa autoon. Näitä tavallisia arkisia asioita, jotka hoituvat helpommin rapian euron hintaisella varautumisella.

Kuvassa oma pieni vankkurisaunamme, joka lämpiää puulla. Vedet saadaan sadevetenä tai omasta kaivosta.

Kotivarassa kannattaa pitää myös päivittäishygieniatuotteita, kuten vessapaperia, saippuaa, hammastahnaa, vaippaikäisen vaippoja ja kuukautissuojia, joiden loppuminen väärään aikaan aiheuttaa epämukavuuksia. Kuukuppi on monen suosima kuukautissuoja, mutta se vaatii huolellista puhdistamista kiehuvalla vedellä, joka kannattaa ottaa huomioon.

Pari muuta asiaa

Se on outo juttu, miten sitä narua ei meinaa löytyä kun sitä tarvitsisi. Naru ja ilmastointiteippi komerossa pelastavat monta tilannetta jos niikseen sattuu. Esimerkiksi alkuvuoden myrskyssä tuttavan ikkunaan lensi naapurin ulos unohtama virveli ja ilman kunnon teippiä olisi kylmä ilma päässyt puhaltamaan ikävästi sisälle myrskyn aikana.

Myös kertakäyttöastiat ovat kelpo lisä kotivaraan. Jos astianpesukonetta ei voi käyttää, eikä hanasta tule vettä ja syödä pitäisi, tiskivuori ei ilahduta muutenkin harmillisessa tilanteessa. Kertakäyttöastiat ovat myös pelastajia kun perhe sairastaa samaan aikaan tai vuorotellen samaa tautia, varsinkin lapsiperheissä. Kukapa sitä muutenkin uupuneena jaksaisi huushollata.

Käteinen raha

Maksukorttihäiriöitä on ajoittain, mutta häiriö voi myös olla laajempi, jolloin mikään kortti ei toimi missään, ei maksupäätteellä tai Otto-automaatilla. Maksujärjetelmissä on välillä sellaisiakin häiriöitä, etteivät esimerkisi palkat tai muut suoritukset siirry käytettäviksi varoiksi pankkitilille odotetulla hetkellä tai päivänä, ja juuri tietenkin silloin, kun tarvitsisit sen bussi- tai junalipun, kahvimaidon tai hieman bensaa tankkiin. Maksuliikennehäiriöt ovat potentiaalisesti iso ongelma ja niiden ilmetessä sukanvarteen muutaman setelin piilottaneet ovat korttia käyttäviä paremmassa asemassa. Kotona ja lompakossa on siis hyvä pitää pientä käteisjemmaa, sillä järjestelmähäiriöiden ja sähkökatkosten aikana voi kuitenkin jokin paikka myydä käteistä vastaan jotain sellaista, mitä olet vailla.

Kotona ei kannata suuria summia pitää, sillä kotivakuutus ei yleensä korvaa menetetyistä rahoista kuin muutaman sata euroa. Rahaa ei kannata myöskään pitää tyrkyllä mahdollisten murtautujien puuhien helpottamiseksi. Se keräilijöiden arvostama perintöpurkki ei ole paras säilö kodin käteisvaroille. Hyvä piilo on sellainen, joka ei kiinnosta murtovarkaita lainkaan. Kuvassa kotivaran käteiset on piilotettu pienessä muovipussissa ruokasoodapurkkiin. Tiedoksi rosmoille, ei maksa vaivaa, eikä ole enää siellä!

Tarpeellisia turhuuksia?

Kotivaratarpeita pohtiessaan ja kokemuksen kautta saattaa huomata tarvitsevansa juttuja, joita ei kotivarasuosituksissa mainita. Meillä sellaisia ovat esimerkiksi tällaiset n. euron hintaiset itseaktivoituvat käsi- ja jalkalämmittimet. Jos kovalla pakkasella joutuu ulos myrskyvaurioita korjaamaan, lisälämmölle voi olla tarvetta. Puuha sujuu mukavammin. Olemme kertaalleen myös jääneet talvella tielle auton mentyä rikki ja tuolloin lämmittimet olisivat olleet tarpeen - apua kun ei 2 ihmisen ja 4 eläimen kyyditykselle ihan vartissa saa.

