KUINKAS KÄVIKÄÄN!

07.02.2022

Helmikuu on alkanut, ja kun kyseessä on kalenterin lyhyin kuukausi, tänään voi jo sanoa, että kevääseen on 3 askelta ja yhtä monta viikkoa.  Jos kuukausia katsotaan, niin kolmen kuukauden kuluttua hedelmäpuutkin kukkivat jo. Niin lähellä, ja niin pitkä, ihana kevät odottaa meitä kaikkia

Kevään kaipuu on tänä vuonna aivan valtava. Ehkä tämä aika ylipäätään on ollut sellainen ikuisuuden kestävältä tuntuva ja muutenkin hieman painolastikas. Tekisi jo mieli ravistella kalenteriakin eteen päin, mutta ei nyt sentään hukata helmikuuta, joka saa osakseen vaan toiveita siitä, että se menisi pois nopeasti. Vähän silti saa jo keväästä haaveilla, ja katsella vielä kerran viime kesän helmiä räntäsateen valuessa pitkin kattoa.

Kevät etenee meillä usein näin: maaliskuun alkupuolella pilkottavat jo vuorikaunokit, huhtikuun lopussa raparperit ja sitten onkin jo toukokuu ja hedelmäpuut kukkivat. Kevään 3 askelta maasta kurkkijoista kukkien ilotulitukseen! En malta odottaa taas näitä näkymiä.

Tänään on myös #suuntanaomavaraisuus -blogipoppoolaisten kimppapostauspäivä. Kuukauden yhteisen teeman mukaisesti palaamme viime vuoden satokauteen pohtimaan mitä kunkin oman puutarhan viime vuoden uusille kasvitulokkaille kävikään. Tsajut-blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaama poppoo jakaa myös omia kasvatusvinkkejään kaikille omavaraistelusta kiinnostuneille.

Viime vuoden uutuudet meillä

Laskin tässä tovi sitten kuinka monta erilaista kasvia ja lajiketta meillä olisi tarkoitus kasvattaa hyötypuutarhassamme vuonna 2022. Ystäväni oli juuri vitsaillut, että eiköhän se satanen rikki jo mene, eikä kaukana tuo sitten ollutkaan. Tänä vuonna meillä on 99 eri kasvattia ja se sadaskin tulee, kun pääsemme käymään naapurivaarassa pähkinätaimistolla. Että se sitten siitä maltillisuudesta. Tässä valossa viime vuoden uusien määrä oli meillä mitätön, mutta on siihen syykin. Viime vuonna meillä oli niin monta projektia ja perusparannusta uudesta kasvihuoneesta viljelylaatikoiden isompaan huoltoon, että niiden kanssa meni melkoisesti aikaa, ja kun sisällä oli muutama projekti samoihin aikoihin, ei ollut paljon tilaa esikasvattaa, eikä aikaa luoda uusia kasvatusalueita ulos.

Viinirypäleet

Uuden kasvihuoneen kunniaksi meille tuli ensimmäistä kertaa viinirypäleitä viime keväänä. Lajike on Mica. Taimet olivat niin nuoria, etteivät ne vielä mitään satoa tietenkään tehneet, mutta kasvuvoima oli hyvä, ja kaverukset kiipesivät kattoon saakka. Katsotaan josko tekisivät jonkun rypäleen tänä vuonna, mutta varsinaista satoa odottelemme vasta ensi vuonna.

Munakoisot

Munakoisoa meillä oli kahta eri lajiketta, Black Beauty ja Patio Baby. Molemmat tekivät ilahduttavasti satoa. Patio tekee pienempää ja Beauty normaalia munakoisoa. Tässä kuvasarjassa on Black Beautya. Tuossa yhdessä kuvassa ei ole minimunakoiso, vaan yksi munakoison kukkatuppi, jonka avasin, kun ensikertalaisena en ollut varma voiko kasvi hyvin.

