ALA OMAVARAISEMMAKSI

07.03.2022

Eipä tätä aihetta voi nyt mitenkään sivuuttaa, valitettavasti. Odotettu maaliskuu alkoi aurinkoisena, mutta ensimmäisen kevätkuukauden iloa himmentää Euroopan syttyminen liekkeihin juuri kun maailman piti alkaa hoivaamaan pandemian aiheuttamia haavojaan. Euroopan yllä leijunut musta pilvi satoi juuri sen, mitä monet ennustivatkin, ja sen vaikutus tulee näkymään meilläkin - siitä ei nyt päästä yli eikä ympäri. Mekin yhteiskuntana olemme hieman turhan hölmösti laittaneet niitä muniamme kovin tiiviisti yhteen koriin ja samalla ajaneet alas omaa omavaisuuttamme, mutta ei huolehdita liikoja. Asiat ovat korjattavissa ja niitä korjataan jo. Varaudutaan me, kannetaan kortemme kekoon, autetaan niitä, jotka nyt apua niin kipeästi tarvitsevat ja muistetaan, että meidän geeniperimässämme siirtyy se suomalainen sisu sukupolvelta toiselle. Nyt on meidän vuoromme käyttää ja näyttää sitä. Me selviämme tästä ja huomisesta, mitä se sitten tuokaan tullessaan, mutta jotta omaa ja toki yhteiskuntammekin asemaa voisi hieman helpottaa, tämä on hyvä hetki ryhtyä hieman omavaraisemmaksi. Omavarastelu tuo turvaa, tukee talouttamme (usko tai älä) ja vie ajatukset mukaviin asioihin. Emme ole muiden varassa. Me pärjäämme

Tsajut-blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaaman omavaraistelevien bloggaajien kimppapostausaihe vaihtui lennosta toiseen nyt, kun maailman tilanne muuttui astetta vakavammaksi. Me bloggaajat halusimme nostaa esille yksilötasoisen omavaraistelun, jonka avulla maailman haasteisiin voi vaikuttaa edes hieman. Me haluamme kannustaa kaikkia pohtimaan ja inspiroitumaan edes pienimuotoisesta omavaraistelusta. Sen ei tarvitse olla mitään niin kovin vakavaa, eikä edes laajamittaista. Kukin tyylillään, mielenkiinnollaan ja resurssiensa mukaan. Kaikki pienikin on aina kotiin päin. Samalla itse, koska olen myös varautumiskouluttaja, esitän vienon toiveen, että lukijamme tutustuisivat kotivaraan, ja ottaisivat sen omakseen, mikäli oma kotivara vielä puuttuu. Kotivara on viranomaissuositus ja sen tärkeys on jälleen nostettu esille Ukrainan kriisin myötä. Meidän kotivarapostaukset löytyvät tuolta kotivaralle omistetusta omasta osastosta.

Mutta mennäänpä siihen omavaraisteluun. Mitä meidän mielestämme olisi nyt hyvä ottaa huomioon ja miten omavaraisuuttaan voi lisätä ja siten riippuvuuttaan maailman asioista vähentää?

Oma maa, mansikka

Omavaraistelu nähdään usein pääosiltaan sellaisena, että ainakin jokin osa omasta ruoasta kasvatetaan itse. Niinhän se onkin, että omavaraisemman elämän selkeimmät askeleet ovat siellä kasvimaalla ja kasvihuoneessa. Kaikilla ei tietenkään ole omaa maata, mutta pienikin lisä omaa on aina kotiin päin. Ikkunalauta, parveke, pieni pöytä ikkunan edessä.. aina voi kasvattaa jotain, vaikka herneen versoja purkeissa tai pieniä herkkuja skräppipuutarhassa. Meillä on tapana kasvatella talvisin, aina silloin tällöin, jotain vihreää ettei ihan kaikkea tuorevihannesta tarvitse ostaa kaupasta. Herneet itävät nopeasti ja tuottavat versosatonsa alle 2 viikossa. Myös salaatteja ja yrttejä voi kasvattaa talvisin. Usein versoina syötäville riittää se vähäinen valo, jota talvi tarjoilee meille, mutta jos käytössäsi on kasvilamppu, talvisatomäärä kasvaa selkeästi.

Versoja ja skräppipuutarhailua sisätiloissa.