Henki tai terveys näiden varassa ei ole, mutta ovatpa mukavia lisiä kotivarassa tai tien päällä ja tarvittassa vähentävät harmitusta jos kohdalle käy huono tuuri.

Nyky-yhteiskunnan uhkia

Tähän loppuun kirjoitan vielä hieman uhkakuvista, joiden vuoksi kotivara on tärkeä jokaisessa kotitaloudessa. Uhkakuva on tietenkin pelottava sana, mutta se on myös realismia, kuten talvirenkaat tai kotivakuutus. Maailma muuttuu ja parhaiten muutoksiin voi vaikuttaa omassa elämässään olemalla tietoinen riskitekijöistä ja ennaltaehkäisemällä harmeja varautumalla hieman.

Me täällä Suomessa olemme enenemässä määrin alttiita kaikelle sille, mitä maailmalla tapahtuu. Kun jollain alueella syntyy kriisi, se vaikuttaa meihinkin. Suomi syö ja lämpenee tuonnin turvin myös niiltä osin, missä olemme omavaraisempia, sillä esimerkiksi maataloudessa tarvittavat välttämättömät polttoaineet ja perustarpeet ovat tuonnin varassa. Kaikenlaiset lakot, tuhot ja poikkeustilanteet maailmalla ja tietenkin kotimaassakin vaikuttavat meillä moneen asiaan, kuten päivittäistavaroiden ja -tarpeiden saantiin, myytiin ja logistiikkaan.

Lisääntyvät voimakkaat myrskyt

Kyberhyökkäykset ovat tätä päivää

Eniten kotivaratarpeeseen liittyviä häiriöitä sähkönjakelussa tapahtuu siis sääolosuhteiden, kuten myrskyjen, voimakkaiden tuulten, kovan pakkasten tai runsaiden lumisateiden aiheuttamana. Kyberuhat ovat kuitenkin nykyaikana läsnä arjessamme 24/7, sillä hyökkäyksiä tehdään päivittäin - milloin nurin menee poliisi, väestörekisterikeskus, maistraatti, valtioneuvosto ja kela.fi ja milloin kiristetään haittaohjelmilla kaupunkeja, kuten Lahti, Kokemäki ja Pori - kaikki kuluvana vuotena. Myös sähköyrityksien kriittisiin järjestelmiin kohdistuneita iskuja on todettu meillä, mutta ne on saatu torjuttua. Yhtä hyvä tuuri ei käynyt Argentiinassa, jossa vastikään onnistuttiin tavalla tai toisella kaatamaan koko maan sähkönjakeluverkosto.

Valtaosa Suomessa käytettävästä sähköstä kulkee tietokoneilla ohjattavan Fingridin omistaman kantaverkon kautta. Fingridin ICT-johtajan mukaan "palomuureilla on päivittäin joku kolkuttelemassa". Sähkön kantaverkkomme on rakennettu siten, että yksittäinen vika ei vielä aiheuta sähkökatkoa kuluttajatasolla, mutta kaksi samanaikaista, merkittävää vikaa voi pimentää jopa koko maan (Suomen Puolustusministeriön julkaisu).

Saksan kyberturvallisuuskeskus ja tiedustelupalvelut sekä tietoturvallisuusministeriö BSI julkaisivat vuonna 2018 raportin, jonka mukaan onnistunut kyberhyökkäys Saksassa voisi kaataa dominoefektinä jopa koko Euroopan sähkönjakelun.

Kuinka yleisiä kyberiskut sitten ovat? Norjalainen toimittaja Vilde Bratland Erikstad vieraili dokumenttisarjansa (katsottavissa Areenassa) yhteydessä paikallisessa tietovalvontayksikössä haastattelemassa paikallista turvaviranomaista, joka kertoi, että Norjan valtioon ja yrityksiin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä rekisteröitiin vuonna 2018 yli 22 000 kappaletta, siis yli 60 kappaletta vuorokaudessa. Turvaviranomainen mainitsi haastattelussa erikseen, että myös valtiot, kuten Kiina ja Venäjä pyrkivät hyökkäyksillään testaamaan Norjan valtion haavoittuvuutta kyberiskuja vastaan, jotka kohdistuvat infrastuktuuriin ja esimerkiksi sähkönjakeluun, siis sähköjen katkaisemiseen kyberhyökkäyksen voimin. 