Komeaa munakoisoa saimme kasvihuoneelta viime vuonna ja tänä vuonna lähdemme liikkeelle samoilla lajikkeilla. Kylvöt on jo tehty ja taimet nousseet.

Sikuri

Meillä oli laitettu muutama testitaimi maahan jo edeltävänä syksynä ja kylvetty sikuria siemeninäkin, mutta koska sikurin sato valmistuu vasta toisen vuoden syksyllä, satoa emme viime kesänä saaneet. Söimme kyllä sikurin kauniita kukkia salaateissa ja ruokien somisteina, mutta varsinaista juurisatoa pääsemme korjaamaan vasta tänä vuonna. Ensimmäistä omaa paahdettua sikurijuomaa odotellessa..

Ruusukvitteni

Tämä ei varsinaisesti ollut uutuus, mutta ensimmäinen pieni sato. Tällaista se on, kun kasvattelee itse. Joitain kasvatteja saa lautaselle kahdessa viikossa siitä kun siemenen laittaa multaan ja toisten kanssa menee pari vuottakin, mutta se on sen arvoista

Tänä vuonna sitten onkin tosiaan ihan eri sävelet soitannassa. Uusia kasvatusalueita luodaan, uusia lajikkeita ja kasvatettavia tulee niin hedelmäpuiden, marjojen, vihannesten kuin yrttienkin osalta, jotta vuoden päästä voi sitten taas kysellä, että kuinkas sitten kävikään. Nyt on ollut sellainen olo, että haluaa kokeilla vakioiden rinnalla nipun sellaisia, joita on pitänyt, muttei ole tullut kokeiltua ja samalla kokeilla ja luoda ihan uudenlaisiakin juttuja muutaman vuoden tauon jälkeen. Mitä tässä odottelemaan. Jos saisi viettää oikeen sellaisen puutarhakesän ja miksei saisi, kun vaan niin päättää. Minä päätin

Kasvatusvinkkejä

Tuolta hyötypuutarha-osiosta löytyy erilaisia lajikohtaisia kasvatusvinkkejä kantapään kautta opittuna, joten ajattelin tehdä tällaisen hieman yleishenkisemmän kasvatusvinkkilistan tähän päivän teemaan. Kävin meinaan juuri läpi viime kesän kuvia ja siinä samalla tulin ajatelleeksi ja muistaneeksi monia sellaisia asioita, joista on itselle tullut niin normaalia, ettei niistä välttämättä aina tule maininneeksi, ja taas toisaalta jotkus asiat toistavat itseään, koska niistä on tullut normaalia. Nämä ovat mielestäni ihan käypiä juttuja, joita en itse ehkä tullut ajatelleeksi silloin, kun aloitimme hyötypuutarhaharrastuksen.

1. Kasvata sitä mitä syöt. Jos siis hyötypuutarhasta on kyse. Tämä on tällainen yleisjärkevä vinkki, joka on hyvä ottaa matkaan heti ensimmäisenä kun saa puutarhakuumeen. Puutarhailu on mukavaa puuhaa joka tapauksessa, mutta hyötypuutarhassa kannattaa varsinkin alussa kasvattaa sitä mitä tulee käytettyä paljon.

Tomaatti on helppo ja kiitollinen kasvatettava. Satoa saa syödä tuoreena, sitä voi säilöä monella tapaa ja lopulta loppusadon ehkä joutuu korjaamaan raakana, kun sato onnistuu kunnolla.