Omat lannoitteet

Kun sitten mennään tuonne pihan puolelle kunnolla, niin kasvimaan pohjanahan on se hyvä multa ja riittävästi ravinteita ruokakasveille, jotta ne jaksavat tuottaa hyvän sadon. Valitettavasti hyökkäys Euroopan vilja-aittaan, eli Ukrainaan, tulee näkymään meilläkin kohonneina hintoina myös ruoissa, mutta myös selkeämmin näkyvinä saatavuushaasteina. Pandemian runtelemat tuotantoketjut ovat jo kokeneet kovia ja tällä hetkellä tuotantolaitteiden varaosienkin kanssa on haasteita. Sodan syttyminen tulee vaikeuttamaan tilannetta entisestään monella tapaa myös rajoitusten vuoksi. Yksi tällaisista kärsijöistä ovat lannoitteet. Niiden saatavuuden kanssa voi tulla monelaisia haasteita, jotka tietenkin sitten hankaloittavat kotikasvattajienkin puutarhailua, ammattiviljelijöistä puhumattakaan. Ei ole siis lainkaan huono idea virkistellä hieman muistia sen suhteen, miten voi itse tuottaa puutarhaansa lannoitetta - säästäähän se rahaakin!

Kompostin, pollen parhaan ja bokashin lisäksi hyviä
lannotteita ovat esimerkiksi

Kun ajat nurmikon, lisää kasvimaan mullan sekaan n. 3 cm paksuja ruohosilppukerroksia. Jos mahdollista, anna ruohosilpun kuivahtaa ennen kun levität sen kasvimaan multiin. Ruohosilppukerros maantuu ja lannoittaa maata pitäen sen samalla kosteampana, joka helpottaa kuivien kesien maan janoon.

Kuivata kahvinporot ja lisää niitä muutaman kerran kesässä multaan. Kahvinporot sisältävät typpeä, fosforia ja kaliumia ja lisäksi kahviporot houkuttelevat matoja, jotka kuohkeuttavat maata ja ravitsevat sitä lisää.

Liruta pottaan! 9 osaa vettä, 1 osa lirua on hyvä ohje. Uusimmat tutkimukset väittävät, että lääkkeet eivät yleensä kulkeudu virtasta kasveihin, mutta toki useiden lääkekuurien (kuten antibioottien) aikana on hyvä välttää virtsan käyttämistä lannoitteena. Muuten virtsa on erittäin hyvä lannoite, sillä se sisältää mm. kasvien tarvitsemaa typpeä, fosforia ja kaliumia.

Helppo nokkoslannoite syntyy keräämällä ämpärillinen nokkosia, jotka peitetään vedellä. Ämpäri suljetaan kannella ja lannoitteen annetaan tekeytyä ulkona viikon. Nokkoslannoite haisee kammottavalle, mutta kasvit rakastavat sitä. Riittoisakin nokkoslannoite on, sillä sen laimennussuhde on 1 osa nokkoslientä ja 9 osaa vettä.

Tuhka on tehokas, fosforia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja rikkiä sisältävä lannoite, joka kalkitsee maan kaupallisia versioita tehokkaammin. Erityisesti tomaatit, sipulit, pavut, kaalit ja sipulikasvit rakastava tuhkaa. Tuhka on emäksistä, joten sitä ei tule lisätä happamasta maasta pitäville kasveille, kuten pensasmustikoille. Annostus hyötypuutarhassa 2 kourallista / m2, hedelmäpuut ja pensaat 4 kourallista, nurmi ja koristekasvit 1 kourallinen / m2.

Jos pihallasi on kasa risuja ja oksia, polta ne biohiileksi, joka käy niin kasvimaalle kuin grilliinkin! Helppo ohje löytyy täältä. Biohiili kuohkeuttaa maata ja ylläpitää sen kosteutta kuivina kausina, mutta itse tehtyä hiiltä voi tosiaan käyttää myös grillihiilinä.

Tuossa kappaleen alussa kun kirjoitin, että pitää olla multaa ja ravinteita, niin tulipa mieleen mainita, että jos tarvitset multaa, eikä tarve ole ihan tuhansia litroja, niin bongasin viikonloppuna Instassa Rustan mainoksen, joka mainosti Tarhurin kylvö- ja taimimultaa -50% alessa. Säkki maksoi rapian 2 euroa ja litrahinnaksi jäi 0,075€. Se on hyvä tarjous, sanoisin, ja lienee vielä voimassakin!

Kasvatetaan ihania asioita, herkullisia vihanneksia ja samalla oman turvan tunnetta.

