SATOISIA SUUNNITELMIA 

04.01.2024

Kireä pakkanen on paukkunut puissa ja nurkissa, mutta ei aikaakaan, kun ollaan taas keväässä, ja sehän tietää sitä, että uusi satokausi alkaa! Miten ihanan kutkuttavaa!

Perinteiseen tapaan Tsajut-blogin Sadun ja Korkealan Heikin luotsaaman omavaraistelijapoppoon yhteisenä tammikuun aiheena on - kuulumisten lisäksi - kaikki se, mitä alkava satokausi tuo tai soisi tuovan tullessaan. Haaveista, toiveista ja suunnitelmista on nämä kirjoitukset tehty!

Kieltämättä harvinaisen kireiden pakkaspäivien ja -öiden lomassa on ollut hieman haastavaa virittäytyä puutarhatunnelmiin, kun maailma on jäätynyt ja sisällä kaikki aika kuluu uuneja klapeilla ruokkien. Vaan päivät pitenevät yksi toisensa jälkeen, valo haukkaa palasen pimeyttä jokaisena päivänä ja kevät saapuu aina yhtä kaivattuna, kunhan sinne asti joudetaan.

Tätä kirjoittaessani meidän hyötypuutarhamme nukkuu talvivaipassaan 24 asteen pakkasessa. Kylmä on ollut ja vanhan talon asukkailta on pari ärräpäätäkin saattanut päästä. Ei se niin mukavaa sentään ole, puulla lämmittäminen näet, että päivä toisensa jälkeen ihan iloissaan herää kesken makeimpien unien ennen kukonlaulua vain, jotta saa lisätä puuta tai briksuja uuneihin. Elämä on valintoja, en vaihtaisi tätä, mutta vähän saa nurista, varsinkin, kun nämä pakkassäät eivät varsinaisesti ole ystävällisissä väleissä nivelteni kanssa.

Suuret suunnitelmat

Kovin mahtipontisella otsikolla aloitan satokaden 2024 suunnitelmat, meillä näet ei ole mitään järin suuria suunnitelmia tulevalle satokaudelle. Otsikko viittaakin ehkä enemmön siihen, että kovin suuret suunnitelmat tuppaavat usein jäädä suunnitelmiksi, ellei sitten lähde todo-listasuoritukselliseen uurastamiseen, ja sitä en aio tehdä.

Tänä vuonna ylimpänä suunnitelmissamme on helppous. Me loimme itsellemme omavaraistelevan hyötypuutarhan kasvuvyöhykkelle 1a/1b ostettuamme Jovelan 2013. Tänä vuonna on siis 12. vuosi, kun kasvatamme itse ruokaa. Jotain on opittu, myös kantapään kautta, puutarha on laajentunut, vuotuinen lajikemäärä on jo ylittänyt 100 erilaisen hyötykasvilajikkeen rajapyykin ja monet kasveista ovat monivuotisia. Tänä vuonna emme laajenna juuri mitään, kokeilen uusia tulokkaita täysin fiilispohjaisesti ja keskityn nauttimaan puutarhan annista likimain sellaisena kuten se nyt on.

Esikasvatus

Meillä tehtiin monen vihanneksen osalta syyskylvöt säiden käännyttyä riittävän viileiksi. Mm porkkanat, joissa suosin Harlequin Mix (värisekoitus) ja Nantaise -lajikkeita, White Gem -palsternakka, puutarhamaltsat ja talvivalkosipulit on laitettu maahan jo lokakuussa. Aion toki myös esikasvattaa taimia ihan jo sen vuoksi, että pidän siitä ja myös siksi, että itse kasvattaen käytössä on valtava valikoima erilaisia lajikkeita, joita puutarhamyymälöistä ei löydy.  Eikä kaikkea tietenkään voi syys- tai talvikylvääkään.

Viime vuonna tehty päätös helposta esikasvattamisesta saa jatkua tänäkin vuonna. Rajallinen määrä, siisteys, helppohoitoisuus ja yksinkertaisuus ovat tänäkin vuonna avainsanoja.

Aion toteuttaa kaikki esikasvatukset kätevillä brikettinapeilla ja soil blockerilla tehdyillä multapaakuilla. Esikasvatusbriketit vievät vähän tilaa, ne paisuvat imaistessan vettä ja niiden kanssa on paljon helpompaa ylläpitää järjestystä, kuin pienillä ruukuilla. Sama pätee soil blockerilla tehtyihin multapaakkuihin. Ne vain ovat valtavan käteviä ja säästävät paljon tilaa. Testasin jo viime vuonna sitä, että tein paljon paakkuja valmiiksi ennalta, ja sitten esikasvatusaikana imeytin paakkuihin vettä ennen siementen peittelyä multapaakun sisuksiin. Se toimii! En voi kuin suositella tuota soil blocker -paakutinta!

Mitä meillä jo on?

Nyt, kun puutarha täyttää meidän hallussamme 12 vuotta, siellä toki on jo paljon syötävää, jota ei tarvitse joka vuosi kasvattaa uudelleen. Puutarhastamme löytyy mm. seuraavia kestoruokakasveja.