2. Mieti mitä ei kannata kasvattaa omasta näkökulmasta katsottuna. Ehkä piha ei ole riittävän valoisa, ehkä sijainti ei tarjoa tarvittavaa ajallista pituutta sadon kypsymiselle. Maa-aines voi olla sellaista, ettei kasvi viihtyisi siinä, jolloin maata täytyy muokata. Nämä ovat sellaisia asioita, joita ei ehkä aloittelijana tule niinkään otettua huomioon. Toiset ajattelevat myös kannattavuutta. Kannattaako esimerkiksi perunaa kasvattaa, kun se on niin halpaa kaupassa. Me kuulumme heihin, joiden mielestä oma peruna on luksusta ja arkimahtavuutta edustaa se, ettei perunaa tarvitse kantaa kaupasta koko vuotta kotiin, vaan kasvimaalla voi käydä kattilansa kanssa silloin kun perunaa tekee mieli. Viime viikolla (2.2.2022) keskustelu kotiperunan kannattavuudesta sai uuden sävyn, kun uutisiin päätyi tieto siitä, että peruna loppuu kaupoista normaalilla kulutuksella toukokuuhun mennessä. Jotta kannattanee laitella maaliskuussa hieman juhannuspottua kasvamaan jo sisällä, että varmuudella saa kattilallisensa juhannuksena, vaikka kaupalliset varhaisperunasadot eivät onnistuisi kattamaan kysyntää. Ne Israelin tuontiperunat eivät ehkä aiheuta makuhermojen ilotulitusta toivotulla tavalla..

3. Kokeile ja hyödynnä satoa. Jos haluaisit lisätä tietyn kasviksen määrää ruokavaliossa, sen saa tapahtumaan kuin varkain kasvattamalla hieman juuri sitä kasvista. Joskus se käy näin. Määräänsä enempää ei ehkä kannata testikasvia kasvattaa, mutta pienikin määrä voi tuoda toivotun lopputuloksen.

Käytä kasviksesta myös niitä osia, joita ei yleensä käytetä. Esimerkiksi monivuotisen lipstikan puisevat putkivarret ovat valtavan aromirikkaita ja tuovat makua niin keittoihin kuin pataruokiinkin.

4. Kokeile jänniä, mutta huomaa alkuperä! Jos vaan tilaa ja joidenkin kohdalla hieman varustustakin löytyy, miksipäs ei kokeilisi hieman erikoisempiakin kasveja kun kokemusta hieman kertyy. Itse kokeilin pari vuotta kasvattaa pesusienikurkkuja ennen kun onnistuin ja nykyään niitä kasvaa meillä joka vuosi. Siemenestä kasvatettavien kanssa on muuten hyvä muistaa, että Suomessa myytävien siemenpussien ohjeet ovat usein suoria käännöksiä alkuperäiskielestä ja jos siemenet on tuotettu vaikkapa Saksassa, kylvöaika siellä ei vastaa omaamme, koska olemme kevään kanssa jäljessä ja syksyn suhteen aikaisemmassa.

5. Tutustu kasvatettaviin, varsinkin itselle uusiin. Kuinka pitkä aika kylvöstä satoon on optimaalisissa olosuhteissa (siemenpussissa ilmoitettu aika) ja vastaako oma alueesi tätä aikajanaa lämmön suhteen? Voiko kasvi itsekylväytyä jatkossa, leviääkö se? Näin kävi meillä esimerkiksi pinaattikoison kanssa (mustikkakoiso), joka oli verrattain uusi tulokas Suomessa, eikä siitä ollut juuri mitään tietoa saatavana. Tämä leviäminen on ollut iloinen yllätys, mutta se voisi olla myös epämieluisa. Nämä pieniä makeita koisohedelmiä tuottavat mustikkakoisot tipauttavat marjoja maahan tai linnut syövät niitä ja kakkivat siemeniä ympäri pihaa. Yhden kokeilukesän jälkeen meillä putkahtelee nykyään mustikkakoisoa ihan itsestään ties missä ja vähän kaikkialla. Kertalaakista siis omavaraisuuteen tämän kasvin kanssa. Ei tarvita enää siemeniä, saati taimia.