Valtioon kohdistuvien kyberhyökkäysten ja vieraiden valtioiden Suomeen kohdistamien laittomien tiedusteluiden torjunta ja ennaltaehkäisy kuuluu Suomessa Suojelupoliisin toimialaan. Kesäkuussa 2019 voimaan tullut uusi tiedustelulainsäädäntö on parantanut turvallisuusviranomaisten edellytyksiä havaita poikkeamia ja torjua verkkovakoilua. Suojelupoliisin viestintäasiantuntija Anni Lehtosen mukaan vuonna 2018 Suojelupoliisin tietoon tuli useita kybervakoilutapauksia, joiden taustalla arvioidaan olleen valtiollinen taho:

"Kriittistä infrastruktuuria, eli muun muassa sähköverkkoja, ylläpitävät ja rakentavat julkishallinnon organisaatiot ja yritykset voivat olla mahdollisia kohteita valtiollisille vakoilijoille. Yhä useammin vieraiden valtioiden harjoittamaa laitonta tiedustelua tehdään kybervakoilun ja -hyökkäysten avulla, sillä ne mahdollistavat suuren tietomäärän keräämisen tehokkaasti ja edullisesti. Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan valtiollisen tiedonhankinnan tarkoituksena on usein etsiä kriittisen infrastruktuurin järjestelmistä sellaisia haavoittuvuuksia ja ominaisuuksia, joita hyväksikäyttäen järjestelmät voitaisiin kriisitilanteessa lamauttaa".

Kyberhyökkäysten torjunnassa suurin haaste lienee siinä, että jonkun täytyy luikerrella tai ainakin pyrkiä luikertelemaan järjestelmien sisälle, jotta suojauksen hauras kohta voidaan todeta.

Norjalainen toimittaja testaa kotivarattomuutta

Voitko kuvitella millainen sinun ja perheesi arki olisi ilman kotivaraa, jos sähköt katkeaisivat vain kolmeksi päiväksi? Vilde Bratland Erikstad testasi NRK:n dokumentissa millaista elämä on kotona, kun sähkön- ja vedenjakelu katkeaa, eikä kotona ole 72h kotivaraa. Klippi (katso tästä) kestää n. 10 minuuttia ja tarjoilee silmiä avaavan näkymän kolmeen päivään ilman kotivaraa, kun sähköä, ruokaa ja vettä ei ole saatavilla. 3 vuorokaudessa yleensä niin iloinen toimittaja muuttuu ahdistuneeksi, tylsistyneeksi ja janoikseksi tyypiksi, joka harkitsee kukkaruukun lautaselle jääneen veden juomista ja lopulta vaan odottaa testin päättymistä ja siinä välissä meinaa yökätä aina kun avaa jääkaappinsa oven.

Summa summarum

Täällä Jovelassa, jossa eletään maaseudun rauhassa katuvalottoman tien varrella, kotivara ei ole korvamerkitty, vaan hieman varustellumpi koti on osa tavallista arkea. Lähin kauppa meillä löytyy kyllä ihan omasta kylästä, parin kilometrin päästä. Olemme entisiä kaupunkilaisia, nykyisiä maalla asujia ja olemme kokeneet sähkökatkojen ja myrskyjen aiheuttamia poikkeustilanteita niin kaupungissa kuin maallakin, ja kerran ulkomaillakin, jossa sain kokea miten nopeasti kaupoista katoaa kaikki tarpeellinen, eikä lisää tule heti. Näistä kokemuksista tuntuvin tapahtui kaupungissa asuessamme vuonna 2011 Tapaninpäivän myrskyn aiheuttamissa harmeissa, jolloin kotivara olisi ollut tarpeen. Sitä ei ollut. Kaikista ahdistavin tunne ei kuitenkaan ollut se, ettei meillä ollut sellaista ruokaa, jonka olisimme saaneet valmistettua ruoaksi tai se, että likaiset hiukset jäivät pesemättä edellisenä iltana ja aamulla se ei ollut enää mahdollista. Myöskään kurjinta ei ollut se, että vessaa ei voinut vetää, kaupat olivat pimeinä, bensa-asema suljettu, kännykän ja läppärin akku meni nollille, teetä tai kahvia ei voinut keittää, elämä kävi hyvin tylsäksi, koti koleaksi ja pimeäksi ja aika niin jumalattoman pitkäksi.