Marjat: puna-, musta-, viher- ja valkoherukkaa, punaisia ja vihreitä kasviaisia, tyrnejä, mesimarjoja, pensasmustikkaa, mansikoita, karhunvadelmaa, Glen Ample -puutarhavadelmaa, hunajamarjaa ja mustikkakoisoa* (itsekylväytyvä).
Hedelmät: Punamalto-omenapuita, vanha talviomenapuu, kriikunoita, suklaa- ja hapankirsikoita, päärynäpuu, keltaisia luumuja, sitruksia (talvehtivat sisällä), viinirypäleitä ja hasselpähkinäpensaat.
Monivuotisia: raparperia, maa-artisokkaa, sikurijuurta, piparjuurta, parsaa, tarhamaltsaa* (itsekylväytyvä) ja lukuisia yrttejä.

Suurin osa kasvissyötävistämme kasvatetaan takapihan hyötypuutarhassa erityiskorkeissa viljelylaatikoissa, suurissa viljelysäkeissä, kasvihuoneessa, suurissa ruukuissa, mutta myös avomaan kohokasvatusalueilla. Koska olen selkäsairas kotipuutarhuri, viljelyalat ovat pääasiassa koholla maasta. Korkeampi työskentelykorkeus mahdollistaa kivuttomamman puutarhassa hääräilyn.

Viime vuonna laajensimme hyötypuutarhaa myös etupihan puolelle, jossa uudet viljelylaatikot ja turvebrikettipenkit rajaavat alueita. Viljelylaatikoissa kasvoi viime kesänä mm. aasialaisia lehtivihanneksia ja mansikoita. Kaarella kiipeilee ihanan herkullisia lilapalkoisia Shiraz-sokeriherneitä.

Tänä vuonna aasialaisista lehtivihanneksista menee ehdottomasti jatkoon Wosun, eli kiinalainen parsasalaatti. Kaikki nuo aasialaiset lehtivihannekset olivat super satoisia ja valtavan nopeakasvuisia. Yllä olevassa kuvasarjassa on samat laatikot kuvattuna 2.6., 22.6. ja 28.6.2023.

Wosun on näistä tuo suippolehtinen kaiken vallannut lehtivihannes, jonka lehdet syödään salaattina ja varret kuten parsa tai wokattuna. Jos aasialaiset lehtivihannekset kiinnostavat, löydät niistä tarkempia kuvauksia tämän jutun lopusta.

Pensasmustikkaa ajattelin hieman lisätä tänä vuonna. Meillä on niitä jo mukavasti, mutta enemmänkin voisi olla. Samoin mansikkaa lisään tänä vuonna, vaikka viime kesänä mansikkamaata laajennettiinkin. Tänä vuonna lisäys on silkkaa hifistelyä. Haluan paljon metsämansikkaa ja hieman lisää valkoisia mansikoita, jotka maistuvat aivan ananakselle!

Metsämansikat olen ajatellut laitettavaksi tähän etupihan keskellä olevaan kehysraudoilla rajattuun rinkiin, jossa viime kesänä oli kaikenlaisten sekasiementen yllätysviljelmä. Sekoitin kaikki siemenpankin vanhat kukkasiemenet keskenään ja viskasin rinkiin, jonka keskellä kasvaa nuori päärynäpuu. Nyt tuon ringin voisi varata metsämansikoille.

Metsämansikoiden taimet aion esikasvattaa siemenistä viime vuoden tapaan sadevesikouruissa. Tuo oli niin onnistunut kokeilu, että se toistetaan taas. Kouruista saa niin kätevästi liu'utettua esikasvatusjonon haluamaansa muotoon maahan, että tätä helpommaksi uuden alueen alullepano tuskin enää tulee.

Tänä vuonna perunoita kasvatetaan ainoastaan jättiviljelysäkeissä, sillä meillä ei ole varastointimahdollisuutta perunoille. Kasvatamme sen verran, mitä tulee omiin tarpeisiin kesä-lokakuun aikana. Viime vuoden turveharkkola vapautuu siis muille kasvateille. Siellä kasvaakin jo yrttejä, mm. piparminttua, mutta laittelin syksyllä multaan myös kypsiä mustikkakoison marjoja (hedelmiä), jotka aina ennenkin ovat lähteneet kevään tullen itse kasvuun. Vallatkoon tuon aluen vaan, niin saamme ihanaa mustakoisohilloa taas pantryyn. Pitkälle reunalle ajattelin laittaa myös kotimaisia värimaisseja, varmaan juuri näitä kuvassa näkyviä Siementarhan värimaisseja ja heiltä myös löytyvää mustaa maissia, jota kehutaan mainioksi popcorn-maissiksi. Poppariahneena omat popparijyvät tietenkin houkuttelevat.

Vallatkoon mustikkakoisot turvebrikettilän, niin olisivat ainakin hallitusti samassa paikassa!