6. Muista monivuotiset ja sijoita ne hyvin! Monivuotiset hyötykasvit ovat ihania, sillä ne hoitavat pitkälti itse itsensä ja tuottavat satoa vaivattomasti. Monivuotisia hyötykasveja on muutakin kuin yrtti- marja- ja hedelmäosastolla. Esimerkiksi meidän taivasta halkovat maa-artisokat kasvavat uskollisesti vuodesta toiseen ja tuottavat satoa enemmän mitä saisimme syödyksi. Viime vuonna jouduimme rajoittamaan maa-artisokkien aluetta, sillä ne leviävät hanakasti ja korkeina kasveina toimivat parhaiten siellä, missä tarvitaan hieman lisää varjostusta.

7. Muista lemmikit! Hurjasta leviäjästä tulee heti mieleen kissanminttu, joka on päässyt vallan karkuun pihallamme. Onneksi talossa on 2 kissaa ja kissoilla monta kissaystävää, jotka arvostavat kotikasvatettua aitokissanminttua. Onko taloudessa arka koira? Kasvata valerianaa, eli rohtovirmajuurta, jota käytetään levottomien lemmikkien rauhoittavana hoivalääkintänä.

8. Tutustu eri lajikkeisiin ja niiden ominaisuuksiin käyttötarkoituksen mukaan. Mansikka on tästä hyvä esimerkki. On suurta, valtavaa ja valtavan pientä mansikkaa. Marjojen suhteen makuskaala on usein sellainen, että mitä suurempi marja, sen laimeampi sen maku on. Näin ei tokikaan ole aina, mutta siksi eri lajikkeisiin kannattaa tutustua. Eri lajikkeita on myös mukavaa yhdistellä samaan satoon. Suurista marjoista saa määrää, pienistä makua. Kun yhdistää nämä kaksi, saa sekä paljon että maukasta. Aikainen lajike syödään sellaisenaan ja myöhäisemmästä riittää jo hilloihin ja pakastettavaksi. Molempi parempi siis!

9. Yhdistele perinteisiä ja uusia lajikkeita. Itse olen perinnehyötykasvien ystävä mitä suurimmassa määrin, mutta samalla innostun valtavasti uusista lajikkeista. Perinnelajikkeet ovat mainioita siksi, että ne ja niiden ominaisuudet tunnetaan hyvin ja oman maan perinnehyötykasvit menestyvät yleensä erinomaisesti omassa maassaan. Monet maatiaislajit ovat jääneet uudempien lajikkeiden varjoon, mutta nousevat sieltä aina uudelleen, ikään kuin uusina tulokkaina. Yksi tällainen lajike on meille tänä vuonna uusi, vaikkakin on maatiaispaprika, sillä meillä itää tuolla parhaillaan 4 omenaparikaa. Uusista lajikkeista en voi olla mainitsematta upeaa Baya Marisaa, joka on super terveellinen, täyspunainen ja maukas omenalajike, jonka sanotaan sopivan myös omena-allergikoille. Meillä on näitä puita 3, ja kun ne kukkivat, puutarha täyttyy huokauksista. Miten onnellinen ihminen voikaan olla niin yksinkertaisesta asiasta kuin omenapuu.

10. Älä liioittele! Jos et halua liittyä siihen kerhoon, joka kevään myötä yrittää epätoivoisesti saada pakkastaan tyhjennettyä marjoista, harkitse paljonko taloudessanne realistisesti kulutetaan marjoja ja kuinka paljon yksi pensas täyskasvuisena tuottaa marjoja. Kaikkia puskia ei ehkä muutenkaan kannata istuttaa samaan aikaan, sillä silloin on edessä sekin päivä, että kaikki puskat joutuu vaihtamaan samaan aikaan ja totutut satomäärät vähentyvät. Meillä kasvaa tänä vuonna 20 erilaista marjaa/marjalajiketta, mutta satomäärät eivät ole ylitsevuotavia, sillä kasvien määrä pidetään rajallisena.