Ahdistavinta oli tunne siitä, että mitään asian eteen ei sillä hetkellä voinut tehdä, se oli myöhäistä ja erityisesti se, että meillä on 2 koiraa, joille on mahdotonta kertoa miksi juomakupissa alkaa pohja näkyä (onneksi vedenkeittimessä oli vähän vettä) ja ruokaa ei ole tulossa - sitähän piti aamulla hakea lisää kaupasta. Radiossa puhuttiin, että sähköjen palautuminen voi viedä jopa päiviä, se vei paikoittain viikkoja. Ajatus siitä, että tilanne jatkuisi, oli ahdistava, mutta opettavainen. Tuon, todellakin tuntejaan pidemmältä tuntuneen, meidän kohdalla vuorokauden kestoisen kokemuksen jälkeen tutustuin aiheeseen kotivara, emmekä enää koskaan halua olla tilanteessa, jossa olisimme voineet varautua, mutta emme varautuneet ja josta emme pääse pois (niin, se neljännestankki bensaa), koska emme varautuneet. 

Siksi kotivara, myös lemmikeillemme.
Tutustu 72h kotivaraesitteeseen tästä.

Bloggaajat kotivaran puolesta

Meidän lisäksemme seuraavat bloggaajat ❤ ovat tänään julkaisseet oman juttunsa kotivarasta, tervehenkisestä varautumisesta ja sen monimuotoisista sisällöistä.

Tsajut
Sarin puutarhat
Metsäläisten elämää
Puutarhahetki
Saaran lautasella
Oma tupa ja tontti
Mummon kirja
Trio Miumau ja herra Nilsson
Harmaa torppa
Kohti laadukkaampaa elämää
Sorakukka
Pienenpieni farmi
Rakkautta ja maanantimia
Helecleaner
Ihme ituhippi
Vauhtihirmun elämää
Ihana maatuska
It's so mysigt
Korkeala
Riippumattomammaksi
Airot ulapalla
Kalastaja kuivalla maalla
Vanha rouva Tuomela

#kotivarahaaste

Ihana sinä, lukija siellä, joka jaksoit lukea tänne saakka ♥ Ota #kotivarahaaste vastaan ja vaikuta omalta osaltasi siihen, miten suomalaiset kotitaloudet pärjäävät haasteellisemmassakin arjessa.  Puhu kotivarasta läheisillesi, postaa somessa jokin kuva kotivarastasi #kotivara #kotivarahaaste ja viet viestiä edelleen muillekin. Kotivara on tärkeä asia, jokaisen asia, ja asia, jossa jokainen voi vaikuttaa!

Turvallista arkea kaikissa olosuhteissa toivotellen ♥ Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta ♥

Lähteitä: Kirjoituksen asiatietolähteet on linkitetty suoraan tekstiin. Lähteinä on käytetty myös Kansallinen riskiarvio 2018 (Valtioneuvosto) ja Pahasti poikki - Näin selviydyt pitkästä sähkökatkoksesta (Puolustusministeriö, Puolustus- ja turvallisuusasioiden komitea) sekä kirjoja Huoltovarmuus - Varautumisella selviytymiskykyä (Valtioneuvoston varautumisasiantuntija ja ministeriön valmiuspäällikkö Kari Klemm, Tietosanoma), Kriisit, katastrofit ja maailmanloput - 12 tapaa varautua (Herman Geijer, Kustatamo Art House sekä Suomalainen selviytymisopas (Pasi Karosto & Sanna Karppinen, WSOYpro). Lämpimät kiitokset myös erityisasiantuntija Hanna Havumäelle ja valmiusasiamies Jaakko Pekkille Huoltovarmuuskeskukseen sekä viestintäasiantuntija Anni Lehtoselle Suojelupoliisiin.