Mitä kasvattaisin

Jos omavaraistelu kiinnostaa ja mietit paljonko maata pitäisi olla ja miten paljon mitäkin pitää kasvattaa ollakseen mahdollisimman omavarainen, löydät siihen vinkkejä ja tietoa aiemmasta kirjoituksesta Perustetaan kasvimaa. Sanottakoon samalla, että me emme ole omavaraisia, emmekä siihen pyrikään. Omavaraistelu on meille elämäntapa ja rakas harrastus. Vaikka meillä tänä vuonna kasvaakin jo aika tarkalleen 100 erilaista hyötykasvilajia ja -lajiketta, olemme kaukana siitä maatilojaan oikeasti pyörittävistä osaajista, joiden omavaraisuustaso on hyvinkin korkea ruoan osalta. Mutta kyllä meillä kasvaa. Kasvaa kaikkea mikä maistuu ja mikä kiinnostaa ja se on oma suositukseni aloitteleville. Valitse muutama sellainen helppo hyötykasvi, joka maistuu ja ehkä joku hieman erikoisempikin ihan kokemuksen vuoksi. Tee hyvät pohjatytö ja perehdy siihen mitä olet kasvattamassa. Oma sato palkitsee vaivan ja jos jokin ei heti onnistu, niin ei se niin kamalaa ole. Tahto paikkaa kokemusta ja kokemusta saa tekemällä.

Porkkanat ja tomaatit ovat helppoja ja usein myös satoisia kasvatettavia, kuten myös perunakin.

Peruna on sellainen ikuinen mielipiteen jakaja, että kannattaako vai eikö kannata kasvattaa, lähinnä se alhaisen hinnan vuoksi. Eipä siinä mitään toista oikeampaa vastausta olekaan, vaan se pitää miettiä itse, mikä omalle taloudelle on mukavinta. Omasta mielestäni perunaa kannattaa kasvattaa. Pienellä pussilla siemenperunoita saa ison sadon, oma peruna on niin mahtavan hyvän makuista ja onhan se vaivatontakin, kun ei tarvitse niitä perunoita kantaa kaupasta kotiin. Painavat, pahukset! Uudenlaisen kannattavuuden arvioinnin perunalle toi uutinen pari viikkoa sitten. Meiltä on perunat loppumassa marketeista ennen toukokuuta. Saatavuushaasteita. Näin on viimeksi käynyt ilmeisesti vuonna 1917.

Juhannuspotut pian multiin!

Muistutellaan samalla, että jos mielii ne varmat juhannuspotut saada omasta maasta, niin juhannuspotut kannattaa laittaa itämään näinä päivinä. Sen juhannuskattilallisen verran pottuja voi istuttaa sitten vaikka sisällä kestokassiin tuottamaan tuon ensimmäisen herkullisen sadon suvipöydän antimiksi.

Kasvatetaan värejä ja vitamiineja, iloa ja makua! Ei olla ulkomaisen tuonnin varassa!

Kasvata kerran, kasvaa aina

Viime kuussakin muistaakseni mainitsin nämä maa-artisokat, jotka ovat juuri niitä heti omavaraisia hyötykasveja, jotka tekevät satoa täältä ikuisuuteen sen jälkeen kun kerran on ne maahan laittanut. Maa-artisokka on siitäkin mukava omavaraistelijan hyötykasvi, että se antaa satonsa aivan viimeisenä ennen kun maa menee routaan ja/tai myös ensimmäisenä keväällä roudan sulettua.

Ruoan kasvattaminen maksaa yleensä ainakin hieman, vaikka tuottaisi mahdollisimman paljon itse siemenistä multaan ja lannoitteista torjunta-aineisiin. Nyt se puutarhaan käytettävä raha kannattaa ohjata kotimaisiin yrityksiin, jotta tuemme samalla yhteistä talouttaamme. Kustannuksiin voi vaikuttaa myös valitsemalla puutarhaan muiden muassa jatkuvasatoisiakin hyötykasveja, joita ei tarvitse hankkia uudelleen lainkaan tai pitkään aikaan.