Osa marjoista on valtavan kauniita kukkiessaan, joten niistä on visuaalistakin iloa puutarhassa. Alla kuvassa keskellä lapsen kämmenen kokoisia kukkia tekevä karhunvadelma ja oikealla orjanruusupensaan marjoja. Jos hyötypuutarha kaipaa pölyttäjiä ja paahteelta suojaavaa aitaa, ruusupensas ei ole ollenkaan hassumpi valinta, sillä se houkuttaa pölyttäjiä ja tuottaa samalla satoakin C-vitamiinirikkaiden ruusunmarjojen muodossa.

11. Huomioi tilantarve! Pienet taimet jättävät kasvimaan alkukesästä niin aution näköiseksi, että tekisi heti mieli istuttaa taimia tiiviimmin ja runsaammin, mutta eipä aikaakaan, kun kasvimaalla on tiivis tunnelma, joten turvavälit kannattavat kasvimaallakin!

Paraskin puhuja tässä esittelee, kuinka hyvin muistan itse noudattaa ohjetta. Myskikurpitsa oli jo kesäkuussa muuttumassa kasvihuoneen matoksi ja oikealla testasin ensimmäisten inkamaissiemme siementen itävyyttä vuosien takaa. Itivät hieman liian hyvin, enkä muka muistanut koskaan harventaa niitä. Hyvinhän siinä ei sitten käynytkään, mutta olipahan tuuhea paahdesuoja. Inkamaissit ovat siis sellaisia maisseja, että ne tuleekin kasvattaa nipuissa, ei riveissä, mutta kyllähän ne nyt enemmän tilaa tarvitsevat nipussakin. Tuosta ei tullut kuin sanomista.

12. Ole ajoissa, ole valmiina! Jos jotain olen oppinut, niin sen, että kun tuholaiset saapuvat, on myöhäistä. Kyllähän sen sadon yleensä saa pelastettua, mutta vähemmällä pääsee jos torjunta-aineet ja -keinot on hallussa ennakoivasti. Kun huomaa tuholaisten saapuneen, sitä ei ihan tuosta noin vaan keitellä viikon valmistusajan vaativaa nokkosluomutököttiä. Itse yritän noudattaa monimuotoista torjuntaa: houkuttele puutarhasotureita pysyvään oleskeluun puutarhassa, suojaa harsohupuilla, liimanauhalla ja pullokasvihuoneilla kriittisissä vaiheissa, istuta taimien sekaan torjunta- ja houkutuskasveja kuten sipulia, valkosipulia ja samettikukkia, tee torjuntaliemet valmiiksi heti kun mahdollista ja hanki kaupallisia luomukelpoja ötökkäliemiä muutama pullo hätävaraksi ennen kun on pakko.

13. Muutakin kuin ruokaa! Hyötykasveja on monenlaisia, muutakin kuin tyypillisiä ateriakasveja. Tuossa ylempänä oli aitoja pesusieniä tuottavia pesusienikurkkuja. Moni värjää kankaita ja lankoja värjäyskasveilla. Jos valitsee perennaksi ihania rohtosuopayrttejä, voi tehdä pyykinpesuainetta suloisesta suopakasvista ja jos valitsee ruusutarhaansa vaikkapa tällaisia damaskonruusuja, voi tehdä itselleen aromirikkainta ruusuvettä ja kesäunelmien kepeää ruusutomusokeria.

14. Suunnittele satokausi! Olen itse sinnikkäästi opettelemassa laajentamaan satokautta siten, ettei ihan kaikki sato vyöry samoille viikoille. Valitse samasta kasvista aikaista ja myöhäistä lajiketta. Kylvä eri aikaan ja eri tasoilla kasvavaa ja satoavaa kasvia samaan paikkaan kumppanuuskasveja hyödyntäen. Ylipäätään nauti puutarhastasadosta aina ensimmäisille yöpakkasille saakka.

15. Omat siemenet! Se on ihan selvä, etten voi jättää mainitsematta omia siemeniä. Omien siementen keruu on niin mukaansa vievää ja hauskaa puuhaa, ja kun jättää muutamankin kasvin tuottamaan siemeniä, silmäkin kiittää kauniista näkymästä. Alla kukkiin tavallinen keltasipuli ja oikealla on ihanat maltsan siemenet.