Siinäpä ne suuret suunnitelmat sitten ovatkin. Kasvihuoneen kasvatit päätän hieman myöhemmin ja fiiliksen mukaan. Se on selvää, että tomaatteja, kurkkua ja paprikoita kasvatellaan kuten aina, mutta muuten jätän tänä vuonna tilaa toteuttaa taimimielihaluja taimitapahtumissa ja uusien löytöjen innostuksissa. Ajatus siitä, että en tee kovin tiiviitä suunnitelmia, on mukavaa vaihtelua.

Rosmariinin talvettaminen

Ennen kun päästän teidät muiden kirjoittajien juttujen äärelle, vinkkaan mahdottoman hyvästä vinkistä, jonka sain puutarhatietokirjailija Johanna Vireaholta. Tulin maininneeksi Johannalle tuossa kesällä, että jostain syystä en saa rosmariineja talvetettua sitten millään. Aina ne kuivuvat ja heittävät henkensä ennen joulua. Johanna vinkkasi, että kokeilepa laittaa rosmariini ikkunan eteen siten, että joku osa siitä koskee ikkunalasiin. No, kokeilin ja voi hitsi! Sehän toimii! Rosmariinit mennä porskuttavat kohti kevättä vihreissä palttoissaan ja vain jokunen yrttineulanen on tipahdellut ruukkuun. Miten mainio vinkki, joka ei olisi tullut kuuna päivänä omaan mieleeni!

Vaan millaisia suunnitelmia muilla poppoolaisilla on tulevalle satokaudelle? Käydään kurkkaamassa!

Tänään 7.1.2024 teitä jutuillaan ilahduttavat seuraavat mainiot omavaraistelijat etelästä pohjoiseen:

Lämpöhuopa ja muutkin huovat ovat olleet kisujen mieleen näinä pakkasen piinaamina päiviä.

Hyvää alkanutta vuotta toivotellen Jovelan Johanna

Haluatko kommentoida?  Onko asiaa? Tule piipahtamaan instassa!

UUSIMPIA JULKAISUJA

Basilika on Vuoden vihannes, eli HeVi 2024, mutta tiedätkö, mikä on tulsi, eli pyhäbasilika? Jos lajike ei ole tuttu tai haluat tutustua basilikan erilaisiin lajikkeisiin, käy peremmälle! Tässä julkaisussa puhutaan basilikoista, niiden kasvattamisesta, eri lajikkeista ja tuosta mystisestä pyhäbasilikasta, joka tiedetään erityisen terveelliseksi...

Hyvää päivää puutarhakärpäsen pureman saaneet, ja tervetuloa altistumaan puutarhakuumeelle! Täältä löydät sekä vuoden 2024 puutarhatapahtumia että omia suosikkejani taimien ja siementen hankintaan!

Kannattaako vihannesten ja puutarhaherkkujen kasvattaminen itse? Tämähän on se vuodesta toiseen monissa keskusteluissa puolesta ja vastaan käytävä köydenveto, jota voi tarkastella monelta kantilta. Kun löysin vanhan vihon siltä ajalta, kun vasta aloittelimme omia puutarhapuuhiamme, päätin kirjoittaa aiheesta pienen satomääriä ja siementen...

Garlandin lämmittävässä juurrutusjärjestelmässä taimien esikasvatus on astetta käytännöllisempää. Kun esikasvatukseen yhdistää vielä juuriston kasvua edistävät Air-Pot viljelyruukkukut, taimista ja niiden juurista tulee vahvoja ja satoisia.

Ihanat, lämpimät huopikkaat, eli huopatossut tai vilttitossut onnistuvat ensikertalaiseltakin - niin helppoa ja yksinkertaista niiden valmistus loppupeleissä on, vaikka toki puuha vaatii aavistuksen sinnikkyyttäkin! Kävimme ystäväni kanssa 2 päivän huopikaskurssilla, jonka annin koostan nyt teillekin. Kirjoitus on alun perin julkaistu 10.11.2019.

Kireä pakkanen on paukkunut puissa ja nurkissa, mutta ei aikaakaan, kun ollaan taas keväässä, ja sehän tietää sitä, että uusi satokausi alkaa! Miten ihanan kutkuttavaa!

Tässä joulun alla sain tuta oikean kesän kaipuun, kun kävin läpi kuluneen satokauden kuvia ja muistiinpanoja keväästä syksyyn. Ulkomittari näyttää -16 astetta, lintulaudan linnut pörhistelevät lumisessa maisemassa ja torpassa talvisen hiljaisuuden täyttää palavan puun äänet, mutta pienen hetken ajan ajatukset olivat kesässä, sen lämmössä,...

Ryhdytään puupiheiksi ja poltetaan puuta puhtaasti ja säästeliäästi! Kävimme isännän kanssa vuonna 2019 puunsäästäjän polttokurssilla, jonka neuvoilla voi säästää polttopuusta ja puulämmityksen aiheuttamista päästöistä jopa 50%. Kurssin vetäjänä toimi Warma-Uunien Vesa Salminen, joka on vetänyt yli 100 puunsäästäjän polttokurssia, ja jonka yritys...