Ilmaista ruokaa

Luonnon antimia ei tietenkään sovi unohtaa! Ei sitä tarvitse metsään muuttaa ja nelivedolla kuljettaa marjaa ja sientä selkä ikuiseen linkkuun jääneenä, mutta luonto tarjoilee meille monenlaisia herkkuja ihan ilmaiseksi ja olisi hoopoa olla hyödyntämättä niitä lainkaan. Sienestys ja marjastus ovat monelle rakas harrastus siinä missä kalastus ja metsästyskin, mutta muutakin on tarjolla! Pian ensimmäiset nokkoset vihertävät jo etelässä ja ennen synkintä syksyä ehtii vielä kerätä ruusunmarjaa talven c-vitamiinilähteeksi. Pieniä juttuja, mutta niin kotiin päin! Meillä on muuten vallalla sellainen käsitys, että Suomessa olisi aina sienestetty ja marjastettu sankoin joukoin. Se ei ihan niinkään ole. Meillä alettiin vasta sota-aikana ymmärtää luonnon tarjoaman ilmaisen ruoan edut. Sieniä esimerkiksi ei juurikaan ennen sota-aikaa hyödynnetty kuten sota-aikana ja sen jälkeen. Haastavat ajat opettavat, niin se vaan on.

Uusia aluevaltauksia

Kannattaako omavaraisuutta lisätä nyt? Itse sanoisin, vahva kyllä ja ihan valtakunnan tasolla. Kyllä meidän tulee pystyä ruokkimaan oma kansamme riippumatta siitä mitä maailmalla tapahtuu. Se on toki haastavaa, sillä maataloudessakin tarvitaan tuontia tukemaan omavaraisuutta, tai sanotaanko suoraan, että mahdollistamaan sen.

Joka tapauksessa, me elämme nyt hyvin epävarmoja aikoja jo aiemmin epävakaisessa tilanteessa ja se luo epävarmuuksia myös tulevaisuuteen, jonne emme näe. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen tulevaisuuteen olemalla hieman valmiimpia, hieman varautuneempia ja olemalla hieman omavaraisempia, jolloin olemme myös hieman vähemmän riippuvaisia. Toisin sanoen, pärjäämme omillamme paremmin. Itse olen pohtinut nyt kovasti sitä, että ottaisimmeko nyt niitä mehiläisiä, mutta oman hunajan tuotannon aloittaminen vaatii kuitenkin jo hieman enemmän alkukustannusten osalta, ja juuri nyt tuntuu oikealta säästää rahaa normaalia enemmän. Toisaalta myös aika on hieman kortilla tässä kevään aikana muiden projektien vuoksi, joten epäilen olisiko meillä aikaa tutustua aiheeseen riittävästi. Olenkin tutkaillut vaihtoehtona hunajaosakkuuksia, mutten ole löytänyt sellaista omalla alueellamme.

Hakkerisuojattua tietoa!

Juuri tässä hetkessä on hyvä kehittää myös uusia taitoja ja elvyttää ehkä joitain vanhojakin. On hyvä osata asioita ja toisaalta on hyvä antaa aivoille uutta ruokaa kaikkien huolestuttavien uutisten vastapainoksi. Rohkenen siksi vihjata, että tuolta meidän hyötykirjaston puolelta saattaisi löytyä jotain kivaa itse kullekin. Sieltä löytyy ensínnäkin meidän suosittelemia hyötykirjoja, mutta myös Adlibriksen banneri, josta pääsee suoraan ale-harrastuskirjojen pariin. Siellä on meinaan iso ale menossa ja joukossa on ihania, tosi halpojakin kirjoja! Siellä on mm. Yhdestä puusta veistetty, josta isäntä on tykännyt, itseäni kiinnostavia tuohi- ja huovutuskirjoja sekä puutarha- ja remppakirjoja (taisi olla myös suomalainen fengshui-puutarhakirjakin) ja joku perinnetaitokirjakin siellä oli. Vinkkaan tästä nyt tuon alen vuoksi ja siksikin, että olemme taas saaneet oman osamme kyberiskujakin tässä Eurooppaa repivässä tilanteessa. Nordeassa oli häiriöitä toista vuorokautta ja monessa muussa palvelussa on ollut kybernäpäyttelyitä, joiden määrät tulevat aivan varmasti tässä tulevina aikoina vaan lisääntymään. Kirjaa ei kaadeta, sitä ei sulje kuin omistajansa, sen tietoja ei kukaan voi varastaa ja kirjat nyt vaan ovat ihania Kurkkaa siis Hyötykirjastoon jos hyöty- ja harrastekirjat kiinnostavat! Ainahan kirjan voi vaikka lainata kirjastostakin ja tehdä siitä itselleen muistiinpanoja vihkoon, jolloin tieto ei ole tietoliikenteen tai sähkön varassa.