16. Tärkein kaikista, nauti ja iloitse. Aina ei kaikki onnistu, älä lannistu. Aina tulee seuraava vuosi ja kokemus karttuu. Kaikilla menee joskus mönkään, vaikka miten tekisi oikein. Luo itselle sellainen hyötypuutarha, joka toimii itsellesi parhaiten. Luonto on pieniä ihmeitä täynnä, iloitaan niistä ja puutarhaelämästä.

Nostetaan malja alkavalle puutarhavuodelle ja kaikille niille ilon hetkille ja mielihyvälle, joita se tulee tuomaan mukanaan!

Muutama sana mielihyvästä

Viime viikot ovat olleet, kuten tähän vúodenaikaan tapaavat meillä olla, hieman kiireisiä ja tapahtuma-alan yrittäjälle kahden vuoden jälkeen hyvin raskaita. Samaan aikaan kuitenkin mieli on pääasiassa hyvä ja jossain kutkuttaa sellainen tunne, että tästä vuodesta tulee hyvä ja kaunis. Tänä vuonna toteutuu moni haave, kuten alkusyksyllä julkaistava kirja ja omalla tavallaan alkaa uusi aikakausikin. Päätin jo loppuvuodesta, että tästä vuodesta tehdään tietoisesti hyvä. Yritän ylittää sellaiset asiat, jotka yleensä aiheuttavat hieman stressiä ja liikkua yhdessä määrätietoisemmin kohti sitä, mitä olemme yhdessä päättäneet elämäntyylimme osalta. Olen päättänyt nauttia jokaisena päivänä jostain, ihan tiedostaen. Elämä on liian lyhyt sen odottamiselle, että jonain huomisena olisi se hetki, jolloin on sopiva aika milloin millekin.

Elämä on, kuten sanotaan, tässä ja nyt, ja tänä vuonna en aio hukata siitä hetkeäkään. Haluan ympäröidä itseni iloisilla, hyvillä ja rauhallisilla asioilla ja hetkillä. Tehdä niitä asioita, jotka tuovat mielihyvää. Aloitan aamuni huijaamalla aivoja heräämään onnellisena. Niin hassulta kun se kuulostaakin, sen voi tehdä hymyilemällä muutaman minuutin herätessään, kun silmät ovat vielä kiinni ja aivot päivittävät tietonsa herätystilassa. Ihan hassua, mutta toimii! Pari minuuttia, ihan hiljaa, silmät kiinni ja suu hymyssä. Olen valmiiksi hymymielellä nousessani.

Ja silloin kun on se hetki, että stressitaso nousee, kuljen siitä ajatuksissani pois. Katson tovin vaikkapa lintujen keväistä pesänrakennuspuuhaa ja ensimmäisten poikasten kuoriutumista. Ei siinä mitenkään voi murjottaa maailman asioita. Hetken kuluttua kyllä muistaa, mitkä asiat maailmassa ovat oikeasti tärkeitä ja merkityksellisiä.. Linnunpöntöt ovat, linnut, nuo pienet siivekkäät ystävämme ovat ja tämä talo, jonka seinällä on linnunpönttäjä ja joista saamme jo pian, tänäkin keväänä kuulla pienten poikasten piipitystä ovat. Ne ovat niitä oikeasti tärkeitä asioita maailmassa.

Ja taidan haluta pönttökameran.

Abraham Lincolnin sanoin: voimme valittaa sitä, että ruusupensaissa on piikkejä tai iloita siitä, että piikkipensaassa on ruusuja.

Tänä vuonna olen valinnut jälkimmäisen.

Kevättä kohti kulkevat myös seuraavat mainiot bloggaajat:

7.2.2022 klo 09 alkaen:

Kasvuvyöhykkeellä 1:
Apilankukka .
Kakskulma .
Kasvuvyöhykkeellä 2:
Kohti laadukkaampaa elämää  .
Sarin puutarhat .
Pilkkeitä Pilpalasta .
Omavarainen elämä .
Kasvuvyöhykkeellä 3:
Tsajut .
Villa Varmo .
Sanni ja farmi .
Evil Dressmaker .
Rakkautta ja maan antimia .
Kasvuvyöhykkeellä 4:
Korkeala .
Puutarhahetki .
Kasvuvyöhykkeellä 7:
Korpitalo .

Uusista sadoista haaveillen  Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida? Lähetä meille viestiä instan kautta tai alla olevalla lomakkeella Yritän parhaani mukaan julkaista kommentteja aina kun siihen on ajallisesti mahdollisuuksia. Aina ei ole, mutta jokainen viesti ilahduttaa silti. Mikäli sinulla on kysymys johon haluat vastauksen, voit hihkaista sen Instassa tai laittaa viestiisi sähköpostiosoitteesi, jotta voin vastata sinulle suoraan.

Uusimmat kirjoitukset

MIELENRAUHAA

09.08.2022

Kaupungista maalle muutettuamme olen usein pohtinut onnellisuuteen ja mielenrauhaan liittyviä asioita ja keskustelemme aiheesta säännöllisesti myös samalla tavalla askeettisemmin elävän ystäväni kanssa. Mikä saa ihmisen onnelliseksi ja mikä luo meille mielenrauhaa? Missä tilanteessa me olemme tyytyväisiä? Mitä aistimme valitsevat kun saavat itse...

PARASTA AIKAA

01.08.2022

Kesän viimeinen kuukausi saattelee meitä syksyyn pimentäen illat ja saaden marjoista raskaat oksat taipumaan maata kohti. Tähän näkymään voisi kiteyttää tämän ajan kesästä, kun sadonkorjuu alkaa. Aloitellaan valmistautuminen seuraavaan vuodenaikaan ja talveenkin. Lämpimien päivien viilentyneissä illoissa sytytellään jo kynttilöitäkin. Minä pidän...

SULOINEN SUOPA

24.07.2022

Suloinen rohtosuopayrtti ihastuttaa puutarhassa, mutta tämä perinneperenna on myös mainio luomupesuaine, jota monet museotkin käyttävät arvotekstiiliensä puhdistamiseen. Heinä- elokuu onkin ihanaa aikaa tehdä itse suloista suopaa rohtosuopayrtistä, ja pesaista talven villavaatteet valmiiksi odottamaan aikanaan saapuvia viileitä päiviä!

Nyt kun helteet ovat väistyneet, Jovelassa hurisee kuivuri harva se päivä. Sadon kuivattaminen on hyvä keino säilöä satoa ja kasvattaa kotivaraa, ja samalla säästyy tilaakin, sillä kuivatettu sato vie huomattavasti vähemmän tilaa kuin moni muu säilöntämuoto. Monitasoisen kuivurin hankintavinkin löydät kirjoituksen loppuosasta. Kirjoitus on...

Heinäkuu saapui helteineen ja hyötypuutarhassa on melkein kaikki hyvin! Kuun ensimmäisenä maanantaina omavaraistelevat bloggaajat kokoontuvat jälleen Tsajut-blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaamana yhteisen aiheen äärelle, joka tällä kertaa on paras oma säilöntäohje sekä itseäni inspiroiva viihde, joka voi olla ohjelma, podcast, mitä tahansa!...

FOODSCAPE

11.06.2022

Vanhaan aikaan hyötypuutarhat ja kasvimaat olivat usein talojen takapihojen suojissa, tarkkaan eroteltuina hienommista kukkaistutuksista, jotka talojen etupihoilla toivottivat vieraat tervetulleiksi peremmälle. Foodscape kääntää tämän asetelman päinvastaiseksi tuoden hyötyistutukset kotien etupihoille. Foodscapelle ei taida olla suuhun yhtä istuvaa...