Joku itselle uusi lajike piristämään mieltä, ehkä? Miksipäs ei ihan uusi aluevaltauskin!

Ja sitten mennään katsomaan mitä vinkkejä ja ajatuksia tarjoilevat muut mainiot kanssabloggaajat. Itse taidan ehtiä lukukierrokselle vasta keskiviikkona, sillä huomenna on kirjan viimeiset kuvaukset ja tämä päivä menee niiden valmisteluissa. Ihan huikean jännää!

Käykäähän lukaisemassa miten omavaraisuutta voi lisätä eri tavoin!

7.3.2022 klo 09 alkaen:

Kasvuvyöhykkeellä 1:
Apilankukka .
Kakskulma .
Kasvuvyöhykkeellä 2:
Sarin puutarhat .
Pilkkeitä Pilpalasta .
Oma tupa, tontti ja lupa .
Kasvuvyöhykkeellä 3:
Tsajut .
Villa Varmo .
Harmaa torppa .
Majalevon pientila .
Caramellia .
Sanni ja farmi .
Varmuusvara .
Rakkautta ja maan antimia .
Kasvuvyöhykkeellä 4:
Korkeala .
Puutarhahetki .
Kasvivyöhykkeellä 5:
Korpikuusen tila .
Kasvuvyöhykkeellä 7:
Korpitalo .

Turvaisaa maaliskuuta, pidetään mielet korkealla  Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta tai alla olevalla lomakkeella Yritän parhaani mukaan julkaista kommentteja aina kun siihen on ajallisesti mahdollisuuksia. Aina ei ole, mutta jokainen viesti ilahduttaa silti. Mikäli sinulla on kysymys johon haluat vastauksen, voit hihkaista sen Instassa tai laittaa viestiisi sähköpostiosoitteesi, jotta voin vastata sinulle suoraan.

Uusimmat kirjoitukset

Toukokuu Ihana, ihana toukokuu on täynnä kasvun voimaa ja lupauksia kesästä. Tänä vuonna talven kynnet pitivät meitä jäisessä otteessaan tavanomaista pidempään, mutta nyt kevät on vihdoin päässyt kunnolla käyntiin. Linnut laulavat, aurinko kutittelee varpaita jos niille uskaltaa jo valoa näyttää ja mullasta nousee voimalla vihreää elinvoimaa....

Ongelmia puutarhassa? Ehkäise ja käy vastahyökkäykseen hyönteisten, kukkien ja yrttien avulla, jotka auttavat karkottamaan tuhohyönteisiä ja houkuttelevat tilalle sadon kannalta hyödyllisiä torjuntahyönteisiä ja pölyttäjiä. Kirjoitus on julkaistu alun perin 17.04.2019.

Kyllä on peruna kaunista ruokaa, eikä vain kaunista, vaan myös terveellistä. Voidaan ihan puhua superruoasta! Tänään ajattelin jutustella hieman erilaisista perunoista ja niiden kotiviljeystä ja siitä, miksi peruna on niin hyvää ja terveellistä ruokaa.

Eipä tätä aihetta voi nyt mitenkään sivuuttaa, valitettavasti. Odotettu maaliskuu alkoi aurinkoisena, mutta ensimmäisen kevätkuukauden iloa himmentää Euroopan syttyminen liekkeihin juuri kun maailman piti alkaa hoivaamaan pandemian aiheuttamia haavojaan. Euroopan yllä leijunut musta pilvi satoi juuri sen, mitä monet ennustivatkin, ja sen vaikutus...

Paljonko maata tarvitaan ruokaomavaraisuuteen ja miten hyötypuutarha perustetaan? Tästä julkaisusta löytyy täsmätietoa ja vinkkejä helppoon ja rikkaruohottomaan kasvimaahan kumppanuuskasvit huomioiden. Julkaisu on osa Suuntana omavaraisuus -blogiringin julkaisusarjaa, jossa tällä kertaa teemana on vinkit kasvimaan perustamiseen, maanparannus ja...

Helmikuu on alkanut, ja kun kyseessä on kalenterin lyhyin kuukausi, tänään voi jo sanoa, että kevääseen on 3 askelta ja yhtä monta viikkoa. Jos kuukausia katsotaan, niin kolmen kuukauden kuluttua hedelmäpuutkin kukkivat jo. Niin lähellä, ja niin pitkä, ihana kevät odottaa meitä kaikkia